TAITEEN MAISTERIT TYÖELÄMÄSSÄ Kysely vuosina 2001 2002 valmistuneille

TAITEEN MAISTERIT TYÖELÄMÄSSÄ Kysely vuosina 2001 2002 valmistuneille Lauri Luoto

1 JOHDANTO 3 2 TAITEEN MAISTERIEN TYÖMARKKINAT 5 2.1 Työnantajan sektori 5 2.2 Ansiotaso 7 2.3 Työllistymisalue 8 2.4 Työllistymistä edistävät seikat 10 2.5 Työelämässä tapahtuvat muutokset 11 3 VALMISTUNEET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN 11 3.1 Palkansaajat 12 3.1.1 Työnhaun kanavat 13 3.1.2 Työn kokopäiväisyys ja sivutyöt 14 3.2 Yrittäjät ja freelancerit 15 4 PALAUTE KOULUTUKSESTA 16 4.1 Tyytyväisyys koulutukseen 16 4.2 Mitä työelämässä tarvittavia valmiuksia jäi puuttumaan? 19 4.3 Kehitettävää koulutusohjelmassa 19 5 JATKUVA OPPIMINEN 20 5.1 Jatkuva osaamisen kehittäminen 20 5.2 Täydennyskoulutus 23 2

1 JOHDANTO Kyselyssä kartoitettiin vuosina 2001 2002 taiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa valmistuneiden kokemuksia työelämään siirtymisen jälkeen. Kysely toteutettiin vuonna 2001 ja 2002 valmistuneille molemmille erikseen kaksi vuotta valmistumisvuoden jälkeen. Kysely lähetettiin kaikille kyseisinä vuosina valmistuneille. Vastaajia oli yhteensä 91, joten vastausaktiivisuus oli 33 %. Vastausten jakautuminen koulutusohjelmittain käy ilmi taulukosta 1. Vastaajista miehiä oli 25 ja naisia 65. valmistuneet n 2001 2002 vastaus-% Keramiikka- ja lasitaide 2 7 10 12% Käsi- ja taideteollinen ala 3 3 5 38% Elokuva- ja lavastustaide 4 8 7 27% Graafinen suunnittelu 5 9 6 33% PALLAS 6 7 6 46% Uusi media 6 15 11 23% Vaatesuunnittelu ja pukutaide 6 8 9 35% Valokuvataide 6 14 13 22% Tila- ja kalustesuunnittelu 7 6 15 33% Teollinen muotoilu 10 16 15 32% Tekstiilitaide 12 13 13 46% Kuvataideopetus 24 22 38 40% Taulukko 1 Vastausaktiivisuuden jakautuminen koulutusohjelmittain yht. 91 128 148 33% 180 opintoviikon laajuisen maisterin tutkinnon oli vastaajista suorittanut 48. Tutkintojen mediaanisuoritusaika oli 6 vuotta. 60 opintoviikon laajuisen maisterin tutkinnon suorittaneita oli 30 ja tutkinnon mediaanisuoritusaika oli 2,5 vuotta. Vajaa puolet vastaajista (39 hlö) oli suorittanut Taideteollisessa korkeakoulussa pelkän maisterin tutkinnon. Runsaat puolet (45 hlö) oli suorittanut myös kandidaatin tutkinnon. Taulukossa 2 vastaajat on luokiteltu koulutusohjelmittain mediaaniajassa tai alle ( nopea ) ja mediaaniaikaa pidemmässä ajassa ( hidas ) valmistuneisiin. Nopeasti valmistuneiden osuus oli pienin graafisessa suunnittelussa, tila- ja kalustesuunnittelussa sekä valokuvataiteessa. Tarkastelussa elokuva- ja lavastustaiteen sekä tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat on yhdistetty pienen vastaajamäärän vuoksi. Koulutusohjelma nopea hidas Yhteensä Elokuva- ja lavastustaide f 2 2 4 % 50.00% 50.00% 100.00% Graafinen suunnittelu f 1 3 4 % 25.00% 75.00% 100.00% Tila - ja kalustesuunnittelu f 1 6 7 3

% 14.29% 85.71% 100.00% Keramiikka- ja lasitaide f 2 2 % 100.00% 0.00% 100.00% Kuvataideopetus f 14 9 23 % 60.87% 39.13% 100.00% Käsi- ja taideteollinen ala f 3 3 % 100.00% 0.00% 100.00% Pallas-kuvataiteet f 2 3 5 % 40.00% 60.00% 100.00% Tekstiilitaide f 6 6 12 % 50.00% 50.00% 100.00% Teollinen muotoilu f 5 5 10 % 50.00% 50.00% 100.00% Uusi media f 3 2 5 % 60.00% 40.00% 100.00% Vaatesuunnittelu ja pukutaide f 2 3 5 % 40.00% 60.00% 100.00% Valokuvataide f 1 5 6 % 16.67% 83.33% 100.00% Yhteensä 42 44 86 Taulukko 2 Nopeasti ja hitaasti valmistuneiden osuudet koulutusohjelmittain. Opiskelunopeus näyttää ainakin osittain selittyvän työssäkäynnin määrällä. Kaikista opiskelijoista kaksi viidestä arvioi hankkineensa opiskeluaikana paljon työkokemusta taideteollisen alan tehtävistä. Hitaasti valmistuneista heitä oli yli puolet, mutta nopeasti valmistuneista alle kolmannes oli hankkinut opiskeluaikanaan paljon työkokemusta. Tarkat osuudet ilmenevät taulukosta 3. Työkokemuksen määrä Opiskelunopeus Paljon jonkin verran Vähän Nopea 29% 29% 41% 100% Hidas 53% 21% 26% 100% Taulukko 3 Opiskelunopeus ja opiskeluaikaisen työkokemuksen määrä 42% 25% 33% 100% Vastaajia pyydettiin arvioimaan, minkä tasoisilla arvosanoilla he olivat valmistuneet. Osuudet ilmenevät taulukosta 4. Kysymyksessä ei ollut täsmennetty, tarkoitetaanko keskimääräisillä arvosanoilla, arvosanaskaalan keskimmäistä arvosanaa, vai kyseisen opintojakson suorittaneiden opiskelijoiden keskiarvoa. Vastaajat ovatkin saattanut ymmärtää kysymyksen osittain eri tavoin. Arvosanat hlö keskimääräistä paremmilla arvosanoilla 44 arvosanani olivat keskitasoa 34 keskimääräistä alemmilla arvosanoilla 5 en osaa sanoa 7 vastaus puuttuu 1 4

Taulukko 4 Arviot omasta arvosanatasosta 91 Sivuaineiden suorittaminen ei ollut vastaajien keskuudessa kovin suosittua. Kahdella kolmasosalla vastaajista ei ollut ollut sivuainetta. Sivuaineopintoja oli suoritettu lähinnä muissa korkeakouluissa. Oman korkeakoulun sisällä sivuaineopintoja oli tehnyt harvempi kuin joka kymmenes vastaaja. Sivuaine hlö ei ollut 62 oli Taikissa 7 oli toisessa korkeakoulussa 19 vastaus puuttuu 3 91 2 TAITEEN MAISTERIEN TYÖMARKKINAT 2.1 Työnantajan sektori Vastaajista runsas kolmannes oli valmistuttuaan työskennellyt vain yksityisellä sektorilla. Vajaa kolmannes oli työskennellyt vain julkisella sektorilla ja kolmannes molemmilla sektoreilla. Yksi vastaaja ei ollut kahden vuoden tarkastelujaksolla ollut ollenkaan töissä. Koulutusohjelmista vain kuvataidekasvatus työllistää selkeästi julkiselle sektorille. Graafisesta suunnittelusta, kaluste- ja vaatesuunnittelusta sekä teollisesta muotoilusta valmistuneet työllistyvät lähinnä yksityiselle sektorille. Koulutusohjelmakohtaiset jakaumat ilmenevät taulukosta 2. 5

n Yksityinen julkinen molemmat ei kumpikaan yhteensä Elokuvataide 2 50% 0% 50% 0% 100% Graafinen suunnittelu 5 80% 0% 20% 0% 100% Kalustesuunnittelu 4 75% 0% 25% 0% 100% Keramiikka- ja 2 50% 0% 50% 0% 100% lasitaide Kuvataideopetus 24 13% 54% 33% 0% 100% Käsi- ja taideteollinen 3 0% 50% 50% 0% 100% Lavastustaide 2 0% 0% 100% 0% 100% Pallas kuvataiteet 6 0% 0% 100% 0% 100% Tekstiilitaide 12 42% 42% 17% 0% 100% Teollinen muotoilu 10 70% 10% 20% 0% 100% Tilasuunnittelu 3 33% 67% 0% 0% 100% Uusi media 6 17% 33% 50% 0% 100% Vaatesuunnitelu 6 100% 0% 0% 0% 100% Valokuvataide 6 33% 0% 50% 17% 100% yhteensä 91 38% 27% 34% 1% 100% Taulukko 5 Työnantajasektorit eri koulutusohjelmista valmistuneilla Vastaushetkellä kaksi kolmasosaa vastaajista oli päätoimisesti palkansaajia. Joka neljäs vastaaja oli yrittäjä tai freelancer. Moni vastaaja teki päätyönsä lisäksi myös sivutyötä, mihin palataan jäljempänä. Uudesta mediasta, tilasuunnittelusta, tekstiilitaiteesta, käsi- ja taideteolliselta alalta sekä kuvataideopetuksesta valmistuneista lähes kaikki työlliset ovat sijoittuneet palkkatyöhön. Elokuva- ja valokuvataiteesta, keramiikka- ja lasitaiteesta sekä kalustesuunnittelusta valmistuneet ovat pääosin työllistäneet itse itsensä. Tarkemmat osuudet ilmenevät taulukosta 3. n palkkatyö free lancer yrittäjä työtön ei työvoima yhteensä Elokuvataide 2 0% 100% 0% 0% 0% 100% Graafinen suunnittelu 5 80% 0% 20% 0% 0% 100% Kalustesuunnittelu 4 25% 25% 50% 0% 0% 100% Keramiikka- ja lasitaide 2 0% 50% 50% 0% 0% 100% Kuvataideopetus 24 83% 4% 0% 4% 8% 100% Käsi- ja taideteollinen 3 67% 0% 0% 0% 33% 100% Lavastustaide 2 50% 50% 0% 0% 0% 100% Pallas kuvataiteet 6 67% 17% 17% 0% 0% 100% Tekstiilitaide 12 75% 8% 0% 8% 8% 100% Teollinen muotoilu 10 60% 10% 20% 10% 0% 100% Tilasuunnittelu 3 67% 0% 0% 0% 33% 100% Uusi media 6 83% 0% 0% 17% 0% 100% Vaatesuunnitelu 6 50% 17% 33% 0% 0% 100% Valokuvataide 6 33% 50% 17% 0% 0% 100% yhteensä 91 65% 14% 11% 4% 5% 100% Taulukko 6. Työmarkkina-asema vastaushetkellä. Vastaushetkellä työttömänä oli 4 % ja työvoiman ulkopuolella 5 % vastaajista. Koko tarkastelukautena neljännes vastaajista oli ollut vähintään kuukauden työttömänä. Käytännössä alityöllisyyttä esiintyi tätä 6

enemmän, sillä freelancerit eivät ole merkinneet itseään työttömiksi vaikka heillä ei olisikaan ollut tilauskantaa. On myös oletettavaa, että vastaamatta jättäneissä on muita enemmän työttömiä, sillä kysymykset koskivat etupäässä toimintaa työmarkkinoilla. Vastaushetkellä työttömänä olleilla ei ollut nähtävissä selkeää profiilia, vaan heitä oli työttömänä eri syistä. Työn sisältöä arvioitiin neliluokkaisella tutkimus-suunnittelu-opetus-muu asteikolla. Eri luokkien osuudet ilmenevät taulukosta Vastaajat saattoivat ilmoittaa kuuluvansa useampaan eri luokkaan, mikä selittää vastaajamäärää isomman mainintojen määrän. Merkillepantavaa on opetustyötä tekevien suuri osuus. Heitä on useampi kuin joka kolmas. Tutkimustyötä sanoi tekevänsä vain neljä vastaajaa. Taulukko 7 Työn sisältö Työn sisältö Ei ole 11 Suunnittelu 35 Opetus 40 Tutkimus 4 Muu 21 Yhteensä 111 n Opetustyötä tekevät eivät rajoitu kuvataideopetuksesta valmistuneisiin. Vain puolet opetustyötä tekevistä on valmistunut kyseisestä koulutusohjelmasta. Työn sisältö Koulutusohjelma opetus Muu Yhteensä Elokuva- ja lavastustaide 2 2 4 Graafinen suunnittelu 3 2 5 Tila- ja kalustesuunnittelu 1 6 7 Keramiikka- ja lasitaide 1 1 2 Kuvataideopetus 20 4 24 Käsi- ja taideteollinen ala 0 3 3 Pallas-kuvataiteet 5 1 6 Tekstiilitaide 4 8 12 Teollinen muotoilu 1 9 10 Uusi media 1 5 6 Vaatesuunnittelu ja pukutaide 1 5 6 Valokuvataide 1 5 6 40 51 91 Taulukko 8 Opetustyötä tekevät koulutusohjelmittain 2.2 Ansiotaso Vastaajia pyydettiin arvioimaan kokonaisbruttopalkkansa. Kaikista vastaajista noin puolet ilmoitti ansaitsevansa yli 20.000 vuodessa. Pääkaupunkiseudulla tulohaarukka sijoittuu vähän muuta maata alemmas. Asia selittynee sillä, että muualle Suomeen työllistyneistä huomattava osa on kokopäiväisiin työsuhteisiin sijoittuneita kuvataideopettajia. Pääkaupungissa vastaavasti osa-aikaisten työntekijöiden osuus on isompi. Tulojen jakautuminen on esitetty taulukossa 4. 7

