VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Hankesuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö 2012-2014
Vaasan opetusterveyskeskuksen hankesuunnitelma 1. JOHDANTO 2 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 Lääketieteen opetus 2 2.2 Hammaslääketieteen opetus 4 2.3 Moniammatillinen opetus 6 2.4 Täydennyskoulutus 7 2.5 Terveystieteellinen tutkimus 7 2.6 Yhteistyö 8 2.7 Kansainvälisyys 8 2.8 Toiminnan arviointi ja laatu 8 3. HENKILÖSTÖ 3.1 Opetusterveyskeskuksen henkilöstö 9 3.2 Kouluttajien pätevyys 10 3.3 Opetushenkilökunta 10 4. TILAT JA VARUSTEET 4.1 Opetusterveyskeskuksen sijainti 11 4.2 Vastaanotto- ja toimenpidehuoneet 12 4.3 Luentosali ja seminaarihuoneet 12 4.4 Yhteiset tilat 12 4.5 Kalusteet ja varusteet 13 5. OPISKELIJOIDEN ASUMINEN 5.1 Asunnot 13 5.2 Matkakustannukset 13 6. TOIMENPITEET 13 7. TIEDOTTAMINEN 14 8. AIKATAULU JA KUSTANNUKSET 14 LIITEET: 1. Vaasan opetusterveyskeskuksen tilat 15 2. Vaasan opetusterveyskeskus, yleissuunnitelma 2012 1
1. JOHDANTO Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuodenvaihteessa 2011-2012. Turun yliopiston, Vaasan kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välinen opetussopimus allekirjoitettiin keväällä 2012. (liitteenä) Tällä hetkellä on nähtävissä voimakkaita yhteiskunnallisia muutoksia terveydenhuollon sisällä, julkisessa hallinnossa, taloudellisissa edellytyksissä tuottaa kansalaisille peruspalveluja, väestön ikärakenteen muutoksessa sekä julkisessa rahoituspohjassa. Muutospaineiden yhteydessä Vaasan kaupungin tavoitteena on varmistaa kaupungin perusterveydenhuollon korkea taso tulevaisuudessa. Yksityinen sektori on voimistunut viime vuosina. Tulevaisuudessa Suomen eri alueet ovat kilpailutilanteessa toisiinsa nähden mitä tulee talouteen, tulevaisuuden näkymiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Vaasan kaupungilla on intressi varmistaa, että sen terveydenhuoltoon saadaan osaavia henkilöitä myös tulevaisuudessa. Henkilöstön tiedon ja taidon ylläpitäminen ja kehittäminen on myös vaativa haaste. Turun yliopiston osalta kyse on laadukkaan opetuksen varmistamisesta tulevaisuuden lääkäreille ja hammaslääkäreille. Koulutettavien määrän lisääntyessä on syntynyt tarve soveltaa hajautetun opetuksen mallia Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Vaasan kaupungin perusterveydenhuollossa. Vaasassa tarvitaan vahva moniammatillisen opetuksen fyysinen ja henkinen infrastruktuuri lääketieteen, hammaslääketieteen sekä terveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen ammattiryhmien koulutusta varten. Koulutusmallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä. Moniammatillinen opetus on todennäköisesti paras koulutusmalli, jos näkyviä tuloksia terveydenhuollon kehittämisessä halutaan saada. Vaasassa toimivat ammattikorkeakoulut ja muut koulutusyksiköt hyötyvät vuorovaikutuksesta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Erityisesti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta Vaasan kaupungilla tulee olla valmius vastata niihin koulutustoiveisiin, joita nuorilla lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on. Jopa tieteelliseen jatkokoulutukseen tulisi löytyä mahdollisuudet Vaasasta, jotta nekin, jotka tähtäävät akateemiseen uraan jäävät työskentelemään kaupunkiin. 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 Lääketieteen opetus Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus Turun yliopistossa on järjestetty siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua. Osa opetusjaksoista toteutetaan yliopistosairaaloiden ulkopuolella sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on jaettu kahteentoista lukukauteen. Esimerkiksi C3 (Cursus 3) merkitsee kolmannen lukukauden eli toisen lukuvuoden syyslukukauden opiskelijaa. Opetus tapahtuu lukukauden alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaan. Lääketieteellisen tiedekunnan opetus poikkeaa koulumaisen lukujärjestyksensä vuoksi useimmista muista akateemisista oppialoista. Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Perusopintoihin liittyvä harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua eli amanuenssipalvelua, pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Viimeksi mainittu on samalla yleislääketieteen kliinistä opetusta. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kokonaisuudessaan neljää kuukautta työharjoittelua terveydenhuollon yksiköissä. 2
Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanuenssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Amanuenssille tulee nimetä ohjaaja. Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. Yleislääketieteen oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen oppiaineella on päävastuu niiden tietojen ja taitojen opettamisessa, joita lääkärin työ perusterveydenhuollossa, tavallisimmin terveyskeskuksessa, edellyttää. Kliinisen vaiheen opinnoissa yleislääketieteen oppiaine toteuttaa seuraavat opintojaksot: C5: Kliinisen lääketieteen perusteet Vastaanottotapahtuma ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät: luennot, demonstraatiot, ryhmätyöt (1 op) C6 C7: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö), luennot (2 op) C8: Kliininen terveyskeskusopetus (tk:n vuodeosasto), luennot, potilasseminaarit, välikuulustelu (1 op) C9 C10: Luennot ja potilasseminaarit (äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto) (1 op) C10 C11: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö ja muut terveyskeskustyön osa-alueet, arviointivastaanotot, seminaarit, lopputentti) (4 op). Lääketieteen perusopetuksen määrä Vaasan terveyskeskuksessa olisi yhtä opiskelijaa kohti seuraava: Kurssi Teema Koulutuspäivät C1-C2 Juonneopetus 3+3 C6 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Toimenpideopetus 1 C8 Pitkäaikaishoito ja vuodeosastotyö 1 C9/10 Ihotaudit 1 C10 Vastaanottotoiminta, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, vuodeosastotoiminta ym. 10 C11 Potilastapausseminaarit 1 Yhteensä 28 Kaikkien erikoisalojen erikoislääkärikoulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) sisältyy vähintään yhdeksän kuukauden koulutusjakso terveyskeskuksessa. Sen tavoitteet ovat että koulutusta suorittava lääkäri saa käsityksen perusterveydenhuollon merkityksestä terveydenhuollossa ja eri erikoisalojen potilaiden hoidossa. Sopimusterveyskeskuksen laatukriteerit ovat seuraavat: 1. Terveyskeskuksessa on koulutusvastaava lääkäri, joka nimeää koulutusta suorittavalle lääkärille henkilökohtaisen ohjaajan. Ohjaajan tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. 2. Ohjaukselle on työjärjestyksessä varattu riittävästi aikaa. 3. Koulutusta suorittavilla lääkäreillä on käytössään lokikirja. 4. Terveyskeskuskoulutuksessa on varmistettu riittävä osaaminen, joka liittyy kunnan vastuulla olevan kansanterveystyön sekä kunnan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyöhön. 5. Terveyskeskuksessa työskentely sisältää keskeiset perusterveydenhuollon tehtävät. 6. Terveyskeskuksessa on järjestettävä toimipaikkakoulutusta vuodessa vähintään 100 tuntia, josta osan tulee olla moniammatillista. Koulutusta suorittavan lääkärin tulee osallistua tähän koulutukseen. 7. Koulutusta suorittavalla lääkärillä on mahdollisuus osallistua vähintään yksi päivä kuukaudessa ulkopuoliseen koulutukseen. 3
Yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon koulutusohjelman pituus on kuusi vuotta. Tästä ajasta kaksi vuotta on runkokoulutusta ja neljä vuotta eriytyvää koulutusta. Runkokoulutus muodostuu yleislääketieteen erityiskoulutuksesta. Eriytyvä koulutus jakaantuu kahden vuoden terveyskeskuspalveluun ja kahden vuoden kliiniseen erikoisalapalveluun. Jaksot suoritetaan yliopiston etukäteen hyväksymissä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Jokaisessa koulutuspisteessä koulutuksesta vastaa nimetty kouluttaja, jolla on erikoislääkärin oikeus kyseisellä erikoisalalla. Jokaisella erikoistujalla on lisäksi henkilökohtainen ohjaaja, jonka tulee olla yleislääketieteen erikoislääkäri. Erikoislääkärikoulutukseen liittyy valtakunnallinen kuulustelu. Vaasan terveyskeskuksessa on 56 lääkärinvirkaa. 27 lääkärillä on erikoislääkärin pätevyys. Kahdella lääkärillä on kahden erikoisalan pätevyys. Lääkärikunnan lukumäärä ja koulutustaso antaa mahdollisuuden opetusterveyskeskuksen kehittämiseen vahvaksi tutkimus- ja koulutusyksiköksi. Lääketieteellisen pätevyyden osalta Vaasan terveyskeskuksella on siten hyvät valmiudet osallistua lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Tieteellinen jatkokoulutus Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot: 1. Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto 2. Lääketieteen tohtorin tutkinto 3. Filosofian tohtorin tutkinto 4. Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto 5. Terveystieteiden tohtorin tutkinto Tieteellisellä jatkokoulutuksella on seuraavat tavoitteet: 1. Perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa 2. Perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin 3. Saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tulee olla oppimis- ja kouluttautumisympäristöjä lääketieteen opiskelijoille ja lääkäreille virkauran eri vaiheissa ja vaihtoehdoissa. Lääkäreiden peruskoulutusvaiheessa tarvitaan terveyskeskuksia, joissa kliiniset opettajat voivat opettaa potilaan tutkimista ja hoitamista vastaanotolla. Tarvitaan myös sopimusterveyskeskuksia, joissa lääketieteen opiskelijat voivat työskennellä itsenäisesti kokeneen lääkärin ohjauksessa. Tietyillä terveyskeskustoiminnan osa-alueilla voivat pienemmät yksiköt kuten äitiys- ja lastenneuvolat toimia paikkoina, joissa annetaan opetusta. Sellaisissa tapauksissa voi myös kokenut terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja toimia kouluttajana. 2.2. Hammaslääketieteen opetus Hammaslääketieteen perusopetus Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aikaisemmin jaettu kymmeneen lukukauteen. Vuonna 2011 aloittaneilla se pidennettiin yhteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on tunnus, joka kertoo opiskelijan kurssiaseman vastaavalla lukukaudella (D1-D11). Opinnot etenevät lukukausien mukaisessa numerojärjestyksessä ja lukukausien alussa jaettavan lukujärjestyksen mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa, vuonna 2011 aloittaneet 5,5 vuodessa. Opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, laboratoriotyöskentelystä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. 4
Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista keskeisistä opinnoista vähintään kahden vuoden eli neljän lukukauden opinnot sekä opintojaksojen osat. Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. Tutkintoon kuuluva kliininen harjoittelu suoritetaan pääosin Turun sosiaali- ja terveystoimen opetushammashoitolassa ja pienessä määrin TYKS:n suusairauksien klinikassa. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Ryhmätöihin ja harjoitteluihin osallistuminen on pakollista. Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu pakollisena osana tutkintoon. Sen yhteydessä opiskelija perehdytetään seuraaviin asioihin: 1. Hammaslääkärien työn edellyttämien valmiuksien oppimiseen ja harjoitteluun käytännössä 2. Terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkärien käytännön toimintaan 3. Eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan hammashuoltoa suorittavan työryhmän jäsenenä Kliininen hoitoharjoittelu Vaasassa Vaasassa yhteistyö Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa alkoi syksyllä 2008. Keskeiset perustelut yhteistyön käynnistämiseksi olivat toisaalta hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkäripula alueen terveyskeskuksissa ja toisaalta yliopiston tarve hajauttaa kliinistä työharjoittelua yliopistopaikkakunnan ulkopuolelle. Vaasan kaupungilla on todettu olevan hyvät edellytykset toimia opiskelupaikkakuntana useista syistä: Yhteistyömahdollisuudet keskussairaalan ja paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa ovat olleet perinteisesti erinomaiset. Vaasassa on mahdollisuus harjoitella työskentelyä ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Opiskelijavastaanotoilla tuotetaan peruspalveluja vaasalaisille. Yliopistoyhteistyö luo edellytykset oman henkilökunnan koulutuksen määrän ja laadun lisäämiselle. Tulevaisuudessa uusien hammaslääkäreiden rekrytointi helpottuu, kun monet ovat jo opiskeluvaiheessa tutustuneet kaupunkiin ja sen mahdollisuuksiin. Hajautetun opetuksen ansiosta valmistuvilla hammaslääkäreillä on hyvät valmiudet työelämään. Vaasan opetushammashoitolassa annetaan opetusta sekä perusopetusvaiheessa oleville opiskelijoille että erikoishammaslääkärin tutkintoa suorittaville. Opetushammashoitolan toiminta on samanaikaisesti Vaasan hammashuollon omaa toimintaa. Erikoishammaslääkärikoulutus Vaasan terveyskeskuksessa tapahtuu yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston kanssa. Perusopetuksen laajuus on käsittänyt kolmen hammaslääketieteen kandidaatin kliinisen hoitoharjoittelun kolmena päivänä viikossa lukukauden ajan. Samat opiskelijat ovat olleet Vaasassa koko lukukauden ajan. Keväällä he ovat olleet neljännen vuosikurssin opiskelijoita ja syksyllä viidennen vuosikurssin opiskelijoita. Ohjaajina ovat toimineet omat hammaslääkärit, joista yksi on erikoishammaslääkäri. Opetushammashoitolassa on lisäksi ollut työssä kolme hammashoitajaa, jotka ovat avustaneet opiskelijoita. He toimivat muina päivinä terveyskeskuksen muiden hammaslääkäreiden avustajina. Opetushammashoitola on muina kuin opetuspäivinä Vaasan omien hammaslääkäreiden, hammashoitajien sekä suuhygienistien työpaikka. Kaupunki ei tällä hetkellä osallistu suuhygienistikoulutukseen. Sen sijaan hammashoitajaopiskelijat suorittavat harjoittelujaksoja Vaasan hammashuollon työpisteissä. Erikoishammaslääkärikoulutus Hammaslääketieteessä on neljä erikoisalaa: kliininen hammashoito, hampaiston oikomishoito, terveydenhuolto sekä suu- ja leukakirurgia. Erikoistumiskoulutuksen pituus on kolme vuotta kliinisessä hammashoidossa, hampaiston oikomishoidossa ja terveydenhuollossa sekä kuusi vuotta suu- ja leukakirurgiassa. Suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan voivat hakea hammaslääketieteen tai lääketieteen peruskoulutuksen suorittaneet henkilöt. 5
Vaasan terveyskeskuksessa on 30 hammaslääkärinvirkaa. Viidellä (5) hammaslääkärillä on erikoishammaslääkärin pätevyys. Hammashuollon henkilökunnan määrä ja koulutustaso antavat hyvät mahdollisuudet opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Vaasan perusterveydenhuollossa. Hammaslääkäreille, jotka työskentelevät perusterveydenhuollossa tai vaihtoehtoisesti erikoissairaanhoidossa tulee olla oppimis- ja kouluttautumismahdollisuuksia virkauran eri vaiheissa ja vaihtoehdoissa. Heitä tulee kannustaa jäämään työhön Vaasaan, jossa he osallistuvat osa-aikaisina opettajina sekä hammaslääketieteen kandidaattien että muun hammashuollon henkilökunnan ohjaukseen ja opetukseen. Terveyskeskushammaslääkärivaje syksyllä 2011 oli Vaasan sairaanhoitopiirissä 10,3 % mikä oli valtakunnallista keskiarvoa pienempi luku. Valtakunnallisesti noin puolet aikuisten palveluista tuotetaan yksityisesti, puolet julkisella sektorilla. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuksen hajauttaminen tasoittaa nykyisiä alueellisia eroja palvelujen tarjonnassa. 2.3 Moniammatillinen opetus Eri ammattiryhmien tehtävät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioissa ovat eriytyneet. Lainsäädännössä on historiallinen professionalismin traditio, joka on myötävaikuttanut kehitykseen rajaamalla työntekijän toimintavaltuudet koulutusta vastaaviin rajoihin. Se merkitsee sitä, että kukin laillistettu työntekijä tekee vain niitä tehtäviä, joihin hänellä lain mukaan on oikeus ja velvoite. Puutteet työntekijän ammatillisessa osaamisessa eivät välttämättä ole syynä ongelmiin, joita potilas tai asiakas kohtaa. Hyvän laadun esteenä voi olla henkilöiden, toimintasektoreiden ja palveluntuottajien puutteellinen yhteistyö, joka voi näkyä esimerkiksi vähäisenä tiimityönä vaikka siitä olisi hyötyä hoidettavalle. Parempaan ratkaisuun on mahdollista päästä, jos eri ammattilaiset ovat hyvin kouluttautuneet tiimityöhön ja työskentelevät tasavertaisuuden pohjalta yhdessä. Suun terveydenhuollossa on pitkä tiimityön perinne. Hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari on potilaille tuttu. Tiimityö suun terveydenhuollossa ja uudenlainen työnjako ovat muutosvaiheessa. Myös hammashoitajat ovat saaneet hoitaakseen itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Suun terveydenhuollon sisäisen työnjaon kehittäminen on esitetty yhdeksi keinoksi helpottaa hammaslääkärivajeen seurauksia. Monisairaiden potilaiden suun terveydenhuollossa tarvitaan tiimityötä lääkäreiden ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Kansallisen hoitotyön ohjelman painoalueita ovat näyttöön perustuva toiminta, potilasturvallisuuden varmistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin integrointi käytännön hoitotyöhön sekä asiakaskeskeiset ja moniammatilliset toimintatavat. Moniammatilliset koulutusohjelmat Perusopetukseen liittyvän moniammatillisen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmius kehittyä ammatillisesti niin, että hän osaa tulevaisuudessa toimia tiimien jäsenenä. Moniammatillisten opintojaksojen ja kurssien aikana hän oppii tuntemaan toisen ammattikunnan työ- ja ajattelutavat sekä tietämään hänen koulutustaustansa. Samalla hän oppii ymmärtämään oman ammattiosaamisensa rajat. Tulevaisuudessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen haasteena ovat moniongelmaiset potilaat, joiden auttamisessa ei yhden ammattikunnan osaaminen riitä. Siksi eri ammattiryhmien kuten lääkäreiden sekä hoito- ja sosiaalialan ammattiryhmien koulutukseen tulee sisällyttää moniammatillisen tiimityön opetusta. Tulevaisuuden ammattilaisilta vaaditaan valmiuksia työskennellä ammattirajat ylittävissä tiimeissä ja verkostoissa. Moniammatillinen tiimityö ja sen kehittäminen edellyttävät, että hoito- ja sosiaalialan perustutkinnot suorittaneille on olemassa väylät kouluttautua jopa tohtorintutkintoon saakka. Nämä koulutusväylät antavat 6
pätevyyden kehittää työyhteisöjä ja niissä tapahtuvaa tiimityötä. Korkeatasoinen tiimityö edellyttää toiminnan systemaattista arviointia sekä sen kehittämistä arviointien pohjalta. 2.4. Täydennyskoulutus Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Täydennyskoulutuksen merkitys on suuri, koska diagnostiikka ja hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti muun muassa lääketieteen ja siihen liittyvien muiden tieteenalojen vaikutuksesta. Palvelujen toimivuus ja niiden kehittäminen edellyttävät, että koko henkilöstö osallistuu yhteiseen ja omien erityisalojensa täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen tarjonta on runsasta. Se on johtanut siihen, että palveluntuottajat harvoin suunnittelevat työntekijöiden koulutusta kattavasti ja pitkäjännitteisesti. Kunnollinen suunnittelu edellyttää yksilötason koulutustarpeiden selvittämistä. Sitä tehdään harvoin systemaattisesti. Määritelmän mukaan täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Uuden työntekijän perehdyttäminen, työhön liittyvät kokoukset sekä työnohjaus eivät välttämättä kuulu täydennyskoulutuksen määritelmään ainakaan silloin kun niihin ei sisälly tavoitteellista pitkäaikaista prosessia. Terveyskeskusten toimipaikkakoulutus Terveyskeskusten toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Koulutus on yleensä järjestetty ammattiryhmittäin. Toimipaikkakoulutuksen määrässä, sisällössä ja järjestämistavoissa on huomattavia eroja terveyskeskusten välillä. Hoitajien asenteet moniammatilliseen koulutukseen ovat yleensä myönteisemmät kuin lääkäreillä. Kuitenkin on todettu, että toimintakäytäntöjä ei voi muuttaa hyvinkään toteutetuilla yksittäisiin lääkäreihin kohdistuvilla hankkeilla. Moniammatillisen tiimityön kehittäminen ja juurruttaminen edellyttävät yhteistä koulutusta. Edellä mainitusta poiketen on tutkimuksissa todettu, että peruskoulutusvaiheessa opiskelijat näyttävät suhtautuvan avoimesti toisen ammattikunnan erityisosaamiseen, joten opiskelijoiden myönteiset kokemukset yhteistyöstä potilaiden hoidossa saattaisivat edesauttaa näiden hyvien käytäntöjen jatkumista myös valmiina ammattilaisena. 2.5. Terveystieteellinen tutkimus Kuntia ja valtiota koskevan työnjaon mukaan kuntien tehtävä on tuottaa peruspalveluja. Valtiovallan tehtävänä on puolestaan vastata ylimmästä opetuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimustyö terveyskeskuksessa Perusterveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden oireet ja sairauskirjo poikkeavat erikoissairaanhoidon potilaiden oireista ja sairauskirjosta. Tutkimukset, joiden aineistona ovat sairaaloiden erikoisalojen potilaat, eivät välttämättä tuota tietoja perusterveydenhuollon potilaiden sairauksista ja sairauskirjosta. Sairauksien primääri-, sekundääri- ja tertiääripreventio valikoitumattomassa väestössä kuuluvat perusterveydenhuollon tehtäviin. Terveydenhuoltotutkimus (health services research) on tieteenala, jonka piirissä tutkitaan palvelujen tuottamista sekä niiden tarvetta, kysyntää ja kulutusta. Kustannusvaikuttavuustutkimukset kuuluvat tähän kategoriaan. Muut perinteisen kansanterveystieteen (Public Health Science) piiriin kuuluvat tieteenalat ovat epidemiologia, sosiaalilääketiede ja ympäristölääketiede. Monet tutkimukset näiden tutkimusalojen piirissä on suoritettu perusterveydenhuollossa. Kontrolloiduin interventiotutkimuksin hankitaan näyttöön perustuvaa tietoa toiminnan vaikuttavuudesta sekä kustannusvaikuttavuudesta. 7
Edellä mainitut seikat puhuvat sen puolesta, että perusterveydenhuollossa tulee tehdä tutkimustyötä, joka täyttää korkeat kansainväliset kriteerit. Terveydenhuoltolaissa on säädetty, että valtio korvaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Valtion koulutuskorvaus maksetaan suoritettujen tutkintojen, opinnot aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja osin koulutuskuukausien määrän perusteella yliopistollisten sairaaloiden kuntayhtymille. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkisen palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Valtio rahoittaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kautta sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Tutkimustoimikunnat päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymään tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö, joka antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Terveyskeskuksen puolestaan on huolehdittava moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Se on tehtävä yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön sekä muiden terveyskeskusten kanssa. Kansallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen kuuluu myös terveyskeskuksen velvollisuuksiin. Terveystieteellinen kirjasto ja tutkijakoulu Vaasan sairaanhoitopiirin tiloissa tulee olla opetusterveyskeskusta ja muita terveystieteiden aloilla toimivia opiskelijoita ja tutkijoita varten terveystieteellinen kirjasto. Sieltä tulisi olla nopeat verkkoyhteydet yliopistoihin sekä opetuksen ja tieteellisen toiminnan vaatimiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa tulee perustaa terveyden tutkimuksen tutkijakoulu, jossa annettava seminaari- ja lukupiirityyppinen koulutus palvelee tutkijoita, opettajia sekä opinnäytteiden tekijöitä. Kouluttajina ja tutoreina toimisivat pääasiassa paikalliset mutta myös ulkopuolelta tulevat asiantuntijat. Tohtorintutkintoa suorittavat olisivat tärkeä kohderyhmä. 2.6 Yhteistyö Vaasan sairaaloilla on pitkä historia. Monet Vaasassa ja muualla elämäntyönsä tehneet terveydenhuollon ammattilaiset ovat opintojensa aikana saaneet koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta Vaasan sairaaloissa. Siksi on luonnollinen asia, että Vaasan opetusterveyskeskuksen toimintaa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja erikoisklinikoiden kanssa. Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on yhteinen näkemys siitä, että Vaasan sairaanhoitopiiri tarvitsee osaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset myös tulevaisuudessa. 8
Turun yliopistossa on kehitetty lääketieteen ja hammaslääketieteen hajautetun opetuksen toimintamalli. Sen yhteistyökumppaneina Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan kaupunki ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, koska lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä on lisätty. Nykyaikaisessa sairaalassa ja terveyskeskuksessa työskentelee monia ammattiryhmiä, joita koulutetaan muualla kuin yliopistoissa. Moniammatillisen koulutuksen infrastruktuurin kehittämisen keskeinen tavoite on varmistaa se, että Vaasassa on tulevaisuudessakin osaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Nykyaikaisessa terveydenhuollossa eri ammattinimikkeitä on kymmeniä. Moniammatillisen opetuksen kehittäminen edellyttää siten lukuisien koulutusohjelmien tuntemista. Yhteistyön rakentaminen Turun suuntaan ei sulje pois yhteistyön rakentamista muihin ilmansuuntiin. Vanhastaan Vaasan kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on ollut yhteistyötä Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja erikoislääkäreiden koulutuksessa. Nämä yhteistyöt voivat jatkua myös tulevaisuudessa. Myös muut yliopistot tulevat tarvittaessa kyseeseen yhteistyössä. 2.7 Kansainvälisyys Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on yksi kriittinen tekijä Suomen tulevaisuuden visioissa. Nykyisin yhteistyösuhteita pitää oikeastaan tarkastella globaalista ulottuvuudesta käsin. Esimerkiksi Ruotsin Karoliininen instituutti korostaa globaalia vastuutaan terveystieteiden alalla. Sen yhteistyötahoja on kaikkialla maailmassa. Edellä mainitun perusteella on viisasta kehittää kansainvälistä yhteistyötä myös terveydenhuollon yksiköiden, muiden oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja vastaavien ulkomaisten tahojen kanssa. Yhteistyöhön liittyy opiskelijavaihto Suomen ja toisen maan välillä molempiin suuntiin. 2.8 Toiminnan arviointi ja laatu Monilla terveydenhuollon työpaikoilla on laatukäsikirjojen laatiminen aloitettu luomalla uusille työntekijöille perehdytysohjelma, joka toteutetaan etukäteen suunnitellut aikataulun ja sovittujen kouluttajien avulla. Työntekijällä tulee myös olla tukihenkilö työpaikalla, joka osaa vastata tavallisimpiin kysymyksiin. Työntekijän ensimmäinen vaikutelma työpaikasta merkitsee paljon hänelle. Siksi positiivisen ilmapiirin luominen on itsestään selvä tavoite. Monissa yliopistojen ja muiden korkeakoulujen oppiaineissa on alettu vaatia korkeakoulupedagogista kouluttautumista, joka voi tähdätä osoitettuun muodolliseen pätevyyteen. Koulutuksen aikana on mahdollista tunnistaa oman opetuksen pulmakohdat ja kehittää toimintaansa opettajana. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen laatukriteerit on kuvattu laatukäsikirjoissa, joita on laadittu oppiainekohtaisesti. Suuria koulutuskokonaisuuksia kuten erikoislääkäreiden koulutusohjelmia varten on laadittu kriteeristöjä, jotka koskevat ohjausta, työpaikkakoulutusta, työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta, tietokantoja ja kirjastoa. 3. HENKILÖSTÖ 3.1 Opetusterveyskeskuksen henkilöstö Vaasan opetusterveyskeskus on luonteeltaan moniammatillisen koulutuksen tyyssija. Moniammatillinen kehittämistyö, koulutus ja tutkimus kuuluvat terveyskeskusten tehtäviin. Terveyskeskus puolestaan tekee yhteistyötä sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Suomen opetusterveyskeskusten yhteistyökumppaneina ovat luonnostaan alan koulutusta antavat yksiköt kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset. Opetusterveyskeskukset edistävät perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa yhteistyötahojen kanssa. 9
Yliopistolliset opetusterveyskeskukset voivat muodostaa konsortion, joka tuottaa yhteisiä koulutusohjelmia sekä kliinistä työtä että tutkimustyötä varten. Opetukseen osallistuva henkilöstö voi olla palvelussuhteessa yliopistoon, terveystoimeen tai molempiin. Yliopiston palveluksessa oleva opetushenkilökunta voi tehdä opetuksen yhteydessä terveystoimen kliinistä työtä joko sivuvirkasuhteessa tai terveystoimen ja yliopiston välisen toimeksiantosuhteen perusteella. Yliopiston nimeämä opetushenkilökunta on opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä yliopistoa koskevien säädösten ja sen hallinnon alaista ja potilaan hoitoon liittyvissä tehtävissä terveystoimen hallinnon alaista. Lääke- ja hammaslääketieteen yhteydessä terveystoimi vastaa Turun yliopiston laatiman opetussuunnitelman toteuttamisesta omalta osaltaan. Yliopisto vastaa uusimman lääketieteen ja hammaslääketieteen tiedon ja julkisen terveydenhuollon tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Terveystoimi sitoutuu ylläpitämään palveluksessaan olevan opetustilanteisiin osallistuvan henkilökunnan tiedot ja taidot ajan tasalla. Yliopisto antaa tätä tarkoitusta varten maksutonta täydennyskoulutusta. Opetushenkilökunta ja opiskelijat voivat osallistua muun henkilöstön tavoin tavanomaisiin terveystoimen palavereihin ja täydennyskoulutustapahtumiin. 3.2 Kouluttajien pätevyys Vaatimukset entistä monipuolisempien ja pätevämpien lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitoalan ammattilaisten kouluttamiseksi ovat lisääntyneet ja sen vuoksi on koettu tarvetta lisätä kouluttajina toimivien ammattitaitoa lisäämällä heidän koulutustaan. Kansainvälisessä kirjallisuudessa korostetaan ohjaajien eli tutoreiden kouluttautumista. Ohjaajina toimivat lääkärit, hammaslääkärit sekä hoito- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat avainryhmiä nostamaan terveyskeskusten arvostusta nuorten työntekijöiden silmissä mikä välillisesti nostaa arvostusta myös yleisemmällä tasolla. 3.3 Opetushenkilökunta Koulutusylilääkäri Terveyskeskukset ovat asiantuntijaorganisaatioita, joissa koulutuksen kautta varmistetaan henkilökunnan osaaminen ja työssä kehittyminen. Opetusterveyskeskuksissa kuten Vaasassa olisi hyvä olla päätoiminen tai melkein päätoiminen koulutusylilääkäri, jonka tehtävänä on osallistua perusterveydenhuollossa tehtävään tutkimus- ja kehittämistyöhön, yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen ja koulutuksen koordinaatioon, lääkäreiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja koordinointiin sekä yhteistyöhön oman ammattialan muiden organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Työnjaon järjestelyistä riippuen koulutusylilääkärin tehtävänä on myös toimia hammaslääkäreiden, hammashuollon muun henkilökunnan sekä hoitoalan koulutuksen yhteistyökumppanina. Kliinisinä opettajina toimivat lääkärit Perusopetusvaiheessa opiskelijoita ohjaavan lääkärin tulee antaa välittömästi opastusta ja palautetta opiskelijoiden tutkiessa ja hoitaessa potilaita. Terveyskeskuksessa ja sairaalassa lääketieteen kliininen opettaja vastaa yksikössään opetuksesta sekä siihen liittyvästä suunnittelu- ja kehitystyöstä. Kliininen opettaja osallistuu yleensä myös oman erikoisalansa kliiniseen työhön. Kliinisen opettajan toimenkuva rakennetaan tiiviissä yhteistyössä ko. oppiaineen kanssa sekä toimitaan käytännössä usein osana moniammatillista tiimiä. 10
Kliinisinä opettajina toimivat hammaslääkärit Opetushammashoitolassa hammaslääketieteen opiskelijoiden kouluttajina toimivat terveyskeskuksen omat hammaslääkärit. Heidän lukumääränsä on riippuvainen koulutettavien opiskelijoiden lukumäärästä. Opetushoitaja Opetushoitaja toimii kliinisessä työssä opetusviikoilla. Hyvä käytäntö on se, että jokaisella jaksolla on mukana 1-2 hoitotyön opiskelijaa. Hoitotyön opiskelijoiden ohjaus on opetushoitajan vastuulla, mutta lääketieteen kliiniset opettajat osallistuvat myös heidän ohjaukseensa. Vastavuoroisesti hoitotyön opiskelija huolehtii opetushoitajan kanssa potilaan jatkohoitoon liittyvistä järjestelyistä. Siksi on suotavaa, että hoitotyön opiskelija on mukana siinä vaiheessa kun opiskelija ja opettajalääkäri käyvät läpi potilaan ongelmat hänen läsnä ollessaan. Opetushoitajan toimenkuvaan opetusterveyskeskuksessa sisältyy myös ajanvarausohjelmien laatiminen, ajanvaraajien ohjeistaminen, yhteistyö oppilaitosten kanssa, lukujärjestysten laatiminen sekä lääketieteen että hoitotyön opiskelijoille ja muut käytännön järjestelyt vastaanoton sujuvuuden varmistamiseksi. Muut kouluttajat Opetusterveyskeskuksella on suuri vastuu monitahoisista koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeista. Siksi tilapäisinä kouluttajina tarvitaan asiantuntijoita monilta aloilta. Opetusterveyskeskus voi ottaa hoitaakseen myös tilaaja-tuottajamallin mukaisesti maksullisia koulutustehtäviä. Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Vaasan kaupungin välisessä sopimuksessa todetaan lisäksi seuraavaa: yliopisto vastaa uusimman lääketieteen ja hammaslääketieteen tiedon ja julkisen terveydenhuollon tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Terveystoimi sitoutuu ylläpitämään palveluksessaan olevan opetustilanteisiin osallistuvan henkilökunnan tiedot ja taidot ajan tasalla. Yliopisto antaa tätä tarkoitusta varten maksutonta täydennyskoulutusta. 4.Tilat ja varusteet 4.1 Opetusterveyskeskuksen sijainti Vaasan kaupungin ja Turun yliopiston välisen sopimuksen mukaan opetus toteutetaan tiloissa, jotka kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi on järjestänyt. Varsinkin kliinisten opintojen alkuvaiheessa erityisesti kuudennella ja seitsemännellä lukukaudella tarvitaan erityisesti opetusta varten suunnitellut tilat, jotka opettajat ja opiskelijat kokevat uudenaikaisiksi, tarkoituksenmukaisiksi, rauhallisiksi ja hyvin varustetuiksi. Potilaiden näkökulmasta on tärkeätä, että he kokevat opetusvastaanotot myönteisiksi myös tilojen puolesta. Varsinkin opintojen loppuvaiheessa opetus voi osittain tapahtua terveysasemilla ja osastoilla. Opetusterveyskeskuksen väestöpohjan tulee olla vähintään 25 000 henkeä. Riittävä väestöpohja takaa sen, että potilasjoukko on iän, kielen, sukupuolen ja terveydentilan suhteen riittävän vaihteleva, jotta opiskelija ehtii opiskeluaikansa kuluessa nähdä monenlaisia potilaita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön merkityksen oppimiseksi on tärkeätä, että opetusterveyskeskus sijaitsee lähellä keskussairaalaa. Sijainti tekee helpommaksi opiskelijoille ja opettajille siirtyä nopeasti paikasta toiseen. Opiskelijoiden lukujärjestyksessä opetuspäivät terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa osuvat usein samoille viikoille. 11
Kliininen opetus edellyttää vastaanottohuoneita, toimenpidetiloja, odotustiloja sekä muita tiloja opiskelijoille, opettajille että potilaille. Opettajat tarvitsevat omat työhuoneet. Yhteinen kanslia on myös välttämätön sujuvan toiminnan vuoksi. Teoriaopetusta sekä ryhmissä tapahtuvaa opetusta varten tarvitaan ryhmätyö- ja seminaarihuoneita sekä tiloja etäopetusta kuten videokokouksia varten. Luentosali 50-100 hengelle vähentäisi turhaa liikennettä sairaalan ja opetusterveyskeskuksen välillä. Se antaisi myös mahdollisuuden tuottaa koulutuspalveluja laajemmalle asiakaskunnalle. Väline- ja tarvikevarastot, sosiaalitilat kuten pukuhuoneet, WC ja suihkutilat voivat olla yhteisiä terveyskeskuksen muuhun toimintaan liittyen. Sama koskee huoltoon liittyviä tiloja kuten vaatehuoltoa ja jätteidenkuljetusta. Opetuksen kannalta on välttämätöntä, että tilat ovat aina käytettävissä opetusjaksojen aikana. Esimerkiksi lukukausien välillä voidaan tiloja käyttää henkilökunnan koulutukseen, perehdytykseen, tutkimustyöhön ja tavanomaiseen vastaanottotyöhön. Opetusterveyskeskuksen tilat tulee nähdä koko henkilökuntaan kohdistuvana koulutusmahdollisuuksien lisäyksenä. Se lisää Vaasan kaupungin houkuttelevuutta työ- ja asuinpaikkana. Tiloissa tulee olla mahdollisuus ilman suuria rakenteellisia muutostöitä ottaa käyttöön uudenaikaista tekniikkaa sekä lääketieteen että informaatioteknologian alueella. 4.2 Vastaanotto- ja toimenpidetilat Opetusvastaanottoja varten tarvitaan vastaanottohuoneet. Huoneet voivat olla tarvittaessa käytettävissä myös sairaanhoitajan, suuhygienistin ja profylaksiahoitajan vastaanottoja varten. Opetushenkilökunta tarvitsee myös tavanomaiset työhuoneet. Muita tarpeellisia tiloja ovat toimenpidetilat ja niihin kuuluva huuhteluhuone, hammashuoltoon kompressorihuone ja pimiö. Pimiö tarvitaan, vaikka kuvausjärjestelmä olisi digitalisoitu. Välinevarasto tarvitaan sekä lääkärin vastaanottoja että hammashoitolaa varten. 4.3 Luentosali ja seminaarihuoneet Luentosali 50-100 henkilölle pitää olla välittömästi opetusterveyskeskuksen yhteydessä. Ryhmäopetusta varten tarvitaan 2-3 huonetta. Yhteen ryhmätyöhuoneeseen sijoitetaan käsikirjasto sekä opiskelijoita että henkilökuntaa varten. Samaan huoneeseen tulisivat työasemat opiskelijoita ja henkilökunnan tilapäistä tarvetta varten. 4.4 Yhteiset tilat Yhteinen kanslia, sekä lääkärinvastaanottoa että hammashuoltoa varten on tarpeellinen. Infoluukku asiakkaiden ilmoittautumista varten pitää olla. Yhteinen välinehuolto hammashoitolaa ja vastaanottoa varten voidaan tehdä. Vaihtoehtona on keskitetty välinehuolto koko terveysasemaa ja opetusterveyskeskusta varten. Pukuhuone- ja suihkutilojen koko riippuu henkilömäärästä. Tilojen sijoittelussa on mahdollisuus tehdä yhteiset tilat terveyskeskuksen muun henkilökunnan tarpeisiin. Taukohuone kahvitaukoja, ruokailua ja lepoa varten tarvitaan työhuoneiden läheisyydessä. Odotustila tarvitaan vastaanotoille tulevia potilaita varten. Potilaita varten tarvitaan WC:t ja yksi inva-wc lähelle vastaanottotiloja, hoitopöydät lastenhoitoa varten, tilat likapyykin kokoamista, käsittelyä ja jätehuoltoa varten. Edellä esitetyn perusteella opetusterveyskeskuksen tilantarve kokonaisuudessaan on noin 1100-1300 m 2. 12
