..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009
Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät 0. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta.9 Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKITEKIJÄT JA VARAUTUMINEN NIIHIN. Talouden riskitekijät ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin 0. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN 0. Internetin käyttö yleensä 0. Laskunmaksutavat 0. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen
Toukokuu 009. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 99 lähtien - vuoden välein. Vuosina 00-00 tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä kertaa selvitettiin myös talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 00.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 009. Tällöin haastateltiin 00 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 9 000. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuu tutkimustuloksiin. Talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.
Toukokuu 009. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt erityisen vahvana. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja on edelleen noussut vuoden 00 tasosta. Suomalaisista prosentilla on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Lisäystä viime kevääseen on kolme prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on vuodessa kasvanut kaikilla muilla ikäryhmillä paitsi -vuotiailla ja toisaalta yli 0-vuotiailla. Eniten säästäjien ja sijoittajien osuus on noussut kuitenkin - -vuotiailla, joilla se on myös yleisintä. Kun nyt tämän ikäisistä prosentilla on säästöjä ja sijoituksia, oli osuus vuosi sitten prosenttia. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä vaihtelevat. Yleisintä säästäminen on korkeasti koulutetuilla, ylemmillä toimihenkilöillä ja johtavassa asemassa olevilla sekä suurimmissa tuloluokissa. Samoin elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen. Säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa. Myös ammattiryhmällä on vaikutusta säästämisen osuuteen. Opiskelijoilla ja koululaisilla sekä työttömillä on selkeästi pienempi mahdollisuus säästää verrattuna toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin, joilla säästämisen osuus on selvästi suurempi. Talouden epävarmuus, kuluttajien turvallisuushakuisuus sekä sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuvat myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen kasvanut vuoden takaisesta ja on selvästi suosituin säästömuoto tällä hetkellä. Nyt jo joka kolmas säästää erilaisille säästö- ja sijoitustileille. Säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Vuoden aikana erityisesti säästö- ja sijoitustileille säästäminen on lisääntynyt 9-9-vuotiailla sekä toisaalta - - vuotiailla. Käyttelytilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto, noin neljännes suomalaisista ilmoitti säästöjensä olevan käyttelytilillä. Osuus on pysynyt viimevuotisella tasolla. Käyttelytilille säästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) 0 0 0 0 9 0 9 0 9 Kaikki -9 0- - 9- -9 0- -9 0- -9 0- - vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa Pitkällä aikajänteellä rahastosäästämisestä on tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto, vaikka rahastosäästäjien määrä on viime vuoteen nähden hieman laskenut ollen nyt vuoden 00 tasolla. Osakesäästäjien sekä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 00 lähtien.
Toukokuu 009 Sijoitusrahastot on laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan jo varsin nuorena ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti 0 ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - 9 -vuotiaisiin. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään - 9 kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja osuus on suurimmillaan 0-9-vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) On säästöjä tai sijoituksia "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa 9 9 9 9 9 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009
Toukokuu 009. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta. Nyt jo lähes puolet suomalaista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Säästö- ja sijoitusaikeet lisääntyvät talouden tulotason kasvaessa. Entistä useampi niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, aikoo myös edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista, sillä nykyisistä säästäjistä ja sijoittajista prosenttia ilmoitti edelleen jatkavansa säästämistä tai sijoittamista. Vastaava osuus vuosi sitten keväällä oli prosenttia. Myös uusien säästäjien määrän kasvu kertoo tämän hetken säästämisen intensiteetin tasosta. Uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on vähitellen kasvanut ja kasvu on jatkunut myös edelleen tänä vuonna, sillä neljännes niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Kahtena edellisenä vuonna vastaava osuus oli prosenttia ja kolme vuotta sitten osuus oli 0 prosenttia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on selkeästi suosituin sijoitus- ja säästökohde ja kiinnostus säästö- ja sijoitustilejä kohtaan myös tulevana kohteena on noussut edelleen vuoden takaisesta. Trendi on selvästi nouseva, sillä nyt reilu neljännes eli prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästö- tai sijoitustileille, vuosi sitten vastaava osuus oli ja vuonna 00 osuus oli prosenttia. Seuraavaksi suosituinta on käyttelytilille säästäminen, jonka osuus on noussut prosentista prosenttiin. Kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana sijoituskohteena on edelleen laskenut verrattuna edellisiin vuosiin ollen nyt prosenttia. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kuten myös osakkeita kohtaan on parin vuoden ajan pysynyt vakaana. Valtaosa eli hieman yli puolet ( %) niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Seuraavaksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen. Vastaajista prosenttia ilmoitti tämän käyttötarkoituksen. Noin viidennes aikoo säästää tai sijoittaa eläkeaikoja varten ja prosenttia asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Muita useammin 0 - -vuotiaat aikovat säästää asunnon hankintaa varten, alle -vuotiaat kulutustavaroiden hankkimiseksi sekä opiskelua varten ja yli -vuotiaat eläkeaikoja varten. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että tyypillisintä säästäminen vararahastoa varten on niillä, joilla on suurehkoja asuntolainoja ja jotka näkevät myös lainoihin liittyvän riskejä. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle.
