Kunnanhallitus 170 24.09.2018 LAUSUNTO / POHJAVEDEN OTTAMINEN KUNINKAANMÄNNYN POHJAVEDENOTTAMOLTA KOOMANKANGAS-ILMIINJÄRVEN POHJAVESIALUEELLA JA VALMISTELULUPA, SÄKYLÄ 331/64.644/2018 KH 24.09.2018 170 Kuninkaanmännyn pohjavedenottamon lopullinen luvanhaltija tulee olemaan Tukkuvesi Oy. Yhtiö on perustettu hakemuksen jättämisajankohdan jäl keen 9.7.2018. Varsinais-Suomen ELY-keskus on teoreettisesti arvioinut Koo man kangas-il miin jär ven pohjavesialueelle muodostuvan pohjavettä noin 8000 m3/d. Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella sijaitsevien kaikkien ve den ot ta moi den antoisuudeksi on arvioitu yhteensä 4500 m3/d. Eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma val mis tui vuonna 2015. Suunnitelman mukaan pääosa alueen poh ja ve si varois ta sijoittuu Säkylän ja Kokemäen kuntien alueille. Ke hit tä mis suun ni telmas sa esitetään, että alueen talousveden hankinta tullaan toteuttamaan vai heit tain niin, että Kuninkaanmännyn vedenottamo toteutetaan en simmäi ses sä vaiheessa. Kuninkaanmännyn vedenottamolta vettä on tarkoitus johtaa Euran kunnan tar pei siin ja Euran kunnan verkoston kautta edelleen rakennettavaa yh dysjoh toa pitkin Laitilan kaupungin tarpeisiin. Lisäksi vedenottamon vesiä on tar koi tus johtaa Raumalle. Vedenottamon on valmistuessaan tarkoitus toimia myös Uudenkaupungin sekä Kokemäen vesihuolto Oy:n va ra ve den otta mo na. Euran kunnan sekä Laitilan ja Rauman kaupunkien vedenottamoilla on laatu on gel mia: Laitilassa vedenottamoiden laatua heikentävät talousvesinormit ylittävä fluo ri di pi toi suus sekä korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Fluoridin poisto edellyttää raskasta puhdistusprosessia. Laitilan kaupunki on jo ot ta nut käyt töönsä kaikki alueellansa olevat pohjavesivarat. Laitilan kau pun gis sa si jait see virvoitusjuomatehdas ja muuta elintarviketeollisuutta, joiden toimin nal le on oleellisen tärkeää hyvälaatuinen raakavesi. Euran kunnan päävedenottamona toiminutta Lohiluoman ottamoa haittaa lii al li ses ta rantaimeytymisestä johtuva kohonnut rauta- ja man gaa ni pi toisuus. Ottamolta saatava vesimäärä on käytännössä osoittautunut olevan suu ruu del taan noin kolmasosa luvan mukaisesta määrästä. Euran ja Sä kylän kunnilla on sopimus veden toimittamisesta Säkylästä Euran kuntaan. Ajoit tai sek si veden toimitusmääräksi on sovittu suurimmillaan 1500 m3/d. Rauman kaupunki tarvitsee käytännössä tässä vaiheessa Lapin alueelle puh das ta pohjavettä, koska Lapin vanhalle ottamolle kulkeutuu pintavesiä ja veden laadussa on ollut ajoittain laatuongelmia.
Toiminnassa olevan ja suunnitellun verkoston alueella toimii useita elin tarvi ke alan yrityksiä. Yritysten kasvun yhtenä edellytyksenä on hyvän ja ta salaa tui sen veden saanti. Eteläisessä Satakunnassa vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Tällä het kel lä suurimmat vajeet vedenottamoiden kapasiteetissa ovat Euran kunnas sa ja Laitilan kaupungissa. Hakemuksessa esitetään siksi ve den han kinnas sa jouduttavan turvautumaan ylikunnallisiin ratkaisuihin. Kokemäen Vesihuolto Oy on tehnyt sopimukset perustetun yhtiön puolesta ve den toimittamisesta Laitilan ja Rauman kaupungeille sekä Euran kun nalle. Tämän lisäksi vettä toimitettaisiin poikkeustilanteissa edellisten lisäksi Uu den kau pun gin ja Säkylän tarpeisiin. Hakemuksen mukaan Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella si jaitsee ainoastaan Ilmiinjärven vedenottamo, jonka lupamäärä on 2000 m3/d. Hakemuksen mukaan Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella poh jave den muodostumisalueen koko on noin 11,4 km2 ja sille on arvioitu muodos tu van pohjavettä keskimäärin noin 8000 m3/d. Alueella on tehty vii meisen kolmen vuoden aikana tarkentavia pohjavesitutkimuksia. Niiden pe rusteel la voidaan todeta, että alueen harjuytimessä on hyvin vettä joh ta via kerrostumia, jotka muodostavat hydraulisesti yhtenäisen johteen. Hakemuksen mukaan pohjavesialue ulottuu kaakossa Köyliönjärven pohjois puo lel le ja pohjoisessa Kokemäen vesihuolto Oy:n Huovintien ve den otta mon pohjoispuolelle asti. Köyliönjärven valuma-alue ulottuu kuitenkin vain Ilmiinjärven vedenottamolle asti.ilmiinjärven vedenottamon ympäristön poh ja ve siä purkautuu luontaisesti lounaaseen, Köyliönjoen va lu ma-alu eel le ja myös pohjoiseen, pitkäjärven suuntaan. Purkautumien määrät riippuvat kuitenkin ottamoilta otettavista ve si mää ris tä ja ottamoiden ympärille muodostuvista alenemakartioista eli ottamoiden ym pä ril leen muodostamista keräilyalueista. Keräilyalueiden pinta-ala määräy tyy vedenottamoilta otettavista vesimääristä. Yhtenäiset vettä johtavat ker rok set ulottuvat eri valuma-alueille. Vedenoton vaikutuksesta poh ja veden pinta laskee, jolloin vedenottamot voivat kerätä vesiä luontaisia va luma-aluei ta laajemmilta alueilta. Toisin sanoen vedenottamot vaikuttavat toinen toisiinsa. Ilmiinjärven vedenottamon kaakkoispuolella sijaitsevan osa-alueen, jossa poh ja ve den luontainen päävirtaussuunta on kaakkoon, pinta-alaksi ar vioidaan lähes 5 km2. Siihen perustuen osa-alueella muodostuu pohjavettä kes ki mää rin noin 4800 m3/d. Koekaivon ja sen avulla hyödynnettävän pohjavesialueen jatkuvaksi an toisuu dek si on voitu koepumppauksen perusteella arvioida 3000 m3/d. Koepumppauksen perusteella on havaittu, että maksimituotolla ve den pinnat laskevat kaivon viereisessä havaintoputkessa 1,17 metriä. Vaikutukset vä he ne vät etäisyyden kasvaessa merkittävästi siten, että etelässä vai kutuk set pohjaveden pinnankorkeuteen ovat suurempia, kuin pohjoisessa.
