Vanhemman päihdeongelma lapsen näkökulmasta: Miten edistää lapsisensitiivisyyttä päihdehoidossa? 2.11.2018 Matti Virtasen juhlaseminaari, Rovaniemi Minna Ilva VTM projektipäällikkö, tiimiesimies
Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia päämääränä on ehkäistä ja vähentää vanhempien tai muiden läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä lapsille koituvia haittoja. TAVOITTEITA: Lapset ja nuoret saavat tukea tilanteeseensa. Lasisen lapsuuden kokeneet aikuiset saavat tietoa ja tukea (ylisukupolvisuus). Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavat tunnistavat avun- & tuentarpeet ja osaavat vastata niihin. Kenenkään ei tulisi joutua kokemaan haittoja, kuten häpeää ja turvattomuutta, läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. 2
Tausta A-klinikkasäätiö on 1955 perustettu järjestö ja palveluntuottaja. Toiminnan tavoitteena vähentää päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia, sekä parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. Hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut A-klinikka Oy solmii puite- ja ostopalvelusopimuksia kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Järjestötoiminta rahoitetaan pääasiassa STEAn avustuksin.. Vuosittainen asiakasmäärä on noin 25 000. Sähköiset palvelut tavoittavat yli 200 000 kävijää kuukausittain. 3
Alkoholin kulutus ja lapset Vanhemmuusikäiset miehet ja naiset käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. ¾ alkoholin käyttökerroista tapahtuu kodeissa. (THL Juomatapatutkimus) Joka kolmannessa alkoholinkäyttötilanteessa, jossa lapsia läsnä, juotiin vähintään 5 annosta. (mt) On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä. (Halme 2009) Suomessa on 65 000 70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. (Holmila et al 2016) Noin kolmanneksella päihdehuollon palveluita käyttäneistä on alaikäisiä lapsia. (Holmila et al 2016) Joka neljäs nuorista kokenut haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä kotona, 23 prosenttia aikuisista. (LL 2011 ja 2016) 16-20v 7 % nuorista kokee haittoja usein, 22% joskus vanhempien alkoholinkäytöstä. (A-klinikkasäätiö 2018) 4
Äidin päihdeongelman yhteys lapsen vammoihin, sairastavuuteen ja sijoituksiin kodin ulkopuolelle Lapsia (s. 2002), joilla rekisterimerkintä Äidin päihdeongelma KYLLÄ % EI % Vamma tai tapaturma 19 14 Sairaalahoidossa vähintään 1 yö Psyykkisen kehityksen häiriö (F80-F89) 49 33 10 5 Käyttäytymishäiriö 9 3 Sijoitus 39 1 N 856 54 691 Tarkastellun ikäkohortin runsaasta 1000 lapsesta, jotka on ensimmäisten 7 elinvuotensa aikana sijoitettu kodin ulkopuolelle, noin 1/3 äidillä on päihdeongelmaan viittaavia rekisteritietoja. Päihdeongelma on lastensuojelun arjessa esiintyvä asia. Raitasalo & Holmila: YP 77(2012) 5
Kuinka moni lapsi ja nuori saa tarvitsemansa avun ja tuen
Vanhemman päihdeongelma lapsen näkökulmasta [oniisanin tarina]
Lasten elämää Vastuunotto aikuisten tehtävistä Arkielämän jatkuva kaoottisuus Sosiaalinen eristyminen Taloudelliset ongelmat ja Huoli tulevasta Kohonnut riski kokea erilaisia lapsuuden- ja nuoruudenajan vaikeuksia, suurempi todennäköisyys ongelmakäyttäytymiseen ja päihteiden ongelmakäyttöön = ongelmien ylisukupolvisuus Raitasalo & Holmila: YP 77(2012)
Riskit Suojaavat tekijät Pärjäävyys vanhempien ero tai menetys horjuva vanhemmuus molempien vanhempien päihdekäyttö fyysinen, emotionaalinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö juominen tapahtuu kotona riitaisuus, väkivalta kaoottinen kotiympäristö materiaalinen puute ja laiminlyönti vanhemman mtongelmat tasapainoisuus & aikaa ja huomiota toiselta vanhemmalta tai muulta aikuiselta positiivinen huolenpitotyyli (huolenpidon ja kontrollin tasapaino) vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien kiintymyksen osoitukset perheen yhteiset aktiviteetit lapsen kyky irrottautua perheelämän haitallisista elementeistä (harrastusten, ystävien yms. avulla) olemassa olevat merkittävät ulkoiset tukijärjestelmät hyvä koulumenestys vahvat siteet paikalliseen yhteisöön korkea itsekunnioitus ja itseluottamus pystyvyyden tunne kyky selviytyä muutoksista hyvä valikoima ongelmanratkaisutaitoja tunne siitä, että on vaihtoehtoja kontrollin tunne omasta elämästä aiemmat onnistumisen ja saavutuksen kokemukset tavoitteita tulevaisuudelle kokemus siitä, että elämällä on suunta ja tarkoitus Velleman, R., & Templeton, L. (2016).