Toukokuu 009 Kuvio c. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Aikoo säästää / sijoittaa 9 "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 9 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009
Toukokuu 009 Kuvia d. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. 009) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten 9 Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoittajien keskuudessa vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa, toiseksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä. Huomionarvoista on se, että tuoton painoarvo valintakriteerinä on laskenut turvallisuutta ja riskittömyyttä enemmän. Huomionarvoista eri kriteereissä on myös se, että lukuun ottamatta eläketurvaa/eläkevuosiin varautumista, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valintaan on laskenut. Eläketurvaa/eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä nousi selvästi jo kaksi vuotta sitten ja on pysynyt nyt yhtä merkityksellisenä valintakriteerinä. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on ollut paljon julkisuudessa esillä.
Toukokuu 009 Kuvio e. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Turvallisuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen riskittömyys Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 0 0 Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Vaivattomuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 9 Huhtikuu 00 Huhtikuu 00 9 Tuotto Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 9 Rahaksi muuttamisen helppous Helmikuu 00 Helmikuu 00 0 9 Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 0 Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 9 0 9 Huhtikuu 00 Verottomuus tai muut veroedut Huhtikuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 9 9 Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 9 9 Huhtikuu 00 0 Huhtikuu 00 Sijoitusaika Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu 009 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
Toukokuu 009. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta tähän ei ole havaittavissa seitsemän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista 0 prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on 9 -vuotiailla. Tähän ikäryhmään kuuluvilla prosentilla on lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan sekä vuoden että kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Asuntolainaa on tällä hetkellä 0 prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kuuden vuoden aikana asuntovelallisten osuus on pysynyt lähes samalla tasolla. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntolainaa on 9-9 -vuotiailla. Heistä 0 prosentilla on asuntolainaa. Osuus on pysynyt ennallaan tällä ikäryhmällä vuoteen 00 nähden. Asuntoluotollisten osuus laskee vähitellen 0 ikävuoden jälkeen. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista 9 prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja prosenttia ilmoitti käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja yli 0 -vuotiaista runsas 0 prosenttia on ottanut asuntolainan asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjauslainaa ottaneista lähes kaksi kolmannesta on käyttänyt sen oman asunnon peruskorjaamiseen ja noin kolmannes on maksanut sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan. Jonkin verran enemmän sitä on käytetty huoneistokohtaisen lainan poismaksuun pääkaupunkiseudulla. Merkittävä muutos on kulutusluotollisten osuuden vähentyminen viime vuoteen nähden. Kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla väestöstä, kun vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla. Nyt on siis palattu kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Merkillepantavaa on, että kulutusluotot ovat vähentyneet kauttaaltaan kaikenikäisillä. Keskimääräistä tavallisimpia kulutusluotot ovat 9 9 -vuotiailla. Tällä ikäryhmällä kulutusluotolliset ovat vähentyneet prosentista prosenttiin. Vastaavasti nuorten alle -vuotiaiden kulutusluotollisten osuus on laskenut prosentista 0 prosenttiin. Opintoluotollisten määrä on edelleen hienoisessa laskussa, kun nyt heitä on prosenttia vastanneista, vuonna 00 ja 00 osuus oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Eniten opintoluotollisia on 0 - -vuotiaissa. Heistä lähes joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa.