Tulot /v pääkaupunkiseutu muu suomi ulkomaat alle 10000 9 1 1 10000 20000 18 7 3 20000 30000 16 4 1 yli 30000 12 10 0 yhteensä 55 22 5 Taulukko 9 Vuositulot vastaushetkellä (henkilöä) Vuosituloissa on koulutusohjelmittain isoja eroja. Korkeimman ansiotason tuottavat lähinnä yksityiselle sektorille työllistävät graafinen suunnittelu, uusi media ja teollinen muotoilu. Tulot ( /v) Koulutusohjelma <10000 <20000 <30000 >30000 Elokuva- ja lavastustaide f 0 1 3 0 4 % 0% 25% 75% 0% 100% Graafinen suunnittelu f 1 0 1 3 5 % 20% 0% 20% 60% 100% Tila - ja kalustesuunnittelu f 1 4 1 1 7 % 14% 57% 14% 14% 100% Keramiikka ja lasitaide f 1 1 0 0 2 % 50% 50% 0% 0% 100% Kuvataideopetus f 3 6 8 4 21 % 14% 29% 38% 19% 100% Käsi- ja taideteollinen alal f 1 2 0 0 3 % 33% 67% 0% 0% 100% Pallas-kuvataiteet f 0 3 1 1 5 % 0% 60% 20% 20% 100% Tekstiilitaide f 1 5 4 2 12 % 8% 42% 33% 17% 100% Teollinen muotoilu f 1 2 0 7 10 % 10% 20% 0% 70% 100% Uusi media f 0 2 0 4 6 % 0% 33% 0% 67% 100% Vaatesuunnittelu ja pukutaide f 1 1 2 2 6 % 17% 17% 33% 33% 100% Valokuvataide f 1 4 1 0 6 % 17% 67% 17% 0% 100% Yhteensä 11 31 21 24 87 Taulukko 10 Vuositulot koulutusohjelmittain 13% 36% 24% 28% 100% 2.3 Työllistymisalue 8

Korkeakoulu tuottaa työvoimaa ennen kaikkea lähialueelleen. Kaksi kolmasosaa vastaajista asui vastaushetkellä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupungissa asuvien keskuudessa freelancerien ja yrittäjien osuus on suurin. Muualle maahan sijoittuneista kaikki työlliset olivat palkansaajia. Vastaajien alueellinen jakautuminen ilmenee lähemmin taulukosta 5. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle työllistyneistä suurin yksittäinen ryhmä ovat kuvataidekasvatuksesta valmistuneet. Asuinpaikka Palkansaaja Free lancer Yrittäjä Työtön Muu Yhteensä Ulkomaat 1 2 2 0 0 5 20% 40% 40% 0% 0% 100% Pääkaupunki 32 10 6 3 5 56 57% 18% 11% 5% 9% 100% Muu 9 0 1 0 0 10 kaupunki 90% 0% 10% 0% 0% 100% Muu Suomi 14 0 0 1 0 15 93% 0% 0% 7% 0% 100% 56 12 9 4 5 86 Taulukko 11 Työmarkkina-asema eri alueille työllistyneiden keskuudessa. Vastaajista neljännes oli ollut opiskeluaikanaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Joka kuudes oli työskennellyt valmistuttuaan ulkomailla. Kannustin ulkomaille lähtemiseen näyttää olevan jokin muu kuin opiskeluaikana hankittu kansainvälinen kokemus, koska ulkomaille työllistyneiden osuus on sama sekä vaihto-opintoja suorittaneiden että niitä suorittamattomien keskuudessa. Työskentely ulkomailla Vaihto-opiskelu kyllä ei yhteensä kyllä 4 19 23 ei 11 57 68 yhteensä 15 76 91 Taulukko 12 Vaihto-opiskelu ja työskentely ulkomailla (henkilöä) 9

Yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot Yrittäjyystaidot Tietokonetaidot Suhdeverkko ja kontaktit Laaja-alainen ammattitaito Kapea mutta syvä ammattiosaaminen Markkinointitaidot Tuotantomenetelmien ja -prosessien tuntemus Itsensä kehittäminen, kouluttautuminen Kielitaito likert 2.4 Työllistymistä edistävät seikat Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeinä he pitivät tiettyjä tietoja ja taitoja työelämässä menestymisen kannalta. Vastauksia verrattiin vuosina 1997 1999 valmistuneiden vastauksiin samansisältöiseen kysymykseen. Vastaukset ilmenevät kuviosta 1. Lukuarvo 5 tarkoittaa, että vastaajat pitivät kyseistä valmiutta hyvin tärkeänä ja vastaavasti lukuarvo 1 tarkoittaa, että valmiutta pidettiin hyvin vähän tärkeänä. Kuvaaja esittää vuosien vastausten keskiarvon nyt tehdyssä kyselyssä. Pystyjana esittää vastausten vaihteluväliä vuosina 1997 2002. Tärkeimpänä valmiutena pidettiin yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Eniten vertailuvuosiin nähden oli noussut tietokonetaitojen koettu merkitys. Valmiuksien koettu tarpeellisuus 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Kuvio 1 Eri valmiuksien koettu tarpeellisuus työelämässä 1997-2002 minimi 1997-2002 maksimi 2001-2002 Vastaajat arvioivat kahdeksan eri tekijän vaikutusta työnsaantiin, kutakin asteikolla 1-5. Vastausten keskiarvot ilmenevät kuviosta 2. Eniten työnsaantia katsottiin edistäneen opintojen laaja-alaisuus, tasokas portfolio ja Taikin maine. Vähiten merkitystä oli opintojen ripeällä suorittamisella hyvin arvosanoin. Eri tekijöiden koettu vaikutus työnsaantiin on tärkeysjärjestykseltään ollut samankaltainen koko tarkastelujakson ajan, joskin joidenkin kysymysten kohdalla vuosien välillä on ollut suurtakin vaihtelua. 10

