Maankäytön kommentit palveluverkkokysymyksiin 1. Ojoisten terveysasema a. rak.oikeus 1795, käytetty 1467, tehokkuus e=0,55 (YS) b. Voidaan muuttaa moneen muuhun käyttöön, rakennus on arvokas, mutta kunnosta riippuu purkamismahdollisuus, muu kuin julkinen tai palvelukäyttö vaatii kaavamuutoksen 2. Idänpään terveysasema Sama kuin Idänpään päiväkoti (YL) a. tontti kelpaa asumiseen tai yleisten rakennusten alueeksi, asuminen vaatii kaavamuutoksen, rakennusoikeus 2800 k-m2 rivitaloja. b. kaava nro 1889 v. 1988. Rak.oikeus 4938 k-m2, käytetty 2149 k-m2. c. voidaan tarvittaessa kaavoittaa melko täyteen, sillä tukeutuu puistoihin. 3. Jukolan terveysasema a. rak.oikeus 1470, käytetty 999, teh. e=0,50 (YL) b. Voidaan muuttaa moneen muuhun käyttöön, ei arvoja, voidaan purkaa ja rakentaa asuntoja, muu kuin julkinen tai palvelukäyttö vaatii kaavamuutoksen 4. Lammin terveysasema ja vanhainkoti a. rak.oikeus 21017, käytetty 8061 (YS) b. rakennus vaikeasti hyödynnettävissä c. alue voidaan asemakaavoittaa asuinkäyttöön, alueelle saisi noin 25 pientalotonttia 5. Rengon Raitaharju a. rak.oikeus 3300 k-m2, käytetty 2160, e=0,3 (YS) b. alue voidaan käyttää asumiseen, 3300 k-m2 rivitaloja tai 8 omakotitalotonttia, vaatii asemakaavan muutoksen SIHY Kaikkien kohteiden tekninen peruskorjaustarpeen ajankohta 1. Yläkoulu-lukio Lukiolaisia 1080, Lyseon yläkoulu 450, Kaurialan koulu 450 a. Lyseon lukion päärakennus, peruskorjaus, hoitovuokra ja pääomavuokra b. Lyseon alarakennus i. peruskorjaus, hoitovuokra ja pääomavuokra
ii. uudisrakennus, purkukustannukset, alaskirjaus, 2 vaihtoehtoa uudisrakentamiselle (lukio tai yläkoulu), selvitys 2015 lukion osalta olemassa/yläkoulu nykyisen tilan mukainen, hoitovuokra ja pääomavuokra iii. kaavatilanne ja pysäköinti erityisesti lukiovaihtoehdossa 1. asemakaava nro 1742 vuodelta 1985 2. autopaikat a. rakennusoikeus 14207 k-m2, käytetty 8684 k-m2, jäljellä 5523 b. Opetusrakennusten korttelialue. Rakennettaessa on uudisrakennusta varten osoitettava 1 ap / 100 k-m2. Tontilla 2-4-17 saa rakennusten kellarikerrokseen sijoittaa ikkunattomia työ- ja opetustiloja. Voidaan vähentää, jos ei merkittyjä paikkoja 1 ap / 120-140 k-m2. c. rakennusalat ovat tiukkoja, mutta todennäköisesti poikkeaminen riittää joka tapauksessa rakentamiseen, jos uudisrakennus on 3-kerroksinen ja pääosin nykyisen uudisosan päällä. a. tontille mahtuu nykyisten rakennusten lisäksi noin 60 autopaikkaa, jos Rauhankadun varteen tulee pysäköintitaskut tontille (16 ap). Jos uudisrakennus on purettua pienempi, mahtuu enemmän autopaikkoja. Loput autopaikat tulee osoittaa yleiseen pysäköintiin Kaivoparkkiin tai Keskuskoululle. (Tarvittaessa voidaan rakentaa Niittykadun ja Tampereentien kulmauksen vielä toteutumaton parkkipaikka (max 140 ap, hinta 10000e/ap). 3. polkupyörät a. polkupyöräpaikoja tulee lisäksi 0,6 / opiskelija ja 0,4 / työntekijä. Nämä mahtunevat Lukiokadunpuolelle. Lisäksi kannattanee osoittaa mopo-/moottoripyöräpaikkoja Lukiokadun varteen koko lukiokorttelin osalle. c. Keskuskoulun ja Oppijan tuen peruskorjaus, hoito- ja pääomavuokra d. Kaurialan lukion muutostyöt ja peruskorjaus eriteltynä, hoito- ja pääomavuokra e. Liikenne ja pysäköintijärjestelyt lukion sijoittuessa Hattelmalantielle, toimivuus ja kustannukset i. liikennejärjestelyiden tarve on suunniteltu ja niiden kustannusvaikutukset on arvioitu: yhteensä n. 0,5 M ii. pysäköintijärjestelyt ovat haastavat, mutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu riittävät autopaikat korttelialueille. Kaavassa tämä tarkoitti pysäköintilaitoksen rakentamista. Vaihtoehtoisesti voidaan etsiä lisätilaa
