Tampere Pöytäkirja 14/2018 1 (39) Aika 09.04.2018, klo 13:00-16:35 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 163 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 164 Pöytäkirjan tarkastus 165 Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen 166 Raitiotien eteläiseen ratasuuntaan varautuminen 167 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jätehuollon yhteistoimintasopimusta koskevassa asiassa 168 Määräalan ostaminen tontista 837-235-3572-4 Pilkington Automotive Finland Oy:ltä 169 Tontin 837-320-6030-9 ostaminen Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 170 Asemakaava nro 8503, I kaup.osa, Puuvillatehtaankatu 6, Näsilinnankatu 2-6 171 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 172 Tiedoksi merkittävät asiat
Tampere Pöytäkirja 14/2018 2 (39) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja, poistui 16:21 Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja, poistui 16:21 Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj. Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj., poistui 14:48 Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj. Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, läsnä klo 13:11-14:51, saapui 15:00 Rantanen Teppo T, johtaja, läsnä klo 13:11-14:51, saapui 15:28 Kuosmanen Taru, johtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Männikkö Jukka, talousjohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Hirvelä Heli, hallintojohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Pietikäinen Niina, henkilöstöjohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Linnamaa Reija, strategiajohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Kiviaho Markus, tarkastusjohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Vuojolainen Arto, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, saapui 13:11, poistui 14:51 Kangas Vesa-Matti, controller, saapui 13:11, poistui 14:51 Ekholm Virpi Johanna, kiinteistöjohtaja, saapui 15:28 Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 16.04.2018
Tampere Pöytäkirja 14/2018 3 (39) Anneli Kivistö Atanas Aleksovski muut allekirjoittajat Ilkka Sasi 172 Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä www.tampere.fi 17.04.2018 Elina T Nikkilä, hallintosihteeri
Tampere Pöytäkirja 14/2018 4 (39) 163 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 5 (39) 164 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Anneli Kivistö ja Atanas Aleksovski (varalle Ilkka Sasi ja Irja Tulonen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 16.4.2018.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 6 (39) 165 Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen TRE:8416/02.02.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Talouden tasapainottamisohjelma hyväksytään liitteiden mukaisesti. Lauta- ja johtokuntia sekä muita yksiköitä velvoitetaan valmistelemaan vuoden 2018 talousarvioon tehtävät muutokset sekä tulevien vuosien taloussuunnitelmat talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, talousjohtaja Jukka Männikölle, controller Vesa-Matti Kankaalle, hallintojohtaja Heli Hirvelälle, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle, tarkastusjohtaja Markus Kiviaholle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa taloudesta käydyn keskustelun aikana. Pekka Salmi poistui kokouksesta. Keskustelun kuluessa Minna Minkkinen esitti liitteen mukaiset Vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutosehdotukset talouden tasapainottamisohjelmaan 4.4.2018. Puheenjohtaja totesi Minkkisen muutosehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Minkkinen ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Perustelut
Tampere Pöytäkirja 14/2018 7 (39) Kaupungin tilinpäätökset ovat 2010-luvulla jääneet pääsääntöisesti alijäämäisiksi, investointien taso on noussut ja velkaantuminen on kiihtynyt. Vuoden 2017 tilinpäätös jäi edelleen alijäämäiseksi ja vuoden 2018 talousarviossa tilikauden tulos on 15,7 milj. euroa alijäämäinen, nettoinvestoinnit ovat 203 milj. euroa ja lainamäärä kasvaa 136 milj. eurolla. Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa kaupungin talouden tasapainottaminen on valtuustokauden keskeinen tavoite. Ohjelmassa arvioitiin sopeuttamistarpeen olevan noin 40 50 milj. euroa ja talouden tasapainottamiseksi on tarkasteltava sekä menoja että tuloja. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin vuoden 2017 lopussa käynnistää talouden tasapainottamisohjelma, jota on laadittu pormestarin johdolla ja kaupunginhallituksen (ohjausryhmä) ohjauksessa sekä yhteistyössä Perlacon Oy:n kanssa. Ohjelmaa on valmisteltu palvelualueiden ehdotusten pohjalta ja ohjelman sisältö on neuvoteltu yhdessä valtuustoryhmien kanssa. Valmisteltu talousohjelma toteuttaa pormestariohjelmaan kirjattua taloustavoitetta. Vuoden 2017 tilinpäätöksen, vuoden 2018 talousarvion sekä arvioidun tulevan kehityksen perusteella ohjausryhmässä päädyttiin asettamaan yhteensä 40 milj. euron tehostamistavoite vuosille 2018 2020. Lisäksi vuosien 2020 2021 aikana tavoitellaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyen ja erilaisilla, vielä yksilöimättömillä, rakennemuutoksilla yhteensä 7 milj. euron tehostamistoimenpiteitä. Tavoitteeseen pyritään sekä menojen vähentämisen että tulojen lisäämisen kautta. Investointien osalta tavoitellaan tasoa, jossa vuosikate kattaa vähintään 70 prosenttia nettoinvestoinneista ja velkaantuminen pysähtyy. Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti verotuksen kiristämistä ei pidetä keinovalikoimana vuosina 2019 2020. Työssä kartoitettiin laajalti erilaisia potentiaalisia tehostamiskeinoja, joita arvioitiin olevan noin 70 milj. euron verran. Potentiaalisten tehostamiskeinojen tarkemman arvioinnin ja ohjausryhmän linjausten jälkeen päädyttiin 43,5 milj. euron toteuttamiskelpoisiin ensisijaisiin tehostamisesityksiin, jotka jakautuvat suunnilleen puoliksi menojen vähentämisesityksiin ja puoliksi tulojen lisäysesityksiin. Tehostamistoimenpiteitä on kohdistettu kaikkiin palvelualueisiin, liikelaitoksiin, yhtiöihin, hallintoon, henkilöstöetuuksiin sekä myös poliittisiin päätöksentekijöihin. Periaatteena toimenpiteiden valinnassa on ollut turvata lakisääteiset palvelut. Vaikka tehostamistoimenpiteitä kohdistetaan kaikille alueille, tehostamistoimenpiteiden keskeinen linjaus on, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin ei puututa, subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksista tehdään vaikutusarvio. Lisäksi liikuntapalvelujen maksujen kohdentamisessa tavoitteena on, että maksujen korotukset eivät kohdennu lapsiin ja työttömiin.henkilöstöön osalta hyödynnetään työvoiman
