ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2018 2019 Perttulan esiopetus 10.12.2018
1/7 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet
2/7 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Perttulan esiopetus, Uotilan koulu Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula Helena Koivisto LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä 11.12.2018 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi 2018 2019 Syyslukukausi 9.8. 21.12.2018 Koulu alkaa to 9.8.2018 Syysloma 15. 21.10.2018 (vk 42) Joululoma 22.12.2018 6.1.2019 Kevätlukukausi 7.1. 1.6.2019 Talviloma 18. 24.2.2019 (vk 8) Pääsiäisloma 19. 22.4.2019 Lukuvuoden päätöspäivä 31.5.2019 Kehittämispäivät Syyslukukausi 24.8.2018 Kevätlukukausi 11.2.2018 (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika klo.9.20-13.20 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Ryhmässä on 6 kokopäiväistä ja 8 osapäiväistä esioppilasta. Henkilökuntaan kuuluu kaksi esiopettajaa (8h ja 6h). Laitosapulainen (6h). Varahenkilö on ryhmässämme satunnaisesti. LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2017 ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista.
3/7 Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen. Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
4/7 Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Oppimisympäristö, työtavat Esiopetus tapahtuu kahdessa tilassa. Yläkerran tiloissa sekä alakerran luokkahuoneessa. Ruokailemme luokkahuoneessa. Käytössämme on koulun liikuntasali ja tekninen luokka. Ulkoilemme pääsääntöisesti koulun pihalla, retkeilemme lähimetsässä ja päiväkodin pihalla. Tavarat ovat lasten ulottuvilla omatoimisuuteen kannustaen. Pidämme tärkeänä, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Kuuntelemme ja arvostamme lasta ja huomioimme jokaisen lapsen yksilöllisesti. Toimimme pääsääntöisesti koko ryhmänä ja kahdessa pienryhmässä. Jaamme ryhmiä pienempiin ryhmiin tarkoituksenmukaisesti. Lapset toimivat myös pareittain ja yksin. Tuemme lasten sosiaalisten taitojen oppimista myös kannustammalla lapsia auttamaan ja huomioimaan toisiaan arkipäivän tilanteissa. Pyrimme käyttämään tieto-ja viestintäteknologiaa monipuolisesti toiminnassa. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Pidämme tärkeänä, että lapsella on mahdollisuus oppia laajempia kokonaisuuksia ja käsitellä samaa asiaa monista eri näkökulmista sekä eri tavoin. Etenemme opetuksessa konkretiasta abstraktiin ja tutusta tuntemattomaan. Pyrimme siihen, että uuden oppiminen pohjautuu lapselle ennestään tuttuihin asioihin. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy seuraamassa ryhmän toimintaa, sekä ohjaa ja tukee henkilöstöä lasten kehityksen seuraamisessa. Oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu päiväkodin johtaja, psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja esiopettajat. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään ryhmän hyvinvointiin liittyviä asioita. Tarvittaessa yksittäisen lapsen asioita käsitellään yhdessä vanhempien kanssa yksilöllisessä OHR-palaverissa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäiset keskustelut, Päikky-viestitys ja viikko-ohjelma, vahempainilta, esiops-keskustelut. Toivomme molemmin puolista avointa yhteistyötä. Yhteistyö muut tahot Yhteistyötä teemme lapsen asioissa eri tahojen kanssa mm. puheterapeutin, toimintaterapeutin, neuvolan, perhetyön, S2-lastentarhanopettajan. Muita yhteistyö tahojamme ovat Keuda, kirjasto, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, seurakunta. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus)
5/7 Syksyllä lähetämme kotiin lapsen esiopetuskeskustelulomakkeen. Siinä lapsi ja vanhempi on keskustellut ja kirjannut kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet. Tämän jälkeen käymme lapsen ja vanhemman kanssa esiopetuskeskustelun, jossa asetamme yhdessä yksilölliset tavoitteet esiopetusvuodelle. Keväällä käymme uudet keskustelut vanhemman ja lapsen kanssa ja arvioimme kuinka tavoitteet ovat toteutuneet. Ryhmässä keskustelemme jokaisen lapsen vahvuuksista ja tunteista arjen tilanteissa. Kuuntelemme lasta ja annamme yksilöllistä palautetta onnistumisista arjen tilanteissa. Autamme lasta arvioimaan omaa toimintaansa kysymällä arjen tilanteissa, miten onnistuit. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Lapsia tuetaan ilmaisemaan itseään mm. musiikin, kuvataiteen, käsityön, draaman ja liikunnan keinoin. Toiminnassamme on eripituisia projekteja, joiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin lapset osallistuvat. Syksyllä Keudan opiskelijoiden innoittamana valitsimme Kolme pukkia pöytäteatteriesitykseksi, jota lähdimme yhdessä lasten kanssa työstämään ja esitimme sen 1. luokalle. Ryhmällämme on yhteiset joululaulajaiset 1. ja 2. luokan kanssa. Meillä on myös lauluesitys koulun joulujuhlassa. Tuotoksia dokumentoidaan mm. tabletilla videoiden ja valokuvaten. Kaikilla lapsilla on käytössä oma tabletti. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Suomen kieleen tutustutaan monin eri tavoin: leikit, sadut, riimit, runot, lorut, satukirjat. Pyrimme herättämään lapsissa kiinnostuksen omaan kieleen ja sen oppimiseen. Päivittäin harjoittelemme tavuttamista, äänteiden tunnistamista ja riimittelyä. Harjoittelemme vuorovaikutus- ja tunnetaitojataitoja monipuolisesti. Rohkaisemme lapsia kertomaan omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja tunteitaan ja kuuntelemaan toisia. Olemme aloittaneet draamatyöskentelyn Lapsen mieli -materiaalin pohjalta, jossa harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Minä ja meidän yhteisömme Tutustumme lapseen ja hänen perheeseensä. Lapsella on mahdollisuus päivittäin kertoa vapaa-ajan asioistaan. Pidämme tärkeänä, että lapsi kokee kuuluvansa ryhmään. Koulun kanssa yhteisten tapahtumien kautta liitämme lapsen suurempaan yhteisöön - koulumaailmaan. Keväällä syvennämme lapsen lähihistoriaa mm. tutustumalla lapsen isovanhempiin. Tutustumme lähiympäristöön retkeilemällä. Syksyllä Aleksis Kiven päivänä retkeilimme metsässä ja tutustuimme elämyksellisesti Aleksis Kiveen ja nurmijärviläisyyteen. Suunnitteilla on retki historialliselle Airikkalan lammastilalle ja osallistuminen Taaborinvuoren toimintaviikoille. Teemme retken joulukirkkoon Nurmijärven kirkkoon. Suunnittelemme osallistumista keväällä pääsiäisvaellukselle. Huomioimme kristilliset juhlapyhät (mm. joulu, pääsiäinen). Pohdimme elämän suuria kysymyksiä mm. syntymää, elämää ja kuolemaa yhteisissä hetkissä mm. pyhäinpäivänä. Annamme tilaa arjen tilanteissa lapsilta nouseviin vaikeisiinkin kysymyksiin ja pohdimme ja ihmettelemme niitä yhdessä. Kunnioitamme jokaisen lapsen ajatuksia näistä asioista. Tutkin ja toimin ympäristössäni Havainnoimme lasten matemaattisia taitoja esiopetusvuoden alussa. Havaintojen ja Matematiikan portaat -materiaalin avulla suunnittelemme toimintaa systemaattisesti. Arjen tilanteisiin liittyvällä ja monikanavaisella toiminnallisella harjoittelulla saamme kaikki innostumaan matematiikasta. Etenemme toiminnallisten (leikit, pelit) harjoitusten kautta kirjallisiin tehtäviin Apilatien esiopetuskirjassa.
6/7 Luovalle keksimiselle annetaan mahdollisuus tarjoamalla mm. askarteluun ja rakenteluun erilaisia materiaaleja ja välineitä. Kasvan ja kehityn Kannustamme lapsia monipuoliseen karkea- ja hienomotoriikan harjoitteluun. Liikunta on osa päivittäistä toimintaa mm. yhteisleikit koulun pihalla. Ulkoilussa käytämme erilaisia leikki-, liikuntavälineitä. Ulkoilemme välillä myös päiväkodin pihalla ja lähimetsässä. Koulun liikuntasali liikuntavälineineen on käytössämme viikoittain. Hienomotorisia harjoituksia teemme monipuolisesti päivittäin. Ruokailussa on tärkeää hyvä ja rauhallinen ilmapiiri. Kannustamme lapsia maistamaan kaikkia ruokia ja ottamaan itselleen sopivan kokoisen annoksen sekä noudattamaan hyviä ruokailutapoja. Keskustelemme myös terveellisen ruoan merkityksestä. Päivän aikana on yhteinen satuhetki, jossa lapset voivat levätä ja rauhoittua. Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidämme tärkeänä, että lapsi kokee olonsa ryhmässä turvalliseksi ja hyväksytyksi sekä hänellä on kokemus osallisuudesta.
7/7 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Konsultoiva varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Heli Honkala on ryhmämme opettajien tukena tuen tarpeessa olevien lasten asioissa. Hän käy seuraamassa lapsiryhmää muutaman kerran vuodessa. Muita yhteistyötahoja ovat puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi ja kuntoutusohjaaja. He ovat tarvittaessa mukana lapsen asioita koskevissa palavereissa ja mahdollisesti mukana myös kevään siirtopalavereissa. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana - yhteistyöprojekti Keudan opiskelijoiden kanssa (liikunta, draama, musiikki, kuvallinen ilmaisu) - pöytäteatteriprojekti (Kolme pukkia) - osallistuminen koko kunnan eskareiden yhteisiin tapahtumiin (eskariolympialaiset) - tunne-ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu (Lapsen Mieli pöytäteatteri) - lähihistoria ja perinteet (isovanhemmat, Kalevala, laskiainen) - käsityöprojekti (lapsi suunnittelee, toteuttaa ja arvioi) - musiikkiprojekti (lapset valmistavat soittimet, suunnittelevat ja toteuttavat) - lasten syntymäpäivät - Halloween-naamiaiset - joulujuhla - kevätjuhla - RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.
LUKUVUOSI 2018-2019 TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: