Liitteet hallituksen esityslistaan 22.5.2015, klo 9.00 No 5 / 2015
KANNANOTTO SUOMEN SAIRAANKULJETUSLIITON (SSK) TIEDOTTEESEEN KOSKIEN NORDIC HEALTHCARE GROUPIN (NHG) ENSIHOIDON KUSTANNUSSELVITYSTÄ NHG:n selvityksessä on lukuisia puutteita. Puutteet johtavat yksiselitteisesti siihen, ettei sitä voida käyttää arvioitaessa ensihoitopalvelun eri tuottamistapojen kustannuseroja. SSK on kuitenkin tarkoitushakuisessa tiedotuksessaan vaiennut puutteista. Rajoitun kannanotossani käsittelemään ensihoidon yksikkökustannuksia sekä ensihoitajien palkkakustannuksia, jotka on SSK:n toimesta nostettu voimakkaimmin esiin. Selvityksen mukaan yksityinen sektori voi tuottaa henkilöstön ympärivuorokautiseen ambulanssiin käyttäen 1,2 henkilötyövuotta julkista sektoria vähemmän. Selvityksen mukaan ensihoitajasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat julkisella sektorilla n. 10% korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. 1) Selvityksen tiedonkeruu Julkisen sektorin osalta tiedot kerättiin ensihoidon vastuulääkäreiden henkilökohtaisten puhelinhaastattelujen ja sähköpostikyselyjen avulla. Palkkatiedot kerättiin julkisista lähteistä. Yksityisen sektorin osalta kaikki tiedot, mukaan lukien palkkatiedot, saatiin internetpohjaisen kyselyn kautta. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. On epäselvää, miksi yksityisen sektorin vastaukset kerättiin nimettöminä. 2) Vertailukohde Tutkimuksessa verrattiin yhden ympärivuorokautisen ambulanssin miehittämiseen tarvittavia henkilöresursseja, ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Ympärivuorokautinen ambulanssi voi toimia välittömässä lähtövalmiudessa, tai varallaolossa. Välittömässä lähtövalmiudessa koko työaika on palkallista aktiivityötä, kerryttäen tuntikertymää. Varallaolossa henkilöstö toimii esim. 15- minuutin lähtövalmiudessa. 15 minuutin varallaoloajalla maksetaan 20-30% normaalista tuntipalkasta, eikä varallaoloaikaa kirjata tuntikertymään. Varallaolovuoron aikana tehdyt aktiivityötunnit luonnollisesti korvataan täysimääräisesti, ja kerryttävät tuntikertymää täysimääräisesti. Tutkimuksessa ei ole määritelty, kuinka valmius on toteutettu. On selvää, että yksityisen sektorin osalta on käytetty enemmän varallaoloa. Välitöntä lähtövalmiutta on käytännössä mahdotonta toteuttaa yksityisen sektorin ilmoittamalla henkilötyövuosien määrällä. Varallaolo heijastuu myös kustannuksiin. Kyselyssä ei ole kartoitettu valmiuden toteuttamistapaa (välitön lähtövalmius vai varallaolo), joten selvitys on suunniteltu puutteellisesti. Koska tutkimus on toteutettu ilman vertailukohteiden vakiointia, ei siitä voida tehdä mitään johtopäätöksiä. 3) Tiedotus NHG esittää selvityksensä aluksi merkittäviä rajoituksia liittyen tulosten merkittävyyteen ja tulkintaan:
Varallaolon vaikutusta kustannuseroihin ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella verifioida Tarkastelu on rajattu tuotannon yksikkökustannuksiin, ja se ei huomioi o katetta, jonka yksityinen sektori sisällyttää hintoihinsa o hallinnon kustannuksia eikä niissä mahdollisesti esiintyviä eroja toimijoiden välillä o julkisen sektorin saamaa alv-palautusta hankinnoista o perus ja hoitotason yksikköjen määrää tai suhdetta yksityisessä ja julkisessa palveluntuotannossa Ensihoidon palveluntuotannon kokonaiskustannuksiin vaikuttavat lukuisat seikat, joiden osalta toimijoita ei voi saattaa vertailukelpoisiksi. Näitä seikkoja ovat: o Eroavaisuudet palvelutasopäätösten mukaisissa vaateissa ambulanssien lähtövalmiudelle o Eroavaisuudet 24/7 ja osan vuorokautta toimivien ambulanssien määrissä o Sovitut yhteistyömallit esim. sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välillä, jossa pelastuslaitos on valmiudessa samanaikaisesti sekä pelastuslain