Tampere Pöytäkirja 14/2018 8 (39) vaihtuvuuden antamat mahdollisuudet. Henkilöstöetuuksia pienennetään, mutta irtisanomisia ei tehdä. Uudelleen organisoitumisia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään. Talousohjelman edellyttämät muutokset vuoden 2018 arvioon tuodaan valtuuston päätettäväksi kesäkuussa. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019 2022 taloussuunnitelma valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan. Tiedoksi Ko-pa-li, Markus Kiviaho, Erja Viitala, Jukka Männikkö Liitteet 1 Tampereen kaupunki:talouden sopeuttamisen tarve ja keinot/ Eero Laesterä/Perlacon Oy 5.4.2018 2 Talouden tasapainottamisohjelma Tampere 2018, päivitetty kh 9.4.2018 3 Minna Minkkisen muutosehdotus ja eriävä mielipide kh 9.4.2018
Tampere Pöytäkirja 14/2018 9 (39) Kaupunginhallitus, 166, 09.04.2018 Kaupunginhallitus, 156, 03.04.2018 166 Raitiotien eteläiseen ratasuuntaan varautuminen TRE:6365/08.01.01/2016 Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 166 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh. 050 343 0700, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään ns. minimi vaihtoehdon mukaisesti. Vaihteet kiskoineen tehdään sekä liittymän läntiseen että itäiseen haaraan. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan tilaamaan vaihdevarauksen suunnittelu ja rakentaminen Raitiotieallianssilta Hämeenkadun raitiotieradan rakentamisen yhteydessä. Kustannusarvio on 1,55 milj. euroa. Eriävä mielipide Lassi Kaleva ilmoitti eriävän mielipiteen. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään. Vaihteet kiskoineen tehdään sekä liittymän läntiseen että itäiseen haaraan. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan tilaamaan vaihdevarauksen suunnittelu ja rakentaminen Raitiotieallianssilta Hämeenkadun raitiotieradan rakentamisen yhteydessä. Kustannusarvio on 3,4 milj. euroa. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 10 (39) Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: "Raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään ns. minimi vaihtoehdon mukaisesti. Vaihteet kiskoineen tehdään sekä liittymän läntiseen että itäiseen haaraan. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan tilaamaan vaihdevarauksen suunnittelu ja rakentaminen Raitiotieallianssilta Hämeenkadun raitiotieradan rakentamisen yhteydessä. Kustannusarvio on 1,55 milj. euroa." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Lassi Kaleva teki muutosehdotuksen: "että päätös hylätään". Veikko Vallin kannatti Kalevan muutosehdotusta. Puheenjohtajan äänestysesitys: Esittelijän pohjaehdotus KYLLÄ, Kalevan muutosehdotus EI. Äänestyksen tulos: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 11-2. Äänestys Esittelijän päätösehdotus KYLLÄ, Kalevan muutosehdotus EI. Kyllä Suvi Mäkeläinen Minna Minkkinen Aila Dündar-Järvinen Anneli Kivistö Atanas Aleksovski Olga Haapa-aho Jaakko Mustakallio Ilkka Sasi Irja Tulonen Kalervo Kummola Lauri Lyly Ei Veikko Vallin Lassi Kaleva Perustelut Asia jäi pöydälle 3.4.2018 kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Mikko Nurminen, Ville-Mikael Tuominen, Mika Periviita, Milko Tietäväinen, Pasi Ruohomäki, Ari Vandell, Timo Seimelä, Tero Tenhunen, Pekka Sirviö/Tampereen Raitiotie Oy, Mikko Nyhä/VR Track Oy, Riikka Salli/Ramboll Finland Oy
Tampere Pöytäkirja 14/2018 11 (39) Liitteet 1 Raitiotievaihtoehtojen vaikutusarviointi: Hatanpään valtatie, Kalevantie, Yliopistonkatu 2 Kh 9.4.2018 Hatanpään valtatien liittymä Kaupunginhallitus, 03.04.2018, 156 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään. Vaihteet kiskoineen tehdään sekä liittymän läntiseen että itäiseen haaraan. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan tilaamaan vaihdevarauksen suunnittelu ja rakentaminen Raitiotieallianssilta Hämeenkadun raitiotieradan rakentamisen yhteydessä. Kustannusarvio on 3,4 milj. euroa. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja projektijohtaja Ville-Mikael Tuomiselle pykälien 156-158 ajaksi. He saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Asian käsittelyn kuluessa Atanas Aleksovski ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Ilkka Sasi kannatti Aleksovskin pöydällepanoehdotusta. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Perustelut Pormestariohjelman, kaupunkistrategian 2030 ja kantakaupungin yleiskaavan mukaisesti tavoitteena on kaupunkirakenteen, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen linjaston kehittäminen niin, että varaudutaan raitiotiejärjestelmän laajenemiseen. Parhaillaan on tekeillä seudullinen raitiotiejärjestelmän laajenemissuuntien tarkastelu kaupunkiseudun kuntayhtymän vetämänä. Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ottavat omassa maankäytön suunnittelussaan huomioon raitiotien ulottumisen alueelleen. Seudullisen raitiotieselvityksen alustavien tulosten perusteella Tampereen keskustasta etelään suuntautuvalle raitiotien jatkolinjalle on nykytilanteessa parhaat maankäytön ja joukkoliikenteen kysynnän tuomat toteuttamisedellytykset.