Metsäalan koulutuksen kehittäminen integratiivisen pedagogiikan mallin avulla

Samankaltaiset tiedostot
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen

Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Yliopistonopettajan askel kohti työelämässä hyödynnettävän osaamisen opettamista

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Opinnäytetyö: Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Metsäalan Johtamisakatemia

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

TUIJA TURUNEN Opettajankoulutusfoorumin seminaari , Paasitorni, Helsinki

Opettajien yhteistyö yliopisto-opetuksen tieto- ja viestintäteknologisissa kehittämishankkeissa

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

DIGIOPE erikoistumiskoulutus tarjoaa joustavia ratkaisuja opettajien uuteen osaamiseen

Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Työpaikkaohjaajakoulutus

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

ALVO-projektin tulokset ja jatko

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Metsäkoulutus ry yhdistää metsäalan koulutusasteet ja työelämän toimijat

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

Peruskoulu-työpaja

KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, SYKSY 2015 PÄIVITETTY

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

kaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Osaamista opintojen ohessa (OOO) - tutkimusnäkökulma

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

digitalisaation mahdollisuudet

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

Sote- ja maakuntauudistus

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

OPETTAJAT JA REHTORIT SUOMESSA tuhatta opettajaa vastasi kyselyyn

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke

Varhaiskasvatuksen opintopäivä

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Työpaikkaohjaajakoulutus

Ropeka. Taustakysymykset

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Liikunnan iloa vai pakottamista? Lasten näkemyksiä ja kokemuksia vanhempien osoittamasta tuesta liikuntaa kohtaan

Tarinainstituutin. -koulutus

LukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari

Digimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK

DIGIPOLKU TÖIHIN HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA KESTO

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Metsätalousinsinööreiksi ja metsätieteiden maistereiksi vuosina valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

MTI-valmistumiskysely

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Transkriptio:

Metsäalan koulutuksen kehittäminen integratiivisen pedagogiikan mallin avulla Anne Virtanen*, Päivi Tynjälä*, Sanna Honkimäki*, Esa Tiusanen**, Mika Rekola**, Aija Kortesmaa*** & Riikka Laurell*** * Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto **Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto ***Koulutus- ja kehittämispalvelut, Helsingin yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.216 Jyväskylä KOOT Metsäalan korkeakoulutuksen osaamistarpeet ja täydennyskoulutus 214-216 Tarkoitus: kehittää metsäalan koulutusta tutkimuksen avulla (mm. integratiivisen pedadagogiikan mallia hyödyntäen) Kolme tahoa: Metsätieteiden laitos (HY), yliopistonlehtori Mika Rekola Koulutuksen tutkimuslaitos (JY), professori Päivi Tynjälä Koulutus- ja kehittämispalvelut (HY), suunnittelijat Aija Kortesmaa ja Riikka Laurell Rahoitus: Metsämiesten säätiö Metsäopetus ja digitalisaatio (4 op) Koulutus- ja kehittämispalvelujen (HY) toteuttama täydennyskoulutuskokonaisuus ammatillisen peruskoulutuksen metsäalan opettajille Toteutus: kevät 216 (12.2.-1.4.216) Ennakkokysely, kolme lähiopetuspäivää (alkuryhmäkeskustelujen tallennus, lähiopetuspäivien videoinnit, tallennukset ja havainnoinnit) webinaari (tallennus ja havainnoinnit), kehittämistehtävä, loppukysely Kouluttajat koulutettu integratiivisen pedagogiikan mallin ajatteluun 1

Integratiivisen pedagogiikan malli (Tynjälä ym. 26; Tynjälä 28; Tynjälä, Heikkinen & Kiviniemi 211; Tynjälä & Kallio, 212; Tynjälä, Häkkinen & Hämäläinen 214; Tynjälä ym. 216) Osatutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa tarkastellaan metsäalan opettajien kokemuksia ja näkemyksiä digitalisaatiosta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Metsäalalla opettaja kohtaa digitaalistuvan työelämän haasteet kahdesta suunnasta; metsäalan teknistymisenä ja sähköistymisenä sekä koulutuksen ja opetuksen digitalisoitumisena (mm. Hetemäki & Hänninen, 213; Kilpeläinen & Lautanen, 214). Ammatillisten opettajien oltava ammattitaitoisia myös digitaalisten koulutuspalveluiden käytössä ja ohjaamisessa (taustalla mm. opiskelijoiden yhtäläisten oppimismahdollisuuksien ja opiskelijoiden jatkosijoittumisen turvaaminen) (mm. Lampelto, 215; Mutka ym., 215) Uhkakuva ammatillisen koulutuksen digitalisoitumiselle: kokeneemman opetushenkilöstön vastarinta (Lampelto, 215) Ammatillisen koulutuksen metsäalalla opettajista 63 prosenttia on 5-vuotiaita tai vanhempia (Opettajat Suomessa 213, 214). 2