4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Opintojen laaja-alaisuus auttaa töiden löytämisessä. Tasokas portfolio edesauttaa työpaikan löytämistä. Taik:n maine on helpottanut työn saamista. Taiteellinen näkemys vaikuttaa ratkaisevasti työnsaantiin. Hyvä kielitaito on perusedellytys hyvän työpaikan saamisessa. Opintoihin sisältyvä harjoittelu/projekti on tuottanut työpaikan myöhemmin. Ulkomailla opiskelu edesauttaa työn löytämistä. Opintojen ripeä suorittaminen hyvin arvosanoin auttaa mielekkään työn saamisessa. Kuvio 2 Eri tekijöiden vaikutus työnsaantiin. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2.5 Työelämässä tapahtuvat muutokset Vastaajilta kysyttiin avokysymyksellä, mitä muutoksia he arvioivat tapahtuvan työelämässä lähitulevaisuudessa. Vastaukset yhdistettiin luokiksi, jotka on esitelty taulukossa 6. Ilmiö Mainintoja Sisältö YRITTÄJYYS 7 Palkkatyö korvautuu yrittäjyydellä, free lance -työskentelyllä ja projektikohtaisilla kiinnityksillä ULKOMAILLE 8 Suunnittelutyöt siirtyvät ulkomaille. On muutettava perässä tai ainakin oltava valmiutta hankkia asiakkaansa sieltä (kielitaito ym.). Tämä näkemys näkyi erityisesti tekstiilitaiteesta valmistuneiden keskuudessa. ERIKOISTUMINEN 3 Pärjätäkseen täytyy erikoistua entistä kapeammalle alueelle MONIAMMATILLISUUS 5 Jatkossa on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa TEKNISTYY 11 Työt teknistyvät ja digitalisoituvat, jolloin ammattilaisten on hankittava vastaavia valmiuksia Markkinatilanne johtaa kilpailuasetelmaan suunnittelijoiden välillä ja vain KILPAILU 3 parhaille löytyy töitä. Kehitys voi vaikuttaa myös palkkaa heikentävästi. SUHDETAIDOT 4 Suunnittelijan työssä korostuvat taidot luoda ja ylläpitää suhdeverkostoa OPETUSKRIISI 5 Kuvataideopetuksen mahdollisuudet vähenevät yhteiskunnallisen arvostuksen puutteen, kuntien rahoitustilanteen ja valinnaisuuden supistumisen vuoksi MONIPUOLISTUU 7 Suunnittelijan työtehtävät monipuolistuvat ja ulottuvat kokonaan uusille alueille. Myös työn vaativuus saattaa kasvaa. Taulukko 13 Työelämässä tapahtuvat muutokset vastaajien mukaan 3 VALMISTUNEET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN 11

3.1 Palkansaajat Noiden kahden vuoden työssäoloaikanaan vastaajista kolmannes oli työskennellyt vain yksityisellä sektorilla, kolmannes vain julkisella sektorilla ja kolmannes molemmilla. Työnantajien sektori (n=59) Molemmat 32% Yksityinen 34% Julkinen 34% Kuvio 3 Palkansaajien työantajasektorit Runsaat puolet palkansaajiksi työllistyneistä oli vastaushetkellä vakituisessa työsuhteessa. Heistä kolme neljännestä oli ennen nykyistä vakituista työtään ollut korkeintaan yhden muun työnantajan palveluksessa. Määräaikaisessa työsuhteessa olleet vastaajat olivat vaihtaneet työnantajaansa usein. Puolet heistä oli ollut tarkastelujaksona vähintään kolmen eri työnantajan palveluksessa. Työnantajien määrä työsuhteen keston mukaan on esitetty taulukossa 7. Työnantajien lukumäärä Työsuhteen kesto 1 2 3- Vakituinen 17 12 8 37 45% 32% 21% 100% Määräaikainen 4 8 12 24 16% 33% 50% 100% Yhteensä 21 20 20 61 34% 32% 32% 100% Taulukko 14 Palkansaajien työnantajien määrä työsuhteen keston mukaan 12