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 12 (39) Hämeenkadun kokonaissaneeraus ja raitiotieradan rakentaminen Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle etenevät. Nyt rakennettaville rataosuuksille on tarkoituksenmukaista tehdä ratavaihteet valmiiksi, mikäli on näköpiirissä lyhyellä aikajänteellä raitiotiejärjestelmän jatkototeutus keskustasta etelän suuntaan. Vaihteiden rakentaminen raitiotieliikenteen avaamisen jälkeen käytössä oleville raiteille aiheuttaisi merkittävää haittaa mm. raitiotie- ja linja-autoliikenteelle. Kaupunginhallitus käsitteli etelän suunnan vaihdevarausta 12.2.2018 ja palautti asian uudelleen valmisteluun. Nyt etelän suunnan vaihdevarauksen sijoittamista on tehty vaihtoehtovertailu ja vaikutusarviointi. Vertailtavana on ollut kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehtovertailu on tehty vaihdevarauksen sijainnin määrittämiseksi. Vertailun perusteella ei esitetä valtuuston marraskuussa 2016 hyväksymän toteutussuunnitelman muuttamista muilta osin kuin vaihdevarauksen rakentamisen osalta. Vaihtoehdossa Koskipuisto vaihteet tehdään Hämeenkadulle Hatanpään valtatien liittymään. Etelän suunnan linja erkanee rautatieaseman suunnalta tultaessa liittymästä kohti etelää Hatanpään valtatielle. Vaihtoehdossa Yliopisto vaihteet tehdään Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun liittymään. Etelän suunnan raitiotielinja kääntyy idästä tultaessa Yliopistonkadun, Kalevantien ja Vuolteenkadun reitille ja jatkuu edelleen Hatanpään valtatietä kohti etelään. Etelän suunnan raitiotielinja ei vaihtoehdossa Yliopisto käy Hämeenkadulla. Vaihtoehdossa Kieppi vaihteet tehdään sekä Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun liittymään, että myös Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään. Vaihtoehdossa Kieppi toinen idästä tuleva raitiotielinja tekee lenkin Itsenäisyydenkatu - Yliopistonkatu - Kalevantie - Vuolteenkatu - Hatanpään valtatie - Hämeenkatu. Ja toinen linja kulkee idästä tultaessa Itsenäisyydenkatua ja Hämeenkatua Hatanpään valtatien liittymään asti ja kääntyy siitä etelään Hatanpään valtatien suuntaisesti. Vaihtoehdossa Kieppi Hämeenkatua ei ole mahdollista kulkea raitiovaunulla päästä päähän vaihtamatta linjaa. Edellä esiteltyjä vaihtoehtoja on vertailtu ja vaikutuksia arvioitu toteuttavuuden, liikennejärjestelmän, joukkoliikennejärjestelmän, arjen sujuvuuden, yritys- ja elinkeinoelämä, maankäytön, kaupunkikuvan, kulttuuriympäristön ja ympäristön näkökulmista. Yliopistonkatua ja Kalevantietä liikennöivät vaihtoehdot Yliopisto ja Kieppi parantavat Tampere-talon, yliopiston, Tullin alueen eteläosan ja Areenan saavutettavuutta raitiotieltä tietyiltä suunnilta, mutta ei kaikilta raitiotiejärjestelmän liikennöintisuunnilta eikä rautatieasemalta.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 13 (39) Vaihtoehdoissa Yliopisto ja Kieppi raitiotie vähentää merkittävästi ajoneuvoliikenteen kapasiteettia Kalevantiellä. Tällä on merkittävä vaikutus autoliikenteen sujuvuuteen keskustassa. Raitiotien rakentaminen Kalevantielle edellyttää Sorin sillan uusimisen ennen raitiotien rakentamista. Sillan uusiminen sulkee Kalevantien pitkäksi ajaksi. Vaihtoehto Koskipuisto mahdollistaa tehokkaimman tavan järjestää raitioliikenne ja sitä täydentävä bussiliikenne. Vaihtoehdossa Koskipuisto on parhaat vaihtomahdollisuudet raitiotielinjojen välillä. Vaihtaminen on mahdollista neljällä raitiotielinjojen yhteisellä pysäkillä Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla. Vaihtoehto Koskipuisto tukee parhaiten koko keskustan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Vaihtoehdoissa Yliopisto ja Kieppi Yliopistonkadun ja Kalevantien kautta liikennöivä raitiotielinja ei kulje rautatieaseman ja Hämeenkadun itäpään kautta. Vaihtoehto Yliopisto heikentää merkittävästi saavutettavuutta etelästä ydinkeskustaan. Vaihtoehto Kieppi heikentää merkittävästi keskustan itä- ja länsiosien keskinäistä saavutettavuutta raitiotiellä. Keskustan itä- ja länsipään välillä Hämeenkatua pitkin matkustaessa on vaihdettava raitiovaunua Koskipuistossa. Vaihtoehtovertailussa on tarkasteltu myös Areenan joukkoliikenneyhteyksiä. Raitiotiepysäkin sijoittaminen Kalevantielle Sorin sillalle olisi merkittävä riski raitiotien liikennöinnin häiriöttömyydelle ja jalankulkijoiden turvallisuudelle. Areenan tapaisen merkittävän tapahtumakohteen joukkoliikennepysäkit kannattaa sijoittaa riittävän etäälle, jotta tapahtumakohteen sisäänkäynnit ja joukkoliikennevälineet eivät ruuhkaudu sekä että kohteen vieraat käyttävät tapahtumaan tullessa ja poistuessa myös keskustan palveluja. Vaihtoehdossa Koskipuisto Areenaa palvelee 200 metrin etäisyydellä linjaautoaseman pysäkki Hatanpään valtatiellä sekä runsaan 400 metrin etäisyydellä rautatieaseman ja Koskipuiston pysäkit Hämeenkadulla sekä Attilan pysäkki Itsenäisyydenkadulla. Vaihtoehdon Koskipuisto mukainen varautuminen ja mahdollistama raitiotielinjasto on joukkoliikennejärjestelmän, liikenneverkon ja keskustan vetovoimaisuuden ja elinvoiman kannalta tarkoituksenmukaisin. Vaihtoehtotarkastelu on tehty pelkästään vaihdevarauksen sijainnin määrittämiseksi. Vertailussa ei ole tarkasteltu, miten etelän suunnasta raitiovaunuilla liikennöitäisiin Hämeenkadulle. Perusteltua on varautua valitussa erkanemiskohdassa kaikkiin liikennöintivaihtoehtoihin. Johtopäätöksenä esitetään, että raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan toteuttamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään. Hämeenkadun itäpään sekä länsipään ja Hatanpään valtatien ajosuunnan välille rakennetaan vaihteet kiskoineen Hämeenkadun
Tampere Pöytäkirja 14/2018 14 (39) rakentamisen yhteydessä. Varaukset edellyttävät laajemman kiintoraidelaatan sekä muutoksia kunnallistekniikan sijoittelussa ja ajolankajärjestelyissä.toimenpiteisiin sisältyy kunnallistekniikan siirtäminen pois Hatanpään valtatien keskeltä. Kunnallistekniikan siirto koskee osuutta Hämeenkatu - Verkatehtaankatu. Liittymän läntisten vaihteiden toteuttamisen suorat rakentamisen lisäkustannukset erikseen toteutettuna ovat 1,5 miljoonaa euroa, jos Hämeenkadulla ei ole vaihteiden rakennustöiden aikana raitiotieliikennettä. Mikäli on tarvetta mahdollistaa Hämeenkadun suuntainen raitiotieliikenne vaihteiden rakennustyömaan ohi, on väistöraiteellisen työn kustannusarvio 3,0 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä ei ole arvioitu joukkoliikenteen käyttötalouteen kohdistuvia kustannuksia, jotka aiheutuvat raitiotieliikenteen keskeytymisestä tai hidastumisesta. Läntisten vaihteiden rakentaminen kohteeseen kestää noin 2 viikkoa. Kustannusarviot ja rakennustöiden keston arviot ovat alustavia, ei sitovia. Mikäli Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien itäisen suunnan vaihteet jätetään nyt Hämeenkadun rakentamisen yhteydessä tekemättä, on niiden rakentamisen kustannussäästö esitetyistä varautumistoimista 500 000 euroa. Ja myöhemmin toteutettaessa itäisten vaihteiden toteutuskustannus erilisenä työnä on 