Hallitus 59 25.03.2015 Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa; Talvivaara Sotkamo Oy (KAIELY/1/07.00/2013) H 59 (valmistelija: ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen) Kainuun ELY-keskus on pyytänyt terveydensuojeluviranomaisen lausun toa Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön mer kit täväs tä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta. Lausunto on pyydetty toi mit ta maan 2.3.2015 mennessä, mutta kokousaikataulun vuoksi lisä ai kaa on saatu 31.3.2015 saakka. Merkittävää pilaantumista on alustavasti arvioitu tapahtuneen Tal vivaa ra Sotkamo Oy:n toiminnan seurauksena Sotkamossa si jait se van kaivospiirin alueella ja sen ulkopuolella Oulujoen vesistön suun nal la kaikissa vesistöissä Kolmisoppeen asti ja Vuoksen vesistön suun nalla kaikissa vesistöissä Kivijärveen asti. Asia on tullut vireille 7.11.2012 ja siihen sovelletaan tällöin voimassa ollutta ym pä ris tönsuo je lu la kia (86/2000, YSL 84 a ). ELY-keskuksen on määrättävä va hin gon aiheuttanut toiminnanharjoittaja (onnettomuus tai muu enna koi ma ton syy) ympäristövastuulaissa (383/2009) tarkoitettuihin kor jaa viin toimenpiteisiin. Ympäristövastuulain 5 :n mukaan luonnonvarat ja luon non va ra palve lut on palautettava perustilaan poistamalla vahingosta aiheutunut hai tal li nen muutos (ensisijainen korjaaminen). Jos perustilaa ei voi da täysimääräisesti palauttaa, vahingon luonnonvaralle ja luon non va rapal ve lul le aiheuttama heikennys on korvattava vahingoittuneella alueel la tai muualla tehtävillä toimenpiteillä (täydentävä kor jaa mi nen). Lisäksi luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle aiheutuvat vä li ai kaiset menetykset on korvattava siihen saakka, kunnes en si si jai nen ja täydentävä korjaaminen on vaikuttanut täysimääräisesti (kor vaa va korjaaminen). Viranomaisen on toimenpiteitä harkitessaan otettava ym pä ris tö vastuu lain mukaisesti huomioon vahingon luonne, laajuus ja vakavuus, luon nol li sen palautumisen mahdollisuus, ihmisen terveydelle ai heutu vat riskit, vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut alueella mahdollisesti tapahtuneet vahingot. Korjaavien toi menpi tei den valinnassa otetaan huomioon vahingon aiheuttaneen toi minnan har joit ta jan ehdotus sekä vireillepanoon oikeutettujen huo mautuk set. Asian käsittelyyn liittyvä materiaali koostuu ennakolta hankituista
asian tun ti ja vi ran omais lau sun nois ta sekä selvityksistä korjaavien toimen pi tei den valinnan pohjaksi. Asiakirjat ovat sähköisesti saatavilla Kai nuun ELY-keskuksen sivuilla osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset Kunnostussuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut 5.11.2014 päivätyn pro jek ti suun ni telman Talvivaaran kaivoksen lähijärvien kunnostamiseksi. Suun ni telmas sa todetaan, että voimakkaimmat vesistövaikutukset ovat kohdis tu neet kaivoksen lähimpiin järviin (Salminen, Kalliojärvi ja Ki vi järvi), joissa kaivokselta johdettu suolapitoinen vesi on kerrostunut pääasias sa järvien syvännealueille. Lisäksi vuoden 2012 kip sisak ka-allas vuo don jälkeen ovat kyseisten järvien syvänteissä myös ve den metallipitoisuudet olleet koholla. Kaivoksen ym pä ris tö tark kai lu jen tulosten perusteella Salmisessa ei