Suurelle valiokunnalle

Samankaltaiset tiedostot
Suurelle valiokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle

E 125/2006 vp Euroopan avoimuusaloitetta koskevasta komission vihreästä kirjasta

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^

Sivistysvaliokunnalle

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk 1 6, 7 osittain

Ulkoasiainvaliokunnalle

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

Suurelle valiokunnalle

HE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2275(INI)

EUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO

Ratkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

Sisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Suurelle valiokunnalle

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Oikeusministeriö U-JATKOKIRJE OM LAVO Leppävirta Liisa(OM) Suuri valiokunta

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2119(INI)

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Liikennevaliokunnalle

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Suurelle valiokunnalle

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa.

Coreperia pyydetään suosittelemaan neuvostolle, että se hyväksyisi tämän ilmoituksen liitteessä olevat neuvoston päätelmät.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Suurelle valiokunnalle

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission jäsenmäärää koskevasta Eurooppa-neuvoston päätösluonnoksesta.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE v01-00

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2019) 462 final. Liite: COM(2019) 462 final 13089/19 RELEX.1.B

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0464/62. Tarkistus. Anneleen Van Bossuyt sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

***I MIETINTÖLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä

EUROOPAN OIKEUSASIAMIES

Läsnä pj. Tuija Brax /vihr jäs. Esko Ahonen /kesk 1 4, 5 osittain. Petri Salo /kok Minna Sirnö /vas Timo Soini /ps 1 4

Torstai kello

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

Suurelle valiokunnalle

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (OR. en) 7632/14 ADD 1 JAI 159 POLGEN 37 FREMP 43. SAATE Lähettäjä:

Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA

12310/16 pmm/mmy/pt 1 DG F 2B

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö. NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM)

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG

EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO ^"VALIOKUNNAT. ^ idlj^r \fj> ilil

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

PE-CONS 22/1/16 REV 1 FI

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp. Lakialoite laiksi rakennerahasto-ohjelmien. kansallisesta hallinnoinnista. muuttamisesta JOHDANTO

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 18/2002 vp. Keskiviikko kello Nimenhuuto \ 2. Päätösvaltaisuus ]

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Hallintovaliokunnalle

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0328/11. Tarkistus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys, joka koskee Euroopan parlamentin kokoonpanoa vuoden 2014 vaalien jälkeen.

Transkriptio:

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2002 vp Valtioneuvoston selvitys komission valkoisesta kirjasta "eurooppalainen hallintotapa" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 12 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission valkoisesta kirjasta "eurooppalainen hallintotapa" (E 86/2001 vp) perustuslakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - EU-asioiden valtiosihteeri Alec Aalto, valtioneuvoston kanslia - yksikön johtaja Jaana Jääskeläinen, oikeusministeriö - professori Seppo Laakso - valtiotieteen tohtori, tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen. Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Matti Wiberg. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Komissio antoi 25.7.2001 valkoisen kirjan Eurooppalaisesta hallintotavasta (governance). Siinä pohditaan, miten unioni käyttää kansalaisten sille antamaa toimivaltaa ja miten tähän liittyviä poliittisia prosesseja voitaisiin uudistaa unionin politiikkojen johdonmukaistamiseksi ja demokratisoimiseksi sekä unionin viemiseksi lähemmäksi kansalaisia. Valkoiseen kirjaan sisältyvät uudistukset ovat ensi vaiheessa toteutettavissa perustamissopimuksia muuttamatta. Valkoinen kirja sisältää muutosehdotuksia neljältä osa-alueelta: 1) tiiviimpi osallistuminen ja avoimuuden lisääminen, 2) päätöksenteon, sääntelyn ja toimeenpanon kehittäminen, 3) unionin panos globaalitasolla ja 4) politiikkojen ja toimielinten tarkistetut painopisteet. Valtioneuvoston kanta EU-ministerivaliokunnassa 5.10.2001 hyväksytyn valtioneuvoston EU-sihteeristön muistion mukaan Suomi pitää ensiarvoisen tärkeänä hyvän eurooppalaisen hallinnon kehittämistä unionin demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi. Valkoisen kirjan päätavoitteena on yhteisömetodin vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä yhteisömetodin kehittämistä siten, että lainsäädäntöprosessi olisi kokonaisuudessaan mahdollisimman avoin ja tehokas ja että sen lopputuloksena olisi laadullisesti korkeatasoisia lakeja. Komission säädösvalmistelun tulee perustua parhaaseen asiantuntemukseen ja avoimeen asianosaisten kuulemiseen. Neuvoston ja parlamentin päätöksentekoa on tehostettava varsinkin yhteispäätösmenettelyssä. Säädösten täytäntöön- E 86/2001 vp Versio 2.0