Toukokuu 009 Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) 0 0 0 0 0 0 9 9 0 0 0 kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Mihin tarkoitukseen asuntolainanne on otettu? Onko se otettu asunnon ostoon vai nykyisen asunnon peruskorjaukseen?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Asunnon ostoon 9 Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 9
Toukokuu 009 Kuvio c. Asunnon peruskorjauslainan otto tarkoitus "Mitä varten nykyisen asunnon peruskorjauslaina on otettu?" % niistä, joilla on lainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen (n=. 009) Omalla lainalla on maksettu asunto-osakeyhtiön huoneistokohtainen peruskorjauslaina pois Omaan asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaiken kaikkiaan kulutusluotollisten osuus on viime vuodesta laskenut, on pankin kulutusluottoa omaavien osuus pysynyt edellisvuoden tasolla, kun taas muiden kulutusluottojen käyttäjien määrä on laskenut viime vuodesta. Kuluttajat miettivät nyt ehkä luotonottoa ja luoton hintaa tarkemmin, mikä osoittaa kuluttajien rahankäytön järkevöitymistä tässä taloustilanteessa. Tällä hetkellä prosentilla on pankista otettua vakuudellista kulutusluottoa. Luotollista pankkitiliä ilmoittaa käyttävänsä yhdeksän prosenttia suomalaisista, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyjen luottojen, muiden luottokorttiluottojen sekä kaupan osamaksuluottojen osuus on myös laskenut viime kevään tasosta prosenttiyksiköllä. Noin kaksi prosenttia suomalaisista, kuten vuosi sitten, ilmoittaa ottaneensa pikavippiä vuoden aikana. Tämä on selvästi muuta väestöä yleisempää yksinäistalouksilla sekä 0 - -vuotiaiden keskuudessa, joista reilu viisi prosenttia on ottanut pikavippiä.
Toukokuu 009 Kuvio d. Kulutusluottomuodot "Onko tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa?" "Onko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikavippiä?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kulutusluotto pankista Luotollinen pankkitili 9 Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana 0,0 0,0 0,0,0,0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Kuvio e. Pikaluotot viimeisen kuukauden aikana "Oletteko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa eli pikavippiä, siis lyhytaikaista esim. tekstiviestillä otettua luottoa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009), kyllä-osuudet,,,,0,, 0 Kaikki Alle 0 (n=) 0- (n=0) 9-9 (n=) 0-9 (n=) Yli 0 (n=9) vastaajan ikä, vuotta
Toukokuu 009 Lähes puolella (9 %) lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla, sillä viime keväänä säästöjä tai sijoituksia omaavien lainanottajien osuus oli 0 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 00 oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asuntoluottoa omaavista monella on samanaikaisesti säästöjä tileillä tai moni on rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Kuvio f. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 0 0 0 0 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) 9 0 9 9 9 0 0 Kaikki -9 0- - 9- -9 0- -9 0- -9 0- - vuotta On säästöjä ja sijoituksia On lainaa Kuvio g. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 0 Kaikki -9 0- - 9- -9 0- -9 0- -9 0- - vuotta On asuntolainaa On jotain kulutusluottoa
Toukokuu 009. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun vastaavasti vuosi sitten kymmenellä prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on 0 - -vuotiailla mutta tähän ikäryhmään kuuluvilla luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa ja heistä 0 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Luotonottoaikeita on keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n=9 vuonna 009) 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto. Asuntoluottoa aikoo ottaa nyt viisi prosenttia suomalaisista. Osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 00 lähtien, tulos on vaihdellut prosentin välillä. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän 0 -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Keskimääräistä enemmän asuntoluotonottoaikeita on myös lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuvista seitsemän prosenttia, kuten vuosi sitten, suunnittelee asuntolainan ottamista. Perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, yhdeksän prosenttia suunnittelee asuntolainan ottoa. Heillä luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa. Vuosi sitten heistä prosentilla oli asuntoluotonottoaikeita.
Toukokuu 009 Niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa, prosenttia käyttää sen asunnon ostoon ja yhdeksän prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen. Peruskorjauslainaa aikovista % aikoo maksaa sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan ja prosenttia aikoo käyttää sen oman asunnon peruskorjaamiseen. Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Aiotteko ottaa asuntolainaa...?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Asunnon ostoon Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen 9 Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia kaikista vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli neljä prosenttia. Yksi prosentti kaikista vastaajista, kuten viime vuonnakin, aikoo ottaa jotain muuta kulutusluottoa. Aikeet opintolainanottoon ovat kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana pysyneet alhaalla, mikä näkyy myös toteutuneessa kehityksessä.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Viime vuoden aikana asuntolainansa korkoa kilpailuttaneiden osuus on pysynyt lähes ennallaan. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana. Asuntoluotollisista - vuotta sitten kilpailuttaneiden osuus on laskenut viime vuoden prosentista nykyiseen kahdeksaan prosenttiin ja tätä pidempi aika on kulunut prosentilla asuntovelallisista. Lähes kaksi kolmasosaa, kuten vuosi sitten, ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet asuntolainansa korkoa eri pankeissa muita useammin.
Toukokuu 009 Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa 9 9 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan vai myös muista pankeista. Pelkästään omasta pääpankistaan kysyvien osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Niiden osuus, jotka aikovat kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan, on laskenut selvästi viime kevään tasosta. Nyt näitä kilpailuttajia on alle kolmannes (0 %), vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka kuudes aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja kahdeksan prosenttia puhelimitse. Kuvio a. Lainatarjousten pyytäminen pankeilta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei osaa sanoa 9 Ei aio kysyä lainatarjousta 0 9 9 9 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009
Toukokuu 009 Kuvio b. Lainatarjousten pyytämistapa pankeilta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta Puhelimitse Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0. Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Tällaisia lainanottajia on kolmannes tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet vuodesta 99 merkittävästi eli vuodesta 9 vuoteen. Nyt kasvu on kuitenkin tasaantunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 9 vuotta, mikä se oli myös viime keväänä. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on joko 0 tai vuotta. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan tyypillisin laina-aika oli vuotta. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin hiukan pitempiä. Ensiasunnon ostajien keskimääräinen laina-aika on noin 9 vuotta, kun taas asunnon vaihtajien laina-aika on keskimäärin vuotta. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen asuntolainojen takaisinmaksuaika on 9 vuotta kun taas muualla Suomessa keskiarvo on vuotta.
Toukokuu 009 Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n=9 vuonna 009) 0 Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta 0 9 0 Kaikki Alle 0 000 0 000-0 000 0 00-0 000 Lainamäärä, euroa 0 00-0 000 0 00-0 000 Yli 0 000 Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat tammikuu 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9 v. 009) 9 0, 0 0 0
Toukokuu 009 Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0, 0 0 0 Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00)) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 0 vuotta 0 0 0
Toukokuu 009 Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta vuotta 0 0 0 Kuvio f. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna 99 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 99) - v uo t t a 9-9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta 0 0 0 9
Toukokuu 009. Lainamäärät Keskimääräiset asuntolainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan nousseet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja myös laina-ajat pitkällä aikajänteellä pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin 00 euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 00 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 0 000 euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat myös pääkaupunkiseudulla kasvaneet, sillä vuosi sitten määrä oli 9 00 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksilla, joilla talouden bruttovuositulot ovat yli 0 000 euroa. Perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, keskimääräinen asuntolainan määrä on 00 euroa. Lainamäärä tällä ryhmällä on pysynyt ennallaan, kun taas muun elinvaiheen omaavilla talouksilla lainamäärät ovat nyt viimevuotista jonkin verran suuremmat ja näin elinvaiheittaiset erot ovat vuoden sisällä hieman kaventuneet. Talouksilla, joilla bruttovuositulot ovat yli 0 000 euroa, asuntolainan määrä on keskimäärin 9 00 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten 9 - - vuotiailla, 9 000 euroa, jonka jälkeen lainamäärä alkaa ikäryhmittäin vähitellen laskea. Myös ikäryhmittäiset erot asuntolainan määrässä ovat kaventuneet viime vuodesta. Kuvio a. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" On asuntolainaa (n= vuonna 009) 0 000 euroa 0 000 00 00 00 0 000 0 000 0 000 0 00 0 00 00 000 900 9 00 00 0 kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 syksy 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä edelleen kasvanut. Kun nyt yli 0 000 euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli 0 000 euroa asuntolainaa on yli prosentilla asuntolainaa omaavista, osuuden ollessa vuosi sitten, prosenttia ja kaksi vuotta sitten, prosenttia. Myös kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime keväästä. Kun vuosi sitten kulutusluottoa oli keskimäärin 0 euroa, on keskimääräinen summa nyt 9 00 euroa. Myös pankista otettujen vakuudellisten kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime kevääseen nähden 9 0 eurosta 00 euroon. 0