veden täyskiertoa ole ta pah tu nut vuoden 2009 jälkeen ja Kalliojärvessä on havaittu jonkin as teis ta pysyvää kerrostumista keväästä 2011 lähtien. Kivijärven py sy vän kerrostuneisuuden muodostumisen ajankohtaa ei voida ar vioi da, sillä syvänteen vedenlaadun tarkkailu aloitettiin joulukuussa 2011, jolloin Ahosaaren itäpuolen syvänteen alueella vesi oli jo sel väs ti kerrostunut suolapitoisuuden suhteen. Tarkkailutulosten pe rus teel la lähijärvien ekologinen tila arvioitiin keväällä 2014 huonoksi. Ve denlaa tu muu tok set ja alusveden heikko happitilanne ovat ai heut ta neet haittaa myös järvien vesieliöstölle. Sedimenttitutkimusten mukaan Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven se di men tin pintaan on kerrostunut kaivokselta peräisin olevaa löy hää epäorgaanista sakkaa ohut kerros, jossa esiintyy kohonneita me tal lipi toi suuk sia, jotka ovat selvästi pohjaeliöstölle haitallisella ta sol la. Kunnostustarpeen lähijärvissä aiheuttaa veden pysyvä ker ros tu neisuus suolapitoiseen, hapettomaan alusveteen ja vähemmän suo la pitoi seen päällysveteen, jolloin järvissä normaalisti tapahtuvat kevät- ja syyskierrot eivät toteudu. Tämä on johtanut siihen, että järvien alusve sien happitilanne on pysyvästi heikentynyt ja sulfaatti-, rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat kohonneet. Kunnostusvaihtoehdot ja niihin liittyvät riskit Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on saada Salmisen, Kal liojär ven ja Kivijärven pysyvä kerrostuneisuus purettua ja alusveden hap pi ti lan ne parannettua. Välillisenä tavoitteena on estää järvien alus ve den sekä pohjaan sedimentoituneiden metallien kul keu tu minen eteenpäin vesistöreiteillä. Lisäksi tavoitteena on estää alus veden happamoituminen sulfidimuodossa olevien sakkojen mah dol lises ti hapettuessa kunnostustoimenpiteiden seurauksena.
Alusveden haitta-ainepitoisuuksia voidaan pysyvästi vähentää pumppaa mal la alusvesi käsittelyyn kaivosalueelle sijoitettavalla kään teisos moo si lait teis tol la ja palauttamalla puhdistettu vesi ny kyi siä pintavesien valumareittejä käsiteltävän järven pintakerrokseen. Vaihto eh toi nen vesien käsittely tapahtuisi kaivoksen nykyisillä yli jää mäve sien käsittelylaitteilla (metallien saostus ph-säädöllä) ja kä si tel lyt vedet johdettaisiin suurempaan purkuvesistöön. Tämä edellyttäisi pur ku put ken luvittamisen. Kemikalointi kalsiumpohjaisella kalkkimaidolla saostaa alusvedessä liuen nee na olevia metalleja ja nostaa alusveden ph:ta. Tämä vaih toeh to vähentää alusveden haitta-ainepitoisuuksia ainakin tilapäisesti, mut ta samalla lisää niiden määrää sedimentissä. Kemikaloinnin tavoit tee na on ehkäistä alusveden metallien kulkeutuminen ker ros tunei suu den purkamisen yhteydessä. Hapettamalla alusvettä tarkoitukseen kehitetyllä laitteistolla saadaan hap pi ti lan net ta korjattua, mutta oletettavasti vain tilapäisesti. Ha petta mi nen ei kuitenkaan välttämättä pura pysyvää kerrostuneisuutta, sil lä suolatilanne ei menetelmällä parane. Alusveden hapettamisen suurin riski on järven kerrostuneisuuden pur kau tu mi nen haluttua nopeammin, jonka seurauksena alus- ja pääl lys ve si sekoittuvat ja alusvedessä kohonneena pitoisuutena olevat suolat ja metallit kulkeutuvat alapuolisiin