kaupungin alueelta Hattelmalantien varresta. Lisäpysäköinnin tarve on? ap, kustannus 2000 e / ap. 2. HYK Ortelan kanssa 850, ilman Ortelaa 720, päiväkoti rakenteelliset paikat 105 a. Peruskorjauskustannus, hoito- ja pääomavuokra b. Uudisrakentaminen, purkukustannukset ja alaskirjaus, yläkoulu ja kirjasto, vuokrat c. Uudisrakentaminen, liikuntatila, vuokrat d. Uudisrakentaminen, päiväkoti (100 lasta), vuokrat e. Kaavatilanne, pysäköinti- ja liikenne i. alueella on voimassa asemakaava nro 742 vuodelta 1970 (Tuomela), nro 1450 vuodelta 1980 (HYK). 1. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 6400+7579 k-m2, käytetty oikeus on 5700+5758 k-m2. Kerroksia max 3. 2. Rakennettaessa on uudisrakennusta varten osoitettava tontilla tai enintään 300 metrin päässä siitä vähintään 1 ap / 100 k-m2 sekä 1 ap / urheilulaitoksen 10 istumapaikkaa ii. uudisrakentaminen vaatii kaavamuutoksen, jos ei sijoitu vanhan rakennuksen tontille ja kerrosla ei ylity. On arvioitu, että kaikki toiminnot eivät mahdu tontille. Päiväkodin sijoittaminen alueelle on erittäin vaikeaa, jos se tehdään yhteen kerrokseen. Tällöin ainakin suuremmasta liikuntatilasta täytyy luopua. Liikuntatila voitaisiin rakentaa mahdollisesti kirkkojen takana olevaan metsikköön, joka on nyt kaavoitettu puisto, eli tämäkin vaatii kaavamuutoksen. iii. pysäköinti saadaan mahtumaan tontille, saattoliikenne sijoittuu tulevaisuudessakin kadun varteen, Tuomelankadun ja Väinöntien risteystä täytyy parantaa 0,2 Me 3. Alakoulut Ortela 135, Miemala 120, Myllymäki 240 Uudisrakennus Myllymäen alueelle 400 + päiväkoti 260 paikkaa Ruununmylly kasvuoletuksella 400, nykyisellä 350 + päiväkoti 230 paikkaa Alvettula 50 a. Ortelan koulun peruskorjaus, vuokrat b. Ortelan koulun tontin ja rakennusten muut käyttömahdollisuudet
i. voidaan muuttaa asumiseen, uudisrakennus voi olla vaikeasti hyödynnettävä. Kentän kohdalle on mahdollista sijoittaa lisärakentamista asumiselle. c. Miemalan koulun peruskorjaus, vuokrat d. Miemalan koulun tontin ja rakennusten muut käyttömahdollisuudet, purkukustannus ja alaskirjaus i. Vaikea löytää rakennukselle uutta käyttöä. Tontti voidaan muuttaa pientalotonteiksi (12 tonttia, tuotto kustantaa kadunrakentamisen). Alueella pitäisi säilyttää kuitenkin lähiliikuntakenttä. e. KAURA ja SIHY yhdessä HAMK:n kanssa neuvottelu vaihtoehdosta Visamäkeen sijoittuvalle alakoululle f. Myllymäen koulun peruskorjaus ja vuokrat g. Myllymäen koulun purkukustannukset, alaskirjaus ja tontin ja rakennusten muut käyttömahdollisuudet, kaava i. Myllymäen koulurakennuksia ei todennäköisesti voi purkaa (kulttuurihistoriallisesti arvokas) mutta niitä voi laajentaa ja mahdollisesti rakentaa lisää ii. kaava nro 1740 v. 1987 1. rak.oikeus 2891 k-m2, käytetty 1677 k-m2. 2. 1 ap / 3 toimihenkilöä + 1 ap / 10 vähintään 18 vuotiasta oppilaitoksen oppilasta kohti iii. muuttaminen asumiseen edellyttää kaavamuutosta, 1 ap / 100 k-m2. h. Miemalan ja Myllymäen koulujen korvaava uudisrakennus Myllymäen alueelle (Ilmarilan tilalle päiväkoti, Tapiolan ja Metsolan tilalle alakoulu), purkukustannukset vuokrat, kaava ja liikenne, päiväkoti 260 lasta ja alakoulu 400 oppilasta i. kaava nro 1740 v. 1987 1. rak.oikeus 10416+4178 k-m2, käytetty 7713+3014 k-m2 2. 1 ap / 3 toimihenkilöä + 1 ap / 10 vähintään 18 vuotiasta oppilaitoksen oppilasta kohti 3. ei vaadi kaavamuutosta, jos kerrosala ei ylity paljon ii. Liikenne pääosin Korkeakoulukadun ja Rinnetien varteen. Alueelle tulee oppilasliikenteestä ja saattoliikenteestä merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia, jotka osin näkyvät jo nykyisten väistötilojen kautta. Liikennejärjestelyt vaativat kaavamuutoksen i. Ruununmyllyn koulun 80-luvun rakennuksen peruskorjauskustannukset. 50-luvun rakennuksen purkukustannus ja alaskirjaus. Uudisrakennus, joka korvaa 50-luvun ja puurakennuksen. Päiväkoti korvaa Idänpään päiväkodin ja Siirin kasvua. Noin 230 lapsen päiväkoti. Kaavatilanne, liikenne ja pysäköinti.
i. Kaava nro 2108 v. 1994: YO (Opetus). Rak.oikeus 5518 k-m2, käytetty 6642 k-m2. 1 ap / 100 k-m2. ii. Tontti on ahdas, sillä se ei tukeudu viheralueisiin. Piha on lisäksi osin melualuetta. Aluetta ei voida käytännössä laajentaa mihinkään suuntaan. iii. liikenne: Päiväkoti aiheuttaa merkittävää liikennettä ruuhka-aikoina. Saattoliikennettä tulisi kehittää tontilla (tai katualueella). Tontilla on ollut vaikea järjestää pysäköintiä. Pysäköinti järjestettävä pääosin tontilla. Lisäksi käytössä on Huhtasaarentien yleinen pysäköintipaikka.. j. Alvettulan peruskorjauskustannus Lammi a. Pasaapelin peruskorjaus b. Pasaapelin purkukustannus, Pasaapelin uudisrakennus PÄIVÄKODIT Nykyiset rakenteelliset paikat Sairio 50, Ahvenisto 90, Kaivokatu 105, Idänpää 126, Vuorentaka 80 (ilman eskareita 60), Alvettula 21 + eskarit 14, Hauho 42 + eskarit a. Sairion päiväkodin peruskorjaus, vuokrat b. Sairion tontin muu käyttö a. kaava nro 552 v. 1964: rak.oikeus 10859 k-m2, käytetty 503 k-m2. 1 ap / 5 työntekijää b. yleiskaavassa palveluiden aluetta, osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennetua kulttuuriympäristöä (RKY2009), kuuluu lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon, jonka hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan: Sairion päiväkodin rakennuksia ja ympäristöä pidetään kunnossa. Alue on lisäksi merkitty ulkoilualueeksi, joten käyttötarkoituksen muutos asumiseen ei ole KKP:n periaatteiden mukaista. Voidaan ajatella, että jos muutetaan asumiseen, ei voida lisärakentaa ja pihapiiri on rajattava tiukasti. c. voidaan lisärakentaa jonkin verran palveluita, vaikka asemakaava on vanhentunut c. Ahveniston peruskorjaus, vuokrat d. Ahveniston purkukustannus ja alaskirjaus, tontin muu käyttö a. muu käyttö: kuuluu khshp:n omistamaan kokonaisuuteen. Sairaanhoitopiiri suunnittelee paraikaa alueen muuta käyttöä. Alueelle on suunnitteilla myös asumista, mutta rakennuksien kelpoisuudesta asumiseen ei ole varmuutta. e. Kaivokadun päiväkodin: peruskorjauskustannukset 2 rakennusta, 3 rakennuksen jatkojalostus (puurakennukset) a. voidaan muuttaa asumiseen, ei merkittävää lisärakentamista, vaatii kaavamuutoksen
f. Idänpään peruskorjauskustannus ja vuokrat g. Idänpään purkukustannukset, alaskirjaus ja tontin jatkokäyttö a. tontti kelpaa asumiseen tai yleisten rakennusten alueeksi, asuminen vaatii kaavamuutoksen, rakennusoikeus 2800 k-m2 rivitaloja. b. kaava nro 1889 v. 1988. Rak.oikeus 4938 k-m2, käytetty 2149 k-m2. c. voidaan tarvittaessa kaavoittaa melko täyteen, sillä tukeutuu puistoihin. h. Vuorentaan päiväkodin uudisrakentaminen Vuorentaan koulun tontille, koko noin 100 lasta a. alueen koon puolesta onnistuu, asemakaava nro 1980 v. 1989: rak.oikeus 3743, käytetty 2412 k-m2. Vaatii todennäköisesti kaavamuutoksen. i. Alvettula-Hauho, korvaava tila Kysymys 2: Uudisrakennus koulu 9,5 m2/oppilas. Kysymys 5: Päiväkoti huoneistoala/paikka Kysymys 6: Pysäköintiä ei lähtökohtaisesti tarjota kaikille. Voisiko teidän asiantuntijanne määritellä neliömääriin/henkilökuntaan suhteutetun kohtuullisen pysäköintipaikkojen tarpeen? Tämä riippuu koulun sijainnista ja siitä, maksaako paikka käyttäjälle. Tässä voitaisiin ottaa huomioon, mikäli pysäköinti maksaisi jonkin verran, mutta ei olisi korvamerkittyjä autopaikkoja. Muutoin on mentävä noin 1 ap / 100 k-m2 keskustassa ja 1 ap / 80 k-m2 muualla. Maksullisuus vähentää tarvetta ehkä 20-30 %. Kysymys 7: Jos yläkoulu on Verkatehtaalla, liikunta tapahtuu pääsääntöisesti uimahallilla ja Eleniaareenalla. Lyseon kortteliin tarvitaan liikuntatila huolimatta siitä, toimiiko siellä lukio vai yläkoulu. Jos lukio on Lyseon korttelissa, ei välttämättä tarvita erillistä liikuntatilaa. Kaurialan koulu tukeutuu lukiorakennuksen liikuntatiloihin ja lähellä oleviin liikuntatiloihin. Jos Lyseon korttelissa toimii yläkoulu, tarvitaan erillinen liikuntatila. HYK:iin liikuntatila, joka palvelisi myös päiväkotia ja itäisen kantakaupungin asukkaita. (ei välttämättä mahdu, jos tulee päiväkoti; liikuntatilaa voisi tutkia myös Idänpäähän, Ruununmyllyyn (?) ja Hätilän kirkkojen takana olevaan puistikkoon.) Kantakaupungin itäpuolelta puuttuu iso liikuntatila, joka olisi mahdollista toteuttaa HYK:n uudisrakennuksen yhteydessä. Ruununmyllylle liikuntatila, joka palvelee myös päiväkotia ja mahdollisesti alueen kasvavia asukasmääriä. Harkittava nykyisen salin korvaamista uusilla tiloilla. Mahdolliselle Myllymäen koulun + päiväkodin yhteyteen Metsola-rakennuksen salin korvaava liikuntatila. Oletuksena, että Ainola-Sali pysyy käytössä. Vuorentakana koulun peruskorjauksen ja mahdollisen pk-uudisrakennuksen yhteyteen uusi, isompi liikuntatila. Koulujen ja päiväkotien rakentamisen/peruskorjauksien yhteydessä tulee aina miettiä alueen sisä- ja ulkoliikuntatarve myös ilta- ja viikonloppukäyttöä ajatellen. Lisäksi on huomioitavaa, että jos joku koulu lakkautetaan niin todennäköisesti koulun liikuntasali poistuu käytöstä, jolloin alueen asukkailta häviää liikuntamahdollisuudet ilta- ja viikonlopukäyttöön.