Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Samankaltaiset tiedostot
Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kunnosta lähivetesi -koulutus

valumien ja virtaamien muutokset

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Metsätalouden vesiensuojelu

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Vesienhoito 2012 ja 2013

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Vesiensuojelukosteikot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Kosteikot vesienhoidossa

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Transkriptio:

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1

Kokeiluja/kehitystyötä useissa hankkeissa Pyhäjärven suojeluohjelma 1995- Pyhäjärvi-Life 1996-2000 (Pyhäjärven v-a) VINKU 2008-2011: Vesiensuojelun ja kunnostuksen innovatiiviset menetelmät ilmastonmuutoksessa (Yläneenjoen v-a) VALUMA 2011-2012: Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa (Satakunta) MITTARI 2012-2014: Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (Yläneenjoki) 2

Valuma-alueen toimet Kosteikot ja laskeutusaltaat Yksittäiset pienehköt altaat/kosteikot Pohjapatojen ketjut Altaiden ja kosteikkojen yhdistelmät Suojavyöhykkeet Erilaiset suodatinkokeilut Haja-asutuksen jätevesiratkaisut Karjapihojen kunnostus, valumavesien käsittely Maitohuonejätevesien käsittely 3

Hiekkasuodattimet Jokiuoman suuntaiset kalkkihiekkasuodinojat Isot suodatinkentät Ojanpohjasuodattimet Patosuodattimet Suodatinkasetit Tehoaineina kalkki, Fosfilt ja/tai rautapitoinen kipsi, Filtralite P, Sachtofer PR 4

Ojanpohjasuodatus Kerros salaojasoraa ja salaojaputki ojan pohjalla, päällä kerros hiekan ja kalkin/fosfiltin seosta Vesi pakotetaan suotautumaan läpi patoamalla Kasvillisuus Edullinen, P-reduktio <30%, kustannustehokkuus hyvä peltomittakaavaisena Elinikä arviolta 5 v., tarvitaan lisää seurantaa 5

1.6.1997 1.12.1997 1.6.1998 1.12.1998 1.6.1999 1.12.1999 1.6.2000 1.12.2000 1.6.2001 1.12.2001 1.6.2002 1.12.2002 1.6.2003 1.12.2003 P tot µg/l Kulmapelto 600 500 Incoming Filtrated 400 300 200 100 0 6

Suodatinkentät 7

0,2 m +59,50 collecting pipes (d=80 mm) geotextile 0,9 m gravel (3-6 mm) lime-sand or lime-fosfilt mixture 0,2 m percolation +58,20 dividing pipes (d=40) 8

28.10.1995 11.3.1997 24.7.1998 6.12.1999 19.4.2001 1.9.2002 14.1.2004 28.5.2005 10.10.2006 22.2.2008 Total P µg/l Vehmasojan Vehmasojan kalkki-hiekkasuodatin suodatinkenttä 250 200 Tuleva Lähtevä 150 100 50 0 Rakennettu 1997, kunnostettu2000 9

Suodatinkenttä, hiekka ja Fosfilt S -rakennettu 1999 -salaojavesien käsittely (12 ha) 10

24.7.1998 9.2.1999 28.8.1999 15.3.2000 1.10.2000 19.4.2001 5.11.2001 24.5.2002 10.12.2002 28.6.2003 14.1.2004 1.8.2004 3000 2500 Inflow Outflow P tot µg l -1 2000 1500 1000 500 0 11

12

Suodatinoja, Mäkilaurila 13

Peltoalueen (3 ha) salaojavedet ja kahden kiinteistön jätevedet 14

Vähenemät n Läpivirtaus l/s Kiintoaine % Fosfori % Typpi % Suodatinkenttä, Vehmasoja Suodatinkenttä, Kiimassuonoja Suodinoja, Mäki-Laurila alkup. Suodinoja, Mäki-Laurila kunn. 90 0,15 67 67 16 24 0,33 94 82 23 64 0,06 37 60 28 17 0,15 47 61 21 15

Kosteikot ja altaat n Flow rate Kiintoaine, vähenemä Fosfori, vähenemä Typpi, vähenemä L s -1 g d -1 % g d -1 % g d -1 % Vehmasojan suodatinkenttä 90 0,15 460 67 1 67 3 16 Lime filter field (burnt and mixed lime) 24 0,33 1681 94 4 82 21 23 Lime filter drain, original 64 0,06 182 37 6 60 15 28 Lime filter drain, renovated 17 0,15 2078 47 16 61 24 21 Fosfilt-s filter 56 0,16 69 61 3 37 9 4 16