vesistöihin. Alusveden ha pet tu mi seen johtavat toimenpiteet voivat johtaa myös hait ta-ai neiden liukenemiseen sedimentistä. Liukeneminen voidaan estää joko pois ta mal la haitta-ainepitoinen sedimentti tai peittämällä/antamalla se di men tin peittyä. Sedimentin poistaminen aiheuttaa veden sa mentu mis ta toimenpiteen aikana. Huomioitava asia on myös alusveden käsittelyn seurauksena syn tyvä metallipitoinen rejekti ja siihen liittyvät erikseen tarkasteltavat toimen pi teet. Käsittelyjen seurauksena voi esiintyä myös metallien kulkeu tu mis ta alapuoliseen vesistöön. Selvityksen perusteella parhaiten soveltuvaksi tekniikaksi on todettu alus ve den poisto ja käsittely esimerkiksi käänteisosmoositekniikalla tai vaihtoehtoisesti veden puhdistaminen kalkkisaostuksella ja joh tami nen suurempaan purkuvesistöön. Kunnostustoimenpiteet Järvien kunnostus on selvityksen mukaan suunniteltu vai heis tet tavak si siten, että ensin kunnostetaan pieni, matala ja suhteellisen vähäi sen määrän suolaista alusvettä omaava Salminen, jossa ai ne pitoi suu det ovat muita vertailtavia järviä suurempia. Siitä saatujen koke mus ten ja järvien vedenlaatutietojen perusteella laaditaan suun ni-
tel mat Kalliojärvelle ja Kivijärvelle. Kivijärvestä on suunniteltu kunnos tet ta vak si ensisijaisesti ainoastaan voimakkaimmin suo laan tuneet syvänteet, koska Kivijärvessä pysyvä kerrostuneisuus on selvä ja suolaantuneen veden määrä on arvioitu huomattavasti muita jär viä suuremmaksi. Tarkemmat toteutussuunnitelmat, joissa esitetään kunnostustyön tek ni set yksityiskohdat, toimitetaan Kainuun ELY-keskukselle hy väksyt tä väk si kolme kuukautta ennen kunnostustoimenpiteiden aloit tamis ta. Teknisessä toteutussuunnitelmassa esitetään vesistöön ja maa-alueel le asennettavien laitteiden ja rakenteiden (putkilinjat, pai neen koro tus ase mat, yms.) sijainnit, pumpattavien vesimäärien mitoitus, veden kä sit te ly-yk si köi den tekniikat, rejektin käsittely, arvio kun nos tuksen kestosta sekä käsitellyn veden purkuratkaisut. Lisäksi to teu tussuun ni tel mas sa esitetään kunnostustyön aikainen tarkkailuohjelma, min kä perusteella arvioidaan kunnostusmenetelmän toimivuutta ja vai ku tuk sia. Kunnostuksen tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, joka toi mi tetaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päät ty mi ses tä. Kunnostuksen jälkeisestä järven tilan seurannasta laa di taan vuosiyhteenvetoraportit, jotka toimitetaan ELY-keskukselle seu raa van vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kunnostustoimenpiteiden ehdottomana edellytyksenä on saada järviin tuleva kuormitus ensin alenemaan siten, että pysyvää suo laan tumi sen aiheuttamaa kerrostumista ei enää pääse tapahtumaan. Ylä-Lumijärven kunnostaminen Kipsisakka-allasvuodon seurauksena (2012) Ylä-Lumijärveen ja siitä läh te vään Lumijoen uomaan kertyi metallien saostamiseen käy te tystä kalkista muodostunutta sakkaa. Kunnostettavan alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 6 ha ja sakkaa on arviolta 20 cm paksu kerros, jolloin poistettavan sakan tilavuudeksi arvioidaan 12 000 m3. Kunnostusvaihtoehdoksi 4.7.2013 laaditussa selvityksessä esitetään käy tet tä väk si erilaisia ruoppausmenetelmiä sedimentin pois ta mi seksi. Kunnostamatta jättäminen on poissuljettu vaihtoehto, sillä vir tausolo suh teet voivat muuttua kevättulvien yhteydessä ja kul keu tu mis riski kasvaa. Sedimenttien peittämiselle ei ole riittävän tukevaa pohjaa, sil lä Ylä-Lumijärven pohja on pehmeää liejua. Ruoppausmenetelmät poik kea vat toisistaan lähinnä ruoppaustekniikan ja ajankohdan suhteen. Kesäaikana tapahtuva kauharuoppaus todetaan menetelmistä epä-