750 000 euroa. Itäisen suunnan vaihteita toteuttamiseen ei ole mahdollista rakentaa väistöraiteita. Liittymän itäisen suunnan vaihteiden myöhempi toteutus raitiotieliikenteen avaamisen jälkeen tarkoittaa väistämättä raitiotieliikenteeseen katkoksia. Hämeenkadulla tehdään johtosiirrot Hatanpään valtatien liittymän alueella vuoden 2018 aikana Hämeensillan kunnostustöiden yhteydessä. Hämeenkadun suuntaisten raiteiden rakentaminen Hatanpään valtatien liittymän kohdalle ajoittuu vuodelle 2019 tai 2020. Vaihteiden osalta tulee edellisenä syksynä tietää, mitä keväästä aiotaan rakentaa. Vaihteiden toimitusaika on noin 4 kuukautta siitä, kun vaihdetoimittajalle on toimitettu yksityiskohtaiset suunnitelmat. Itäisten vaihteiden rakentaminen kohteeseen kestää noin 2 viikkoa, minkä ajan raitiotieliikenteen tulee olla poikki. Kustannusarviot ja rakennustöiden keston arviot ovat alustavia, ei sitovia. Esitettyjen varautumistoimien suunnittelu- ja rakentamiskustannukset laajentavat 3,4 miljoonalla eurolla valtuustossa 7.11.2016 hyväksyttyä raitiotien osan 1 kokonaiskustannusarviota, joka oli 238,8 milj. euroa. Edellä mainittujen hankintojen tilaaja on Tampereen Raitiotie Oy kaupunginhallituksessa 20.11.2017 hyväksytyn vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimuksen mukaisesti. Siirtosopimuksen mukaisesti kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Esityksellä ei ole vaikutusta kaupunkiympäristön palvelualueen käyttötalousmenoihin raitiotien rakentamisen aikana vuosina 2018-2020. Raitiotien valmistumisen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy perii kaupungilta ratamaksua.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 15 (39) Liitteet 1 Raitiotievaihtoehtojen vaikutusarviointi: Hatanpään valtatie, Kalevantie, Yliopistonkatu
Tampere Pöytäkirja 14/2018 16 (39) Kaupunginhallitus, 167, 09.04.2018 Kaupunginhallitus, 220, 10.04.2017 Kaupunginvaltuusto, 104, 24.04.2017 Alueellinen jätehuoltolautakunta, 24, 25.10.2017 167 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jätehuollon yhteistoimintasopimusta koskevassa asiassa TRE:1650/00.01.05/2017 Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 167 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Lakimies Juha Perämaa, puh. 040 503 9038, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 26.2.2018 nro 18/0158/3 merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.4.2017 104 sopimuksen yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 26.2.2018 päättänyt, että lausunnon antaminen asiasta raukeaa, koska valittaja on peruuttanut valituksensa. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Hallinto-oikeuden päätös sisältää henkilötietoja, minkä johdosta sitä ei julkaista kaupungin internetsivuilla. Tiedoksi Hannele Tiitto, Juha Perämaa
Tampere Pöytäkirja 14/2018 17 (39) Kaupunginhallitus, 10.04.2017, 220 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli, Linnamaa Reija Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Liitteenä oleva sopimus yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa hyväksytään. Perustelut Tampereen kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Juupajoen kunta, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Mänttä- Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Parkanon kaupunki, Pirkkalan kunta, Pälkäneen kunta, Ruoveden kunta, Sastamalan kaupunki, Vesilahden kunta, Virtain kaupunki ja Ylöjärven kaupunki ovat 1.5.2012 alkaen sopineet kuntien yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa. Jätelain (646/201) mukaan kunnilla on oltava yhteinen jätehuoltoviranomainen, kun kunnat ovat siirtäneet kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät kuntien omistamalle jäteyhtiölle. Sopijakunnat ovat muodostaneet jätehuollon yhteistoimintaalueen ja alueen kuntien yhteisenä toimielimenä on toiminut Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja sen mukainen organisaatio on aloittanut toimintansa 1.1.2017, pois lukien uudet poliittiset toimielimet, jotka aloittavat toimintansa 1.6.2017. Uuden toimintamallin myötä on muun muassa luovuttu kaupungin sisäisestä tilaaja-tuottaja -mallista ja palvelut on jaettu kolmelle palvelualueelle (hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristö). Myös toimielinrakenne muuttuu 1.6.2017 voimaan tulevan uuden hallintosäännön myötä. Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä sekä yhdenmukaistettu eri aikoina tehtyjen sopimusten rakennetta. Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 :n mukaisena vastuukuntana. Jätehuollon osalta kuntien yhteisenä toimielimenä toimii 1.6.2017 alkaen Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta. Jätehuoltolautakuntaan kuuluu yhteensä 12 jäsentä ja kullakin
Tampere Pöytäkirja 14/2018 18 (39) jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tampereen kaupunki valitsee seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, Tampereen kaupunkiseudun kunnat yhteensä kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä muut kunnat yhteensä kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tampereen kaupunkiseudun kuntien (kaksi jäsentä) ja muiden kuntien (kolme jäsentä) osalta sekä jäsen- että varajäsenpaikat vuorottelevat kuntien kesken kahden vuoden välein siten, että kukin kunta nimeää jäsenen ja varajäsenen vuorollaan aakkosjärjestyksessä. Yhteistoimintasopimuksen uudistamisesta ja vanhan sopimuksen korvaamisesta on neuvoteltu sopijakuntien kesken. Uusi sopimus tulee hyväksyä kaikkien sopijakuntien valtuustoissa ennen 1.6.2017. Tampereen kaupungin 1.6.2017 voimaan tulevassa hallintosäännössä on huomioitu yhteistoimintasopimuksen sisältämät muutokset. Liitteet 1 Jätehuoltosopimus 1.5.2012 2 Sopimus yhteisestä toimielimestä (jätehuolto) Kaupunginvaltuusto, 24.04.2017, 104 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli, Linnamaa Reija Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Liitteenä oleva sopimus yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa hyväksytään. Kokouskäsittely Aarne Raevaara ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi: Jari Heinonen kannatti Raevaaran palautusehdotusta. Puheenjohtajan äänestysesitys: Raevaaran palautusehdotus JAA, asian käsittelyn jatkamien Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Raevaaran palautusehdotus hylättiin äänin 8-59. Aarne Raevaara ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Lassi Kaleva kannatti Raevaaran hylkäysehdotusta Puheenjohtajan äänestysesitys: Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, Raevaaran hylkäysehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Raevaaran hylkäysehdotus hylättiin äänin 57-10.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 19 (39) Liitteet 1 Jätehuoltosopimus 1.5.2012 2 Sopimus yhteisestä toimielimestä (jätehuolto) 3 Oheismateriaali: Äänestyslistat 104 Alueellinen jätehuoltolautakunta, 25.10.2017, 24 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitto Hannele Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta merkitsee asian tiedoksi. Perustelut Jätelain 43 :n mukaisesti kunnat ovat siirtäneet jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Jätelain 23 :n mukaan tässä tilanteessa kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin. Yhteisenä toimielimenä toimi 1.5.2012 alkaen Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksen myötä tilanne muuttui 1.6.2017. Tampereen kaupunki aloitti yhteistoimintasopimuksen uudistamisen loppuvuodesta 2016. Tampereen kaupunki lähetti sopimusluonnoksen kuntiin kommenteille 14.10.2016. Ensimmäinen sopimusneuvottelu pidettiin 4.11.2016. Tampereen kaupunki lähetti sopimusluonnoksen kuntiin kommenteille vielä 3.2.2017 ja 31.3.2017. Tampereen kaupungin lakimies Juha Perämaa on vienyt sopimusprosessia eteenpäin. Lakimiehen mukaan 4.11.2016 pidetyissä neuvottelussa sovittiin, että paikkajako säilytetään ennallaan. Lakimiehen mukaan muutoksia paikkajakoon ei ole missään muussakaan sopimusluonnosvaiheessa esitetty. Yhteistoimintasopimuksen on hyväksynyt 12 kuntaa 17.10.2017 mennessä. Sopimus on liitteenä 1. Sopimus on voimassa niiden kuntien osalta, jotka ovat sen hyväksyneet. Neljä kuntaa on hylännyt lautakuntasopimuksen. Nämä kunnat ovat Hämeenkyrö, Parkano, Virrat ja Ruovesi. Lisäksi Pälkäneen valtuusto ei ole 17.10.2017 mennessä käsitellyt sopimusta. Mikäli jokin kunta ei halua olla mukana yhteisessä jätehuoltoviranomaisessa on sen irtauduttava Pirkanmaa Jätehuolto Oy:stä ja järjestettävä itse mm. jätteen käsittely, tiedotus ja viranomaistoiminta. Sopimuksen hylänneiden kuntien hylkäämisperuste on ollut lautakunnan kokoonpanokysymys. Ne kunnat, jotka eivät ole
Tampere Pöytäkirja 14/2018 20 (39) vielä yhteistoimintasopimusta hyväksyneet, esittivät alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamista siten, että Tampereella olisi 7 paikkaa ja muilla kunnilla yhteensä 7 paikkaa. Myös osa sopimuksen hyväksyneistä kunnista on hyväksyessään sopimuksen samalla edellyttänyt neuvotteluiden aloittamista kokoonpanon muuttamiseksi. Tampereen kaupunki järjesti kuntien yhteisen tilaisuuden 25.8.2017. Kunnille 4.9.2017 lähettämässään kirjeessä (liite 2.) Tampereen kaupunki ilmoitti sitoutuvansa aloittamaan neuvottelut alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamisesta siten, että neuvotteluiden tavoitteena on 1-2 paikan lisääminen muille sopijakunnille. Tampereen kaupunki aikoo aloittaa neuvottelut kuluvan valtuustokauden aikana. Jätehuoltoyksikössä on kymmeniä, kiinteistöjen haltijoiden lähettämiä, jätehuoltoa koskevia hakemuksia. Näitä hakemuksia ei voida käsitellä ennen kuin kiinteistön sijaintikunta on hyväksynyt sopimuksen jätehuoltolautakunnasta. Jätehuoltoyksikkö on tiedottanut näitä kiinteistöjä tilanteesta, sillä osa hakemuksista on ollut jonossa jo vuoden 2017 alusta saakka. Tiedotekirje on liitteenä 3. Liitteet 1 Liite 1 Sopimus yhteisestä jätehuoltoviranoimesta.pdf 2 Liite 2 Tampereen esitys 4.9.2017.pdf 3 Liite 3 Kirje kiinteistöille joiden hakemusta ei voi käsitellä.pdf
Tampere Pöytäkirja 14/2018 21 (39) 168 Määräalan ostaminen tontista 837-235-3572-4 Pilkington Automotive Finland Oy:ltä TRE:2368/02.06.01/2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044 ja maanhankintapäällikkö Ari Kilpi, puh. 050 346 9311, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Tampereen kaupunki ostaa Pilkington Automotive Finland Oy:ltä noin 82 960 m 2 :n suuruisen määräalan tontista 837-235-3572-4. Kauppahinta on 2 370 000,00 euroa. Liitteenä oleva kaupungin ja Pilkington Automotive Finland Oy:n välinen 29.3.2018 allekirjoitettu ehdollinen kauppakirja hyväksytään. Talousarvioon lisätään 2 370 000,00 euroa maa-alueiden hankintaan vuodelle 2018. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle ja kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Pilkington Automotive Oy omistaa Myllypurossa (TTV) teollisuustontin 837-235-3572-4. Tontin pinta-ala on 162 847 m 2 ja voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on nyt 40 712 k-em 2 (e=0,25). Yhtiöllä on tarkoitus laajentaa nykyisiä toimitiloja ja kehittää toimintojaan Tampereen tehtaalla. Osa tätä toimintojen kehittämistä on luopuminen kaupan kohteena olevasta määräalasta kehitysinvestointien mahdollistamiseksi. Yrityksen laajennettuunkin toimintaan riittää nykyisestä tontista noin puolet. Yhtiöllä on vireillä asemakaavamuutos n:o 8705, jonka myötä rakennusoikeuden tehokkuusluvuksi tavoitellaan e=0,50. Yhtiö on lähestynyt
Tampere Pöytäkirja 14/2018 22 (39) Tampereen kaupunkia ja tarjonnut ostettavaksi tontista 837-235-3572-4 määräalaa. Kaupungille määräala olisi tärkeä Myllypuron alueen yritystonttien tulevien luovutuksien kannalta. Kaavamuutoksen ja kaupan myötä kaupungin yritystonttivaranto Myllypuron alueella parantuisi ja alueelle on mahdollista saada uusia yrityksiä. Kiinteistötoimen ja yhtiön välisissä neuvotteluissa on päädytty siihen, että kaupunki ostaisi yhtiöltä noin 82 960 m 2 :n suuruisen määräalan tontista 837-235-3572-4. Määräala käsittäisi asemakaavan muutosehdotuksessa n:o 8705 osoitetut tontit 837-235-3572-32 ja 837-235-3572-33 sekä suojaviheraluetta. Kaupunkia tämä kauppa sitoisi vasta kun asemakaavan muutosehdotus n:o 8705 on saanut lainvoiman. Kauppahinnaksi on sovittu 2 370 000,00 ja se vastaa Länsi-Tampereen alueelle toteutuneiden teollisuus- ja yritystonttikauppojen käypää keskihintaa. Tiedoksi Pilkington Automotive Finland Oy, Jukka Männikkö, Patricia Nikko, Sirkka Koivuniemi, Anita Liecks Liitteet 1 Liite Kh 9.4.2018 Kauppakirja
Tampere Pöytäkirja 14/2018 23 (39) 169 Tontin 837-320-6030-9 ostaminen Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä TRE:9290/02.06.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044 ja maanhankintapäällikkö Ari Kilpi, puh. 050 346 9311, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä tontin 837-320-6030-9. Kauppahinta on 3 300 000,00 euroa. Liitteenä oleva kaupungin ja Hartela Etelä-Suomi Oy:n välinen 18.12.2017 allekirjoitettu kauppakirja hyväksytään. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle ja kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Hartela Etelä-Suomi Oy omistaa tontin 837-320-6030-9 osoitteessa Lempääläntie 31. Tontti sijaitsee Lakalaivan alueella noin neljän kilometrin päässä keskustasta etelään kehätien ja Helsingin moottoritien risteysalueella. Tontin pinta-ala on 38 342 m 2 ja sillä sijaitsee 3 441 k-m 2 :n suuruinen teollisuus- ja toimistorakennus. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu Liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KLT-1). Tontilla olevien rakennuksien purkaminen ja maaperän puhdistaminen tapahtuisi Hartela Etelä-Suomi Oy:n kustannuksella. Tontti sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla suoraan kehätien varressa. Lakalaivan alueesta suunnitellaan kaupunginvaltuuston 15.5.2017 hyväksymässä (ei lainvoimainen) Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:ssä aluekeskusta ja tontin alustavissa maankäytön malleissa on sille kaavailtu kaupan, logistiikan ja työpaikkarakentamisen sijoittamista. Tontin saaminen kaupungin omistukseen
Tampere Pöytäkirja 14/2018 24 (39) käynnistettävän aluekehittämisen alkuvaiheessa olisi tärkeää, koska Lakalaivan alueen kehittäminen ja kaavamuutoksien käynnistäminen sekä eteenpäin vienti olisi tällöin selkeämpää mm. alueella tarvittavien liikennejärjestelyiden osalta. Alueen hankkiminen kaupungin omistukseen arvioidaan nopeuttavan Lakalaivaan visioituja maankäytön muutoksia, joissa tavoitellaan mm. uutta hyvinvointikeskusta sekä merkittävää asumisen ja palveluiden lisäämistä alueelle. Osa ostettavasta tontista tulisi käytettäväksi alueen rakentamisen edellyttämiin liikennejärjestelyihin ja osaa alueesta olisi mahdollista käyttää vaihtotontteina Lakalaivan nykyisen yritysalueen tulevassa kehittämisessä ja varmistaa yritystoimintaan tarkoitettujen tonttien saatavuus alueella. Pitkäjänteinen Multisilta-Lakalaiva-Peltolammi alueen kehittämisen käynnistäminen vaatii kaupungilta aktiivisia ja varhaisia toimenpiteitä, kuten asemakaavallisia tarkasteluja, tulevien palveluiden suunnittelua ja maapoliittisia keinoja. Kaupunginhallituksen 4.12.2017 hyväksymän vuosien 2018-2022 kaavoitusohjelmassa alueen yleissuunnitelman mukaisen Peltolammin hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020. Pitkän aikavälin palvelut, asuminen, liikenne ja maankäyttö (PALM) valmisteilla olevassa suunnitelmassa on alustavasti arvioitu, että uuden alueen ensimmäiset asukkaat muuttaisivat uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella. Alueen muiden maanomistajien kanssa on tarkoitus käynnistää neuvottelut alueen tulevasta kehittämisestä hyvissä ajoin ennen asemakaavoituksen käynnistymistä alueella. Kiinteistötoimi on teettänyt kohteesta kiinteistöarvion, jonka mukaan kiinteistötoimen ja Hartela Etelä-Suomi Oy:n neuvotteluissa sovittu kauppahinta 3 300 000,00 euroa vastaisi kohteen käypää markkinahintaa. Kauppahinnan maksamista varten on vuoden 2018 talousarviossa varattu siihen tarvittava summa. Tiedoksi Hartela Etelä-Suomi Oy, Patricia Nikko, Anita Liecks, Sirkka Koivuniemi Liitteet 1 Liite Kh 9.4.2018 Kauppakirja
Tampere Pöytäkirja 14/2018 25 (39) Kaupunginhallitus, 170, 09.04.2018 Yhdyskuntalautakunta, 70, 07.03.2017 Yhdyskuntalautakunta, 172, 30.05.2017 170 Asemakaava nro 8503, I kaup.osa, Puuvillatehtaankatu 6, Näsilinnankatu 2-6 TRE:829/10.02.01/2013 Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 170 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, puh. 040 689 1326, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: 30.5.2016 päivätty, 20.2.2017 ja 15.5.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8503 hyväksytään. Perustelut Asemakaavaehdotukseen nro 8503 liittyvä maankäyttösopimus hyväksyttiin asunto- ja kiinteistölautakunnassa 28.3.2018. Tiedoksi Hakija, muistuttajat, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Ely-keskus, kuulutus, Jalo Tarja/tupa Liitteet 1 Liite yla 30.5.2017 asemakaavakartta 2 Liite yla 30.5.2017 asemakaavan_selostus 3 Liite yla 30.5.2017 asemakaavan seurantalomake 4 Liite yla 30.5.2017 rakentamistapaohje 5 Oheismateriaali yla 30.5.2017 viitesuunnitelma_havainneaineisto 6 Oheismateriaali yla 30.5.2017 rakennus_ja_kulttuuriympäristoselvitys 7 Oheismateriaali yla 30.5.2017 hulevesiselvitys 8 Oheismateriaali yla 30.5.2017 osallistumis_ja_arviointisuunnitelma 9 Oheismateriaali yla 30.5.2017 palautteet_alkup 10 Oheismateriaali yla 30.5.2017 vastineraportti
Tampere Pöytäkirja 14/2018 26 (39) 11 Oheismateriaali Maankäyttösopimus Akila 28.3.2018 Yhdyskuntalautakunta, 07.03.2017, 70 Valmistelijat / lisätiedot: Hurme Taru Päätös Hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Hurme, Suunnittelujohtaja Päätösehdotus oli 30.5.2016 päivätty ja 20.2.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8503 hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 30.5.2016 päivätyn ja 20.2.2017 tarkastetun asemakaavan nro 8503. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8503 Dno: TRE:829/10.02.01/2013, pvm. 23.01.2013 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti Kaava-alueeseen kuuluu Finlaysonin kaupunginosassa Hämeenpuiston, Puuvillatehtaankadun, Näsilinnankadun ja Näsijärvenkadun rajaamalla alueella sijaitsevan korttelin 6 tontit 1, 2 ja 42. Suunnittelualueen pinta-ala on 8132 m2 ja voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus 10150 k-m2 (e=1, 25). Alueella on yhteensä viisi 1970-luvulla valmistunutta 4-8- kerroksista asuinkerrostaloa. Rakennuksissa on yhteensä 168 asuinhuoneistoa ja niiden yhteenlaskettu kerrosala on noin 10130 k-m2 (lähde: Facta-rekisteri). Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien 6-1 ja 6-2 nykyisen rakennuskannan korvaaminen uusilla asuinkerrostaloilla. Tontin 6-42 rakennus säilytetään ja asemakaavalla sallitaan sen ylimmän kerroksen (ullakon) muuttaminen asuinkäyttöön. Autopaikat sijoitetaan alueelle rakennettavaan maanalaiseen pysäköintitilaan, jonka ajoyhteyden suunnittelussa on huomioitu myös kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvalla tontilla 6-43 mahdollinen täydennysrakentaminen.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 27 (39) Suunnittelussa pyritään ottamaan erityisesti huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä vaikutusalueen erityiset kaupunkikuvalliset, kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot ja liikenneverkon kehittämistarpeet. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien 6-1, 6-2 ja 6-42 omistajat/haltijat Asunto Oy Tampereen Puuvillatehtaankatu 6, Asunto Oy Tampereen Näsijärvenkatu 3 ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (Dnro: TRE:829/10.02.01/2013, pvm. 23.01.2013). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen kuulutettiin nähtäville 5.-26.3.2015 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin Galleria Nottbeckissa 10.3.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin neljä viranomaislausuntoa/-kommenttia (Tilakeskus, yleiskaavoitus, Tampereen Sähköverkko Oy, Pirkanmaan maakuntamuseo) ja 14 osallisten mielipidettä. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja liitetty kaavaselostukseen. Aloitusvaiheen viranomaispalautteessa esitettiin mm., että rakennusten ensimmäisiin kerroksiin tulee sijoittaa liikeja palvelutiloja, ja että rakentamisen suhde ja vaikutukset kulttuuriympäristöön tulee ottaa huomioon. Korttelin nykyinen rakenne tulisi huomioida oman aikansa modernistista kaupunkirakentamista edustavana ja osaksi alueen kaupunkirakennetta vakiintuneena ominaispiirteenä. Rakennus- ja kulttuurihistoriaa käsittelevään selvitykseen oli tarpeen täydentää nykyisten rakennusten historiaa koskevia tietoja. Teknisten verkostojen osalta todettiin, että alueelle sijoittuvan uuden muuntamon tulee olla käytössä, ennen kuin Puuvillatehtaankatu 6:n Näsilinnankadun puoleinen rakennus voidaan purkaa. Aloitusvaiheessa mielipiteistä osassa alueelle toivottiin nyt esitettyä matalampaa, osassa selkeästi korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Toisten mielestä kohteeseen sopii parhaiten tiivis umpikorttelirakenne, mutta erityisesti Puuvillatehtaankadun puolelle toivottiin sisäpihalle avautuvan avoimen näkymän säilyttävää ratkaisua. Katutasoon toivottiin liiketilaa ja tonteille riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäröivään rakennuskantaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön sekä mahdollisiin rakennusaikaisiin haittoihin. Mielipiteissä esitettiin lisäksi useita uudisrakennusten sijaintia, maastoon porrastamista, vesikaton ja julkisivun käsittelyä sekä pihan istutuksia koskevia ehdotuksia. Aloitusvaiheessa saatu palaute oli sisällöltään ristiriitaista, eikä selkeää kokonaiskuvaa eri ratkaisujen paremmuudesta voitu muodostaa. Jatkosuunnittelussa palaute oli kuitenkin varsin hyvin huomioon otettavissa mm. rakennusten alimpien ja ylimpien kerrosten käsittelyä, rakennusten ulkoasua ja istutuksia koskeneiden ehdotusten osalta. Uuden muuntamon mahdollisia sijoituspaikkoja tutkittiin, rakennus- ja kulttuurihistoriaselvitykseen
Tampere Pöytäkirja 14/2018 28 (39) lisättiin maakuntamuseon lausunnossa pyydetyt tiedot ja kaavan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kulttuuriympäristöön ja katukuvaan kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen. Lisäksi havainneaineistoa täydennettiin saadun palautteen ja tarkentuneiden suunnitelmien pohjalta. Valmisteluaineistot kuulutettiin julkisesti nähtäville 2.- 23.6.2016 väliseksi ajaksi. Yleisötilaisuus (avoimet ovet) järjestettiin Frenckellin palvelupisteessä 13.6.2016. Aineistojen nähtävilläoloaikana saatiin kuusi viranomaislausuntoa/- kommenttia (Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristönsuojelu, Tampereen Vesi, Pirkanmaan maakuntamuseo, kiinteistötoimi, yleisten alueiden suunnittelu/hulevedet) ja viisi mielipidettä. Valmisteluvaiheen viranomaispalautteessa todettiin mm., että alueella voimassa oleva maanlainen asemakaava tulee kaavakartalla esittää erikseen, sisäpihalle avautuvan näkymän tulisi säilyä mahdollisimman laajana ja korttelirakenne ilmavana, tonttijako on haasteellinen mm. vesihuollon järjestämisen osalta, ja että parvekkeiden sijoittelussa tulee huomioida yhtenäisen seinäpinnan syntyminen kadun puolelle. Osallisten jättämissä mielipiteissä esitettiin useita rakennusten mittasuhteita, ulkoasua, ja sijaintia, kulttuuriympäristön (erit. Pikkupalatsin) huomioimista, pihan rakentamista ja pysäköinnin järjestämistä koskevia huomautuksia. Rakennusoikeuden määrää pidettiin tarpeettoman suurena, ja uusia rakennusmassoja liian korkeina, pitkinä ja tiiviisti sijoitettuina. Kaavassa tulisi huomioida yhdenvertaisesti korttelin muiden tonttien kehittämismahdollisuudet, ja rakennusten pintamateriaalit tulisi määritellä tarkemmin lähiympäristön rakennuksiin ja katunäkymään sopiviksi. Valmisteluvaiheen viitesuunnitelmaluonnoksesta pyydetyssä kaupunkikuvatoimikunnan lausunnossa (14.6./2.8.2016) todettiin mm., että suunnitelma näyttää rauhoittavan Puuvillatehtaankadun katunäkymää ja luovan alueelle nykyistä kaupunkimaisempaa ympäristöä. Jatkosuunnittelussa huomioitaviksi yksityiskohdiksi nimettiin arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivat julkisivu- ja kattomateriaalit, olemassa olevan puuston säilyttäminen ja pihaympäristön kehittäminen. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta korttelin keskiosaan sijoittuva rakennusala jaettiin kahteen osaan, jolloin korttelirakenne pysyy ilmavana. Rakennusten suurinta sallittua runkosyvyyttä lisättiin, mutta samalla rakennusaloja kavennettiin ja lyhennettiin siten, että liikkumavara kaavaan merkityn rakennusalan ja todellisen rakennusmassan sijainnin ja syvyyden välillä pieneni merkittävästi. Pihan käyttöä suunniteltiin ja visualisoitiin tarkemmin. Rakennusten väliin jäävä tila voidaan istuttaa tai muulla tavoin hyödyntää joko huoneistokohtaisina tai asukkaiden yhteisinä ulko-oleskelualueina.
