EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 13.3.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (29/2012) Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (COM(2011)0895 C7-0007/2012 2011/0439(COD)) sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896 C7-0006/2012 2011/0438(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. Jäsenille lähetetään tiedoksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto edellä mainitusta ehdotuksesta. CM\895735.doc PE485.886v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
LIITE Alahuoneen perusteltu lausunto Toimitettu Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston ja komission puheenjohtajille toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan nojalla. ja joka koskee ehdotusta direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 1 sekä ehdotusta direktiiviksi julkisista hankinnoista 2 Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen arvioimista koskeva sopimuskehys 1. Toissijaisuusperiaate on saanut alkunsa halusta varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä EU:n kansalaisia. Se määritetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa: "Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla." 2. EU:n toimielinten on huolehdittava "jatkuvasti" 3 toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti. 3. Komission on siksi kuultava laajasti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ja kuulemisessa on tarvittaessa otettava huomioon alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. 4. 4. Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 5 artiklan nojalla kaikkiin esityksiin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, olisi liitettävä "selvitys", jonka sisältämien "yksityiskohtaisten" tietojen perusteella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista voidaan arvioida. Tässä selvityksessä olisi oltava 1. arviointi esityksen rahoitusvaikutuksista 1 SEC 18964/11. 2 SEC 18966/11. 3 Pöytäkirjassa N:o 2 oleva 1 artikla. 4 Pöytäkirjan N:o 2 2 artikla. PE485.886v01-00 2/8 CM\895735.doc
2. arviointi ehdotuksen vaikutuksista kansalliseen ja tarvittaessa alueelliseen lainsäädäntöön, kun kyse on direktiivistä 3. laadulliset ja, aina kun se on mahdollista, määrälliset perusteet syistä, joiden perusteella todetaan, että unionin tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Yksityiskohtaisessa selvityksessä olisi myös osoitettava että unionille, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille, taloudellisille toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen on pysyttävä mahdollisimman pienenä, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden. 5. SEU-sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan b alakohdan nojalla kansalliset parlamentit huolehtivat siitä, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan pöytäkirjassa N:o 2 määrättyjen menettelyjen, erityisesti perusteltua lausuntoa koskevan menettelyn, mukaisesti. Edellinen pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta 6. Amsterdamin sopimukseen liitetyssä edellisessä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa annettiin hyödyllistä ohjausta siitä, miten toissijaisuusperiaatetta on sovellettava. Nämä ohjeet ovat edelleen asiaankuuluva mittari toissijaisuusperiaatteen noudattamisessa: "Jotta yhteisön toiminta olisi perusteltua, toissijaisuusperiaatteen molempien ehtojen on täytyttävä: suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla toteuttaa jäsenvaltioiden toiminnan avulla niiden valtiosääntöjärjestelmän puitteissa, ja ne voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön toiminnan kautta. Arvioitaessa edellä mainittujen edellytysten täyttymistä olisi noudatettava seuraavia suuntaviivoja: tarkasteltavaan asiaan liittyy useisiin jäsenvaltioihin vaikuttavia näkökohtia, joita ei voida tyydyttävästi säännellä jäsenvaltioiden toiminnalla pelkkä jäsenvaltioiden toiminta tai yhteisön toimimattomuus olisi ristiriidassa perustamissopimuksessa olevien vaatimusten kanssa (kuten tarve oikaista kilpailun vääristyminen tai välttää peiteltyjä kaupan esteitä taikka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta) tai vahingoittaisi muutoin merkittävästi jäsenvaltioiden etuja yhteisön tasolla toteutetusta toiminnasta olisi selkeästi etua laajuutensa tai vaikutustensa vuoksi jäsenvaltioiden tasolla toteutettuun toimintaan verrattuna." 5 Ehdotettu lainsäädäntö 7. Ehdotettujen direktiivien sisältö esitetään yksityiskohtaisesti EU-asioiden valvontavaliokunnan mietinnöissä. 5 5 artikla. CM\895735.doc 3/8 PE485.886v01-00
8. Perustellussa lausunnossa keskitytään kansallisten valvontaelinten tehtäviin sellaisina kuin niistä säädetään julkisia hankintoja koskevan direktiiviehdotuksen ja julkisten yksiköiden hankintoja koskevan direktiiviehdotuksen 84 ja 93 artiklassa. 6 Lainsäädännöllinen tavoite 9. Komission mukaan sen toteuttama arviointi on osoittanut, että kaikki jäsenvaltiot eivät valvo johdonmukaisesti julkisia hankintoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa, ja se ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi kansallinen viranomainen, joka vastaa tästä. Valvonnan lisäksi valvontaelimen olisi annettava oikeudellista neuvontaa sääntöjen tulkinnasta sekä niiden soveltamisesta erityistapauksissa, annettava ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä ja sääntöjä koskevista vaikeuksista, otettava käyttöön indikaattorijärjestelmiä eturistiriitatapausten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi, kiinnitettävä huomiota todettuihin rikkomuksiin ja systeemisiin ongelmiin, tutkittava valitukset sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja seurattava, minkälaisia päätöksiä kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät Euroopan unionin tuomioistuimen antamien tuomioiden perusteella tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen perusteella, kun asiaan liittyy EU:n rahoitusta, sekä ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista julkisia hankintamenettelyjä koskevien sääntöjen rikkomisista tällaisissa tapauksissa. Jäsenvaltioiden olisi myös annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos valvontaelin on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä. Toissijaisuusperiaate 10. Komission perusteluissa tarkastellaan toissijaisuutta seuraavasti: "Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: Julkisten hankintamenettelyjen koordinointi tietyt kynnysarvot ylittävissä tapauksissa on osoittautunut tärkeäksi keinoksi sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi julkisten hankintojen alalla, koska sen avulla voidaan varmistaa, että talouden toimijoilla on tehokkaat ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia hankintasopimuksia sisämarkkinoilla. Direktiiveistä 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja niitä edeltäneistä julkisia hankintoja koskevista direktiiveistä saatu kokemus on osoittanut, että Euroopan laajuisten hankintamenettelyjen avulla voidaan huolehtia läpinäkyvyydestä ja puolueettomuudesta julkisissa hankinnoissa, mikä johtaa merkittäviin säästöihin ja parantaa hankinnan tuloksia jäsenvaltioiden viranomaisten ja viime kädessä Euroopan veronmaksajien hyödyksi. Tähän tavoitteeseen ei päästäisi riittävän hyvin jäsenvaltioiden toimilla, jotka väistämättä 6 Katso alaviitteet 7 ja 8. PE485.886v01-00 4/8 CM\895735.doc