tar kim mak si ja tällöin myös pohjan liettymistä tapahtuu eniten. Talvel la tapahtuva kunnostus on hidasta ja kaivettava alue on pin ta-alaltaan suuri. Lisäksi talvella tapahtuva kunnostus on herkkä olo suh teille, koska tällöin tarvitaan pitkä kylmä jakso, että riittävän pak su jäinen kerros muodostuu järven pohjalle vesien pois pump pauk sen jälkeen. Selvityksessä todetaan, että imuruoppaus on kokonaisuudessaan suo si tel ta vin kunnostusvaihtoehto, kun huomioidaan ym pä ris tö vai kutuk set ja mahdolliset riskitekijät. Ruopattavia sakkoja ja se di ment te jä esitetään sijoitettavaksi Kortelammen patoaltaaseen, jonka kun nostus suun nit te lu ja sakan käsittelyn ympäristölupa käsiteltäisiin myöhem mäs sä vaiheessa. Asian käsittely Ympäristövastuulain mukaan korjaavien toimenpiteiden valinnassa ote taan huomioon vahingon aiheuttaneen toiminnanharjoittajan ehdo tus sekä vireillepanoon oikeutettujen huomautukset. Kainuun ELY-keskus on hankkinut ennakolta asian tun ti ja vi ran omaisil ta lausunnot sekä selvityksiä korjaavien toimenpiteiden valinnan poh jak si. ELY-keskus on pyytänyt Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) asian tun ti ja lau sun toa vesistön pilaantumisen merkittävyyden ar vioimi sek si. SYKE toteaa lausunnossaan 9.9.2013, että Talvivaaran lähi ve sis tö jen tilan voidaan katsoa muuntuneen voimakkaasti. Lä hi järvien kerrostuneisuus ja pohjaveden hapettomuus on ollut pysyvä tilan ne jo vuosia. Veden puhdistumista voi tapahtua jonkin verran kemial lis ten reaktioiden kautta sekä sedimenttiin laskeutumisen seurauk se na. Sedimentistä metallit voivat vapautua takaisin veteen mikä li olosuhteet muuttuvat happamiksi. SYKE toteaa lausunnossaan, että Talvivaaran kaivostoiminnan ja siihen liittyvän onnettomuuden vaikutukset ovat vesistöjen eko lo gi sen ja kemiallisen tilan sekä luonnonvarapalveluiden kannalta hyvin merkit tä viä ja vesilaissa tarkoitettuja merkittäviä vahinkoja Oulujoen vesis tön suunnalla kaikissa vesistöissä Kolmisoppeen asti ja Vuok sen vesistön suunnalla kaikissa vesistöissä Kivijärveen asti. Vai ku tuk set ovat aiheutuneet sekä pitkäaikaisesta kuormituksesta että pa to al lasvuo dos ta. Kivijärven alapuolisessa Kivijoessa vaikutukset ovat merkit tä viä. Kaivostoiminnan osuus elohopean kertymisessä ka loi hin on vaikea erottaa muusta maankäytön vaikutuksista hu mus pi toi sis sa vesistöissä. Haitallisten aineiden kertymistä tulee kuitenkin eri tyi ses ti seurata tulevina vuosina vaikutusten merkittävyyden ar vioi mi sek si. ELY-keskus on lisäksi pyytänyt SYKE:ltä lausuntoa ehdotetuista ve-