panossa komission ja jäsenmaiden tehtäviä on selkeytettävä uuden komitologiapäätöksen pohjalta. Unionin toimielinten on keskityttävä perustehtäviensä hoitamiseen perussopimuksissa määriteltyjen toimivaltasuhteiden mukaisesti. Tiiviimpää osallistumista ja avoimuuden lisäämistä tarkoittavalla osa-alueella ovat komission ehdottamat hyvän hallinnon periaatteet perusteltuja: avoimuus, osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Avoimuus on Suomen kannalta keskeinen poliittinen tavoite. Näiden periaatteiden lisäksi Suomi korostaa kansalaisten oikeutta hyvään hallintoon siten kuin se on kirjattu EU:n perusoikeusasiakirjaan. Suomi kannattaa riippumattoman Euroopan oikeusasiamiesinstituution vahvistamista. Yhteisöoikeuden toimeenpanon valvonnan jäsenvaltioissa katsotaan kuuluvan luontevammin yhteisön ja jäsenvaltioiden tuomioistuimille sekä komissiolle. Suomi ei pidä perusteltuna Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan vahvempaa roolia tässä valvonnassa. Päätöksenteon, sääntelyn ja toimeenpanon kehittämisen osa-alueella Suomi pitää tärkeänä selkeyttää perussopimusten määräysten pohjalta toimielinten roolia ja vastuuta lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttäjinä. Lainsäädäntöprosessia pitää pyrkiä nopeuttamaan. Suomen mielestä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet liittyvät läheisesti hyvään hallintoon. Lainsäädännön yksinkertaistamisohjelman laatiminen on kannatettavaa. Täytäntöönpanon osalta Suomi suhtautuu avoimesti ns. kolmikantasopimusten solmimiseen komission, jäsenvaltion keskushallinnon ja alue- tai paikallishallinnon välillä. Suomi kannattaa periaatteessa siirtymistä joustavampiin puitesäädöksiin, joskin säädösinstrumentteja tulisi käyttää niiden alkuperäisen luonteen mukaisesti. Suomi yhtyy komission arvioon, että unionin on toimittava aiempaa johdonmukaisemmin voidakseen selkeyttää ulkoista rooliaan ja saavuttaakseen parempia tuloksia ulkoisessa toiminnassaan. Tähän tarkasteluun on liitettävä unionin toiminta monenvälisissä järjestöissä. Yhtenäisen ja tehokkaan toiminnan avulla unionilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa globaalin sääntelyn kehittämiseen ja unionin kansalaisille tärkeiden periaatteiden edistämiseen. Politiikkojen ja toimielinten tarkistettujen painopisteiden osalta Suomi pitää tärkeänä unionin toiminnan pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Suomi kannattaa monivuotisten työsuunnitelmien laatimista. Koordinaatiota neuvoston eri kokoonpanojen välillä on tehostettava ja yleisten asioiden neuvoston koordinoivaa roolia on kehitettävä Göteborgin päätelmien pohjalta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Komission valkoisessa kirjassa käsitellään monia laajoja unionin tulevaan kehitykseen liittyviä kysymysryhmiä. Perustuslakivaliokunta yhtyy EU-ministerivaliokunnan hyväksymiin Suomen alustaviin kantoihin. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä yksityiskohtaisemmin huomiota siihen EU-sihteeristön laatiman muistion kohtaan, jonka mukaan Suomi korostaa kansalaisen oikeutta hyvään hallintoon siten kuin se on kirjattuna EU:n perusoikeuskirjaan. Tätä näkökulmaa tarvitaan muistion mukaan täydentämään valkoisessa kirjassa esitettyjä pyrkimyksiä hyvän hallintotavan kehittämiseen. Kannanotto on valiokunnan mielestä oikeaan osunut. 2

Unionin hallinto-oikeuden alalla on yleisillä oikeusperiaatteilla keskeinen merkitys, koska kirjoitettu yhteisöoikeus ei sisällä yhtenäistä ja kattavaa hallinto-oikeudellista säännöstöä. Perussopimuksiin kuuluu vain muutama hallintooikeudellista merkitystä saava yleinen määräys, kuten EY:n perustamissopimuksen 12 artiklan kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kielto. EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan määräykset oikeudesta hyvään hallintoon 1 koskevat 51 artiklan perusteella unionin toimielimiä ja myös jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Euroopan oikeusasiamiehen laatima hyvän hallintotavan säännöstö puolestaan koskee unionin toimielinten henkilöstöä sekä sen ja yleisön välisiä suhteita. Yhteisön sekundäärioikeuden hallinto-oikeudelliset säännöstöt voivat kohdistua unionin toimielinten ohella jäsenvaltioiden viranomaisiin yhteisöoikeuden toimeenpanossa. Toistaiseksi sekundäärioikeuteen kuuluu vain muutama hallinto-oikeudellinen yleissäädös. Sellaista nimenomaista menettelysäännöstöä, joka sitoo jäsenvaltioiden viranomaismenettelyä yhteisöoikeuden toimeenpanossa, on lähinnä kilpailuoikeudessa sekä tullitoiminnan ja yhteisen maatalouspolitiikan sääntelyssä. Lisäksi yleiset oikeusperiaatteet sitovat jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia yhteisöoikeuden kansallisessa toimeenpanossa. 2 Hallintotoimintaa yleisesti koskevat materiaaliset oikeusperiaatteet, kuten yhdenvertaisuus, suhteellisuus, oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja, nojaavat yhteisöjen tuomioistuinten ratkaisukäytäntöön. Hallinnollis-prosessuaalisten tai menettelyllisten periaatteiden osalta oikeuskäytäntö ilmentää pyrkimystä varmistaa hyvän hallinnon takeet sekä turvata laajaalainen ja tehokas tuomioistuinkontrolli yhteisöoikeuden toimeenpanossa. Hyvän hallinnon käsitteen ohella yhteisöoikeudessa kiinnitetään huomiota menettelyn oikeusvaltiollisiin takeisiin ja niihin kuuluviin puolustautumisoikeuksiin. Niillä tarkoitetaan yhteisöoikeudessa kaikkia keinoja, joita asianomaisella on käytettävissään puolustaessaan oikeuksiaan ja etujaan julkista valtaa vastaan. Velvoite ottaa puolustuksen oikeudet huomioon on yhteisöoikeuden perusluonteinen oikeusperiaate. Hyvään hallintoon ja puolustautumisoikeuksiin kuuluvat keskeiset periaatteet ovat asianosaisen kuulemisvelvoite 3 ja siihen liittyvä asiakirjojen asianosaisjulkisuus 4, päätöksen perusteluvelvollisuus 5 sekä tehokkaan oikeusturvan takeet. Hyvän hallinnon takeina on lisäksi 6 kiinnitetty huomiota huolellisuusvelvoitteeseen asian selvittämisessä, harkintavallan ja menettelyn väärinkäytön kieltoon sekä vaatimukseen asian viivytyksettömästä käsittelystä ja asianmukaisen menettelyn noudattamisesta päätöksen tiedoksiannossa samoin kuin neuvontavelvollisuuteen. Jälkikäteisen oikeusturvajärjestelmän lähtökohtana unionissa on kansallisen oikeudenkäyntimenettelyn autonomisuus. Yhteisön oikeuteen sisältyy tällöinkin vaatimus oikeusturvan saatavuudesta sekä oikeusturvamenettelyn tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta. Oikeusturvan saatavuudella tarkoitetaan jokaisen oikeutta saattaa hänelle määritellyn oikeuden tai velvollisuuden sisältö riippumattoman lainkäyttöelimen ratkaistavaksi sellaisessa menettelyssä, joka täyttää asianmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä koskee myös jäsenvaltioiden viranomais- 1 EY:n ensimmäisen asteen tuomioistuin on tuoreessa ratkaisussaan ensimmäisen kerran viitannut ratkaisun tueksi perusoikeuskirjaan, nimenomaan sen 41 artiklaan ja myös tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan 47 artiklaan; ks. T-54/99 max.mobil Telekommunikation Service GmbH v. komissio, tuomio 30.1.2002, kohta 48 ja 57. 2 Ks. C-107/97 Max Rombi, Arkopharma ja Union générale des consommateurs Que choisir, tuomio 18.5.2000, kohta 65 3 Ks. C-135/92 Fiskano v. Commission 1994, I-2885 ja T-260/94 Air Inter v. komissio 1997, II-997. 4 Ks. C-310/93 BPB Industries ja British Gypsum v. komissio 1995, I-865. 5 Ks. C-166/95 Komissio v. Frédéric Daffix 1997, I-983 ja C-70/95 Sodemare v. Regione Lombardia 1997, I- 3395. 6 Ks. T-183/97 Carla Micheli ym. v. komissio 1997, II- 1473. 3

