3 huhtikuu 2011 Tampereen Kööpenhaminan lentoyhteys palaa syksyllä Sivu 11 Koru- ja kellokauppa tarvitsee itsesääntelyä. Sivu 24 Kauppa kamari MUISTA ÄÄNESTÄÄ lehti Sari Vaajanen kannustaa: Yritys kasvuun!
www.aktia.fi YRITYSPALVELUT: - maksuliikenne - rahoitus - vakuutukset - omaisuudenhoito Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Meillä on aikaa sinulle! Aktia Pankki Oyj / Tampereen Yrityskonttori Aleksanterinkatu 32 (Ratinanlinna), 33100 Tampere puh. 010 247 5960* Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782. *Kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Tampereen aluekonttori Hämeenkatu 9, 33100 Tampere Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.chamber.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.fi.fujitsu.com www.pirkanmaa.fi www.tapiola.fi www.kolmenkulma.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.glaston.net www.kolmenkulma.fi www.punamusta.com www.tesc.fi www.handelsbanken.fi www.mamys.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi
huhtikuu 2011 3sisältö Kuva: Tanssimania/Dima Tsvetkov Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskanen 41. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 24.5. Ilmoitusaineistot 9.5. Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi 9 Pirkanmaalla järjestettävät lukuisat festivaalit ovat maa kunnan tärkeimpiä kulttuuritapahtumia. Ne tuovat liki 40 miljoonan tulot, ja erityiskiitosta kävijöiltä saa FESTIVAALIEN HYVÄ FIILIS 22 A-Insinööreillä on Tampereella vahva asema. Parhaillaan yhtiö toimii muun muassa Finn-Medin kampusalueelle nousevan Suomen ensimmäisen potilashotellin rakennuttajana. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin KASVUN PAINOPISTE Kannen kuva Rami Marjamäki Seuraava lehti ilmestyy 24.5. / aineistopäivä 9.5. / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Kansainvälisen rekrytoinnin edelläkävijä Kansainvälinen rekrytointi vaatii aina asiantuntemusta. Sellaista, joka syntyy vain käytännön tekemisen tuloksena. Olemme markkinajohtaja ulkomaisen työvoiman välityksessä Suomessa ja siksi olemme paitsi edelläkävijä, myös yhä enemmän edellä muita. Opteam Global on kansainvälisen rekrytoinnin palvelupaketti, jonka valtteja ovat työnhakijoiden osaamisen tarkka kartoittaminen, suomen kielen opetus jo lähtömaassa sekä huolellinen perehdytys työskentelyyn ja elämään Suomessa. Kansainvälisesti tunnustettu, eettisesti toimiva palvelu voidaan räätälöidä eri kokoisille organisaatioille. Lue lisää: www.opteamglobal.fi Tai ota yhteyttä: Opteam Pirkanmaa Puh. 040 5589 856 / jarkko.niemi@opteam.fi Opteam on vastuullinen, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys, jolle on myönnetty Suomen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton auktorisointi. 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 8 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus laajenee 10 Digihydrauliikka säätää - ja säästää! 12 Pilkahdus.fi - maakunnallista ennakointityötä sosiaalisen median keinoin asiantuntijaringeissä 16 Näin sen näen, Jarkko Niemi: Työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä 18 Profiilissa tuleva Personal Business Trainer Sari Vaajanen 21 Lakipalsta 5. sivun sitaatti Tavoitteenani on aina ollut halu lähteä töihin. Kone Oyj:n tiedottaja, kirjailija John Simon Talouselämä 10/2011 24 Uusi jäsen: Kultasepänliike Suokko 33 Pirkanmaalla NYT 34 CV-puhuu: Insta Automation Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtinen ÄLÄ NUKU! ÄÄNESTÄ Kaikki kunnossa helpommin. Henkilöstö, omaisuus ja toiminta, talous ja sijoittaminen kaikkiin näihin saat toimivat ratkaisut Tapiolasta. Koko naispalvelumme säästää aikaa, vaivaa ja myös kus tannuksia. Yrityksesi ja työn tekijäsi voivat keskittyä olennaiseen. Tutustu: tapiola.fi Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut Tapiola Pankki Oy, sijoitusrahastot Tapiola Varainhoito Oy Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20 tampereen kauppakamarilehti 5
12 651 m 2 Kolmenkulmantie Mestarintie Myyty 48 640 m 2 9 218 m 2 Nokiantie 3 E12 8 404 m 2 Koreeniityntie Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. Tervetuloa menestymään Kolmenkulman yritysalueelle Ensimmäiset 6 kpl tontteja on myyty! Vielä on jäljellä 3 kpl yritystontteja (8 404 12 651 m 2 ) huippusijainnilla Kehätien varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh. 050 351 6507 timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi puh. (03) 349 5555 www.ylojarvi.fi FinlaysonBlanco81x120BomanMakela.indd 1 14.2.2007 15:18:57 Finlayson.indd 1 6.3.2006 13:30:46 Tiesitkö, että voit käyttää verkkopankkia myös laskutukseesi ja lähettää laskusi sähköisesti saajille? E-laskuun siirtymällä yrityksesi ei tarvitse erillistä laskutusohjelmaa. Sähköinen laskutus tuo samalla yrityksellesi myös kustannussäästöjä nopeuttaen laskutusta ja pienentäen laskutuskuluja. Nordea Pankki Suomi Oyj E-lasku ja automaattinen maksatus ratkaisevat myös kotimaisen suoraveloituspalvelun uuden maksupalvelulain voimaantullessa. Vastaanottajana hyödyt myös itse sähköisen laskun vaivattomuudesta. Kysy lisää Nordean Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18 tai Nordean konttorista. Tampereen ja Pirkanmaan alueen konttorit nordea.fi 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus Tulevaisuuden rakentamista Tampereen kuppakamarin vuoden 2011 vaikuttamissuunnitelmassa koulutus ja työvoiman saatavuus on nostettu yhdeksi pääteemaksi. Aihe on ollut jo monen vuoden ajan tavalla tai toisella pääteemojen joukossa, mutta kestoaiheen roolikaan ei tee siitä yhtään vähemmän tärkeää. Koulutustarjonnan mitoittaminen ja koulutuksen sisällöllinen kehittäminen edellyttävät tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden arviointia eli ennakointia. Koulutuksen ennakointi on osa koulutuspolitiikan ohjausta ja päätöksentekoa, jonka vaikutukset ulottuvat usein hyvin pitkälle ajalle. Näin sanotaan opetus- ja kulttuuriministeriössä tuotetussa dokumentissa koulutukseen liittyvästä ennakoinnista. Etenkin tuo pitkälle tulevaisuuteen suuntautuminen on harvinaisen totta, sillä koulutustarjonnan muutoksesta kuluu 5 8 vuotta ennen kuin tutkinnon aloittaneet valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Ja ennen kuin muutoksesta päätetään, on helposti kulunut jonkin verran aikaa aloitteen teosta. Ennakointi ei siis ole ollenkaan yhdentekevä asia työelämän kannalta. Yritysten on saatava riittävästi