Tampere Pöytäkirja 14/2018 29 (39) Rakennusten ulkoasua koskevia kaavamääräyksiä ja rakentamistapaohjetta tarkennettiin mm. siten, että rakennusten kadunpuoleisilla sivuilla pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään rappausta ja pyritään mahdollisimman yhtenäiseen seinäpintaan. Vesikaton pääasiallisena pintamateriaalina käytetään konesaumattua ohutlevyä. Tonttijaon osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa alueelle osoitetaan kaavassa vain kaksi tonttia ohjeellisella merkinnällä. Asemakaavan ja nykyisen tonttijaon välille tulee joka tapauksessa ristiriita, josta johtuva rakennuskielto on voimassa, kunnes uusi tonttijako on laadittu. Maanalaisen kaavan esitystapa korjattiin ja pysäköinnin järjestämistä koskevat kaavamääräykset päivitettiin hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukaisiksi. Maininta vireillä olevasta maanalaisesta asemakaavasta nro 8437 (Kunkun parkki) lisättiin kaavaselostukseen. Lisäksi hulevesien viivyttämistä koskeva kaavamääräys vaihdettiin uudempaan versioon. Viitesuunnitelma ja havainneaineistot päivitettiin kaavaan tehtyjä muutoksia vastaavaksi. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla. Palautteet alkuperäisinä sekä valmisteluvaiheen palautteeseen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavan sisältö Asemakaavassa alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja (AK-36). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 18300 k-m2 (e=2,25). Rakennusoikeus jakautuu kahdelle ohjeellisille tontille siten, että säilyvän rakennuksen osuus kerrosalasta on 4400 k-m2 ja uudisrakennusten osuus yhteensä 13900 k-m2. Korttelialueen rakennusoikeudesta enintään 10% saadaan käyttää liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten. Uudisrakennuksille on osoitettu viisi toisistaan erillistä rakennusalaa. Uudisrakennusten kokoa on rajoitettu rakennusalojen rajauksen, kerrosluvun (V y85% ja VI y85%) ja rakennusten suurimman sallitun runkosyvyyden lisäksi räystäslinjan ja vesikaton suurimmilla sallituilla korkeusasemilla. Alueella säilyvän rakennuksen osalta kaava vahvistaa toteutuneen nykytilanteen. Kerrosluku (IX y85%) ja rakennusoikeuden määrä mahdollistavat lisäksi säilyvän rakennuksen nykyisen ullakon ja alimman kerroksen (nk. maanpäällisen kellarikerroksen) muuttamisen asuin- tai liiketilaksi. Kulttuuriympäristön vaalimista sekä uudisrakentamisen ympäristöön sovittamista koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi kaavassa on annettu tarvittavia alueen kaupunkikuvan ja korttelikokonaisuuden huomioimista, julkisivujen käsittelyä, pihan rakentamista, teknisiä verkostoja ja hulevesien hallintaa
Tampere Pöytäkirja 14/2018 30 (39) koskevia kaavamääräyksiä (sj-9, harjan suunta, i-16, puurivit, et-16(30), hule-43(1), y-8503). Uudisrakennusten parvekkeet on toteutettava sisäänvedettyinä rakennusten katuihin rajautuvilla sekä Pikkupalatsin vastaisilla sivuilla (spa). Näsilinnankadun ja Puuvillatehtaankadun kulmaan sijoitettavien liike-, toimisto- tai palvelutilojen (er-9) edustalle on varattu julkiseen kaupunki- ja katutilaan liittyvä alueen osa (tym). Kaavan mahdollistamat uudisrakennukset ovat runkosyvyydeltään noin 2-3 metriä nykyisiä rakennuksia suurempia ja 1-2 kerrosta / noin 3,5 8 metriä nykyisiä rakennuksia korkeampia. Mittakaavaero lähiympäristön vanhimpaan rakennuskantaan nähden on suuri, mutta perusteltu ja harkittu. Uudisrakennukset porrastuvat pohjoiseen päin mentäessä sekä fyysisesti (kerrosluku) että visuaalisesti (kattomuoto, räystäslinja). Alueen sisällä Näsijärvenkatu 3 ja Puuvillatehtaankatua idän suunnalta avautuvassa näkymässä katukuvaa hallitseva Hämeenpuisto 8 säilyttävät nykyisen asemansa. Alueen eteläisimmillä rakennusaloilla enimmäiskorkeudet perustuvat Pikkupalatsin korkeuteen. Nk. valokulmavaatimus täyttyy sekä alueella säilyvän, että kaikkien naapurirakennusten osalta. Asuinrakennusten lisäksi korttelialueelle saadaan rakentaa yksikerroksinen maanalainen tila, johon voidaan sijoittaa pysäköintilaitos ja tontin pääkäyttötarkoitusta palvelevia tiloja (ma-36/i). Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa korttelin kaikkien tonttien autopaikkoja. Maanalaisen tilan ajoluiska (ma/ajo-2) sijoittuu korttelialueen Näsijärvenkadun puoleiselle sivulle. Pysäköinnin järjestämistä koskevat kaavamääräykset perustuvat vuonna 2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan mitoitus- ja soveltamisohjeisiin. Maanalaisessa rakentamisessa on huomioitava alueella voimassa oleva maanalainen asemakaava nro 8156 ja Rantaväylän tunnelista johtuvat rajoitteet. Tunnelin sijainti ja suojavyöhykkeet sekä kalliopinnan taso asemakaavan suunnittelualueella on esitetty havainneaineistossa. Kaavan yleismääräyksissä (y- 8503) on esitetty voimassa säilyvää maanalaista asemakaavaa täydentäviä suoja- ja selvitysvyöhykkeitä sekä selvitystarvetta koskevia määräyksiä, jotka perustuvat toteutuneen tilanteen mukaisiin tietoihin. Asemakaavaan liittyvä rakentamistapaohje (rol-8503) on kaavaselostuksen liitteenä. Rakentamistapaohjeessa on annettu mm. kaavamääräyksiä täydentäviä rakennusten julkisivujen käsittelyä sekä pihan ja alimpien kerrosten toimintoja koskevia määräyksiä. Kaavan toteutuessa uudisrakennukset muodostavat jatkumon selkeästi rajautuville kaupunkitiloille, joille tunnusomaista on rakennusten sijoittuminen kiinni katujen reunoihin. Kaupunki- ja katukuvan ja korttelin toiminnallisen luonteen kannalta positiivisia muutoksia tuovat mm. rakennusten nk. maanpäällisen kellarikerroksen sekä pihan autopaikkojen poistuminen, Puuvillatehtaankadun ja Näsilinnankadun