mukaisesta toiminnasta että ensihoidosta o Eroavat käytännöt siirtokuljetusten osalta SSK:n tiedotus ei kuitenkaan mainitse näistä merkittävistä rajoituksista. Selvitys ei huomioi mahdollisia eroja perus- ja hoitotason henkilöstön jakaumissa yksityisellä ja julkisella sektorilla, jolla on vaikutusta kustannuksiin. Selvityksessä esitetään, että julkisella sektorilla on enemmän arkilomapäiviä, mikä nostaa yhden yksikön miehittämiseen tarvittavaa työntekijämäärää. Todellisuudessa uusi työehtosopimus on nostanut yksityisen sektorin lomapäivien määrän julkisen sektorin tasolle. Selvitys keskittyy arvioimaan yhden yksikön kustannuksia, joten siitä ei tule tehdä johtopäätöksiä koskien kustannuseroja koko ensihoitopalvelun tuottamisessa. Selvityksessä ei siis huomioida esim. eroja sairaanhoitopiirien palvelutasopäätöksissä, sovittuja yhteistyömalleja pelastustoimen kanssa, eroavia käytäntöjä siirtokuljetusten osalta, yksityisen sektorin voittomarginaalia, julkisen sektorin ylijäämän palautuksia sairaanhoitopiireille ja ensihoitopalvelun muita kuin yksikkökohtaisia kustannuksia (mm. hallinto, tukipalvelut, tietojärjestelmät, koulutus, kenttäjohtamisjärjestelmä, velvoite varautua häiriötilanteisiin). Lisäksi on huomioitava, että Oulu-Koillismaan alueella tehtiin vuonna 2014 laskennallinen selvitys kustannuseroista. Selvityksessä käytettiin vertailupohjana välittömän lähtövalmiuden ambulanssia, ja siinä huomioitiin lisäksi yksityisen sektorin uusi työehtosopimus. Julkinen sektori osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi tuottaa henkilöstö ympärivuorokautiseen välittömän lähtövalmiuden ambulanssiin. Taneli Väyrynen Ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri
11.5.2015 Distriktsdirektörens beslutsförteckning Sairaanhoitopiirin johtajan päätösluettelo 12 Hankintapäätös: uusi sadevesiviemäri Hietalahdenkadulle SVJ; Sundström Ab Oy, 48 000 13 Dokumenttien hallintatyöryhmän asettaminen (Potilastyöhön liittyvien ohjeistusten ja dokumenttien luokittelun kehittäminen ja tavoitettavuuden parantaminen) 14 Hankintapäätös: Vaasan keskussairaalan verkkopalvelun www.vaasankeskussairaala.fi uudistus ja toteutus EPiServerjulkaisujärjestelmällä sekä ylläpito- ja tukipalvelut; Solita Oy; toteutus 132 540 + tukipalvelu ja lisenssikustannukset 2 vuodelta yht. 86 184. 15 Hankintapäätös: Vivid E9-ultraäänilaitteen päivitys kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osastolle; GE Healthcare Finland Oy; n. 68 600 16 Lääkeainetyöryhmän päivittäminen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015-2016 Förvaltningsdirektörens beslutsförteckning Hallintojohtajan päätösluettelo 30 Anomus kadonneiden silmälasien korvaamisesta 31 Diatermia/kudosfuusiolaitteiden hankinta
11.5.2015 Chefsöverläkarens beslutsförteckning Johtajaylilääkärin päätösluettelo 36 Lupa opinnäytetyölle: Käsittelytavan merkitys vaaratapahtumista oppimisessa ; VAMK/ kehittämisen ja johtamisen linjan opiskelija Mari Plukka 37-38 Individuellt tillägg för läkare på basen av specialkunnande för tvåspråkig patientdokumentation 39 Lupa opinnäytetyölle: Akuuttihoidon päivittäisen toiminnan johtamisen tiedon hallinnan vaikutus vuorovastaavan työhön ja hoitoprosesseihin ; hoitotieteen opiskelija Turun yliopistossa, Laura-Maria Peltonen 40 Lupa lääketieteelliselle rekisteritutkimukselle Suomalainen Idiopathic pulmonary fibrosis, IPF-rekisteri ; dosentti Marjukka Myllärniemi Helsingin yo ja HUS. Administrativa överskötarens beslutsförteckning Hallintoylihoitajan päätösluettelo 36 Ändring till tjänsteregistret: en tjänst för byråsekreterare ändras till en befattning vid patientjournalarkivet fr.o.m. 1.5.2015. 37 Ändring till tjänsteregistret: en tjänst för röntgenskötare ändras till en befattning fr.o.m. 5.6.2015. 38 Anhållan om ledighet för hälsovetenskaplig forskning; planerare Sari West. 39 Ändring till tjänsteregistret: en tjänst för hygienskötare ändras till en befattning fr.o.m. 1.7.2015. 40 Tillstånd för examensarbete för sjukskötarexamen Skiftesarbete och hälsa en kvantitativ studie om hur skiftesarbete påverkar kost och motionsvanor hos sjukskötare, två sjukskötarstuderande från Yrkeshögskolan Novia