3.1.1 Työnhaun kanavat Kaikista palkansaajavastaajista noin puolet oli saanut töitä varsinaisesti etsimättä eli he olivat olleet yhteydessä korkeintaan yhteen työnantajaan töitä hakiessaan. Niistä palkansaajista, jotka olivat hankkineet työkokemusta opiskeluaikanaan paljon tai melko paljon lähes kaikki työllistyivät varsinaisesti etsimättä. Niistä palkansaajista, jotka olivat hankkineet työkokemusta opiskeluaikanaan vähän tai ei lainkaan, vain vajaa 40 % oli työllistynyt varsinaisesti etsimättä. Osuudet ilmenevät taulukosta 8. Moneltako työnantajalta hait töitä ennen kuin löysit? Työkokemus opiskeluaikana 0 1 2-10 10- Paljon tai melko paljon 68% 24% 8% 0% Jonkin verran 40% 30% 20% 10% Vähän tai ei lainkaan 29% 10% 33% 29% yhteensä 48% 20% 20% 13% Taulukko 15 Jätettyjen työhakemusten määrä suhteessa opiskeluaikaiseen työkokemukseen (n=56) Valmistuneiden nopea työllistyvyys ei näytä selittyvän työllistymisellä valmiiksi tuttujen työnantajien palvelukseen. Niistä vastaajista, jotka olivat työllistyneet varsinaisesi hakematta vain noin puolet tunsi työnantajansa entuudestaan. Moneenko työnantajaan oltu yhteydessä Tuttu työnantaja 0 1 Alle 10 Yli 10 kyllä n 14 6 3 2 25 % 56% 24% 12% 8% 100% ei n 12 5 9 6 32 % 37% 16% 28% 19% 100% Yhteensä 26 11 12 8 57 Vain kaksi viidestä kaikista palkansaajasta oli työllistynyt julkisen haun perusteella. Helsingissä lähes 80 % palkansaajista on työllistynyt muuten kuin julkisessa haussa. Muualla Suomessa enemmistö on työllistynyt julkisessa haussa. Osuudet ilmenevät taulukosta 9 Työpaikka julkisessa haussa? asuinpaikka kyllä ei Ulkomaat 100% 0% 100% 1 1 Helsinki 21% 79% 100% 7 26 33 Muu iso kaupunki 67% 33% 100% 6 3 9 Muu Suomi 57% 43% 100% 13

8 6 14 yhteensä 39% 61% 100% 22 35 57 Taulukko 16 Julkisen haun kautta työllistyneiden osuus 3.1.2 Työn kokopäiväisyys ja sivutyöt Palkansaajista kaksi kolmasosaa on saanut kokopäiväistä työtä. Sivutointa palkkatyön rinnalla tekee yli puolet palkansaajista ja kokopäivätyössä olevistakin lähes puolet. Sivutoimi kyllä ei kokopäivä 18 21 39 osa-aika 6 2 8 tuntityö 8 4 12 Taulukko 17 32 27 59 14

3.2 Yrittäjät ja freelancerit Päätoimisilta yrittäjiltä ja freelancereilta kysyttiin, mitä kautta he etupäässä saavat asiakkaansa. Kukin vastaaja on saanut nimetä useita eri kanavia. Kuvion 3 lukuarvot ilmaisevat, miten suurta osuutta kyseinen kanava edustaa kaikista maininnoista. Pystyjana kuvaa vaihteluväliä vuosien 1998 2002 kyselyissä. Selvästi eniten mainintoja saivat entisten asiakkaiden ja ystävien suositukset. 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00 Työsuhteesta opiskeluaikanani Työsuhteesta muulloin Opiskeluprojektista tai -harjoittelusta Osaston välityksellä Rekrytointipalveluiden välityksellä Lähestynyt tuntemattomia yrityksiä Julkisessa haussa olevat työpaikat Entiset asiakkaat suositelleet Ystävät suositelleet Muuta kautta Ei ole suhdeverkostoa min max 02 Kuvio 4 Yrittäjien ja freelancerien kanavat asiakkaiden hankkimiseksi 15

4 PALAUTE KOULUTUKSESTA 4.1 Tyytyväisyys koulutukseen Tyytyväisyyttä koulutukseen on kysytty vuosittain viisiportaisella asteikolla. Vaihtelu vuodesta toiseen on suurta eikä vastauksissa näytä olevan selvää trendiä. Keskiarvolla mitattuna (kuvio 4) vuoden 2002 vastaajat olivat tyytyväisimpiä koulutukseensa vuodesta 1993 alkaneena tarkastelujaksona. Tulosta ei selitä niinkään erittäin tyytyväisten suuri osuus, vaan se, että hyvin tai melko tyytymättömiä oli pienin osuus koko tarkastelujaksolla. Eri vastausten osuudet ilmenevät kuviosta 5. 4.0 3.9 3.8 3.7 3.6 3.5 3.4 3.3 3.2 3.1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 tyytyväisyys koulutukseen Kuvio 5 Asteikolla 1-5 esitettyjen kokonaistyytyväisyysarvojen keskiarvo 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 hyvin tyytymätön melko tyytymätön en osaa sanoa melko tyytyväinen hyvin tyytyväinen 1995 1994 1993 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 6 Kokonaisuustyytyväisyyttä kuvaavien vastausten jakauma 16

Avovastauksella kysyttiin, mistä opintojaksoista on ollut eniten hyötyä työelämässä. Vastaukset on luokiteltu ja useimmin mainitut teemat on lueteltu taulukossa 15. Yksi vastaaja on saattanut mainita useita eri opintojaksoja. Teema Mainintoja Taideopinnot 18 vastaaja on maininnut taideopinnot kokonaisuutena tai erikseen piirustuksen, taidehistorian, käsivarapiirustuksen tai elävien mallien piirtämisen Harjoittelu 14 Projektit 10 Taitokurssit 10 vastaaja on maininnut käytännön kurssit yleensä tai jonkin oman alansa käytännön taitoja harjaannuttavan kurssin Kokonaisuuden hallinta 7 vastaaja on maininnut, että yksittäisiä kursseja tärkeämpää on ollut oppia hahmottamaan kokonaisuuksia Ulkomailla opiskelu 6 Lopputyö 5 Atk-opinnot 5 Vastaajille esitettiin koulutusohjelmaansa koskevia väittämiä, joiden keskiarvot on raportoitu kuviossa 7. 17

Koulutusohjelmaa koskevia väittämiä (5=täysin samaa mieltä 1=täysin eri mieltä) Opetus kannusti luovuuteen Harjoittelu/projekti oli niin hyödyllinen, että suosittelen sitä muillekin Opiskeluilmapiiri oli hyvä Opetus oli motivoivaa Työelämä on lisännyt arvostustani opintoja kohtaan Opettajien opetustaidot olivat keskimäärin hyviä Opintoihin sisältyi riittävästi taideaineita Opintoihin sisältyi riittävästi vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia opintojaksoja Opintoihin sisältyi riittävästi yleissivistäviä opintojaksoja Opintoihin sisältyi riittävästi ammatillisia aineita Opiskelujaksot olivat sisällöllisesti vaativia Opintoihin pitäisi sisällyttää pakollinen sivuaine Opinnot antoivat valmiuden tehdä taideteollisen alan tutkimusta Opettajat edustivat alansa huippua Opinnot antoivat hyvät valmiudet työelämään Portfoliosta on tullut työn kehittämisen väline Opinnot antoivat realistisen kuvan työelämästä Toivoisin enemmän numeroarviointia Kuvio 7 Koulutusohjelmaa koskevia väittämiä 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 18

4.2 Mitä työelämässä tarvittavia valmiuksia jäi puuttumaan? Kolmen neljäsosan mielestä tutkinnon suorittamisen jälkeen jäi puuttumaan joitain työelämässä tarpeellisia taitoja, joita koulutuksen olisi pitänyt antaa. Tarkentavassa kysymyksessä näkemys puuttuneista taidoista jakautui kuvion 6 mukaisesti. Eniten koettiin puuttuneen yrittäjätaitoja, markkinointiosaamista ja oman alan käytännön taitoja. Kukin vastaaja sai valita useita puuttuvia taitoja. Kuvion luvut ilmaisevat, miten suuri osuus niistä vastaajista, joiden mielestä jotain taitoja puuttui, mainitsi kunkin taidon. Koulutuksesta puuttuneita taitoja (n=69) Muuta Yrittäjätaitoja Markkinointiosaamista Äidinkielen taitoja Vieraiden kielten taitoja Sivuaineopintoja Tietoja tuotantomenetelmistä ja prosesseista Tietokonetaitoja Valmiuksia suunnittelutyöhön Valmiuksia opetustyöhön Valmiuksia tutkijantyöhön Oman ammattialan teoriataitoja Oman alan käytännön taitoja 0.00 0.10 0.20 0.30 0.40 0.50 0.60 Kuvio 8 Koulutuksesta puuttuneita taitoja 4.3 Kehitettävää koulutusohjelmassa 19

Opiskelijoita pyydettiin antamaan palautetta koulutusohjelmaansa koskevista asioista. Vastauksien keskiarvot ja keskihajonnat on kuvattu taulukossa XX. Kysymysten asettelusta johtuen kaikissa kohdissa ei ole mahdollista tietää, kumpaan suuntaan vastaajat toivovat asiaa kehitettävän ka. s Kritiikin laatu 3.5 1.0 Kritiikin vähyys 3.5 1.0 Opetuksen käytännön järjestelyt 3.5 1.0 Kurssien muodostamat opintokokonaisuudet 3.4 0.9 Opettajavalinnat 3.4 1.0 Yhteisten palautekeskustelujen vähyys 3.4 1.0 Opetuksen laatu 3.4 1.0 Opettajien toiminnan valvonta 3.3 1.1 Osaston muutosvalmius 3.3 1.0 Vaatimustaso 3.2 0.9 Opetusmenetelmien sopivuus 3.2 0.9 Opetuksen keskittyminen olennaisiin asioihin 3.2 1.1 Lukujärjestyksen toimivuus 3.0 1.0 Opetusvälineet ja tilat 3.0 1.0 Arvioinnin oikeudenmukaisuus 2.9 1.1 Tietojen ja teorian ajanmukaisuus 2.9 1.0 Vastaajat pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista, mitä suunnittelijan työn aspekteista olisi pitänyt painottaa enemmän koulutuksessa. Vastaaja sai valita useista vaihtoehdoista. Vastausten jakauma ilmenee taulukosta TT. kokonaisvaltainen tuotenäkemys 31 oma tyyli, persoonallisuus, erilaisuus 26 uusiutumiskyky 21 taiteellisuus 14 tuotteen räätälöinti asiakkaan tarpeisiin 14 käytännöllisyys, toimivuus, ergonomisuus 13 designin ajattomuus 7 ajan hengen ilmentäminen, muodikkuus 6 Taulukko 18 Osa-alueet, joita olisi pitänyt painottaa enemmän (n=69) 5 JATKUVA OPPIMINEN 5.1 Jatkuva osaamisen kehittäminen Kukaan vastaajista ei arvioinut, ettei olisi valmistumisen jälkeen lainkaan kehittänyt osaamistaan tai opetellut uusia taitoja. Vajaa puolet vastaajista oli kehittänyt osaamistaan paljon ja runsas puolet jonkin verran. Osuudet koulutusohjelmittain ilmenevät taulukosta 16. Uudessa mediassa ja vaatesuunnittelussa lähes kaikki vastaajat katsoivat kehittäneensä osaamistaan paljon. Graafisessa suunnittelussa sekä tilaja kalustesuunnittelussa valtaosa oli kehittänyt osaamistaan vain jonkin verran. 20