johtaisivat keskenään erilaisiin vaatimuksiin ja mahdollisesti ristiriitaisiin hankintasääntöihin, mikä monimutkaistaisi sääntelyä ja aiheuttaisi tarpeettomia esteitä rajatylittäville toiminnoille. Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen." 7 Vaikutusten arviointi 11. Komission vaikutustenarvioinnissa arvioidaan yhden kansallisen valvontaelimen perustamisen velvoitteesta seuraavia vaikutuksia hankintaviranomaisiin (julkisista hankinnoista vastaaviin viranomaisiin), pk-yrityksiin, jäsenvaltioihin, sidosryhmiin sekä sisämarkkinoihin. 8 Siinä kuvataan ehdotuksen tämän näkökohdan tarkoitusta seuraavasti: "Ratkaiseva valinta: Velvoitetaan jäsenvaltiot perustamaan kansallinen viranomainen, joka vastaa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta, valvonnasta ja seurannasta ja raportoi vuosittain kehityksestä. Keskeiset toimenpiteet: Jäsenvaltioiden on nimettävä keskitetty kansallinen valvontaelin, jolla on selkeät seurantaa, valvontaa ja raportointia koskevat velvoitteet." 12. Vaikutuksia julkisista hankinnoista vastaaviin viranomaisiin arvioidaan seuraavasti: "Nimetty kansallinen elin tai välittäjänä toimiva virasto seuraisi hankintaviranomaisten tai -elinten (erityisesti suurten sellaisten) toimintaa ja raportoisi siitä kansallisella tasolla. Tästä koituisi hankintaviranomaisille tai -elimille jonkin verran hallinnollista rasitetta, kun niiden olisi pidettävä kirjaa ja toimitettava kirjanpito (asianmukaisessa muodossa) keskitetyille valvontaelimille tai tarkastajille. Toisaalta selkeämpi (ja mahdollisesti johdonmukaisempi) seuranta ja valvonta lisäisivät oikeusvarmuutta hankintaviranomaisten tai -elinten osalta, koska ne auttaisivat havaitsemaan ja ratkaisemaan ajoissa ongelmia ennen kuin niistä tulee riita-asioita." (alleviivaus lisätty) 13. Vaikutusta jäsenvaltioihin arvioidaan seuraavasti: "Vaihtoehdon voidaan katsoa ulottuvan uusille aloille, joita ei ole aiemmin katettu toissijaisuuteen liittyvistä syistä. Arviointi on kuitenkin osoittanut, että jäsenvaltiot eivät seuraa ja valvo järjestelmällisesti julkisia hankintoja koskevaa toimintaa. Tämä haittaa merkittävästi EU:n direktiiveistä johtuvien säännösten asianmukaista täytäntöönpanoa, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia ja suurta epävarmuutta. Tehokkaiden kansallisten järjestelyjen puuttuminen vaarantaa myös kansallisten hallintojen valmiudet huolehtia ja hallinnoida julkisten hankintojen kokonaismenoja. Näin ollen EU:n sääntöjen täytäntöönpanemisen valvonnan vahvistamisen lisäksi on jäsenvaltioiden omien etujen mukaista parantaa julkisten hankintojensa hallinnon laatua." (alleviivaus lisätty) 14. Tätä vaihtoehtoa koskevia sidosryhmien kantoja arvioidaan seuraavasti: "Vaikka vihreän kirjan kuulemisessa ei esitetty nimenomaisia kysymyksiä kansallisista hallintovalmiuksista, julkisten hallintojen ammattimaistamisen lisäämistä kannatetaan 7 Sivu 6. 8 Sivut 81 84. CM\895735.doc 5/8 PE485.886v01-00
yleisesti. Yleisesti ottaen sidosryhmät vastustavat rikosoikeudellisten seuraamusten käyttöönottoa tiettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen osalta ja kokevat, että jäsenvaltioiden olisi voitava itse määrittää yksityiskohtaiset toimenpiteet tai lisävälineet järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi julkisissa hankinnoissa." (alleviivaus lisätty) Säädöksen kohdat, jotka eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia 15. Parlamentin alahuone katsoo, että kyseisissä ehdotetuissa direktiiveissä ei noudateta pöytäkirjalla N:o 2 komissiolle säädettyjä menettelyä koskevia velvoitteita eikä toissijaisuusperiaatetta seuraavalta osin: Ehdotusten 84 artiklan 1 kohdan / 93 artiklan 1 kohdan vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslakiin 16. Komissio ei kuullut jäsenvaltioita vihreällä kirjalla, tai muulla tavoin, mahdollisuudesta perustaa yksi kansallinen valvontaelin. Tämä on selkeästi vastoin pöytäkirjan N:o 2 2 artiklaa, jonka mukaan: "Komissio kuulee laajalti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Kuulemisissa on tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa komissio ei järjestä tällaista kuulemista. Se perustelee tätä koskevan päätöksensä ehdotuksessaan." 17. Perusteluissa tai vaikutustenarvioinnista ei myöskään esitetä näyttöä siitä, että komissio olisi toteuttanut pöytäkirjan N:o 2 5 artiklan mukaisen velvoitteensa laatia selvitys, jonka sisältämien "yksityiskohtaisten tietojen" perusteella "voidaan arvioida [...] kun kyse on direktiivistä, sen vaikutuksia lainsäädäntöön, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, tarvittaessa myös alueelliseen lainsäädäntöön" (alleviivaus lisätty). Komissio kyllä myöntää, että ehdotuksen tämän näkökohdan "voidaan katsoa ulottuvan uusille aloille, joita ei ole aiemmin katettu toissijaisuuteen liittyvistä syistä." 9 18. Tämän vuoksi Walesin kansalliskokous on todennut, että julkisia hankintoja koskeva direktiiviehdotus (ja yhdenvertaisuuden vuoksi epäsuorasti myös julkisten yksiköiden hankintoja koskeva direktiiviehdotus) ovat vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslakiin olennaisena osana kuuluvaa hajauttamisperiaatetta sekä Walesin että Skotlannin osalta 10. Walesin kansalliskokouksen päätelmät ovat tämän perustellun lausunnon liitteenä. Päätelmien 7 kohdassa todetaan seuraavaa: "Ehdotuksessa ei myöskään oteta huomioon hajauttamisperiaatetta säädettäessä elimen velvoitteista. Siinä ei oteta huomioon tapaa, jolla erilliset täytäntöönpanosäännökset on tähän mennessä tehty Skotlannissa, eikä tapaa, jolla walesilaiset ministerit vastaavat julkisia hankintoja koskevista merkittävistä hallinnollisista ja neuvoa-antavista tehtävistä Walesissa." 9 Ks. edellä 13 kohta. 10 Skotlannin parlamentissa näitä ehdotuksia tarkastelee infrastruktuurista ja pääomainvestoinneista vastaava valiokunta. Ymmärrämme sen vastustavan yhtä valvontaelintä Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin perustein joilla vastuu julkisista hankinnoista on hajautettu Skotlantiin. PE485.886v01-00 6/8 CM\895735.doc
19. Koska jäsenvaltioita ei ole kuultu ja koska tällä on vaikutusta edellä esitettyyn hajauttamiseen, valiokunta päättelee, että komissio ei ole osoittanut, että ehdotuksesta perustaa yksi valvontaelin koituisi selkeää etua, joka ei olisi saavutettavissa kansallisella tasolla. Sen mukaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle koituva haitta sen osalta, kuinka se järjestää julkiset hankinnat, on suurempi kuin komission esiintuomat edut. Ehdotusten 84 artiklan 3 kohdan / 93 artiklan 3 kohdan vaikutus, kun kansallisella valvontaelimellä olisi toimivalta viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi 20. Tämä ehdotuksen näkökohta edellyttäisi, että Yhdistynyt kuningaskunta antaisi kansalliselle valvontaelimelleen toimivallan puuttua tällä hetkellä kansallisille tuomioistuimille kuuluvaan ratkaisuvaltaan sen osalta, noudatetaanko julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, kun valvontaelin havaitsee rikkomisen seurantaa ja oikeudellista neuvonantoa koskevissa tehtävissään (ks. direktiiviehdotusten 84 artiklan 3 kohdan / 93 artiklan 3 kohdan viimeinen kappale). Kyseessä on lainkäyttötehtävä, jonka toteuttamisella voi olla vaikutusta toisten tai kolmansien osapuolten sekä hankintaviranomaisen oikeuksiin (tällainen voi olla menestymättömän ja valituksen tehneen toimittajan lisäksi myös menestynyt toimittaja, jonka kanssa hankintaviranomainen on tehnyt sopimuksen, koska lainkäyttövalta antaisi mahdollisuuden julistaa sopimuksen pätemättömäksi). 