versio 25.2.2015 Sopimus verkostoperiaatteella toimivan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella toimivan syöpäkeskuksen perustamisesta ja aiesopimus hallinnollisesti yhdistetyn syöpäkeskuksen perustamisesta 1 Omistajaosapuolet Turun yliopisto (jäljempänä TY) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä VSSHP) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä SatSHP) ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä VSHP) 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus Syöpäkeskuksen tarkoituksena on toimia osana Kansallista syöpäkeskusta (Comprehensive Cancer Center Finland, FICAN). FICAN tavoitteena on koordinoida ja ohjata syövän hoitoa ja translationaalista sekä kliinistä tutkimusta. Tavoitteena on syövän hoidon ja diagnostiikan integroiminen tiiviimmin korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Toiminnalla voidaan kehittää ja ylläpitää valtakunnallisesti ja alueellisesti yhdenvertaista, ajantasaista, laadukasta ja yksilöllistettyä syövän hoitoa tulevaisuudessa. Alueellisten erva-alueiden syöpäkeskusten koordinaatiokeskukseksi (FICAN-NCC) on ehdotettu Helsinkiä. Tyks ervan Syöpäkeskus yhtenä toimijana viidestä erva-alueesta on oleellinen osa yhteistä koordinointia oman alueensa sote-ervan palveluiden järjestämissopimuksen puitteissa. Syöpäkeskus vastaa yhteen keskeisimmistä kansanterveydellisistä haasteista, joihin puuttumista muutoksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää. Syövän hoidon näkökulmasta haasteita ovat lisääntynyt syöpätapausten esiintyvyys ja niistä aiheutuvat kustannukset, joita nostaa elinikää pidentävät lääkkeet ja lisääntynyt henkilöstöresurssien tarve. Vaikka syövän hoitotulokset ovat hyviä, syöpäpotilaan näkökulmasta haasteena ovat edelleen alueelliset erot hoitoon pääsyssä, syövän diagnosoinnin, hoitojen, kuntoutuksen ja saattohoidon saatavuudessa ja ennusteessa. Nopeasti kehittyvän syövän diagnostiikan ja hoidon kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää yhtenäisten hoitolinjojen jatkuvaa päivitystä ja korkeatasoista tutkimustyötä sekä siihen perustuvaa opetusta ja koulutusta kansallisesti koordinoidulla tavalla.
versio 25.2.2015 Toimiessaan osana syövän kansallista osaamiskeskusta Tyks ervan Syöpäkeskus tarkoittaa laajan hoitokokonaisuuden ja syöpäpotilasryhmän hoitamiseen tarkoitettua keskusta, jossa korkeatasoinen tutkimustoiminta ja opetus ovat vahvasti integroituneena osaksi diagnostiikkaa ja hoitoja. Sen tehtävänä on organisoida ja johtaa sairaalan ja yliopistoyksiköiden muodostamien monialaisten diagnostiikka- ja hoitoryhmien toimintaa keskinäisin sopimuksin. Lopullisena hyödynsaajana toimijoiden lisäksi on Tyksin erva-alueen väestö. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia verkostomaisen syöpäkeskuksen perustamisesta ja toiminnasta sekä omistajaosapuolten syöpäkeskukseen liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Syöpäkeskuksen perustamisen on katsottu olevan kaksivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa omistajaosapuolten on tarkoitus perustaa syöpäkeskus verkostomaisena toimijana, jonka toimintaa koordinoidaan keskitetysti. Ensimmäisen vaiheen osalta tällä sopimuksella muodostetaan kyseinen verkosto ja sovitaan sen toimintaperiaatteista, verkostoon kuuluvista yksiköistä, päätöksenteosta, keskinäisestä