Pohjavesiä purkautuu jossain määrin Köyliönjoen valuma-alueeseen kuu luvaan Ilmiinjärveen ja lisäksi myös pohjavesialueen itäpuolen laajoille suoalueil le sekä etelässä Köyliönjärveen laskevaan Mustaojaan. Hakemuksen mukaan Mustaojan eteläpuolella, Köyliönjärven koillispuolella si jait se va lähteikköalue on pohjaveden purkautumisalue, joka ei koe pumppaus tu los ten perusteella ole Kuninkaanmännyn vedenottamon vai ku tus alueel la. Vedenoton mahdolliset vaikutukset Köyliönjärven valuma-alueeseen voivat ol la teoreettisesti korkeintaan maksimivedenoton suuruiset eli 3000 m3/d. Tä mä on 2,6 % Köyliönjärven lähtevästä keskivirtaamasta. Hakemuksen mu kaan merkittävä osa Kuninkaanmännyn vedenottamon vedenoton virtaa mia pienentävästä vaikutuksesta kohdistuu suoraan Köyliönjokeen ja sii hen virtaaviin suoalueisiin. Hakemuksen mukaan Kuninkaanmännyn vedenottamon vaikutuksia ar vioitaes sa tulee ottaa huomioon mm. että suurin osa Koo man kan kaan-il miinjär ven pohjavesialueen kaakkoispuolisen pohjavesialueen kaakkoon vir taavis ta pohjavesistä purkautuu huonolaatuisena Mustaojan kautta Köy liön järveen. Köyliönjärven Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan val ta osa Köyliönjärven kuormituksesta tulee hajakuormituksena. Köy liönjär vi on luontaisesti rehevä, jopa ylirehevä järvi, joka sijaitsee alueella, jonka maaperä on luontaisesti viljavaa ja ravinteikasta. Varsinkin järven pohjois pää on vesikasvillisuudeltaan rehevä. Järven valuma-alue on maamme te hok kaim min viljeltyjä alueita. Pitkään jatkunut järven sietokyvyn ylittänyt ul koi nen kuormitus on ruokkinut sisäistä kuormitusta. Järven oma sisäinen kuor mi tus on muodostunut yhdeksi suurimmista kuormittavista tekijöistä, jo ta merkittävästi lisää järviveden ajoittainen ph:n nousu, vesimassan sekoit tu mi nen ja hetkelliset hapettomat olosuhteet. Hakemuksen mukaan suoritetun koepumppauksen ja Köyliönjärven tilaa, kuor mi tus ta ja kunnostusta käsittävän raportin perusteella Ku nin kaan männyn vedenottamon vedenotolla ei tule olemaan vaikutusta Köyliönjärven tilaan.koepumppauksen aikana eivät pohjaveden pinnat laskeneet Köy liönjär ven lähellä sijaitsevissa havaintoputkissa. Koepumppauksen tulosten perus teel la vedenoton vaikutuksen todetaan Köyliönjärven vedenlaatuun olevan merkityksetön. Myöskään alueen luontoarvoihin ja Na tu ra2000-alu eisiin Kuninkaanmännyn vedenottamon vaikutukset ovat merkityksettömät. Ha ke muk sen mukainen vedenotto ei tulisi myöskään vaarantamaan Köyliön jär ven ekologista tilaa. Hakijan näkemyksen mukaan ei erillistä Natura-arviointia hankkeesta tar vita. Hakija ei ole saanut kiinteistön omistajan kanssa sovittua ve den ot to alueiden käyttöoikeuksista ja hakija pyytääkin aluehallintovirastoa määräämään ha ke muk ses sa esitetyille alueille käyttöoikeudet ja kiinteistöjen omistajille mak set ta van käyttökorvauksen määrät. Koomankankaan-Ilmiinjärven pohjavesialueella on yleisesti esiintynyt ve-
den ot ta moil la kohonnutta mangaanipitoisuutta. Mangaanipitoisuutta on voitu hallita hajauttamalla vedenottoa useampaan kaivoon. Alustavan ar vion mukaan alueelle on tarkoitus toteuttaa 3-4 kaivoa, 5 havaintoputkea se kä tarvittavat vesijohtoverkostot. Lisäksi kaivoille rakennetaan tie yh tey det. Haettava vedenottomäärä on 3000 m3/d vuosikeskiarvona. Samalla haetaan valmistelulupaa suunnitellulle vedenottamolle. Valmistelevia töitä oli sivat vedenottoalueella tehtävät maaperätutkimukset, havaintoputkien si joitta mi set sekä kaivonpaikkatutkimukset. Vedenoton käynnistyttyä seurataan laadittavan pohjaveden tark kai lu suunni tel man mukaisesti vedenoton vaikutuksia pohjavedenpinnan korkeuksiin. Hakemuksessa esitetään Kuninkaanmännyn vedenottamohankkeen olevan mm. välttämätön tyydyttämään eteläisen Satakunnan ja Lai ti lan kaupun gin vedentarpeen sekä se on tarpeellinen Kokemäen vesihuolto Oy:n oman vedenhankinnan turvaamiseksi poikkeustilanteissa. Ku nin kaan männyn vedenottamo on osa eteläisen Satakunnan ja Laitilan sekä Uu den kaupun gin vedenhankinnan kehittämissuunnitelmaa ja siten palvelee alu eel lises ti laajaa asukasmäärää sekä teollisuutta. Hanke on merkittävä osa alueen poikkeustilanteita turvaavaa ratkaisua. Hankkeen merkityksen kat sotaan olevan oleellisen suuri alueen yhdyskuntien vedenhankinnan ja ve sihuol lon toimintavarmuuden kannalta. Hakijan käsityksen mukaan hanke täyttää vesilain 3. luvun 4 määräykset. Suo ri tet tu jen tutkimusten perusteella hankkeesta saatavat hyödyt ovat hank keen aiheuttamia mahdollisia haittoja sekä muuta edunmenetystä suu rem mat. Hanke ei myöskään aiheuttaisi haittaa muulle vedenotolle, asu tuk sel le tai elinkeino-oloille. Vesilain 4 luvun 4 2. mom mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta an taa oikeuden pohjaveden ottamiseen ja sitä varten tarpeellisten lait teiden sijoittamiseen toisen alueella, jos ottaminen ei edellytä vesilain 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan lupaa. Oikeus pohjaveden ottamiseen voidaan antaa tavan omais ta kiinteistökohtaista käyttöä, yhdyskunnan vesihuollon jär jes tämis tä tai muuta yleistä tarvetta varten taikka sellaista teollista tai ta lou dellis ta toimintaa varten, jolle pohjaveden saaminen on erityisen tärkeää. Oikeu den antaminen edellyttää, että vettä riittää edelleen alueen omistajan tai haltijan omiin tarpeisiin sekä alueella asuvien ja siellä sijaitsevien yri tysten sekä sinne odotettavissa olevan asutuksen tarpeisiin eikä toi men pitees tä aiheudu näille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Vesilain 4 luvun 5 mukaan veden ottamista koskevaa lupa-asiaa rat kaistaes sa on vesiesiintymään kohdistuvat veden ottamistarpeet sovitettava yh teen. Jos vettä ei riitä käytettäväksi kaikkiin tarpeisiin, noudatetaan näiden kesken seuraavaa etusijajärjestystä: 1) veden ottaminen käytettäväksi ottamispaikan lähistössä tavanomaista kiin teis tö koh tais ta käyttöä varten; 2) veden ottaminen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikkakunnalla; 3) veden ottaminen paikkakunnan teollisuuden käyttöön tai muuten käy tettä väk si paikkakunnalla sekä yhdyskunnan vesihuoltoa paikkakunnan ul kopuo lel la palveleva veden ottaminen;
4) veden ottaminen johdettavaksi tai kuljetettavaksi muualla käytettäväksi muu ta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten. Julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu Tekninen johtaja Tarmo Saarinen saapuu asiantuntijaksi kokoukseen. Esityslistan liitteet: - Vedenottolupahakemus 7.7.2017 - Koepumppausraportti 7.7.2017 - Täydennys hakemukseen 31.5.2018 - Liitteet 1-4, 15.3.2018 - Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen 31.5.2010 - Natura-arvioinnin tarveharkinta 13.3.2018 - Kokousmuistio 17.11.2017 Lisätietoja: Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, puh. 02-8328 300 Tekninen johtaja Tarmo Saarinen, puh. 02-8328 317 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää Aluehallintoviraston Säkylän kunnalle osoittamaan lau sun to pyyn töön (13.8.2018) "Pohjaveden ottaminen Kuninkaanmännyn poh ja ve den ot ta mol ta Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella ja valmis te lu lu pa, Säkylä" lausuntonaan seuraavat asiat huomioon otettaviksi: Säkylän kunta näkee myönteisenä seudulliset pyrkimykset edistää puh taan ja turvallisen käyttöveden toimittamista asukkaille ja yrityksille. Säkylän kunta kuitenkin edellyttää, että pohjavedenotto Säkylän kunnan alu eel la ei saa heikentää Säkylän kunnan, eikä Säkylän asukkaiden, eikä yri tys ten mahdollisuuksia ja edellytyksiä hyödyntää pohjavettä nyt, eikä tule vai suu des sa. Säkylässä toimii myös Suomen suurin varuskunta, sekä val ta kun nal li ses ti merkittävää elintarviketuotantoa, joiden poh ja ve den käyt tö on tur vat ta va. Säkylän kunta edellyttää, että nyt suunniteltu vedenottamo tai kyseisen hank keen jatkovaiheet eivät saa heikentää Köyliönjärven, Ilmiinjärven tai muiden ve sis tö jen tilaa. Hanke ei myös saa muutoinkaan horjuttaa luonnon mo ni muo toi suut ta tai tasapainoa. Hanke ei myöskään saa estää tai haitata Köyliön Van han kar ta non luomuviljelyhankkeen etenemistä. Lupahakemuksessa on keskitytty tarkastelemaan Kuninkaanmännyn veden ot ta mon aiheuttamia vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen sekä ve denoton vaikutuksia Köyliönjärven tulovirtaamiin. Suunnitellulle poh ja ve den otto alu eel le rakennetusta koepumppauskaivosta on pumpattu vettä mak simis saan 3000 m3 vuorokaudessa 18.11.2015-7.4.2016 välisen ajan ja poh ja ve den tarkkailuputkista on samalla seurattu pohjaveden pintojen korkeu den vaih te lui ta. Köyliönjärven pohjoispuolen läheisyydessä sijaitsevien poh ja ve si put kien kohdilla ei pohjaveden pinta ollut laskenut vedenoton aika na. Hakija on laatimiensa selvitysten pohjalta todennut, ettei Ku nin kaanmän nyn vedenottamoalueelta otettava vesimäärä voisi tulla vaikuttamaan mer ki tyk sel li ses ti Köyliönjärven pohjaveden tulovirtaamaan. Säkylän kunta
esit tää, että vähäinenkin pohjaveden tulovirtaaman väheneminen vaikuttaa hai tal li ses ti Köyliönjärven tilaan. Luvan hakijalle tulee siksi määrätä ELY-kes kuk sel le maksettavaksi vuosittain kalatalousmaksu joka on käy tettä vä Köy liön jär ven tilan parantamiseksi. Hakijan esittämä vuorokautinen vedenottomäärä 3000 m3 tulisi määrätä mak si mi ve den ot to mää räk si eikä asettaa sitä päiväkohtaiseksi vuo si kes kiar vo mää räk si. Näin varmistetaan tasaisempi vedenotto alueelle ja koepump pauk sen loppuvaiheessa käytettyä 3000 m3/d voidaan pitää mak si mive den ot to mää rä nä. Vedenoton vaikutukset pohjaveden pinnan kor keu teen pysyvät näin tasaisempina. Pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa esitettävän pohjavedenpinnan korkeu den seurannan avulla hakijan tulee tarkkailla pysyvätkö koe pump pausra por tis sa esitettyjen, Köyliönjärven lähialueella sijaitsevien poh ja ve si putkien pohjaveden pinnat hakemuksessa esitetyn mukaisesti muut tu mat to mina jatkuvan vedenoton aikana. Pohjavedenpintojen muuttuessa em. alu eella vedenotosta johtuen, tulee Aluehallintoviraston nimeämän vi ran omai sen määrätä vähentämään vedenottoa niin että Köyliönjärven lähialueen poh jave si put kis sa pohjavedenkorkeus säilyy nykyisellä vaihtelutasoillaan. Mi kä li veden ottaminen aiheuttaa vedenkorkeudessa tai vaikutusalueen luon nonolois sa olennaisia haitallisia vaikutuksia tulee lupapäätöstä harkita uu delleen Aluehallintoviraston toimesta. Pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa tulee ottaa alusta alkaen seu rat ta vaksi myös poh ja ve si alu eel la sijaitsevien kaivojen pinnan kor keu den tark kai lut. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että ve den saan ti alueen ve si kai vois ta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, on hakijan kor vauk seen oi keu te tun niin vaatiessa ryhdyttävä rahalla korvaamisen si jas ta toimenpiteisiin alu een omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden no jal la ottavan oi keu den turvaamiseksi. Toimenpide voi olla hakijan kus tan nuk sel le to teu tet ta va, esimerkiksi uuden kaivon rakentaminen, kaivon sy ven tä mi nen tai muu kunnos ta mi nen tai kiinteistön liittäminen ve si joh to verk koon. Kiinteistön si jai tessa Säkylän kunnan vesihuoltolaitoksen alu eel la tulee kiinteistö liittää Sä kylän kunnan vesijohtoverkostoon. Hakijan tulee kus tan taa kor vauk seen oikeutetun liittymismaksut ja ra ken ta mi ses ta ai heu tu vat kulut. Lu pa määräyk sis sä tulee esittää viranomainen, joka määrää toimenpiteet to teu tet tavak si. Koska vedenottohanke on toisen kunnan alueella tulee lupaviranomaisen lu pa mää räys tä laatiessaan huomioida erityisesti paikallinen vedentarve (myös Kuninkaanmännyn vedenottamotoiminnan aikana) vesilain 4 luvun 5 : Veden ottamista koskevaa lupa-asiaa ratkaistaessa on ve si esiin ty mään kohdistuvat veden ottamistarpeet sovitettava yhteen. Jos vettä ei riitä käytettäväksi kaikkiin tarpeisiin, noudatetaan näiden kesken seuraavaa etusijajärjestystä: 1) veden ottaminen käytettäväksi ottamispaikan lähistössä tavanomaista kiin teis tö koh tais ta käyttöä varten; 2) veden ottaminen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikkakunnalla; 3) veden ottaminen paikkakunnan teollisuuden käyttöön tai muuten käy tettä väk si paikkakunnalla sekä yhdyskunnan vesihuoltoa paikkakunnan ul kopuo lel la palveleva veden ottaminen; 4) veden ottaminen johdettavaksi tai kuljetettavaksi muualla käytettäväksi
muu ta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten. Köyliön kunta oli mukana Kuninkaanmännyn vedenottamohankkeen al kuvai hees sa. Köyliön ja Säkylän kuntaliitoksen (1.1.2016) jälkeen Säkylän kun ta oli vielä valmistelussa mukana mutta jäi pois perustettavasta yh tiös tä koska Säkylän kunnalla ei ole riittävien pohjavedenottolupiensa vuoksi varsi nais ta vedenottotarvetta Kuninkaanmännyn vedenottamolta. Säkylän kun ta on aikaisempien esitysten mukaisesti edelleen kiinnostunut va raamaan ja rakentamaan kriisivesijohtoyhteyden Kuninkaanmännyn ve den otta mol ta Säkylän kunnan runkovesijohtoverkostoon. Euran ja Säkylän kuntien välille on rakennettu ELY-keskuksen ja Euran kun nan rahoittamana 250 mm:n suuruinen vesijohto. Kuntien välille on laadit tu veden toimituksesta sopimus, jossa on kahden vuoden ir ti sa no mis ai ka irtisanomisajankohdasta laskettuna. Maksimi veden toimitusmäärä so pimuk sen mukaan on 1500 m3 vuorokaudessa. Vettä on johdettu huo mat tavas ti maksimimäärää vähemmän. Säkylän kunta rakentaa lähivuosina ve sijoh to ver kos to jaan siten, että vettä voidaan tarvittaessa johtaa yh dys ve sijoh toa pitkin läpi vuoden nykyistä suurempia määriä. Sopimuksen mu kainen hinta on 73,5 senttiä/m3. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn esityksen. Kunnanhallitus päätti kuulla tekninen johtaja Tarmo Saarista asiantuntijana ja hän poistui kokouksesta ennen asian varsinaista käsittelyä. ======