21. Valvontaelimen muut tehtävät, sellaisina kuin ne esitetään 84 artiklan 3 kohdassa, ovat pääasiassa hallinnollisia tai säänteleviä. Ehdotuksella velvoitettaisiin näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta yhdistämään yhteen elimeen hallinnollisia ja säänteleviä tehtäviä sekä lainkäyttötehtäviä, joihin kuuluu tietyissä tapauksissa oikeus ottaa lainkäyttövalta, joka tällä hetkellä kuuluu Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa yleisen oikeusasteen tuomioistuimelle "Public Contracts Regulations" 2006:n (muutettuna SI 2006/5) 9 jakson mukaan, jolla pantiin täytäntöön julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisen ehkäisemistä koskeva direktiivi 89/665/ETY (muutettuna). Viimeksi mainitussa direktiivissä kunnioitettiin jäsenvaltioiden moninaisia oikeudellisia perinteitä antamalla jokaisen itse määrittää elimet, jotka ne katsovat sopiviksi harjoittamaan lainkäyttövaltaa tai ratkaisemaan toimittajien ja hankintaviranomaisten välisiä kiistoja. 22. Valiokunta katsoo, että direktiiviehdotusten 84 artiklan 3 kohdan / 93 artiklan 3 kohdan viimeisellä kappaleella puututaan perusteettoman paljon jäsenvaltioiden asioihin, kun siinä vaaditaan lainkäyttötehtävien ja muiden kuin lainkäyttötehtävien yhdistämistä tietyllä tavalla yhteen elimeen ja vaaditaan, että elimen olisi voitava viedä tuomioistuimilta tehtävä, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on niille osoittanut direktiivin 92/13/ETY nojalla oikeuskeinoiksi. 23. Valiokunta katsoo myös, että tällainen tehtävien yhdistäminen on hyvin todennäköisesti omiaan estämään valvontaelintä toimimasta oikeudellisesti ilman epäilystä eturistiriidoista, vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaa. Tämä vaarantaa yhden näiden kahden direktiivin perusperiaatteista, joka on oikeusvarmuuden lisääminen hankintasopimusten tekemisessä. 24. Panemme merkille, että tätäkään komission ehdotuksen näkökohtaa ei sisällytetty CM\895735.doc 7/8 PE485.886v01-00
vihreään kirjaan eikä kuulemiseen vastoin pöytäkirjan N:o 2 2 artiklaa 11 eikä sitä sisällytetty komission vaikutustenarviointiin. Sen sijaan vaikutustenarvioinnissa todellakin painotetaan valvontaelimen tehtävää oikeudenkäyntien ehkäisemiseksi 12. Tästä seuraa, että ehdotuksesta puuttuvat ne tiedot, jotka komission on pöytäkirjan N:o 2 5 artiklan mukaan esitettävä, nimittäin selvitys, jonka sisältämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella "voidaan arvioida [...] kun kyse on direktiivistä, sen vaikutuksia lainsäädäntöön, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön", ja syyt, joiden perusteella lainkäyttötehtävän osoittaminen valvontaelimelle on tarpeen EU:n tavoitteen saavuttamiseksi "osoitetaan laadullisesti ja, aina kun se on mahdollista, määrällisin perustein". 25. Toteamme tämän vuoksi, että ehdotuksen tämä näkökohta on epäoikeutettua puuttumista Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliseen oikeusjärjestykseen, jossa hallinnolliset tehtävät ja lainkäyttötehtävä on perinteisesti erotettu toisistaan ja että se on omiaan myös rikkomaan oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin, vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU:n perusoikeuskirjaa. Sellaisinaan oikeudelliset esteet ehdotuksen tämän näkökohdan täytäntöönpanemiselle ovat suurempia kuin siitä mahdollisesti saatavat hyödyt. 26. Katsomme näistä syistä, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. 27. Walesin kansalliskokous on tullut samaan johtopäätökseen. Ymmärtääksemme myös Skotlannin parlamentti on tullut samaan johtopäätökseen. 11 Ks. edellä 16 kohta. 12 Ks. edellä 12 kohta. PE485.886v01-00 8/8 CM\895735.doc