Tutkimuskysymykset 1) Minkälaisia kokemuksia koulutukseen osallistuvilla metsäalan opettajilla on alansa digitalisaatiosta ennen täydennyskoulutusta? 2) Millä tavalla metsäalan opettajien käsitykset digitalisaatiosta muuttuvat täydennyskoulutuksen aikana? 3) Mikä on metsäopetuksen digitalisaatioon liittyvän täydennyskoulutuksen vaikuttavuus: missä määrin ja millä tavalla opettajat hyödyntävät koulutuksesta saatuja oppeja omassa opetuksessaan? Aineistot ja menetelmät Kohdejoukko: 29 toisen asteen ammatillisen koulutuksen metsäalan opettajaa Ikäjakauma: 2-29v 2, 3-39v 5, 4-49v 1, 5-59v 9, yli 6v 3 Aineisto: Ennakkokysely (ennakkotietämys koulutuksen kohteena olevista ohjelmista ja sovelluksista, mobiilitekonologian hyödyntäminen opetuksessa) Alkukeskustelut (motiivit/syyt hakeutua koulutukseen, käsitykset digitalisaatiosta ennen koulutusta) Kehittämistehtävä (kehittämisen kohde/konteksti) Loppukysely (aikomukset koulutuksesta saatujen oppien hyödyntämisestä opetuksesta, käsityksen muutos digitalisaatiosta koulutuksen aikana, koulutuksen sisältöjen hyödyllisyyden / käyttökelpoisuuden arviointi) Menetelmät: Kyselyt: tilastolliset menetelmät (frekvenssi- ja prosenttijakaumat; SPSS) Laadullinen sisällönanalyysi 3

TULOKSET 1) Kokemukset digitalisaatiosta ennen koulutusta 1/2 Koulutuksessa läpikäytävät ohjelmistot Tuntematon Tietää / tutustunut Käyttänyt muualla kuin opetuksessa Käyttänyt opetuksessa Yhteensä LogForce 3 (11) 24 (86) () 1 (3) 28 (1) WoodForce 3 (11) 25 (89) () () 28 (1) Relasphone 14 (5) 7 (25) 6 (21) 1 (3) 28 (1) Terrain Editor 17 (61) 7 (25) 2 (7) 2 (7) 28 (1) Ponsse Forvarder Game 7 (25) 1 (36) 4 (14) 7 (25) 28 (1) GoPro kamera + älylaite 7 (25) 12 (43) 3 (11) 6 (21) 28 (1) 4

1) Kokemukset digitalisaatiosta ennen koulutusta 2/2 Mobiiliteknologian hyödyntäminen opetuksessa: 56 prosenttia opettajista oli hyödyntänyt, 46 % ei ollut hyödyntänyt se ei ihan langattomasti toimi ne yhteydet tuolla metsäpäässä, niin se aina vaan aiheuttaa ongelmia, vaikka kuinka haluttaisi käyttää tabletteja ja muuta, niin se ei vaan metsässä toimi. (Opettaja 9) Myös kosteus ja pakkanen tuottavat haasteita 2) Käsitykset digitalisaatiosta ennen täydennyskoulutusta ja sen jälkeen Ennen täydennyskoulutusta: Opettajien käsitykset digitalisaatiosta ennen koulutusta varsin yleisiä: 1) digitalisaatio tänä päivänä ja 2) digitalisaatio tulevaisuudessa Täydennyskoulutuksen jälkeen: Käsitys digitalisaatiosta muuttunut kahdella kolmasosalla opettajista (67 %) 1) Vahvistuminen, 2) tarkentuminen ja 3) avartuminen Ei siten radikaaleja muutoksia vaan aikaisempien käsitysten rikastumista 5

3) Koulutuksen vaikuttavuus 1/2 Missä määrin aiot hyödyntää opetuksessasi täydennyskoulutuksesta saamiasi oppeja opetuksen digitalisoinnissa? f % En lainkaan Vähän Kohtalaisesti Melko paljon Erittäin paljon YHTEENSÄ 24 1 7 15 2 29 63 8 3) Koulutuksen vaikuttavuus 2/2 Millä tavalla opettajat aikovat hyödyntää oppeja omassa opetuksessaan? Suurin osa opettajien vastauksista (n=18) liittyi koulutuksessa käytyjen ohjelmien ja sovellusten hyödyntämiseen omassa opetuksessaan (mm. videointi). Kehittämistehtävä: Suurin osa (9/1) palautetuista kehittämistehtävistä liittyi opetuksen ja koulutuksen digitalisoimiseen, ts. hyödynnettiin täydennyskoulutuksessa läpikäytyjä ohjelmistoja ja sovelluksia. 6

Yhteenveto Työelämänäkökulman keskeisyys koulutuksessa sekä teorian ja käytännön integrointi tuottivat odotettuja tuloksia Opettajat olivat hyvin selvillä digitalisaatiosta metsäalan keskeisenä kehittämishaasteena; motivoituneita ottamaan uutta teknologiaa käyttöön opetuksessaan. Huom. Koulutukseen osallistuneet keskimääräistä hieman nuorempia Alalla käytettävissä olevien ohjelmistojen tuntemus vaihteli, mobiiliteknologiaa käytettiin vähemmän kuin ammatillisessa koulutuksessa yleensä (yhteydet metsässä) Huom. tarve kuulla ja jakaa kokemuksia digitalisaatiosta opettajien kanssa (mm. kahvipöytäkeskustelut koulutuksen aikana) Täydennyskoulutuksella tässä tutkimuksessa hyvä vaikuttavuus Huom. yleistettävyys Yhteystiedot: Yliopistotutkija Anne Virtanen Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: anne.virtanen@jyu.fi 7