Osaamisen kehittäminen Koulutusohjelma Paljon jonkin verran yhteensä Elokuva- ja lavastustaide 1 3 4 Graafinen suunnittelu 0 5 5 Tila- ja kalustesuunnittelu 1 6 7 keramiikka- ja lasitaide 1 1 2 Kuvataideopetus 8 16 24 Käsi- ja taideteollinen ala 2 1 3 Pallas-kuvataiteet 2 4 6 Tekstiilitaide 4 7 11 Teollinen muotoilu 5 5 10 Uusi media 5 1 6 Vaatesuunnittelu 5 1 6 Valokuvataide 4 2 6 Yhteensä 38 52 90 Vastaajilta kysyttiin, millä eri tavoilla he ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan jatkuvasti. Kukin vastaaja sai valita useita eri tapoja. Kuviossa 7 tarkastellaan kunkin eri tavan maininneiden vastaajien osuutta nyt tehdyssä ja aikaisemmissa kyselyissä. Ammattilehtien lukeminen on 100 vähentynyt tasaisesti 80 vuodesta 1998. 60 40 20 Ammattilehdet Ammattikirjallisuuus Muu 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 100 80 60 40 20 Täydennyskoulutus Tutkinto-opiskelu Työpaikkakoulutus Täydennyskoulutuksen koettu merkitys on vähentynyt vuoden 1997 huippuvuoden jälkeen tasaisesti. Työpaikkakoulutusta hyödyntäneiden määrä kasvoi 10 prosenttiyksikön vuosivauhtia vuoteen 1999 asti, minkä jälkeen osuus on vakiintunut. 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 100 80 60 40 20 Mentorointi Yhteydenpito Järjestötoiminta 21 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Ammattilaisten välisen kanssakäymisen merkityksen osaamisen kehittämisessä koettiin vähentyneen vuosina 1999/2000, mutta tämän jälkeen tilanne on tasaantunut. Itse työnteko on vakiintunut 2000-luvulla maisterien tärkeimpänä pitämäksi oppimistavaksi ohi ammattilehtien ja kollegoiden välisen yhteydenpidon. Kuvio 9 Niiden vastaajien osuus, jotka ovat käyttäneet kutakin jatkuvan oppimisen tapaa 22

% 5.2 Täydennyskoulutus Niiden vastaajien osuus, jotka ovat osallistuneet Taikin järjestämään täydennyskoulutukseen, on laskenut voimakkaasti koko tarkastelujakson. Vuoden 2000 tieto puuttuu. Kehitys on esitetty kuviossa 8. Vuosina 2001 2002 täydennyskoulutukseen osallistuneet maisterit edustivat vain kolmea koulutusohjelmaa: Kuvataideopetusta (6/10), Tekstiilitaidetta (2/10) sekä vaatesuunnittelua ja pukutaidetta (2/10). Täydennyskoulutukseen osallistuneet 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kuvio 10 Taikin täydennyskoulutukseen osallistuneiden osuus vastaajista Avokysymyksenä kerätyt toiveet tarjottavan täydennyskoulutuksen sisällöiksi on luokiteltu ja useiten esiintyneet on lueteltu taulukossa 10. Aihealue Mainintoja Sisältö YRITTÄJYYS 10 Yrittäjänä tai free lancerina toimiminen, yritystoiminnan harjoittaminen IT 13 IT-koulutusta toivottiin koulutusohjelmasta riippumatta. Eniten mainintoja oli kuvataideopetuksesta valmistuneiden keskuudessa. He toivoivat koulutusta erityisesti digitaaliseen mediaan ja uusiin av-välineisiin liittyen. Muista koulutusohjelmista valmistuneet toivoivat koulutusta etenkin uudistuneisiin ohjelmistoihin. VIERAILIJAT 3 Tunnettujen vierailijoiden pitämät luennot tai workshopit. TAPAAMISET 3 Ekskusriot tai kurssit, joissa tapaa vanhoja opiskelukavereita tai nykyisiä opiskelijoita TAITO 3 Ammattiosaamista vahvistavia/syventäviä kursseja LIIKETALOUS 8 Tuotteistus, markkinointi, yritysten toimintatavat OPETUS 7 Uusia eväitä opetukseen, muun muassa media- ja ympäristökasvatukseen ja oppilashuoltoon Taulukko 19 Vastaajien toiveita täydennyskoulutuksen sisällöiksi 23