Näkymätön uhri vai pätevä toimija? 10
Selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä Lapsen persoonallisuus / keinovalikoima Lapsen ikä ja kehitystaso vanhempien juomisen alkaessa Perheen lasten lukumäärä Perheen ulkopuoliset tukiverkostot Onko päihteidenkäyttäjä isä vai äiti vai molemmat Päihteiden käyttötapa; mitä päihteitä, tapahtuuko kotona 11
Miten edistää lapsisensitiivisyyttä päihdehoidossa? 12
Toimintaympäristö ja lakivelvoite Päihdehuoltolaki velvoittaa tarjoamaan perheenjäsenelle tarpeenmukainen hoito, apu ja tuki (myös lastensuojelu-, sosiaalihuolto, terveydenhuoltolaki) Lapsista kysyminen ei systemaattista (Perälä et al 2014, Itäpuisto 2013) Välineitä kaivataan! (Mäkelä et al 2006, Savisalo 2018) Lasten, nuorten ja perheiden -muutosohjelma Perhekeskusmalli ja vaativan tason palvelut Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio ja monitoimijainen yhteistyö Lapsi ja perhe tulisi nähdä kokonaisuutena, vaikka asiakkaana olisi vain yksi perheenjäsenistä. Erityispalvelut jalkautuvat perustasolle 13
Päihdepalvelujen laatusuositukset Asiakkaille, joilla on perhe tai muita lähiomaisia, järjestetään tarvittaessa perhetapaamisia. Päihdeperheen [!?] lasten hoidon ja tuen tarve kartoitetaan poikkeuksetta. (STM 2002) 14
Miksi lapsen tilannetta ei nähdä? Esteitä esiintulolle: Vanhemmat voivat estää lapsen kuulemisen Lapset odottavat apua liian pitkään Lapsen kuulemista siirretään ammattilaiselta toiselle Suojellaan vanhempaa Ei lasta Lastensuojelun tukitoimia siirretään, kun odotetaan vanhemman kuntoutumista Lapsen kertomuksia ei uskota Odotetaan lapsen oireilua Odotetaan jonkun toisen tahon puuttuvan lapsen tilanteeseen HUOM Pitäisi puhua kaikkien lasten kanssa, koska alkoholin seuraukset ovat kaikkien lasten nähtävillä. Miikki & Kermorvant 15
Ongelmallista ajattelua Vain erityisosaajat saavat lähestyä kovia kokenutta lasta Lapsi voi rikkoontua, jos kuulija ei ole erityisosaaja Ammattilaisen myötätunto voi kohdistua vanhempiin, joiden täytyy elää hankalan lapsen kanssa Liian usein oletetaan lapsen saavan apua hoidettaessa vanhempia lasta itseään on kuultava ja autettava. 16
Stepit selviytymiseen, Steps to cope -interventiomalli läheisille 1. Tarjota mahdollisuus kertoa, millaista se on 2. Antaa tietoa päihde- ja mielenterveysongelmasta ja miten se vaikuttaa itseen 3. Vahvistetaan yhdessä selviytymisstrategioita 4. Tunnistetaan yhdessä tukiverkostoja 5. Intervention arviointi, avun varmistaminen intervention jälkeen (palveluohjaus) https://www.stepstocope.co.uk/
Stepit selviytymiseen, Steps to cope-interventiomallin kartoituslomake Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä, En ole varma, Eri mieltä, Täysin eri mieltä 1. On ok puhua muille vanhemman ongelmista ja miten ne vaikuttaa minuun 2. Tiedän, että vanhemman ongelmat eivät ole minun syytäni 3. Minulla on paljon pää- ja/tai vatsakipuja 4. Vanhemman ongelmat saavat minut vihaiseksi 5. Minulla ei ole koulussa tai koulunkäynnin kanssa ongelmia 6. Minulla on univaikeuksia ja olen jatkuvasti väsynyt 7. Olen levoton vanhempani ongelmista johtuen 10. Olen alakuloinen johtuen vanhemman ongelmista. 11. Olen peloissani vanhempani ongelmista johtuen. 12. Ymmärrän vanhempani ongelmia. 13. Haluaisin enemmän tietoa vanhempani ongelmista. 14. Mielestäni pärjään vanhemman ongelmien kanssa ihan hyvin. 15. Haluaisin löytää erilaisia keinoja selviytyä vanhemman ongelmista. 16.Minulla on vähintään yksi ihminen johon voin luottaa. 8. Häpeän vanhempani ongelmia 17. Olen huolissani vanhemmasta ja mitä hänelle voi tapahtua. 9. Tiedän, että on muitakin, joilla on samanlaisia ongelmia kuin minulla 18. Olen toiveikas tulevaisuuden suhteen.