kustannusvastuusta ja sitoutumisesta yhteisesti tehtyihin päätöksiin. Tämän ensimmäisen vaiheen osalta tämä sopimus sitoo omistajaosapuolia. Toisessa vaiheessa osapuolten tarkoituksena on syventää osapuolten välistä yhteistyötä ainakin osassa verkostoa. TY:n ja VSSHP:n tavoitteena on kehittää omista syöpäkeskukseen kuuluvista yksiköistään hallinnollisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka voi myös toimia useammalla paikkakunnalla. Muut omistajaosapuolet voivat joko liittyä osaksi samaa kokonaisuutta tai pysyä aiemmassa verkostomaisessa yhteistyössä. Tämän toisen vaiheen osalta tämä sopimus ilmaisee osapuolten yhteisen tahtotilan ja on luonteeltaan aiesopimus kehitystyöhön osallistumisesta. 3 Syöpäkeskuksen nimi Syöpäkeskuksen nimi on Tyks erva Syöpäkeskus (Turku University Hospital Cancer Center). Syöpäkeskus toimii valtakunnallisen syöpäkeskuksen (FICAN) osana Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen alueellisena syöpäkeskuksena. 4 Syöpäkeskuksen tehtävät Syöpäkeskuksen tehtävänä on varmistaa ja seurata Tyksin erva-alueen syöpäpotilaiden hoitoon pääsyn tasa-arvoa, lisätä ja seurata diagnostiikan ja hoidon laatua ja yhdenmukaisuutta sekä edistää näitä koskevan korkeatasoisen kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen toteutumista. Lisäksi syöpäkeskuksen tehtäviin kuuluu valtakunnallisesti jaetun syöpälajikohtaisen koordinaatiovastuun mukaisesti vastata korkeatasoisen syövän hoidon, opetuksen ja tutkimuksen koordinoinnista sekä vastata yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa koko hoitoketjun alueella. Verkostomaisen syöpäkeskuksen toimiala kattaa kaikki omistajaosapuolten syöpää hoitavat ja tutkivat sairaanhoidon erikoisalat ja toimipisteet hallinnollisen ohjausryhmän päätöksen mukaisesti. 5 Syöpäkeskuksen hallintorakenne ensimmäisessä vaiheessa
versio 25.2.2015 Ensimmäisessä vaiheessa syöpäkeskus perustetaan verkostomaisella rakenteella. Syöpäkeskus muodostuu omistajaosapuolten yksiköistä, joiden kuulumisesta keskukseen on yhteisesti sovittu osapuolten kesken. Syöpäkeskukseen kuuluu lisäksi yhteisiä resursseja, jotka on hallinnollisesti sijoitettu VSSHP:n organisaatioon. Yhteisten resurssien tarkoituksena on ylläpitää verkostoa ja huolehtia jäljempänä sovituista tehtävistä. Verkostomainen toimintatapa tarkoittaa sitä, että hallinnollisesti syöpää hoitavien yksiköiden organisatorinen sijoitus ei muutu, mutta yksikkö sitoutuu toimimaan yhteisesti sovittujen hoitoketjujen, toimintatapojen ja hoitoprotokollien mukaan. Yksikkö sitoutuu myös tuottamaan yhteisesti sovitut toiminnan seurannan tunnusluvut ja laatumittarit sekä olemaan osa yhteistä syöpäkeskusta keskuksen materiaaleissa ja verkkosivuilla. Yksikkö sitoutuu myös edistämään Syöpäkeskuksessa tehtävän tutkimuksen tulosten translaatiota osaksi hoitoketjuja ja potilaskokeita. 5 Syöpäkeskuksen hallintorakenne toisessa vaiheessa Edellä kohdassa 4 kuvatun toimintamallin vakiinnuttua osapuolten tavoitteena on perustaa hallinnollisesti yhtenäinen syöpäkeskus, jonka hallintomalli noudattaa EU:n ja Suomen valtion lainsäädännön mukaisia ohjeita ja mahdollistaa kuntayhtymien ja yliopiston yhteisomistuksen ja public-private yhteistyön. Yhtenäisen syöpäkeskuksen rinnalla voidaan edelleen jatkaa aiempaa verkostomaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että yhteinen syöpäkeskus voisi aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta lukien. Ensisijaisesti kiinnostuksensa hallinnollisesti yhtenäiseen syöpäkeskukseen ovat ilmaisseet VSSHP ja TY. Toisen vaiheen toimintamalli luodaan erillisellä sopimuksella. 