4.5 Kalusteet ja varusteet Pöydät, tuolit ja kaapit lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja muun henkilökunnan vastaanottohuoneisiin pitää hankkia ja samat kalusteet myös odotustiloihin, seminaarihuoneisiin ja luentosaliin. Opetusterveyskeskuksen varustetaso on periaatteessa sama kuin yleensä terveyskeskuksen varustetaso. Opetusvälineistö tulee hankittavaksi perusvarustetason lisäksi. 5. OPISKELIJOIDEN ASUMINEN 5.1 Asunnot Koska Vaasan keskussairaalaan ja Vaasan terveyskeskukseen tulevien opiskelijoiden lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa, on tärkeätä että asumisjärjestelyt hoidetaan yhteistyössä. Hammaslääketieteen opiskelijoille Vaasan kaupungin hammashuolto on vuokrannut keskustasta rivitaloasunnon. Keväällä 2012 keskussairaala on järjestänyt opiskelijoille Suvilahden kaupunginosassa sijaitsevat soluasunnot. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri korvaa opiskelijoiden majoituksesta aiheutuvista kuluista sosiaali- ja terveystoimelle 10 /koulutuspäivä/opiskelija. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuspäiväkorvauksen laskentaperusteet tarkistetaan vuosittain. Majoituskorvaus koskee sekä lääketieteen että hammaslääketieteen opiskelijoita, jotka tulevat Turun yliopistosta. 5.2 Matkakustannukset Lääketieteellinen tiedekunta korvaa lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijoille matkakustannukset yli 15 km etäisyydellä oleville harjoittelupaikkakunnille. Matkat korvataan opiskelijahintaisina halvimman kulkuneuvon mukaan. Esimerkiksi viikoittaiset matkat Vaasaan kuljetaan junalla. 6. TOIMENPITEET Kesään 2012 mennessä on Vaasan terveysvirastossa laadittu yleissuunnitelma nimeltään Vaasan opetusterveyskeskus. Sen toteuttamisessa edetään seuraavan aikataulun mukaan: Syksyllä 2012 - päätetään projektihallinnosta kuten ohjausryhmän perustamisesta ja hankkeen organisaatiosta. - tutustutaan yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin johdon kanssa mahdollisuuksiin sijoittaa opetusterveyskeskus lähelle keskussairaalaa - selvitetään opetusterveyskeskuksen rakentamiskustannukset yhteistyössä Vaasan kaupungin teknisen viraston kanssa - aloitetaan yksityiskohtainen suunnittelu yhteistyössä Vaasan korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa - aloitetaan yksityiskohtainen suunnittelu, joka koskee lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta, Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa - asiantuntijoita konsultoidaan eri osa-alueitten suunnittelussa - selvitetään hankkeen tai sen osahankkeiden vaihtoehtoiset rahoituskanavat - tehdään välttämättömät opintokäynnit - hankkeesta tiedotetaan sen edistyessä - 13
Vuonna 2013 - hanke on käynnistynyt Vaasan opetusterveyskeskus suunnitelman pohjalta. - osa-alueitten yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä yhteistyötahojen kanssa - asiantuntijoita konsultoidaan eri osa-alueitten suunnittelussa - selvitetään hankkeen tai sen osahankkeiden vaihtoehtoiset rahoituskanavat - tehdään välttämättömät opintokäynnit asiantuntijakonsultaatioineen - hankkeesta tiedotetaan sen edistyessä Vuonna 2014 - toiminta käynnistyy uudessa opetusterveyskeskuksessa - tehdään välttämättömät opintokäynnit asiantuntijakonsultaatioineen - hanke arvioidaan ja loppuraportti kirjoitetaan Hanketta varten tarvitaan projektin ajanjaksolle 19.11.2012 31.8.2014 asiantuntija, joka on yleislääketieteen dosentti ja työskentelee 15 tuntia/viikko. Lisäksi tarvitaan edellä mainitulle ajanjaksolle päätoiminen kehittämissuunnittelija, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja pitkä työkokemus terveydenhuollon yleis- ja taloushallinnosta 7. TIEDOTTAMINEN Opetusterveyskeskuksesta ja sen toiminnasta pidetään esitelmiä ja kirjoitetaan artikkeleita terveydenhuollon ammattilehtiin projektin aikana ja varsinaisen toiminnan alkuvaiheessa. Pysyvistä vaikutuksista informoidaan monipuolisesti seuraavilla tavoilla: - omat verkkosivut ja mahdollisesti sosiaalisen median eri muodot - kongressiesitelmät ja posterinäyttelyt - tutustumiskäyntejä järjestetään muihin vastaaviin yksiköihin - messuesittelyt - maakunnan terveydenhuollon yksiköiden kanssa järjestetään kutsuseminaareja - perustetaan Pohjanmaan terveystieteiden päivät kongressi, joka jatkossa järjestetään 1-2 vuoden välein yhteistyökumppanien kanssa 8. KUSTANNUKSET JA AIKATAULU Hankkeen kustannukset ovat 244 342. EAKR-rakennerahastosta haetaan 171.033. Vaasan kaupungin rahoitettavaksi jää jäljelle jäävä osuus. Hanke toteutetaan 19.11.2012-31.8.2014 Vaasa 21.9.2012 Raimo Isoaho Yleislääketieteen dosentti asiantuntija 14
Vaasan opetusterveyskeskuksen tilat Liite 1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Lääkärinvastaanotto Lukumäärmäärä m 2 Yht. m 2 Luku- m 2 Yht m 2 Vastanottohuone 6 23-25 150 4 23-25 100 Toimenpidehuone 2 30-33 65 2 30-33 65 Varasto- ja välinevarasto 3 11-18 45 3 11-18 45 Opettajainhuone 4 20-25 100 3 20-25 75 360 360 285 285 Hammashoitola Vastaanottohuone 6 18-25 150 4 18-25 100 Kanslia (yhteinen) 1 15 15 1 15 15 Röntgen+pimiö 1 15-20 20 1 15-20 20 Kompressoritila 1 4 4 1 4 4 Varasto 1 15-25 15 1 15-25 15 Aula/odotushuone 45-60 45 1 45-60 45 249 249 199 199 Yhteiset tilat Ryhmätyöhuone 3 25-30 90 2 25-30 60 Luentosali 1 100-150 130 1 100-150 130 (50-100 h) Välinehuolto 1 15-20 20 1 15-20 20 Sos.tilat 2 16-43 60 2 16-43 60 Pukuhuone, wc + suihku 2 15-20 40 2 15-20 40 Kahvio 1 35-40 40 1 35-40 40 Muut yhteiset tilat - jäte 1 3 3 1 3 3 - pyykki 1 3 3 1 3 3 -ups/akut 1 8 8 1 8 8 - siivous 1 5 5 1 5 5 Aula/odotus 2 150-250 250 2 150-250 200 WC:t 3 3,9-4.3 12 3 3,9-4,3 12 WC (inva-hammash) 1 5 5 1 5 5 666 666 586 586 Yhteensä 1 275 1 070 Neliöiden jakauma m 2 m 2 Lääkärinvastaanotto 360 285 Hammashoitola 249 199 Yhteiset tilat 666 586 Yhteensä 1 275 1 070 15