Lapsen ja nuoren avuntarpeen selvittämisen työvälineitä Kettu-satukirja, Jos sais kolme toivomusta -työkirja (lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto) Päivän kello, Tunnekartta, Verkostokartta Tunnekortit (ym. Suomen Mielenterveysseuran materiaalit) Finfami Mielenterveysomaiset ry: finfami.fi/toiminta/lapset-ja-nuoret Päiväkirja, päivän fiilikset ja unipäiväkirja Muistilista/huolilomake (https://varjomaailma.fi/muistilista) CAST-testi (Children of alcoholics screening test) Pilat&Jones (tulossa Varjomaailmaan)
Pikkeketun salaisuus ja työkirja
Ammattilaisten yhteiset tavoitteet Muutos lapsen elämäntilanteessa Muutos vanhemmuudessa Lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta Salaisuuksien purkaminen Riskitilanteiden vaistoaminen tai niihin varautuminen Lapsen näkökulmaa ymmärtävä vanhempi Sukupolvien kierteen katkaiseminen Lapsen parempi tulevaisuus!
Kehitteillä olevat läheiskyselyt Vahvuudet Antaa työntekijälle raamia muistaa lapsi- ja läheissensitiivisyys. Liittää lapset ja läheiset kiinteästi hoitoprosessiin. Voi luoda tavoitteita hoitosuunnitelmaan. Mahdollisuudet Saisi tajuamaan, että miten lapset reagoivat. Voisi ohjata läheiset pohtimaan mitä apua itsekin tarvitsisivat. Hyöty lapsille ja läheisille Voisi käyttää keskusteluun johtajana, kun asiakas ei itse tuota keskustelumateriaalia. Läheiskyselyt Heikkoudet Olemassa ja käytössä olevia lomakkeita on jo. Asiakkaan ja työntekijän arvio saattaa heittää. Asiakas on ensisijaisesti tullut keskustelemaan, ei täyttämään lomakkeita. Uhat Heikko pilotointi ja juurruttaminen > työntekijät ei sitoudu > asiakkaat eivät koe hyötyä lomakkeista. Nyanssit (ilmeet, reaktiot) jää pois. Osa asiakkaista täyttää lomakkeet huolimattomasti. Asiakas ei uskalla vastata rehellisesti (vrt. ls-ilmoitus). 22
Lapsisensitiivisyyttä päihdehuollon asiakastyöhön: Ymmärretään traumojen siirtyminen yli sukupolvien Selvitetään lasten ja läheisen tuen tarve Nähdään vanhemmuus voimavarana toipumisprosessissa Otetaan lapset puheeksi Nähdään asiakkaan oma lapsuus
Esimerkkinä Erityisesti isä -toiminta Tuetaan päihteitä käyttävän isän osallisuutta vanhemmuuteen erilaisissa vanhemmuuden tilanteissa ja osana päihteistä kuntoutumista. Isän arjen hallinnan ja vanhemmuuden vahvistamisella luodaan lapsille ja nuorille edellytyksiä ja osallisuutta omaan isään. Isäerityistä työtä toteutetaan asiakastyönä, joka sisältää yksilö-, ryhmä- ja läheistyötä. Toiminnassa hyödynnetään vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta sekä kehitetään uusia toimintatapoja ja osaamista isäerityiseen työhön. Kirkkopalvelut Ry:n ja Riippuvuustyön kehittämisyksikön toimintaa, rahoittajana STEA, toiminta-alueena on Kuopion, Varkauden, Jyväskylän ja Mikkelin seutu. 24
M I T E N? Johdon sitoumus Asiakkaiden osallisuus Henkilöstön motivointi
Kuka tahansa meistä voi olla Se merkittävä aikuinen lapsen elämässä! 26
Kiitos! Matille hienoja eläkepäiviä www.lasinenlapsuus.fi www.varjomaailma.fi www.amalia.pro Facebook.com/lasinenlapsuus @lasinenlapsuus #fragilechildhood
Lähteet: Halme N. (2009) Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Tutkimuksia 15, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Holmila M., Raitasalo K., Tigerstedt C.(toim) (2016) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot Vanhemmat, lapset ja alkoholi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Holmila M & Ilva M (2010): Näkymätön uhri vai pätevä toimija? Vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsivien lasten mielipiteitä ja selviytymiskeinoja. Teoksessa: Mira Roine Minna, Ilva Janne, Takala (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. A-Klinikkasäätiön raporttisarja nro 57. A-Klinikkasäätiö, Helsinki. Itäpuisto M. (2013) Päihdehoidon lapsi- ja vanhemmuussensitiivisyys. Yhteiskuntapolitiikka (78), Mäkelä P., Härkönen J. Lintonen T. Tigerstedt C. Warpenius K. (toim) (2018) Näin Suomi juo: suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Oniisan (2017) Minun tarinani: Kun keräsin sirpaleet itsestäni ehjäksi. Varjomaailman blogi. https://varjomaailma.fi/blogi/minun-tarinani-kun-kerasin-sirpaleet-itsestani-ehjaksi Raitasalo K, Holmila M. (2012) Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin : rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka (77), 53-62. Savisalo O. (2018) Lapsisensitiivinen työote osana A-klinikan päihdekuntoutusta. Lasinen lapsuus. [toimitetaan pyynnöstä] Velleman R. Templeton L. J. (2016) Impact of parents substance misuse on children: an update. British Journal of Psychological Advances (22), 108-117. 28
Lasinen lapsuus -kampanjat Ääni lapselle Youtube.com/user/Lasinenlapsuus Hirviöt Fragile särkyvää huom. Alkon kanavalla Orpokoti 29