6 Verkostomaisen syöpäkeskuksen yhteiset resurssit VSSHP perustaa syöpäkeskuksen yhteisiä resursseja varten oman kustannuspaikkansa, jossa seurataan toiminnan tuloja ja menoja. Kustannuspaikka toiminnan aloittamisvaiheessa on Tutkimuspalvelut / Toimialue 6 /?. Yhteisiä resursseja koskevassa taloudenpidossa ja päätöksenteossa noudatetaan VSSHP:ssä voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita. Kustannuspaikalle vuodeksi 2015 valmisteltu budjetti on sopimuksen liitteenä. Vuoden 2016 talousarvioesitys valmistellaan elokuun loppuun 2015 mennessä ja siitä aiheutuvat kustannukset huomioidaan omistajaosapuolet (TY, VSSHP, SatSHP ja VSHP) omassa taloussuunnittelussa. Omistajaosapuolilla on oikeus saada myös tilikauden aikana VSSHP:ltä pyynnöstä selvitys kustannuspaikan sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Yhteisiin resursseihin varatulla määrärahalla katetaan verkoston hallinnoinnista (esim. osa-aikaisen johtajan ja tieteellisen johtajan ja koordinaattorin palkkakulut), yhteisten hoitoketjujen, toimintatapojen ja hoitoprotokollien valmistelusta sekä keskuksen toimintamallin kehitystyöstä aiheutuvia kustannuksia. Syöpäkeskukselle nimetään johtaja, jonka tehtävänä on vastata verkoston johtamisesta, syöpäkeskuksen kehittämisestä sekä muista jäljempänä määritellyistä tehtävistä. Syöpäkeskuksella on myös tutkimusjohtaja, jonka tehtävänä on edistää ja
versio 25.2.2015 kehittää verkostossa harjoitettavaa tutkimustoimintaa. Syöpäkeskuksen johtajan ja tutkimusjohtajan tehtävät voivat liittyä johonkin muuhun omistajaosapuolten tehtävään. 7 Ohjausryhmät Syöpäkeskuksen hallintoa varten perustetaan hallinnollinen ohjausryhmä ja tieteellinen ohjausryhmä, joihin omistajapuolet valitsevat edustajansa. Hallinnollisena ohjausryhmänä toimii VSSHP johtoryhmän 15.10.2014 nimeämä suunnittelu- ja ohjausryhmä, jonka toimiaika jatkuu 31.12.2016 asti. Tässä suunnittelutyöryhmässä on edustajat Turun yliopistosta (4), VSSHP (4), SatSHP (1), VSHP (1) sekä Turun kaupungilta (1). Kokouksiin osallistuu myös hankkeeseen palkattu suunnittelija. Omistajaosapuolilla on oikeus valita ohjausryhmiin edustajiaan jäljempänä sovitun kustannusvastuun mukaisessa suhteessa. Kullakin omistajaosapuolella on kuitenkin oikeus saada vähintään yksi edustaja kumpaankin ohjausryhmään. Kumpaankin ohjausryhmään valitaan vähintään kuusi jäsentä. Jäsenillä voi olla varajäsenet. Hallinnollinen ohjausryhmä vastaa syöpäkeskusta koskevien merkittävien hallinnollisten asioiden valmistelusta ennen niiden saattamista päätöksentekoon VSSHP:ssä tai muissa omistajaorganisaatioissa. Hallinnollinen ohjausryhmä 1. määrittelee verkostomaiseen syöpäkeskukseen kuuluvat yksiköt, 2. vahvistaa yhteisesti noudatettavat hoitoketjut, toimintatavat ja hoitoprotokollat, 3. hyväksyy syöpäkeskuksen talousarvion ja tilinpäätöksen, 4. hyväksyy avainhenkilöiden rekrytoinnit, 5. hyväksyy merkittävät hankinnat ja 6. päättää muista sellaisista asioista, jotka sen katsoo kuuluvan sen käsiteltäväksi. Hallinnollinen ohjausryhmä määrittelee itse edellä mainittujen asioiden osalta, mitkä kuuluvat sen käsiteltäviksi (esim. mitkä rekrytoinnit katsotaan avainhenkilöiden rekrytoinneiksi). VSSHP nimeää hallinnollisen ohjausryhmän jäsenistä sille puheenjohtajan. Asioiden valmistelusta, esittelystä ja syöpäkeskuksen hallintoa koskevasta muusta raportoinnista hallinnolliselle ohjausryhmälle vastaa syöpäkeskuksen johtaja. Syöpäkeskuksen toiminnan kannalta on mahdollisesti tarpeen delegoida syöpäkeskuksen johtajalle päätösvaltaa syöpäkeskuksen toimintaa koskevissa asioissa (esim. oikeus hyväksyä tietyt ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävät tutkimussopimukset). Jos tällainen delegointi katsotaan tarpeelliseksi, hyväksytään se ensin hallinnollisessa ohjausryhmässä ja toimeenpannaan tämän jälkeen VSSHP:ssä noudatettujen toimintatapojen mukaisesti.
versio 25.2.2015 Tieteellinen ohjausryhmä vastaa syöpäkeskuksessa tehtävän tutkimustyön suuntaviivoista sekä pyrkii edistämään Syöpäkeskuksen tutkimustoiminnan päämääriä. Tieteellisen ohjausryhmän puheenjohtajan nimeää Turun yliopisto. Asioiden valmistelusta, esittelystä ja syöpäkeskuksen tieteellistä toimintaa koskevasta muusta raportoinnista tieteelliselle ohjausryhmälle vastaa syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja. Asioiden valmistelusta, esittelystä ja syöpäkeskuksen tieteellistä toimintaa koskevasta muusta raportoinnista tieteelliselle ohjausryhmälle vastaa syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja. Syöpäkeskuksen toiminnassa noudatettavista menettelytavoista sovitaan tarkemmin osapuolten kesken ohjausryhmissä. 9 Osapuolten kustannusvastuut verkostomaisessa syöpäkeskuksessa Syöpäkeskuksen sairaanhoidon toteutus on tämän sopimuksen ulkopuolella ja rahoitetaan kokonaisuudessaan toiminnasta saatavalla tulorahoituksella (kuntamyynti). Sen sijaan hoitoketjutyö, hoitoon pääsyn seuranta, laadunarviointi yhdessä sovituilla mittareilla ja laatumittarien luominen sairaanhoitopiirien tietojärjestelmistä, tiedonkulun edistäminen (sekä potilaalle että ammattilaisten kesken), yhteisten nettisivujen luominen sekä koordinoitu opetus ja tutkimus kuuluvat verkostomaisen syöpäkeskuksen toimialaan. Tutkimustoiminnan perusrahoitukseen osallistuvat sovitun jakosuhteen mukaan omistajaosapuolet, mutta tavoitteena on vähitellen saada toimintaan mukaan myös merkittävä määrä ulkopuolista rahoitusta eri tutkimusrahoittajilta ja public-private yhteistyön kautta. Syöpäkeskuksen yhteisten resurssien toiminta perustuu sille vuosittain vahvistettuun talousarvioon, joka tulee käsitellä hallinnollisessa ohjausryhmässä tämän sopimuksen mukaisesti. Aiempaan talousarvioon tehtäville resurssilisäyksille, jotka ylittävät tavanomaisen kustannuskehityksen, tulee hallinnollisessa ohjausryhmässä saada kaikkien osapuolten hyväksyntä. TY vastaa 4/10, VSSHP 4/10, SatSHP 1/10 ja VSHP 1/10 syöpäkeskuksen yhteisistä resursseista aiheutuvista vuosittaisista kustannuksista. TY, SatSHP ja VSHP suorittavat tämän jakoperusteen mukaisen osuuden kustannuksista VSSHP:lle laskua vastaan. VSSHP laskuttaa omistajaosapuolilta niiden osuuden kustannuksista vuosittain ennakkona kesäkuun loppuun mennessä, jos muuta ei ole sovittu. Ennakkokorvauksen perusteena on syöpäkeskuksen talousarvio. VSSHP on velvollinen toimittamaan helmikuun 15. päivään mennessä selvityksen edellisen vuoden toteutuneista kustannuksista. Selvityksen perusteella oikaistaan suoritettua ennakkolaskutusta vastaamaan toteutuneita kustannuksia, ja VSSHP huolehtii tämän mukaisesti joko lisälaskujen lähettämisestä tai hyvitysten tilittämisestä omistajaosapuolille helmikuun aikana. Laskuille annetaan vähintään 14 päivän maksuaika. Omistajaosapuoli on velvollinen suorittamaan erääntyneelle saatavalle lain mukaista viivästyskorkoa. Laskuihin lisätään kulloinkin voimassaoleva arvonlisävero. Erikseen sovittaessa voivat omistajaosapuolet osallistua kustannuksiin myös rahoittamalla suoraan syöpäkeskuksen toiminnassa tarvittavia resursseja
versio 25.2.2015 (esimerkiksi osallistumalla tietyn vakanssin palkkakustannuksiin sivuvirkajärjestelyn luonteisesti). Sopiminen tämän osalta tapahtuu hallinnollisessa ohjausryhmässä. 8 Toiminnan resurssit vuoden 2015 aikana 9 Salassapito Tämän sopimuksen liitteenä on syöpäkeskukselle valmisteltu vuoden 2015 talousarvio perustuen toiminnan minimikustannuksiin. Sopijapuolet hyväksyvät liitteen mukaisen talousarvion. Talousarvioon sisältyy kolme perustamisen edellyttämää vakanssia mukaan lukien syöpäkeskuksen sairaanhoidollisen ja tutkimusjohtajan vakanssit. Vakanssit pyritään täyttämään niin, että johtavat viranhaltijat voivat osallistua vuoden 2016 talousarvion ja toiminnan suunnitteluun. Salassapidosta omistajaosapuolten välillä on voimassa, mitä laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on säädetty. Kukin omistajaosapuoli vastaa siitä, että se tekee asianmukaiset salassapitoa osoittavat merkinnät toiselle omistajaosapuolelle mahdollisesti luovutettavaan salassa pidettävään materiaaliin. 10 Voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki omistajaosapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi. 11 Irtisanominen ja sopimuksen päättymisen seuraukset Omistajaosapuolella on oikeus irtisanoa sopimus toimittamalla muille osapuolille kirjallinen irtisanomisilmoitus viimeistään kaksitoista (12) kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä, jolloin irtisanominen tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta. Irtisanomisen seurauksena syöpäkeskuksen käyttöön hankittu omaisuus jää omaisuuden hankkineen osapuolen omaisuudeksi, ellei hankintaa tehtäessä ole toisin sovittu. 12 Sopimuksen muutokset Tätä sopimusta voidaan muuttaa ainoastaan omistajaosapuolten välisellä uudella kirjallisella sopimuksella. Tätä sopimusta liitteineen on tehty neljä (4) samasanaista kappaletta, yksi kullekin omistajaosapuolelle. Päiväys TURUN YLIOPISTO