osaavaa työvoimaa, ja koulutuksen on vastattava mahdollisimman hyvin yritysten tarpeita eli kysyntää. Kysymys on siis mitä suurimmassa määrin tulevaisuuden rakentamisesta. Toinen yritysten kannalta merkittävä asia elpyneillä työmarkkinoilla on kysymys kohtaanto-ongelmista eli sopivan työpaikan ja työntekijän kohtaamisesta. Osataanko yrityksissä riittävästi yhdistää asioita ja reagoida tarvittaville tahoille, jos työvoimatarpeista puhutaan kohtaanto-ongelmina ja koulutuksen suuntaamisesta määrällisenä ja laadullisena ennakointina? Työelämän ääni olisi saatava aika autenttisena kuulumaan myös pitkälle meneviä koulutuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä, ja silloin olisi oltava varma myös siitä, että työelämän edustajat tietävät, mistä oikein on kysymys. Alueelliset tahot ja toimijat tekevät hyvää työtä ennakoinnissa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että ennakointitiedon käyttö ja merkitys päätöksenteossa on riittävän läpinäkyvästi tuotu esiin myös niille, jotka tuottavat taustatietoa, siis yrityksille. Ennakointityössä on paljon hankkeita, työpajoja ja ohjelmia, joihin kysytään kiitettävästi kannanottoja elinkeinoelämältä. Mutta saadaanko niihin riittävästi kysytystä näkökulmasta mietittyjä vastauksia, jos asioita ei ymmärretä yksiselitteisesti. Toivon kovasti, että kaikissa tärkeissä asioissa varmistuttaisiin siitä, että puhutaan yhteistä kieltä. Ei siis jätetä työelämän edustajia siihen uskoon, että vaikkapa ennakointi on ennustamista tai arvaamista. Tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeista ja erityisesti ennakoinnista puhuttaessa olisi myös hyvä pitää mielessä, että ei olla liian kiintyneitä nyt näköpiirissä oleviin asioihin. Ennakointi on vaikea asia, ja liian tiivis peilaaminen nykytilanteeseen saattaa tuottaa tuloksia, jotka johtavat harhaan. Ennakointityötä tekevien olisi aika ennakkoluulottomasti mietittävä, millaisia oppimisen muotoja mahdollisesti tarvitaan tulevaisuudessa, miten tietoja voidaan parhaiten hyödyntää ja millaisia verkostoja meidän olisi rakennettava joustavuuden saavuttamiseksi. Työikäisten ihmisten määrän vähetessä on aina vain tärkeämpää huolehtia siitä, että työmarkkinat saavat tarvitsemiaan osaavia ihmisiä. Se tarkoittanee myös sitä, että kansainvälistyminen on vääjäämättä edessä. Työvoiman maahanmuuttoa on lisättävä sekä tarjottava tutkintoaan suorittaville ulkomaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin kansainvälinen osaaja jää mahdollisesti helpommin Suomeen opintojensa jälkeen. Luonnollisesti on tärkeää huolehtia myös omien opiskelijoidemme harjoittelumahdollisuuksista, mutta kansainvälistyminen jää valjuksi kirjaukseksi, jos emme tee konkreettisia tekoja sen eteen. On varmistuttava siitä, että puhutaan yhteistä kieltä. Aikuiskoulutuksen rooli on täydentää työikäisen väestön osaamispohjaa, ja siksi on tärkeää uudistaa myös aikuiskoulutusta ja sen sisältöjä. Aikuiskoulutuksen merkitys nousee, kun tarvitaan nopeita korjausliikkeitä työelämän koulutus- ja työvoimatarpeiden ratkaisemiseksi. Ei unohdeta siis sitäkään, kun rakennetaan tulevaisuuden koulutusta. Koulutusterveisin Leena-Maija Meller Kehittämis- ja viestintäpäällikkö, Saarioinen Oy Tampereen kauppakamarin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja tampereen kauppakamarilehti 7
Uusi halli Tampereen Messuja Urheilukeskukseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (TESC) toteutetaan lähivuosina uudistuksia, joiden ansiosta keskuksen joustavuus, toiminnallisuus ja kapasiteetti paranevat. Seuraava merkittävä vaihe on E-hallin rakentaminen, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:stä. A-hallin viereen rakennettava E-halli on tulevaisuudessa messujen ja muiden tapahtumien ensisijainen järjestämispaikka, minkä ansiosta muissa halleissa on urheilukaudella mahdollisimman vähän katkoja. Tämä parantaa kaikkien hallien käytettävyyttä ja eri toimintojen samanaikaisuutta sekä mahdollistaa yhä isompien tapahtumien järjestämisen. Tällä hetkellä voimistelukäytössä oleva B-halli remontoidaan yleisurheilijoiden käyttöön, kun voimistelijat siirtyvät uuteen harjoittelukeskukseen. Näin varmistetaan, että yleisurheilijoilla on koko harjoittelukauden ajan paikka käytettävissä, vaikka A-hallissa järjestettäisiinkin tapahtuma. Hotelli lähelle Messu- ja Urheilukeskuksen välittömään läheisyyteen rakennetaan myös hotelli palvelemaan useita keskuksen käyttäjäryhmiä. Lisäksi asiakkaita ovat myös Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajat sekä muut Pirkanmaan matkailijat. Seuraava suuri rutistus vuoteen 2030 mennessä on uuden F-hallin rakentaminen messu- ja tapahtumakäyttöön. Visiona on keskuksen suunnitelmallinen kehittäminen kansainväliselle huipputasolle niin, että vuonna 2030 Tampereella on Euroopan paras messu- ja urheilukeskus.l Liikenneturvatietoa mobiililaitteisiin Nokian Renkaat on tuonut markkinoille Hakkapedia-palvelun, liikenneturvallisuuteen keskittyvän sovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat saada ajantasaista tietoa suoraan matkapuhelimiinsa. Liikenneturvainfo tiedottaa muun muassa ruuhkista ja onnettomuuksista sekä auttaa reittisuunnittelussa. www.hakkapedia.fi Metsolta kalkin kalsinointilaitos Yhdysvaltoihin Metso toimittaa kalkin kalsinointilaitoksen Martin Mariettalle Ohion osavaltioon, Yhdysvaltoihin. Tilauksen arvo on 11 miljoonaa euroa. Lisäksi Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon Latvian Launkalnen kuntaan SIA Graanul Investille. Voimalaitoksen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power. Toimitukseen sisältyy Metson toimittama laitoksen automaatiojärjestelmä. Tilauksen arvo on 15 miljoonaa euroa. Tampereen yliopistoille yhteinen lääketieteellisen teknologian ja biotieteiden keskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto (TaY) ovat perustaneet yhteisen biotieteiden ja lääketieteellisen teknologian yksikön. Sen tehtävänä on edistää TTY:n luonnontieteiden ja tekniikan sekä TaY:n biolääketieteen teknologioiden integraatiota ja näihin aloihin liittyvää opetusta ja tutkimusta sekä tutkimustiedon levittämistä ja hyödyntämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Yksikössä yhdistyvät kansainvälisestikin kilpailukykyiset osaamisalueet biolääketieteen (kuten solu- ja kudosteknologia, genetiikka, immunologia, syöpätutkimus, bioinformatiikka) ja biolääketieteellisen tekniikan (kuten biomittaukset ja sensoritekniikka, materiaalitekniikka, laskennallinen mallinnus) keskeisillä alueilla. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa heti. Sen toiminnasta vastaa dosentti Hannu Hanhijärvi. Rahoituksensa yksikkö saa tutkimusprojektien tuloista ja yliopistojen yhdessä hakemista toimintarahoista. Rahoittajia ovat muun muassa EU, Tekes, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan liitto. Suomen älyliikenteen testialue Tampereelle VTT:n ja Mercedes-Benzin johdolla luodaan tulevaisuuden liikennejärjestelmää, jossa autot kommunikoivat toistensa kanssa, saavat reaaliaikaista tietoa liikenteestä ja myös itse keräävät ja lähettävät tietoa eteenpäin. Tampereelle rakennetaan parhaillaan testialuetta. Sen avulla selvitetään, mitä palveluja suomalaiset kuljettajat haluavat ja mikä on niiden vaikutus liikenteean turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristöön. Eurooppalaisen DRIVE C2X-hankkeen koko budjetti on 19 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi siinä ovat mukana muun muassa Saksa, Hollanti, Ruotsi, Italia, Ranska ja Espanja. SEPA siivitti OpusCapitan kasvua Ohjelmistoyhtiö OpusCapita kasvoi vuoden 2010 aikana 26 prosenttia, ja sen liikevaihto nousi lähes 17,5 miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat SEPA-asiakkaat, erilaiset kehitysprojektit sekä investoinnit uusiin tuotteisiin, joita kehitettiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toimitusjohtaja Kari J. Mäkelä arvioi vuoden 2011 muodostuvan läpimurtovuodeksi OpusCapitan SaaS-palveluille. SaaS-asiakkaidemme määrä nelinkertaistui jo vuoden 2010 aikana. Yhtenäinen SEPA (Single Euro Payments Area) -euromaksualuehanke etenee ja kehittyy edelleen. Pyrkimyksemme on saavuttaa 15 prosentin kasvu tänä vuonna. HappyOrNot voitti Retail Awards 2011 palkinnon Uusi, innovatiivinen, ainutlaatuinen, suomalainen ja ympäristöystävällinen. Näillä maininnoilla tamperelainen HappyOr- Not-asiakastyytyväisyyden mittauslaite voitti kaupan alan suunnannäyttäjiä esille nos- 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu tavassa Retail Awards -kisassa ykköspalkinnon teknisten ratkaisujen sarjassa. Palkinnon jakavat Kaupan Maailma -lehti ja easyfairsin Myymälä-tapahtuma. HappyOrNot on laajenemassa uusille toimialoille ja markkinoille. Muun muassa S-Ryhmän ravintolat Buffa, Amarillo ja Bravuria ovat siirtyneet jatkuvaan asiakas - tyytyväisyysseurantaan. Technopolis on ottanut laajennusvaiheen myötä palvelun käyttöön Tallinnassa, Pietarissa ja yhteensä 15 kohteessa Suomessa. Tampereen ammattiopisto Suomen paras Tampereen ammattiopisto (TAO) ja sen laatukäsikirjaan perustuva laatutyö on valittu ykköseksi Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaprosessissa 2010 (CAF-arviointi, Common Assessment Framework). Valtiovarainministeriö järjestää kilpailun joka toinen vuosi. Arvioitsijaryhmä toteaa, että TAOn toiminnan vaikuttavuus näkyy opiskelijamäärien jatkuvassa kasvussa ja opiskelijoiden sijoittumisessa työelämään. TAO myös arvioi säännöllisesti toimintaansa suhteessa toimintaympäristöön ja päivittää prosessejaan yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Yrityselämän viestejä kuunnellaan ja työelämän palaute toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon. Asuntojen uudistuotanto nousuun Kahtena viime vuotena Tampereelle on valmistunut uusia asuntoja vajaat 1200 vuodessa. Viimeksi oltiin näin alhaisella tasolla 1990-luvun alun laman aikaan. Tänä vuonna tuotanto elpyy ja uusia asuntoja valmistuu noin 1 850, mikä määrältään vastaa Tampereen pitkän tähtäimen tavoitetta. Ensi vuonna arvioidaan valmistuvan noin 2 150 asuntoa. Tiedot käyvät ilmi Tampereen kaupungin asuntotoimen tekemästä selvityksestä Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 2011 2013. Festivaaleilta liki 40 miljoonan tulot Pirkanmaalle Pirkanmaalla järjestettävät lukuisat festivaalit ovat maakunnan tärkeimpiä kulttuuritapahtumia. Kokonaiskävijämäärä vuoden 2010 Pirkanmaan festivaalit -verkoston jäsenfestivaaleilla oli noin 250 000. Festivaalivieraita saapuu kaikista Suomen maakunnista. 37% kävijöistä tuli Pirkan- Syntynyt paikalliseksi Tiesitkö, että ohjelmistot ja laitteet voit hankkia palveluna paikalliselta kumppanilta? Läheneekö yrityksesi laiteinvestointien elinkaari loppuaan? Tulemme mielellämme kertomaan palvelusta lisää. Ota suoraan yhteyttä myyntitiimiimme! www.tampereenpuhelin.fi Mika Ahola puh. 044 347 4499 mika.ahola@ tampereenpuhelin.fi Petri Jussila puh. 044 343 3593 petri.jussila@ tampereenpuhelin.fi Seppo Kotro puh. 044 522 2467 seppo.kotro@ tampereenpuhelin.fi Sari Toivola puh. 044 347 4455 sari.toivola@ tampereenpuhelin.fi Juha Palander puh. 044 347 4488 juha.palander@ tampereenpuhelin.fi Vesa Siren puh. 044 347 4400 vesa.siren@ tampereenpuhelin.fi Myymälä ja asiakaspalvelu: Hämeenkatu 28, Tampere Avoinna ma-pe 10-18 Yritysasiakaspalvelunumero: (03) 455 2000, hinta ppm/pvm yritysasiakaspalvelu@tampereenpuhelin.fi www.tampereenpuhelin.fi tampereen kauppakamarilehti 9
Tarkkana tavaramerkkien uusintamaksuissa! Muutamat yritykset, muun muassa Suomen Tavaramerkkirekisteröinti Oy, ovat lähettäneet Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tavaramerkkirekisterissä erääntymässä olevien rekisteröintien haltijoille Muistutus-nimellä otsikoituja kirjelmiä. Niissä tarjoudutaan uusimaan rekisteröinti huomattavasti kalliimmin kuin mitä uudistamismaksun maksaminen itse suoraan viraston tilille maksaa. l www.prh.fi/fi/uutiset/ P_522.html maan ulkopuolelta, kertoo Pirkanmaan festivaalit ry:n tekemä kävijätutkimus. Festivaalit saivat hyvät arviot, kävijät ovat tyytyväisiä. Kaikkien osa-alueiden keskiarvoksi asteikolla 1 5 tuli 3,83. Erityisesti festivaalien hyvä ilmapiiri sai kävijöiltä kiitosta. Pirkanmaan festivaaleilla käytetään rahaa keskimäärin 95 225 euroa henkilöä kohden. Summasta 25 45 euroa kuluu festivaalilippuihin, loput muuhun viihtymiseen. Ei-pirkanmaalaisten kävijöiden ansiosta alueelle tuli vuonna 2010 rahaa yhteensä 22,2 miljoonaa euroa. Yhteensä Pirkanmaan festivaalit ry:n jäsenfestivaalit toivat alueelle noin 38 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ELY muutti Pirkanmaan ELY-keskuksen elinkeinot, työllisyys, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue muutti maaliskuussa uuteen toimitaloon osoitteeseen Pellavatehtaankatu 25. Toimitiloihin siirtyvät lisäksi Tampereen TE-toimisto, Uusyrityskeskus Ensimetri ry, Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus, Finpron Tampereen aluetoimisto, Pirkanmaan yrityskummit ry ja Keksintösäätiön keksintöasiamies sekä yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä projekteja. Pellavatehtaankadun tiloissa toimii myös verotoimiston veroneuvoja kahtena päivänä viikossa. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue jatkavat Tampereella Attilan toimipisteessä Yliopistonkadulla. Keskustaan harrastusja kokoontumiskeskus Tampereen vanhan kauppaoppilaitoksen rakennus perusparannetaan keskustan monitoimitaloksi. Perusparannuksen jälkeen talo palvelee eri-ikäisten tamperelaisten toimintakeskuksena, jossa järjestetään kokouksia, tapahtumia, työpajoja ja harrastusmahdollisuuksia. Tiloihin sijoittuu nuorisopalveluiden keskusta-alueen toiminnot toimintakeskus Vuoltsusta, muun muassa nettikahvila, nuorten tiedotus- ja palvelupiste, harjoitus-/konserttisali sekä askartelu-, savi-, tekstiili- ja märkätyöpajat. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema vanha kauppaoppilaitos valmistui vuonna 1913. Rakennusta korotettiin vuonna 1950 yhdellä kerroksella silloisen kaupunginarkkitehdin Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaisesti. Kauppaoppilaitos toimi rakennuksessa vuoteen 1965 saakka. Talossa toimi Kieli-instituutti 1967 1983 ja Tampereen Rudolf Steiner -koulu 1983 2007. Myös kauppaoppilaitos käytti tiloja Kalevan oppilaitoksen perusparannuksen aikana 2008 2009. Fimecc tutki: Digitaalihydrauliikka säästää Metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Fimecc Oy on kahden vuoden aikana julkaissut yli 20 tieteellistä ja teollista tulosta. Tänä vuonna Fimecc tekee viiden tuloksen julkistussarjan. Ensimmäinen tulosjulkistus koskee digitaalista hydrauliikkaa. Fimecc on selvittänyt TTY:n Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella (IHA) tehdyn keksinnön vaikutuksia. Selvityksen mukaan digitaalisen hydrauliikan tuoma säästö polttoainekustannuksissa on erittäin merkittävä. Jos kaivinkoneet, metsäkoneet ja muut työkoneet varustetaan maailmanlaajuisesti digitaalihydrauliikalla perinteisen hydrauliikan sijaan, säästyy vuodessa kaksi kertaa Suomen kokonaiskulutusta vastaava määrä öljyä. Vaikutus on sama, kuin jos maailman kaikkien henkilöautojen kulutus pienenisi 10 prosenttia. Digitaalihydrauliikka perustuu perinteisen venttiilin korvaamiseen rinnankytketyillä on/ off-venttiileillä. Energiatehokkuuden lisäksi innovaation etuja ovat vikasietoisuus ja säästöt investointi- ja valmistuskustannuksissa, pieni koko ja keveys.l Äänestä elinkeinoelämän puolesta 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Tampere-Pirkkalan kentältä on tämän vuoden aikana yhteys 16 ulkomaiseen kohteeseen. Ulkomaanyhteyksiin voi laskea mukaan myös Helsinki-Vantaan, josta lähes kaikki Pirkkalasta lentäneet jatkavat ulkomaille. Solmukenttä edinburgh lontoo/stansted tampere Oslo/rygge helsinki tukholma kööpenhamina riika kaunas Bremen gdansk Frankfurt/hahn malaga alicante Bergamo pisa rooma! Lentoreitit Tampere-Pirkkalasta aikatauluineen löytyvät osoitteesta www.tredea.fi/tmp trapani Liikematkustajien toive toteutuu Kööpenhaminan reitti palaa syksyllä teksti martti tammisto Blue1 aloittaa ensi syksynä uudelleen päivittäiset lennot Pirkkalasta Kööpenhaminaan. SAS-konserniin kuuluva yhtiö lentää Tanskaan kahdesti päivässä. Lisäksi valikoimaan tulee edestakainen yhteys Helsinkiin. Neljän Tukholman lennon kanssa yhtiöllä on lokakuusta alkaen Pirkkalasta päivittäin seitsemän edestakaista vuoroa. Yhtiön edustajat puhuvatkin Pirkkalasta yhtiön toisena kotikenttänä Helsinki-Vantaan rinnalla. Pirkkalassa yöpyvä kone lähtee Kööpenhaminaan kello 6.15 ja on perillä paikallista aikaa 7.15. Paluu Tampereelle lähtee 9.30 ja on takaisin Pirkkalassa 12.30. Sieltä kone jatkaa Helsinkiin ja palaa Pirkkalaan myöhemmin iltapäivällä. Toinen Kööpenhaminan lento lähtee 17.15 ja on perillä 18.15 paikallista aikaa. Paluulento Pirkkalaan lähtee Kööpenhaminasta 19.20 ja on perillä 22.30. Uudet reitit tuovat Pirkkalasta lähteville matkustajille kymmeniä uusia lentoyhteyksiä Skandinaviaan, Eurooppaan ja kaukokohteisiin Star Alliance -lentoyhtiöiden siivin. Blue1-yhtiön kaupallisen johtajan Juha Järvisen mukaan aikataulut on sovitettu niin, että aamulla Kööpenhaminasta ehtii SAS:n lennoille Eurooppaan ja Lähi-itään, illan paluulentoon on vastaavat yhteydet takaisin päin. Myös Helsingistä voi jatkaa matkaa Blue1:n SAS:n ja Lufthansan yhteyksillä. Kööpenhaminan ja Helsingin reitit lennetään 72-paikkaisella ART -72 koneella, reittejä operoi Golden Air -yhtiö kuten Tukholman reittiäkin. Blue1:lla on tällä hetkellä Pirkkala- Tukholma-reitillä vuodessa 50 000 matkustajaa. Tavoite on kasvattaa luku uusien reittien myötä 125 000 matkustajaan. Uusien lentoreittien tiedotustilaisuudessa pormestari Timo P. Nieminen kiitteli Tampereella tehdystä paikallisten toimijoiden ja lentoyhtiöiden yhteistyöstä lentoyhteyksien kehittämiseksi. Jatkossa on vielä tärkeää saada kehitettyä Tampere-Pirkkalan terminaalia, jotta sen olot eivät rajoita uusien reittien avaamista.l tampereen kauppakamarilehti 11
Pilkahduksia tulevaisuudesta Pirkanmaan liitto aloitti tämän vuoden alussa uudenlaisen maakunnallisen ennakointityön, jota tehdään sosiaalisen median keinoin asiantuntijaringeissä. Koulutusta tutkaillaan osaamisen tulevaisuus -ringissä. Teksti Päivi Eskelinen Kuva Plugi Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2011: > Osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa varmistettava alueellisella ennakointityöllä. > Ammatti-, ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa otettava käyttöön työllistymistä, valmistumisaikoja ja opintojen keskeyttämistä kuvaavat tuloksellisuusmittarit. > Tamperelaisten yliopistojen on tiivistettävä yhteistyötään perustamalla esimerkiksi yhteinen liiketaloudellinen yksikkö. > Nuorten työelämäasenteiden ja -odotusten kartoittamiseksi järjestetään kysely 2011 2012. Mukaan on kutsuttu asiantuntijoita eri koulutusasteilta, työntekijä- ja työnantajajärjestöistä sekä yrityksistä. Elinkeinoelämän näkemystä työhön tuovat muun muassa -Tampereen kauppakamarin asiamies Markus Sjölund sekä asiantuntijat Johanna Kaplas ja Peer Haataja EK:sta. Kaplas ja Haataja ovat ringin aktivoijia, joita kutsutaan unilukkareiksi. Työtä varten on perustettu portaali, Pilkahdus.fi, joka sisältää kaikille kansalaisille avoimen pirkanmaalaisen ennakointitiedon hakusivuston sekä virtuaalisen työtilan asiantuntijarinkien pohdinnoille. Ideana on, että ringin jäsenet voivat työskennellä työtilassa silloin kun heille itselleen sopii parhaiten, eikä aina tarvitse kokoontua neuvottelupöydän ääreen, Kaplas sanoo. Hänen tehtävänsä unilukkarina on virittää ja ylläpitää keskustelua työtilassa. Osaamisen tulevaisuus -rinkiin on liittynyt vähitellen kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Työ on vasta alussa. Nyt on tilaisuus vaikuttaa siihen, että koulutus kohtaa yritysten tarpeet. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan toimintatapa, jolla rakennamme itse omaa tulevaisuuttamme, Kaplas tähdentää. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Skenaarioilla liikkeelle Ringin johdatustehtävänä ennakointiin on luoda tänä keväänä kaksi tulevaisuuskuvaa, skenaariota, joiden näkökulmina ovat toisaalta maakunnan haluttu tulevaisuus, toisaalta vältettävä uhkakuva. Työstämme skenaarioita koulutuksen näkökulmasta. Pohdimme, mitä sisällöllisiä muutoksia molemmat tulevaisuuskuvat aiheuttavat koulutukselle ja miten ne konkretisoituvat esimerkiksi aloituspaikkoina eri koulutusasteilla. Rinki voi myös kommentoida, analysoida ja tulkita muita tulevaisuutta koskevia raportteja. Syötettä työskentelyyn saadaan muun muassa EK:sta, jossa koulutuksen ennakointityötä tehdään jatkuvasti. Tänä keväänä julkaistaan sopivasti valtakunnallisen Oivallus-hankkeen loppuraportti. Oivalluksessa on haastateltu yrityksiä eri toimialoilta siitä, mitä osaamista ne odottavat työntekijöiltä tulevaisuudessa. Alustavien tulosten perusteella tietojen ja taitojen rinnalle nousevat vahvasti arvot ja asenteet sekä vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot. Loppuraportissa tarkastellaan, miten koulutusjärjestelmämme voisi näihin odotuksiin vastata, Kaplas kertoo.l Ennakoinnista uusia bisnesideoita Alueellista ennakointiyhteistyötä tehdään osaamisen lisäksi myös kuntapalvelujen tulevaisuutta ja elinkeinoelämän menestystekijöitä luotaavissa ringeissä. Tampereen kauppakamari osallistuu kaikkien rinkien työhön. Avoin, verkostomainen toimintatapa on herättänyt innostusta. Ringeistä odotetaan syötettä maakuntaohjelmaan ja muuhun lakisääteiseen suunnitteluun. Rahoittajien edustus ringeissä lupaa, että tie on ainakin periaatteessa auki toteutuksiin asti, sanoo suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta. Kaikki ringit tekevät tänä keväänä maakunnan tulevaisuutta eri näkökulmista tarkastelevat skenaariot, jotka käsitellään vuoden 2011 maakunnallisessa tulevaisuusfoorumissa. Pilkahdus-portaali on tulevaisuudessa paitsi keskusteluareena, myös tietokanta, josta yritykset löytävät hyödyllistä aineistoa strategiatyölleen. Sieltä voi löytyä jopa ai hioita uudelle yritystoiminnalle ja palvelukonsepteille, Mäkinen vinkkaa. tampereen kauppakamarilehti 13
Spirittiä peliin! Yhteistyötä ja opintopolkuja Yritysten ja oppilaitosten vuoropuhelu olisi yksinkertaisin keino, kun varaudutaan yritysten osaamistarpeiden muutoksiin lyhyellä aikavälillä. Teknologiateollisuus ry järjesti viime syksynä Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistojen kanssa työpajoja, joissa kone- ja metallialan pk-yrityksille tiedotettiin ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksesta. Uudistus lisäsi tuntuvasti ammattitutkintojen valinnaisten opintojen määrää. Työpajoissa kävi ilmi, että valinnaisuus on hyvä keino, kun paikallisia osaamistarpeita sovitetaan koulutukseen. Peilasimme valinnaisia aineita ja yritysten osaamisprofiileja keskenään ja rakensimme erilaisia opintopolkuja, joita opiskelijat toteuttavat työssäoppimisjaksoillaan, kertoo asiantuntija Marja-Terttu Tanttinen Teknologiateollisuudesta. Lisäksi ideoitiin keinoja, joilla työssäoppimisjaksoista tehdään entistä mielekkäämpiä kaikille osapuolille. Hyvät kokemukset työstä vahvistavat nuoren ammatti-identiteettiä ja opintojen keskeyttämisriski pienenee. Tanttisen mukaan yhteistyöllä on löydettävissä useita osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista parantavia keinoja. Oppilaitoksilla ei ole useinkaan varaa kalliisiin laitteisiin ja koneisiin. Niinpä jotkut opintojaksot voitaisiin suorittaa yrityksessä tai oppilaitokset ja yritykset voisivat hankkia laitteita yhteisomistukseen, hän ehdottaa.l Koulutuksen ennakointi on tärkeää ja välttämätöntä vaikka turbulenttinen maailma siirtelee askelmerkkejä miten tahtoo. Rakennemurrokset ovat odotettuja, mutta yllättäviä. Ennakointi auttaa näkemään, että on olemassa vaihto ehtoisia tulevaisuuksia, sanoo Pirkanmaan ELYkeskuksen koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho. teksti ja kuva annikaisa knuutila Hän on ollut rakennemuutoksen silmässä ennenkin, ensimmäisen kerran vuonna 1980, kun Rautuvaaran kaivos lakkautettiin pohjoisessa. Tuttuja ovat Tampella, Valmet, Sandvik- Tamrock, Perlos, Cargotec Kokemuksen ääni siis puhuu, kun hän sanoo, että esimerkiksi nyt Tampereella ICT-alan murros ja Nokian tulevat ratkaisut joista ei vielä Tampereella, Teiskossa www. murikka- opisto. fi mm. monipuoliset kokoustilat auditorio hotellitason majoitus rantasauna hyvät ulkoilumahdollisuudet palloilu- ja uimahalli Kokoukset Seminaarit Liikuntapäivät Koulutustilaisuudet 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Muutos on mahdollisuus, uskoo Pirkanmaan ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho. Tarvitaan luovaa hulluutta, uskallusta ottaa riskejäkin sekä tahtoa, tekemisen meininkiä. Sellainen henki säilyy, kun tulee näyttöjä, että uutta osaamista saadaan syntymään. tätä kirjoitettaessa edes tiedetä avaavat uusia mahdollisuuksia. Tampereella on jo virittynyt yhteinen tahto, yhteistyö ja into. Tarvitaan avoimuutta ja aktiivisia toimia, sillä tulevat ratkaisut eivät ohjaudu mistään, täällä se työ on tehtävä. Tämä on joukkuepeliä, jossa erilaisilla taktiikoilla, pelipaikoilla, intohimolla ja spiritillä on kysyntää. Entistä enemmän tarvitaan yhteistyötä yritysten ja tutkimus-, koulutus- ja muiden taustaorganisaatioiden kesken. Viritetään rohkeita aloitteita ja halu menestyä ICT:n murroksessa Salkoaho näkee isoja mahdollisuuksia, koska osaamista ja infraa seudulla on. Tampereella on monta tukijalkaa, ja niissä kaikissa tarvitaan mielikuvitusta, innovatiivisuutta ja teknologista osaamista. Hyödynnetään nyt osaamista uudella tavalla. Mahdollisuuksia avautuu varmasti vaikkapa terveysteknologian, liikkuvien työkoneiden ja pelien suunnalla. Salkoaho muistuttaa, että