sis tön kunnostustoimenpiteistä. SYKE toteaa lausunnossaan, että Sal mi seen, Kalliojärveen ja Kivijärveen on tarpeen kohdistaa ak tii visia kunnostustoimia, ulkoisen kuormituksen pienentämien ei yksin riitä. SYKE pitää hyvänä Ramboll Finland Oy:n ehdotusta järvien kunnos ta mi ses ta vaiheittain sekä kunnostuksen aloittamista Sal mi ses ta, joka on pienikokoinen kaivosalueella sijaitseva järvi. Ennen toi men pitei den aloittamista on kunnostussuunnitelman lisäksi teh tä vä suunnitelmat vesien poisjohtamisesta ja niiden käsittelystä sekä arvioi ta va toimien vaikutuksia. Sedimenttien osalta lausunnossa todetaan, että kunnostustarpeen ja mahdollisten toimenpiteiden arviointi edellyttää vielä tarkempia se diment ti tut ki muk sia ja riskin arviointia. Lisäksi erilaisten kun nos tus toimien haittavaikutuksista on tehtävä erikseen riskin arviointi, jos sa tulisi tunnistaa ja määrittää sekä ekologisia, kulkeutumis- että ih misel le aiheutuvia riskejä ja niiden merkittävyyttä. Mikäli ris kin ar vioinnis sa tunnistetaan merkittäviä, sedimenttiperäisiä ekologisia, terveys- tai kulkeutumisriskejä, tulisi määritellä näiden riskien vä hen tämi seen tähtäävät riskinhallintatoimenpidevaihtoehdot sekä niiden kes tä vyys (sosiaaliset, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset). Li säksi on otettava huomioon vesifaasin kunnostustoimenpiteiden vai kutuk set sedimentissä oleviin haitta-aineisiin. Ylä-Lumijärven pohjaan saostuneeseen haitta-ainepitoiseen se diment tiin liittyy merkittävä kulkeutumisriski esimerkiksi tul va ti lan teessa. SYKE toteaa, että kauha- tai imuruoppaus voi tulla kysymykseen pie ni alai sen vesistön sedimentin ruoppaamisessa. Ruop paus massan sijoittamisesta Kortelammen patoaltaaseen väliaikaisestikin, oli si tarpeen esittää suunnitelma ja aikataulu niiden toimenpiteiden ja teknis ten ratkaisujen toteuttamisesta, joilla korkeita hait ta-ai ne pi toi suuksia sisältävä massa lopulta saatetaan ympäristölle ja ter vey del le haitattomaan muotoon. Kortelammen patoallas on maanvarainen allas, jota ei ole suunniteltu runsaasti haitta-aineita sisältävän ve si pi toisen massan sijoittamiseen tai varastoimiseen. Tällaiseen va ras tointiin saattaa liittyä merkittävä maaperän ja pohjaveden pi laan tu mi sen riski. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on myös antanut asian tun ti ja lausun non 30.10.2014 kunnostusvaihtoehtojen vertailusta. GTK toteaa lau sun nos saan, että suositeltavinta Ylä-Lumijärven kunnostuksessa on pintasedimenttien kesäaikaan tapahtuva imuruoppaus ja ai neksen johtaminen Kortelammen patoaltaaseen. Altaassa sedimenttien elo pe räi nen aines kuluttaa hajotessaan happea, minkä vaikutukset mui hin altaassa varastoitaviin aineksiin tulee tarvittaessa ottaa huomi oon. Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven osalta GTK toteaa, että se di mentin tarkempi tutkiminen on tarpeen kaikissa altaissa ennen kun nos-
tus toi mien aloittamista, sillä sedimentin haitta-aineilla ja niiden määril lä voi olla vaikutusta alusveden laatuun myöhemmin. Lisäksi on suositeltavaa tehdä etukäteen lisäselvityksiä kunnostustoimien johdos ta todennäköisesti aiheutuvista muutoksista ja reaktioista se kä vesirungossa että sedimentti-vesi systeemissä, kun päällysvesi korvaa huonohappista alusvettä ja tapahtuu sekoittumista. Järvien alusve sien sisältämät haitta-aineet (rikki, alumiini, mangaani ja rau ta) tulevat todennäköisesti aiheuttamaan saostumista, liukenemista, kaa su jen muodostumista ja ph:n muutoksia. Kun nos tus me ne tel