Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä Jukka Rajala erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 1.2.2018 Rikalan Säätiö
Suuri määrä, vetistä Haisevaa Lanta - haasteita Lantakaasut haitallisia/myrkyllisiä Ravinteita vääriä määriä -osin hyvin liukoisia Taudinaiheuttajia, rikkakasvien siemeniä Hormonivaikutuksia Lääkejäämiä ym 2
Lannan käsittelymenetelmiä Kuivalanta Kuivalanta + virtsa Kuivalannan kompostointi Lietelanta Lietelanta + separointi tai laskeutus Lietelanta +syre-n - rikkihappolisäys Lietelanta + rikkijauhe Lietelannan nestekompostointi eli ilmastus Olkijauhon ja/tai kivijauheiden lisäys Lietelanta + mikrobikäsittely 3
Maan happamuus Lannan vaikutus maan happamuuteen 6,8 6,8 Sveitsi, DOK-koe 20 vuoden jälkeen 6,6 6,4 6,4 6,3 6,2 6,0 6 5,9 5,8 5,6 Alku-pH Lannoittamaton NPK O- Lanta D-Komposti =>Lannoituksella ja biol. toiminnoilla vaikutusta maan ph:hon 4 Oehl ym 2001
Maan ph Lannoituksen vaikutus maan ph:hon 6,3 6,2 Röbecksdalen, Vojakkala ja Öjebyn 1992 NPK Lanta 6,2 Lanta 6,1 6,1 6,1 6 6,0 6,0 6,0 NPK 5,9 5,9 5,8 5,7 5,7 5,6 5,6 5,5 Magnusson 1999 9.6. 22.6. 6.7. 20.7. 3.8. Päivämäärä kasvukaudella Magnusson, M. 2000. Soil ph and nutrient uptake in cauliflower and broccoli in northern Sweden. 5
Kuivalannan kompostointi - Braun Lypsykarjatilalle rakennettu erityinen kompostilantala, jonka pohjan kautta lantaa voidaan ilmastaa 6x/vrk Kääntö/sekoitus 1 vk välein Kuivikkeena olki + biohiili Tilan pelloilla lieroja 400 kpl/m2 Kuva Harri Hakala 6
Weber-lietelannan käsittely Korkea ja syvä lietesäiliö, säde kourakuormainen ulottuvuus Kuivikkeena olkijauhoa 1 kg/ey/vrk Liete pumpataan kuiluista lietesäiliön alaosaan aamuin-illoin samalla lietettä ilmastaen ilmaa horien Säiliön keskivaiheilta otetaan vetistä lietettä kuilujen huuhteluun aamuin illoin Kiintoainetta kertyy pintaan jopa 2 m kerros, jossa se kompostoituu saa happea alakautta ilmastuksessa Kompostoituva kerros = biosuodatin estää NH4 -haihtumisen Pinnalta kompostoitunutta kuivalantaa poistetaan osa aina tarvittaessa ja nestejaetta poistetaan tarpeen mukaan Kumpaakaan ei poisteta kokonaan 7
Ilmastus Lietesäiliöön pumpataan ilmaa erillisellä kompressorilla, ilmastuspumpulla tai ilmastussekoittimella niin paljon, että mätäneminen muuttuu lahoamiseksi Lämpötila voi nousta jopa 40-50 C:een riippuen ilmastuksen voimakkuudesta ja lämmönhukasta (katettu säiliö) Paha haju, myrkylliset kaasut, rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat häviävät Sähkön kulutus suurta, ilmastin melko kallis laite, typen haihtuminen helposti melko suurta 8
Lisäaineita Hajun ja ammonium-typen sidontaan Olkijauho 1 kg/ey/vrk Kivijauheet, savijauheet esim vermikuliitti, bentoniitti n. 10 kg/m3 Lannan ravinteilla rikastettu vermikuliitti todettu erittäin hyväksi kasvien ravinnelähteeksi Laiho 2011 http://www.nanogeo.fi/media/tiedostot/teho_raporttikokooma3_web.pdf Laiho 2012 https://www.researchgate.net/publication/268195200_mineral_ammonium_ion_absorber_as_a_fertilizer 9
Maan tiivistyminen ja nurmen sato Karjatilan kierto, Norja 1985-95 Sato t/ha 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 100 Tiivistetty 136 1,4 Tilavuuspaino kg/dm3 1,2 7 Huokosia % 12 210 Lieroja, kpl/m2 800 Tiivistämätön Suhdeluku Hansen 1996 http://luomu.fi/tietoverkko/maan-rakenne-tarkeampi-kasvutekija-kuin-lannoitus/ 86 171 380 10
Maan tiivistyminen ja ravinnetase Karjatilan kierto, Norja 1985-95 11
Maan tiivistyminen ja nurmen sato Karjatilan kierto, Norja 1985-95 12 Lannoitustasot; 90, 130, 180 kg N/ha Lietelanta; laimennettuna, ilmastettuna, separoituna, NPK Nurmien sadot eri lannoitustasoilla; 6,2, 6,8 ja 7,0 t ka/ha Tiivistämättömällä maalla sadonlisäys km +36 % Sadekesänä sadonlisäys +52 % Lannoituksen lisäys -> palkokasvien osuus 43 % -> 20 % Lietelannan ilmastus hyödyllisempi tiivistetyillä kuin tiivistämättömillä ruuduilla Käsittelemätön liete hävitti lierojen massan 1/3:aan Suurilla lietemäärillä ja tiivistetyillä mailla vähennys suurin Selvin ero v. 1988 80 -> 10 g/m2 =>Tiivistyminen tärkeämpi kuin lannoitustaso ja lannan käsittelymenetelmä Hansen 1995
A.I.Virtasen malli Hylkylaikut jää tuoreen virtsan ja sonnan läheisyyteen laitumilla Laidunrehun maittavuus heikko, kun virtsalannoitus =>Suositteli virtsan käyttöä vasta vähintään 3 kk varastoinnin - seisotuksen - jälkeen => maittavuutta heikentävät orgaaniset yhdisteet ehtivät hajota http://luomu.fi/tietopankki/a-i-virtasen-typpikotovarainen-viljelyjarjestelma/ 13
Orgaanisia yhdisteitä kasveihin Kasvit voivat ottaa maasta orgaanisia yhdisteitä aina 1000 atomimassayksikköön asti Pinaatissa 1 % kuiva-aineesta maasta peräisin, kun NPK-lannoitus Eloperäisellä lannoituksella 2 % kuiva-aineesta maasta peräisin =>Eloperäisen lannoitteen ja maan laatu ratkaisevat, mitä kasviin nousee =>Hyvälaatuiset yhdisteet eduksi kasvien syöjälle 14
Juurten kasvukuva Käsittelemättömällä lannalla juurten kasvu heikkoa Kompostoidulla juurten kasvu runsasta 15 Kuva: Jukka Rajala
Lannan käsittelyn vaikutus mikrobeihin Peruna lannoitettu 1.käsittelemätön liete 2.kompostoitu liete Perunaviipaleissa kasvoi: 1.Käsittelemätön liete Fusarium 2.Kompostoitu Fusarium - Penicillium 1 Liete 2 Komposti Penicillium Kuva: Jukka Rajala 16
Ruisleipä juuren avulla Mikrobit saavat taikinan käymään =>Rukiin ravintoarvo paranee 17
Ruisleipä juuren avulla Mikrobit saavat taikinan käymään =>Rukiin ravintoarvo paranee Mikrobeita lietelantaan => saadaanko liete käymään? =>Saadaanko lietelannan käytettävyyttä/laatua parannettua? 18
www. Kiitos!unto.fi www.maan-kasvukunto.fi 19