7 Ks. 222/86 Unectef v. Heylens 1987, 4097. ten päätöksiä yhteisöoikeuden toimeenpanotehtävissä. 7 Tehokkuusvaatimuksen mukaan kansalliset prosessisäännökset eivät saa tehdä yhteisön oikeuteen vetoamista käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. Vastaavuusperiaate puolestaan edellyttää, että jäsenvaltion prosessisäännöt eivät saa olla yhteisön oikeuden turvaamien oikeuksien toteuttamisen osalta epäedullisempia kuin tilanteissa, jotka koskevat samankaltaisia jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia vaatimuksia. Euroopan unionin hallinto-oikeus ei rakennu täysin samojen periaatteiden varaan kuin jäsenvaltioiden kansalliset järjestelmät. Tämä johtuu yhteisöoikeuden asiallisen ulottuvuuden sidoksista perussopimuksissa määriteltyihin tehtäviin sekä yhteisöoikeuden erityisistä tavoitteista ja yleisemminkin sen erityisluonteesta. Ranskalaisella hallinto-oikeudella oli alun alkaen tärkeä merkitys yhteisön piirissä, sittemmin saksalainen hallinto-oikeus on noussut keskeiseen asemaan. Saksasta on omaksuttu muun muassa suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojaperiaate. Brittiläinen traditio puolestaan on antanut vaikutteita puolustautumisoikeuksia ja prosessuaalisia seikkoja koskevien periaatteiden kehittelyssä. Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että unionin jäsenvaltioissa hallinto-oikeus ei jakaudu kahteen osaan: yhteisöoikeudelliseen ja kansalliseen hallinto-oikeuteen. Yhteisöoikeuden yhdenmukaisen toimeenpanon turvaamiseksi on perusteltua, että unionin hallinto-oikeuden keskeiset periaatteet kodifioidaan kirjoitetun normiston muotoon. Kodifioinnin yhteydessä voidaan ratkaista toistaiseksi sääntelemättömiä ja avoimia hallinto-oikeudellisia kysymyksiä, kuten hallintopäätösten vastavuoroinen tunnustaminen. Vastavuoroisen tunnustamisen periaate kattaa nykyisin kaikkien neljän perusvapauden alan, mutta selvää ei esimerkiksi ole, missä menettelyssä hallintopäätös tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa. Yhteisöoikeudellinen vaatimus yhteisöoikeuden tehokkaasta ja yhdenmukaisesta toimeenpanosta kaikissa jäsenvaltioissa puoltaa hallintooikeudellisen normiston kodifiointia. Unionin laajentuminen vielä voimistaa kodifiointitarvetta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan Suomen on aiheellista harkita virallisen aloitteen tekemistä hallinto-oikeudellisen normiston kodifioimisesta. Tämä on erityisen luontevaa, koska hyvän hallinnon takeet on Suomessa turvattu perustuslaissa ja koska Suomi on ollut aktiivisesti mukana unionin perusoikeuskirjan hyvää hallintoa koskevan 41 artiklan muotoilemisessa samoin kuin avoimuutta koskevan sääntelyn kehittämisessä. Lausunto Lausuntonaan perustuslakivaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta sinänsä yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja että valiokunta ehdottaa harkittavaksi virallisen aloitteen tekemistä unionin hallinto-oikeudellisen normiston kodifioimisesta. 4

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Paula Kokkonen /kok Riitta Prusti /sd Tuija Brax /vihr Klaus Hellberg /sd Gunnar Jansson /r Jouko Jääskeläinen /kd Saara Karhu /sd Jouni Lehtimäki /kok Pekka Nousiainen /kesk Heli Paasio /sd Osmo Puhakka /kesk Pekka Ravi /kok Markku Rossi /kesk Ilkka Taipale /sd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen. 5