mästä GTK toteaa, että todennäköisesti suositeltavin vaihtoehto on se dimen tin imuruoppaus ja alusveden pumppaus. Todennäköisesti ongel mal li sim mak si kunnostuskohteeksi tulee Kivijärvi laajuutensa, suh teel li sen mataluutensa ja ohuen päällysvesikerroksen vuoksi. GTK:n mielestä suunnitelmissa esitetty vaiheittainen eteneminen on erit täin suositeltavaa. Sekä sedimentin että alusveden kunnostuksen kriit ti siä tekijöitä tulevat todennäköisesti olemaan syntyvien vesien ja liet tei den käsittely niiden suuren määrän ja ominaisuuksien vuoksi. Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaac, puh. 044 710 0830 tai terveystarkastaja Päivi Parikka, puh. 044 710 0932 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus päättää esittää lau sun to naan Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön merkit tä väs tä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta seuraavaa: Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnan jätevesien vaikutus on ollut huomattava alapuolisissa vesistöissä. Jätevesien johtaminen sekä kipsisakka-allasvuodot ovat aiheuttaneet merkittävää lähivesien pi laan tu mis ta. Terveydensuojeluviranomainen on kip sisak ka-al lasvuo don jälkeen antanut suosituksen puhdistettaviksi esitettyjen vesis tö jen osalta niin, ettei kyseisten järvien vettä käytetä vir kis tys käyttöön eikä löylyvetenä ja rajoittanut kalojen käyttöä. Ter vey den suo jelu vi ran omai nen katsoo, että Talvivaara Sotkamo Oy:n on kun nos tetta va kaivoksen alapuoliset vesistöt. Terveydensuojeluviranomainen on tuonut useaan otteeseen esille kiel tei sen suhtautumisensa jätevesien johtamisen lisäämiseen ve sistöi hin, mikäli yhtiö ei pysty osoittamaan, että vastaanottavien ve sis töjen tila ei huonone entisestään. Ennen kunnostustoimien aloit ta mis ta tulee varmistua siitä, että mahdollisesti edelleen johdettavien jä te vesien kuormitus ei aiheuta uudelleen pysyvää kerrostumista vas taanot ta viin vesistöihin, mikä tekisi kunnostuksen hyödyttömäksi.
Haitta-aineita sisältävien alusvesien puhdistamisessa tulee käyttää par haan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jä te ve den puh dis tus laitos ta, esimerkiksi käänteisosmoosilaitosta mikä on suunnitelmassa myös mainittu yhtenä vaihtoehtona. Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen sijoittamiseen Kortelammen patoaltaaseen terveydensuojeluviranomainen suhtautuu kielteisesti, koska siihen sisältyy runsaasti riskitekijöitä. Kyseessä on maapohjainen alue, ei mikään tiiviiksi rakennettu allas, joka olisi helposti tyhjennettävissä tarvittaessa. Lisäksi Kortelammen patoallasta käytetään ylijäämävesien varastointiin. Terveydensuojeluviranomainen yhtyy asiantuntijaviranomaisten lausuntoihin, joissa todetaan, että erilaisten kunnostustoimien haittavaikutusten riskit on arvioitava, joihin kuuluu myös terveysriskit. Lisäksi niiden perusteella on huomioitava asiantuntijaviranomaisten esittämät kannanotot riskienhallintatoimenpiteistä. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta hallituksen kokouksessa. Hallitus: Hyväksyi. Asiantuntijana kuultiin ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykästä asian tilinpäätös yhteydessä. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta hallituksen kokouksessa.