osaamisen lisääminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta kehitytään. ICT-koulutusmarkkinat esimerkiksi orientoituivat siihen, mitä Nokia tarvitsee. Nyt kun kysyntä muuttuu, tarjoomankin on muututtava. Ennakoinnin yksi vaikeus konkretisoitui juuri siinä, että Nokian valinta olikin eri kuin odotettiin. Kouluttajilta vaaditaan nyt resurssia ja osaamista, jotta tieto, jota tuotetaan ja jaetaan, on relevanttia. Tarvitaan sitä spirittiä: rajoja murtamalla tehdään rohkeita aloitteita ja viritetään halua menestyä, tarttua asioihin ja houkutellaan tänne muitakin toimijoita. Työ muuttuu, koulutuksenkin pitää muuttua Jos ennakointia miettii laajemmalla kuin tämän päivän perspektiivillä, mitä koulutusasiantuntija sanoisi ammattia miettivälle nuorelle? Edelleen pitää paikkansa, että halu tehdä jotakin on perusta, polku löytyy kyllä. Toivoisin, että nuoret toteuttaisivat omaa unelmaansa, eivätkä valitsisi ammattiaan vain muodin mukaan. Oppilaitoksissa perusongelma on puolestaan edelleen se, että ne varaavat resurssinsa tarjontalähtöisesti ja myös muotialojen mukaisesti. Oppilaitosten on orientoiduttava uudelleen. Perusammattiaito on tärkeää, mutta yhä tärkeämpää on myös taito toimia ryhmässä tai prosessien ja projektien hallinta. Verkostot, avoimuus, automatisointi, palvelut ne muuttavat tekemisen tyyliä ja tapoja ja asettavat koulutuksen sisällölle uusia vaatimuksia. Ennakoinnissa nähdään työn muutokset, mutta viesti menee hitaasti oppilaitosten sisälle. Jotta rakenteet muuttuisivat, tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä yritysten ja koulutuksen ja muiden palveluiden tarjoajien kesken. Entäpä yritys? Salkoaho sanoo, että ennakointia on rakentaa yrityksen sisälle osaamiseen liittyvä valmentautumissysteemi tulevaa varten. Kun tuottavuutta haetaan, näkökulmaa pitäisi laajentaa yksittäisestä ammattitaitoa lisäävästä koulutuksesta tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön aikaansaamiseen. Silloin huomiota kiinnitetään henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin, johtamiseen, työprosessien sujuvuuteen, kannustavuuteen. Salkoaho huomauttaa, että osaamisen kehittämistä ei pitäisi yrityksissä nähdä ylimääräisenä kuluna. On huono viesti, jos sanoo, että ei ehditä kehittää. Osaamisen haltuunotto on investointi. Kun osataan, saadaan asioita aikaiseksi ja tuottavuus nousee.l tampereen kauppakamarilehti 15
NÄIN SEN NÄEN Jarkko Niemi yrittäjä Opteam Pirkanmaa Työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Tilastokeskus on arvioinut, että Suomi tarvitsee noin 30 000 työperusteista maahanmuuttajaa joka ikinen vuosi. Jos emme näitä henkilöitä Suomeen saa, jäävät tulevaisuudessa sairaat ja vanhukset hoitamatta, talot rakentamatta, metallityöt valmistumatta. Tekemättömien töiden lista on loputon. Jotta varmistaisimme yhteiskunnan toimivuuden, on työperusteinen maahanmuutto välttämätöntä. Työperusteinen maahanmuutto tarkoittaa, että Suomeen saapuu työntekijä täyttääkseen avoimen paikan, johon ei ponnisteluista huolimatta ole löydetty tekijää kotimaasta. Nämä työntekijät ovat ammatillisesti yhtä päteviä ja täysin tasavertaisia kuin kotimaiset kanssasisaret/-veljet, vaikkakaan he eivät välttämättä puhu Kalevalaa runomitassa. Heitä tulee siis kohdella täysin tasapuolisesti niin palkkojen, työolojen kuin muidenkin asioiden suhteen. Tässä on kuitenkin vielä suuria haasteita ja ymmärtämättömyyttä yllättävilläkin tahoilla. Muun muassa erään ison puolueen yksi keulakuvista joko populistisesti tai tietämättömyyttään puhuu sujuvasti työperusteisesta maahanmuutosta ja halpatyövoimasta ikään kuin ne tarkoittaisivat samaa asiaa. Tämänkaltaisilla valtamedioissa leviävillä kommenteilla voi olla huonot ja kauaskatseiset seuraukset, sillä suomalaiset uskovat vahvasti poliitikkoihin. Epäluulo työperusteista maahanmuuttoa kohtaan voimistuu, kuvitellaan, että työpaikkamme ovat vaarassa halvan ulkomaisen työvoiman takia. Tämän vuoksi kovasti kaipaamiemme työperusteisten maahanmuuttajien on yhä vaikeampi sulautua yritysten valtaväestöön. Tilanne on kestämätön. Avoin keskustelu hälventää epäluuloja Nyt olisikin tärkeää käydä avointa keskustelua kaikkien henkilöstöryhmien kanssa, erityisesti ennen kuin yritys aloittaa ensimmäiset kansainväliset rekrytoinnit. Avoin ja rehellinen keskustelu yleensä saa epäluulot häviämään. Periaatteenamme Opteamissa on jatkuva keskusteleva ja valmisteleva vuorovaikutus yrityksen johdon, luottamusmiesten ja työntekijöiden kesken. Tämä on avannut työperusteisen maahanmuuton myyttejä ja helpottanut tulijan kotoutumista sekä tilannetta työpaikalla. Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän. Yksi esimerkki elävästä elämästä: asuntorasismi. Kyllä sitä on! Pirkanmaalainen metallialan yritys tarvitsi osaavia työntekijöitä, joita ei kotimaisilta markkinoilta yrityksistä huolimatta löytynyt. Näin vaihtoehdoksi jäi työperusteinen maahanmuutto. Etsimme asiakkaamme toimeksiannosta oikeanlaiset osaajat, joilla sattui myös olemaan kokemusta Suomessa työskentelystä Opteam-työntekijöinä. Heidän kanssaan kaikki on aina sujunut moitteetta niin työssä kuin vapaa-aikana. Etsimme heille asuntoa, ja se löytyikin eräältä isohkolta kiinteistösijoitusyhtiöltä. Kun yhtiölle selvisi, että tulevat asukkaat eivät olekaan Suomen kansalaisia, asunto vedettiin pois vain kaksi päivää ennen asukkaiden saapumista Suomeen. Minulle ilmoitettiin, että yhtiö ei vuokraa ulkomaalaisille, koska aikaisemmin oli ollut lieveilmiöitä. Samankaltaisia kokemuksia on useita. Onko tämä siis maan tapa? Haluammeko me ulkomaista työvoimaa? Asia on iso ja vakava. Haluammeko antaa Suomesta kuvan maana, joka ei halua työperäisiä maahanmuuttajia? Resurssia tarvitsevat organisaatiot tarvitsevat myös työperusteista maahanmuuttoa voidakseen tulevaisuudessa toimia Suomessa ja Pirkanmaalla. Asian tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Jos näille halutuille osaajille ei löydy asuntoa, niin on mahdotonta rekrytoida heitä tänne. Me Opteamissa emme pysty asiaa yksin ratkaisemaan, vaikka meillä siihen valtava halu onkin. Siksi haastan kaikki sekä yritysten että poliittiset päättäjät avoimeen keskusteluun aiheesta. Onneksi tässä maassa ja etenkin Pirkanmaalla on yrityksiä ja organisaatioita, jotka esimerkillään, ennakkoluulottomuudellaan ja kauaskatseisuudellaan ovat työperusteisen maahanmuuton pioneereja. Toisin sanoen näiden yritysten johdolla on rohkeutta käyttää silmälappujen sijaan kiikareita, ja nähdä ne kuuluisat metsät puilta.l Haastan kaikki päättäjät keskusteluun työperusteisen maahanmuuton edellytyksistä. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Oma ministeri, liikenneyhteydet, tukiviidakon raivaaminen Toiveita eduskunnalle ja hallitukselle MUISTA ÄÄNESTÄÄ Tampereen kauppakamari sitoutuu kauppakamareiden yhteisiin Fiksu verotus, Vetävät väylät ja Kuntareformi -tavoitteisiin, mutta on määritellyt omiakin tavoitteitaan tulevan hallituksen ohjelmaan. Eväitä yhteisien tavoitteiden laatimiseen haettiin muun muassa viime syksynä kauppakamarin vaikuttamiskyselyn yhteydessä. Yhtenä kysymyksenä kauppakamarin luottamushenkilöille suunnatussa kyselyssä oli, mitä asioita kauppakamarin tulisi nostaa esille vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Selväksi ykköstoiveeksi nousi pirkanmaalaisen ministerin saaminen seuraavaan hallitukseen. Myös verotus, kuntareformi ja liikenneyhteydet nousivat kärkeen. Moni muukin elinkeinoelämän edustajien kannalta tärkeä asia nousi esiin vapaamuotoisissa vastauksissa: > Yrittäjyyden ja sijoittajien tukeminen. > Kuntatoimintoja kehitettävä kustannustehokkaaksi aitoa kehittämistä eikä juustohöylää tai lomautuksia. Kaavoitus niin, ettei vapaan tontin saaminen ole kriittisin tekijä uudessa yritystoiminnassa ja rakentamisessa. > Liikennehankkeet: oikorata, 3-tien jatke, lentoyhteydet ja Pirkkalan lentoaseman kunnostus. > Työllistämisen helpottaminen. > Pirkanmaalle sille kuuluva osuus eri määrärahoista. > Tieparannukset Tampere-Turku ja tierahojen saanti Pirkanmaalle. > Yritysten verotusta ei saa kiristää. > Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tukeminen ja satsaaminen muuallekin kuin Aalto-yliopistoon. > Ehdotan yhdeksi teemaksi yritystukia. Tukiviiidakko, tukien hakuprosessit ja tilitykset tuntuvat nyt maksavan jopa enemmän kuin itse tuet, jos sattuu hakemaan yrityksen kannalta oikeaa tukea. > Omaisuusvero, ei veroteta omaisuutta vaan sen tuottoa. > Työvoiman ja työpaikkojen kohtaaminen on yksi tärkeimpiä teemoja, joilla taataan menestys tulevaisuudessa. > Kotitalousvähennyksen säilyttäminen tai kehittäminen ja sen tähänastisten positiivisten vaikutusten esilletuonti. > Pirkanmaan tärkeys teollisuuspolitiikassa ja uuden aikakauden luominen teollisuustyöpaikoille. Alueen brändin rakentaminen, ympäristön saaminen houkuttelevaksi, jotta yritykset voivat sijoittua. > Julkisten menojen leikkaaminen, uudet toimintatapamallit, ulkoistukset yksityiselle sektorille tehokkuus. Energian hinnan lasku (myös kotitalouksissa). > ICT-alan rakennemuutos ja alan megatrendit aiheuttavat tulevaisuudessa varmasti ongelmia. Nokian merkitys alueen ICT-klusterin kannalta on valtava, ja näin ollen pientenkin prosentuaalisten muutosten vaikutus merkittävä! > Harmaan talouden vähentäminen. > Nuorten työllistyminen ja koulutuspaikkojen tarjoaminen.l Pirkanmaalta ministeri PAREMPI PIRKANMAA Elinkeinoelämän hyväksi KEHITÄ OSAAMISTASI JA YRITYSTÄSI JOUSTAVASTI OPPISOPIMUKSELLA Pirkanmaan oppisopimuskeskus Asiakaspalvelu 03 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere ALKAVIA KOULUTUKSIA: mm. johtamisen erikoisammattitutkinto JET, tekniikan erikoisammattitutkinto (tuotantomestari 6), ympäristöhuollon ammattitutkinto, sähkölaitosasentajan ammattitutkinto, sähköasentajan ammattitutkinto, HR-valmennus, myynnin ja markkinoinnin lisäkoulutus yrittäjille sekä non-stop yrittäjävalmennus OTA YHTEYTTÄ ASIAKASPALVELUUMME! www.oppisoppi.fi > alkavat koulutukset tampereen kauppakamarilehti 17
Personal Business Trainer. Sari Vaajanen haluaa jatkossakin edistää yrittäjyyttä. Sparratessani yrittäjää esimerkiksi kasvuun haluan ottaa ihmisen kokonaisuutena huomioon. Minussa voisi yhdistyä urheilupiirien personal trainer, yrityselämän konsultti ja siviilipuolen elämäntaidon valmentaja, joka koutsaa yrittäjää pääsemään tavoitteisiinsa elämän eri saroilla. Kasvuyrittäjä treenaa koko ajan ollakseen yhä parempi Olen sellainen toimelias, Sari Vaajanen naurahtaa, ja kiirehtii kohti kahvilan tiskiä, hakemaan haastattelukahvit. Saman tien kupit jo lennähtävät pöytään. Tapaamisen ensiminuutilla käy selväksi, mistä kasvuyrittäjä on tehty. Panen toimeksi enkä odottele, mitä maailmalta tulee vastaan. Tämänhetkinen mottoni onkin: päätä mitä tahdot ja toimi. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
profiili. Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Rami Marjamäki Sari Vaajanen jätti vuodenvaihteessa myyntijohtajan työnsä perustamassaan Innolink Research Oy:ssä yrityksen historian tuloksellisesti parhaan vuoden jälkeen aloitti väitöskirjaopinnot ja edistää nyt energisesti sekä kasvu- että naisyrittäjyyttä. Niistä molemmistahan on Suomessa pulaa, joten työsarkaa riittää. Olen todella innoissani! Elämänmuutos on tietysti suuri, mutta olen suunnitellut tätä jo joitakin vuosia. On oltava rohkea tekemään uutta, mutta kun elämä on täynnä, uudelle ei jää tilaa. Pitää siis luopua jostain. Minulla on vielä edessäni 20 vuotta työelämää. Uskon, että kokemuksellani myynnistä, yrittäjyydestä ja kasvuyrittäjyydestä sekä jatkossa myös akateemiselta saralta voisi olla kysyntää. Tavoite? Konkreettinen! Sari Vaajasen uratarina alkaa kauppatieteiden maisteriksi valmistumisesta vuonna 1990. Oli lama, töitä vähän oli tehtävä työpaikkansa itse, ryhdyttävä yrittäjäksi. Suomen Tulosohjelmistot Oy myöhemmin Innolink Oy perustettiin vuonna 1991. Liikkeelle lähdettiin kahden omistajapariskunnan ja yhden ohjelmistotuotteen voimin. Viiden vuoden päästä osakkaiden lisäksi oli jo ulkopuolisia työntekijöitä ja useita tuotteita, joista yksi oli markkinatutkimusohjelmisto ja siihen yhdistetty tutkimuspalvelu. Omistus muuttui 2000-luvun taitteessa, ja päätettiin keskittyä täysin tutkimusliiketoimintaan. Syntyi Innolink Research ja asetettiin konkreettiset tavoitteet vuodelle 2008: Innolink on Suomen 4. suurin tutkimusyritys, jonka liikevaihto on viisi miljoonaa euroa. Vuosina 2002 2008 liikevaihto kasvoi noin 60 prosenttia vuodessa ja yritys 15-kertaistui. Tavoitteet saavutettiin. Vuosi 2010 oli paras vuotemme. Innolink oli Suomen 3. suurin tutkimusyritys, liikevaihto oli 5,5 miljoonaa euroa, työntekijöitä Tampereella ja Helsingissä oli noin 50. Tavoitteellisuus kuvaa Sari Vaajasta hyvin. Lukiossa päätin jo varhain, että kirjoitan kuusi ällää. Ilmoitin myös, että aion mennä Tampereen yliopistoon lukemaan markkinointia. Tein aina töitä tavoitteiden