Reduction % Valuma-alue Kosteikko/valu ma-alue km 2 % Kosteikkoesimerkkejä Luontaisissa painanteissa Ei pinta-alavaatimuksia Kosteikko 1 2,1 0,1 Kosteikko 2 6,1 0,03 Laskeutusallas 2,5 0,03 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Wetland 1 Wetland 2 Sedimentation ponds SS Total P Total N 17

Liinojan pohjapatoketju Valuma-alue 6,6 km 2 Peltoa 54% Savimaita 18

19 Kiintoaine 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1.1.1991 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 mg/l Kokonaisfosfori 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1.1.1991 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 µg/l

Uusia kokeiluja Kaupalliset suodatinmateriaalit: Filtralite P, Sachtofer PR Suodatinkasetit Patosuodattimet 20

Laskeutusallas-kosteikko-suodatin Imponoja 21

Imponoja filter field 2010, Yläne(Pöytyä) 22

Sachtofer PR (0-30 mm) Filtralite P 0-4 mm 23

Pajukenttä Säkit ja kasetit 24

Suodatinkasettikokeilu 2 kasettia maastossa keväästä lähtien Suunniteltu salaojavesien puhdistamiseen Sachtofer PR Tavoitteena poistaa liukoista fosforia! 25

Johtopäätöksiä kokeiluista Tehostettua hiekkasuodatusta voidaan käyttää valumavesien fosforin vähentämiseen. Kustannustehokkain kohteissa, joissa pitoisuudet korkeita ja vesimäärät pieniä. Kiintoaine on sedimentoitava vedestä mahdollisimman hyvin ennen kuin vesi johdetaan suodattimeen. Isot suodatinkentät pidättävät tehokkaasti fosforia, mutta rakentamiskustannukset korkeat. Veden johtavuus usein heikko ->kehitettävä (suodatinmateriaalit, veden jakaminen jne.) Ojanpohjasuodattimet ovat suhteellisen kustannustehokas peltomittakaavainen keino fosforin pidättämiseen. 26

Tehoaineiden valinnassa ja toimenpiteiden suunnittelussa huomioitava mahdolliset vaikutukset alapuolisessa vesistössä Mm. ph-muutokset Ketjutettuna pienehkötkin (valuma-alueen pinta-alan suhteen) kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita. Näillä toimilla yksin ei vesistöjä pelasteta, ravinteiden huuhtoutuminen estettävä mahdollisimman tehokkaasti!!! SEURANTA!!! 27

Sopeutumiskeinoja huuhtoutumisen vähentämiseksi Syysmuodot ja pitkän kasvuajan lajit/lajikkeet ottavat ravinteita tehokkaasti. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Ravinteiden lisäyksen välttäminen syksyllä. Vesitalouden hallinta Liika vesi pois Kasteluveden varastointi kevättä ja alkukesää varten Suojavyöhykkeet 28

Valuma-alueen vesiensuojelun haasteita Menetelmien jatkuva kehittäminen Kosteikot, altaat, patoketjut, suodattimet, kemialliset käsittelyt Uudet ratkaisut Ravinteiden huuhtoutumisen ja vesistöön kulkeutumisen estäminen muuttuvissa olosuhteissa entistä tärkeämpää Viljelymenetelmät, metsätalous, turvetuotanto, hulevedet, jätevedet 29

Vesitalouden hallinta keskeistä Virtausten hidastaminen, vesitilavuuden lisääminen valumaalueella Ennallistaminen? Hyödyt ja riskit? Uusia keinoja kehitettävä RAHOITUS? 30

Tarvitaan vesiensuojelun kokonaisnäkemystä Tuskin koskaan yksi ainoa toimenpide riittää Valuma-alueen toimenpiteet: pellot, metsät, suot, rakennetut alueet, asutus, teollisuus jne. Vesistössä toteutettavat toimenpiteet: hoitokalastus, niitot jne. Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys: kertaluonteiset toimenpiteet eivät riitä Yhteistyö, jalkautuminen, motivointi Sitoutuminen!!!! 31

Kiitos! teija.kirkkala@pji.fi 32