versio 25.2.2015 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Asiasivu 16(19) Elin Kokouspäivä sivu Hallitus 131 17.09.2012 131 Lihastautien 3 vuoden professuurin rahoitus Tampereen yliopistolle 2013-2015 JYL 32 Vaasan sairaanhoitopiiri on hallituksen päätöksellä 18.6.2007 90 rahoittanut Tampereen yliopiston osa-aikaista (50 %) tutkimusprofessuuria neuromuskulaaristen sairauksien tutkimiseksi 1.9.2007 alkaen yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Vaasan lääketieteellisen säätiön, Lihastautiliiton ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Vaasan sairaanhoitopiirin lahjaosuus on ollut 14 500 euroa vuodessa. Lahjakirja päättyy kuluvan vuoden lopussa. Tutkijaprofessori, dosentti Bjarne Udd on panostanut suuresti tutkimukseen myös Vaasan sairaanhoitopiirissä. Tutkimus on tuonut valtion varoja, ns. EVO-rahoja Vaasan sairaanhoitopiiriin ja auttanut korkean ja laajan tason ylläpitämisessä myös muussa tutkimuksessa. Dosentti Udd työskentelee edelleen osa-aikaisena (10 %) Vaasan keskussairaalassa. Sairausryhmiä, joita hän tutkii, ilmenee myös piirin alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen esittää, että lahjoitusta lihastautien 50 %:n professuuria varten Bjarne Uddille jatkettaisiin vielä 3 vuotta. Lahjoittajista Lihastautiliitto ry on ilmoittanut, että sillä ei ole mahdollisuuksia jatkaa rahoittamista. Erva-vaihdosta huolimatta prof. Bjarne Uddin lihastautien erityisosaaminen on VSHP:lle lähivuosina tärkeää. Kolmen vuoden professuurin palkkakustannukset sivukuluineen olisivat 195 000 eli 65000 /vuosi. Kun Lihastautiyhdistys jää ilmoituksensa mukaisesti pois tulevasta kolmen vuoden professuurin lahjoituksesta, tulisi sen jättämä osuus jaettavaksi kolmen lahjoituksen tekevän sairaanhoitopiirin kesken. Alustavasti muut kaksi sairaanhoitopiiriä ovat ilmoittaneet osallistuvansa professuurin tukemiseen myös seuraavalla kolmivuotiskaudella, jonka jälkeen prof. Udd ilmoituksensa mukaan siirtyisi eläkkeelle. Vaasan lääketieteellinen säätiö on ilmoittanut osallistuvansa edelleen 5 000 eurolla. jatkuu Tarkastajien merkinnät Tiedoksianto Otteen oikeaksi todistaa
Asiasivu 17(19) Elin Kokouspäivä sivu Hallitus 17.09.2012 Lahjoittajatahot ja niiden vuotuinen kustannus olisi seuraava: Vaasan lääketieteellinen säätiö Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5 000 vuodessa 17 917 vuodessa 17 917 vuodessa 24 167 vuodessa Kun kultakin taholta päätös mahdollisesta lahjoituksesta on saatu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laaditaan lahjakirja Tampereen yliopistolle. Edellinen lahjakirja, joka umpeutuu 31.12.2012 liitetään tähän malliksi. Sitä muutetaan siten, että uusi lahjoitus on 3-vuotinen, jona aikana Vaasan sairaanhoitopiirin osuus on 3 x 17 917 eli yhteensä 59 751. LIITE 131 JYL: HALL: esittää, että Vaasan sairaanhoitopiiri rahoittaa Tampereen yliopiston osa-aikaista (50%) tutkimusprofessuuria Bjarne Uddille neuromuskulaaristen sairauksien tutkimiseksi edelleen 3 vuoden ajan 2013-2015. Lahjoitussumma on 17 917 /vuosi, yhteensä 59 751. Rahat ovat tähän asti menneet tutkimus-evo-rahoituksesta, jatkossa ne EVO-tutkimusmääräysten muuttumisen vuoksi otetaan sairaanhoidon hallinnosta. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tarkastajien merkinnät Tiedoksianto Otteen oikeaksi todistaa
SISÄINEN TARKASTUS Vuosisuunnitelma 2015 1(2) SISÄISEN TARKASTUKSEN VUOSISUUNNITELMA 2015 Sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymä xx.x.2015 xx Yleistä Sisäinen tarkastus on hallituksen ja johdon työväline, jolla se pyrkii varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden. Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on objektiivisesti ja riippumattomalla tavalla arvioida ja kehittää ohjaamisen ja johtamisen sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosesseja koko organisaatiossa. Sisäistä tarkastusta varten on Vaasan sairaanhoitopiiriin palkattu tarkastusassistentti. Tarkastusassistentin työ jaetaan Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymän (Söfuk) kanssa organisaatioiden välisen sisäistä valvontaa koskevan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tarkastusassistentti laatii hallituksen hyväksymän (18.6.2012 90) toimintaohjeen mukaisesti vuosittaisen työsuunnitelman joka käsitellään hallituksessa. Vuosisuunnitelmaan kirjataan sisäisen tarkastuksen vuosikohtaiset painopisteet. Sisäinen tarkastus voi johtajan ja/tai sairaanhoitopiirin hallituksen aloitteesta suorittaa myös erillisiä toimeksiantoja jotka ei sisälly suunnitelmaan. Tarkastusassistentti ja sairaanhoitopiirin johtaja voivat tarvittaessa sopia sisäisen tarkastuksen resurssin uudelleenpriorisoinnista. Keskeiset tavoitteet Sisäinen tarkastus jatkaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointia. Tarkastusassistentti pyrkii toimillaan edistämään henkilökunnan tietoisuutta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäistä tarkastusta markkinoidaan positiivisena keinona kehittää toimintaa niin organisaatio- kuin yksikkötasolla. Toimintavuoden 2015 aikana on tavoitteena kehittää sisäisen tarkastuksen laadunvarmistusta vastaamaan kansainvälisesti asetettuja ammattistandardeja (IPPF) sekä sairaanhoitopiirin omaa laatujärjestelmää. Resursointi Vaasan sairaanhoitopiirin ja Söfukin välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti tarkastusassistentin työpanos jaetaan siten, että sairaanhoitopiiri saa 70 prosenttia ja Söfuk 30 prosenttia (n. 6 päivää/kuukausi). Työpanos jakautuu karkeasti tarkastustoimintaan, konsultaatioon, laatutyöhön sekä muuhun toimintaan. Sisäisen tarkastuksen resursointi (VSHP) toukokuu-joulukuu 2015 Ala Päivä Tarkastustoiminta 60 Konsultaatio 5 Laatutyö 15 Muu toiminta 18 Päiviä yhteensä 98
2(2) SISÄINEN TARKASTUS Vuosisuunnitelma 2015 TARKASTUSSUUNNITELMA 2015 Tarkastussuunnitelma perustuu johdon riskiarvioon. Tarkastustyössä noudatetaan pääsääntöisesti suunnitelmaa, mutta suunnitelmasta voidaan tarvittaessa poiketa esille nousseiden asioiden niin vaatiessa. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma esitellään erillisessä liitteessä. KONSULTAATIO Sisäinen tarkastus avustaa operatiivista johtoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämisessä. Tarkastusassistentti voi tarvittaessa toimia asiantuntijana eri työryhmissä sekä toimia neuvoa antavana tahona sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevissa asioissa. Tarkastusassistentti ei kuitenkaan osallistu päätöksentekoon. LAATUTYÖ Sisäisen tarkastuksen laatutyön kehittäminen pitää sisällään muun muassa keskeisten prosessien kuvaamisen ja palautejärjestelmän käyttöönoton. Laatutyö tapahtuu sairaanhoitopiirissä ja Söfukissä rinnakkain. MUU TOIMINTA Vuosisuunnitelmaan varataan myös riittävästi aikaa suunnittelua, tiedonkeruuta ja raportointia varten. Sisäisen tarkastuksen tulee pysyä ajan tasalla merkittävimmistä riskitekijöistä sekä muun muassa organisaatiota koskevista muutosprosesseista. Tarkastusassistentti osallistuu aktiivisesti sellaisiin koulutuksiin ja ammattitapaamisiin, jotka tukevat sisäisen tarkastuksen tavoitteita. Koulutuksista ja ammattitapaamisista koituvat kustannukset, mukaan lukien työaika jaetaan VSHP:n ja Söfukin välillä sopimuksen mukaisesti. Poikkeuksena sellaiset tilaisuudet joihin osallistuminen tapahtuu yksiselitteisesti vain toisen organisaation intressien mukaisesti. Koulutukset ja ammattitapaamiset vuonna 2015 (koko vuosi) Koulutus / tapaaminen Toteuttaja Päiviä VSHP:n osuus Sisäisen tarkastajan ammattikurssi II IIA Finland 4 70% SHP:ien tarkastajien kevätopintopäivät SatSHP 2 100% Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Aluekoulutus 1 70% Vahvistetaan syksyllä 2015 1 70% Päiviä yhteensä 8 6,2 (n.) Raportointi Sisäinen tarkastus raportoi säännöllisesti sairaanhoitopiirin johtajalle ja hallitukselle vuositasolla sekä tarvittaessa. Sisäisen tarkastuksen suunnittelu ja koordinointi sekä vuosisuunnitelman tarkistukset käsitellään viiteryhmässä johon kuuluu sairaanhoitopiirin johtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja sekä tarkastusassistentti. Tarkastusassistentti antaa tilannekatsauksia viiteryhmälle. Ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.