saavuttamiseksi, en vain uneksinut niistä. Mottoni oli silloin: What is worth doing is worth doing well. Yrittäjä? Onnistuja! Jatko-opinnotkin alkoivat heti kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen, mutta kun pyöritettävänä oli oma yritys ja perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, realismi voitti. Väistökirjan teko jäi, mutta päätin, että vielä joskus, vaikka sitten eläkkeellä, se on tärkeä projekti elämässäni. Eläkkeelle saakka ei odotella, väitöstutkimus on jo aloitettu. Sari Vaajanen haluaa tutkia kasvuyritysten tarinoita, kasvuyrittäjien kykyjä, metodeja ja sinnikkyyttä mennä eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Hän haluaa myös lisää akateemista osaamista 20 vuoden yrittäjä- ja 10 vuoden kasvuyrittäjäkokemuksen oheen edistääkseen yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyttä Suomessa. Haluan innostaa ihmisiä yrittäjyyteen, sanoo Vuoden 2007 valtakunnallinen yrittäjänainen -kunniamaininnalla, Entrepreneur of the Year 2009 Hämeen aluepalkinnolla, Keskuskauppakamarin hopeisella elämäntyömerkillä ja Suomen Yrittäjien kultaisella yrittäjäristillä palkittu yrittäjä. Yrittäjä on sanana kyllä huono. Pitäisi mieluummin puhua onnistujasta, saavuttajasta, tavoittelijasta olisi keksittävä ihan uusi sana. Kasvuyrittäjä? Maailmanmestariainesta! Varsinkin kasvuyrittäjiä Suomeen kaivataan kiihkeästi. Miksei heitä ole, mitä kasvuyrittäjyys vaatii? Suomen Yrittäjien entinen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen on arvioinut, että kasvuyrittäjä on kuin huippu-urheilija, joka tavoittelee maailmanmestaruutta. Sari Vaajanen tunnistaa vertauksen. Ja kuten huippu-urheilija, kasvuyrittäjäkään ei tyydy siihen, että on hyvä jossakin, vaan treenaa koko ajan ollakseen entistä parempi. Koskaan ei jäädä paikoilleen, vaikka asiat olisivat hyvin. Kasvuyrittäjä asettaa konkreettisia tavoitteita, eikä kuten ei kilpaurheilijakaan pelkää kovia tavoitteita. Kilpailuhenkinen? Kyllä mistä toisaalta seuraa se, ettei aina huomata iloita siitä, mitä on saatu aikaan. Kasvuyrittäjän ominaisuuksia Sari Vaajasen mielestä ovat myös rohkeus, sitkeys ja määrätietoisuus. Vaikka ongelmia tulee koko ajan ja jopa peräjälkeen, ei saa lannistua. On pidettävä tavoite selkeänä mielessä, katse kuusen latvassa eikä maantien kuopissa. Tärkeää on kyky tehdä päätöksiä, muuten polkee paikallaan. Ja on tehtävä erilaisia, ei välttämättä valtavirran mukaisia päätöksiä. Jo yrittäjänuran valinta on päätös. Heti ei tarvitse olla vallankumouksellista liikeideaa, tampereen kauppakamarilehti 19
ja omistusrakennekin voi muuttua. Esimerkiksi Innolinkissä varsinainen kasvu sai vauhtia yrityksen 10. toimintavuoden jälkeen uudella liiketoiminnalla ja uudelta omistuspohjalta. Kasvuyrityksen työntekijä? Rekrytoinnin haaste! Yhtenä merkittävänä ja varsinkin henkilötyövaltaisen yrityksen kasvun esteenä Sari Vaajanen pitää rekrytoinnin haasteita, oikeanlaisten ihmisten löytämistä ja sitouttamista. Se on vaikeinta yrittämisessä. Kasvuyritykseen tarvitaan ihmisiä, jotka kestävät jatkuvaa muutosta, jotka haluavat tehdä paljon työtä, jotka sopivat kasvuyrityksen strategiaan. Rekrytointihaastatteluissa luvataan ja osataan tietysti vaikka mitä. Monta kertaa neljän kuukauden koeaika ei riitä todellisen osaamisen selvittämiseen. Kun ihminen sitten on vakinaistettu, häntä ei ilman isoja prosesseja voi laittaa pois. Pitäisi olla jokin välimuoto, että vaikka vuoden jälkeen irtisanominen olisi mahdollista kevyemmällä prosessilla. Vaikeudet? Voitettavissa! Vaikka Sari Vaajasen motto nyt onkin, että päätä mitä tahdot ja toimi, ei elämä ihan niin suoraviivaisesti ole mennyt. Hänen ensimmäinen aviomiehensä kuoli vuonna 2001, kesken yhteisen yrityksen kasvustartin. Silloin olin kovassa prässissä. Mutta siitäkin oli selvittävä, ei voinut joutua epätoivon valtaan. Oli muistettava asiat, jotka olivat hyvin, ja otettava niistä tukea. Affirmaatiot, vahvistuslauseet ovat olleet minulle aina tärkeitä, ja niitä oli post-it-lapuilla eteisen peili täynnä. Kun jokin osa-alue elämästä on huonosti, keskityn ja vaikutan siihen, mille voin itse tehdä jotakin. Vaikeuksista selviää, kun on halua ja päämäärä selvillä. Vaikeuksien jälkeen osaan myös olla kiitollinen ja onnellinen sitä, mitä minulla nyt on. Sari Vaajanen on ottanut elämänsä suuret harppaukset kymmenen vuoden välein. Vuonna 2021 olen väitellyt tohtori ja siinä prosessissa oppinut sellaista uutta, jota voin hyödyntää yrityselämässä. Olen ehkä muutaman yrityksen hallituksessa tai osaomistajana. Nyt olen alkanut kuntoilla, jotta saan alulle ja jatketuksi jotain pysyvää niin, että olen terve ja hyvinvoiva vielä 80-vuotiaanakin. l profiili. Sari Vaajanen > Koulutus: ylioppilas Nokian lukiosta 1986. Kuusi ällää ja keskiarvo 9,9 kuvastavat hyvin, mitä kouluaikana tapahtui. Kauppatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1990. HHJ-tutkinto 2008. Väitöskirjaopinnot kasvuyrittäjyydestä Turun kauppakorkeakoulussa 2011 > Ura: Suomen Tulosohjelmistot/Innolink Oy:n perustajaosakas 1991, Innolink Research Oy:n perustajia 1995, myyntivastuussa oleva tutkimusjohtaja 2002, myyntijohtaja 2007 2010. Myi suurimman osan Innolink-omistuksestaan tammikuussa 2011. Tulevaisuudessa? Uuden, yrittäjyyttä edistävän yrityksen perustaminen, osaomistajana ja/tai hallituksen jäsenenä muutamassa yrityksessä. > Luottamustehtävät: Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenhuoltotoimikunnan jäsen. Tampereen yrittäjänaisten hallituksen varapuheenjohtaja, vastaa jäsenhankinnasta. Tampereen yhdistys on Suomen suurin yrittäjänaisyhdistys, jäseniä on 350. Kuinka ollakaan, tavoite on kaksinkertaistaa jäsenmäärä lähivuosina. Vaikka se kuulostaa paljolta, sehän tarkoittaa toisaalta sitä, että jokainen nykyjäsen tuo mukaan yhden uuden jäsenen! > Esikuva: jo vuosikymmeniä Kirsti Paakkanen, rohkea ja pitkäjännitteinen, hänen esimerkkinsä antaa virtaa. Tapasi esikuvansa viime marraskuussa, matkustaa huhtikuun alussa tapaamaan häntä Ranskaan. > Perhe: aviomies, tyttäret 3 v. ja 19 v. Asuu Pirkkalassa paritalossa, keskustassa, järven rannalla. > Harrastukset: itsensä kehittäminen, sijoittaminen, kuntosali, jumppa, zumba, musiikkileikkikoulu nuoremman tyttären kanssa, matkustaminen vanhemman tyttären kanssa ja mökkeily Orivedellä sekä tanssi aviomiehen kanssa. Valssia, tangoa Seuraavaksi argentiinalaista tangoa ja latinalaisia. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi