Asemakaavan muutos kortteleissa 124 ja 125 (osa)

9.11.2010 Tahkovuori Asemakaavan muutos kortteleissa 124 ja 125 (osa) Kaavaselostus Asemakaavan muutos KAAVAN LAATIJA Postiosoite:, Tekninen toimisto, Nilsiäntie 78, PL 32, 73301 NILSIÄ Jukka Räsänen, maankäyttöteknikko p. 017-482 395 jukka.rasanen@nilsia.fi FCG Finnish Consulting Group Oy Timo Leskinen, aluepäällikkö Pauli Sonninen, suunnittelupäällikkö Lilian Savolainen, arkkitehti Kuopion toimisto, PL 1199 (Microkatu 1), 70211 KUOPIO p. 040 508 9680 timo.leskinen@fcg.fi p. 050 312 0241 pauli.sonninen@fcg.fi p. 050 312 0351 lilian.savolainen@fcg.fi Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallitus 4.5.2009 185 Kaavan hyväksyminen Kaupungin hallitus Kaupungin valtuusto

Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettuympäristö... 3 3.1.4 Tekninen huolto... 3 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt... 3 3.1.6 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireille tulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 9 4.6 Kaavan rakenne... 10 4.6.1 Mitoitus... 12 4.6.2 Palvelut... 12 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 4.8 Aluevaraukset... 13 4.8.1 Korttelialueet... 13 4.8.2 Muut alueet... 13 4.9 Kaavan vaikutukset... 13 Vaikutuksen kohde... 13 SANALLINEN SELITYS... 13 4.10 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset... 14 4.11 Ympäristön häiriötekijät... 14 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 4.13 Nimistö 14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 15 5.2 Toteutuksen seuranta... 15 P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus II Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 1 NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTELISSA 124 JA 125 (OSA) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Nilsiän kaupungin Tahkovuoren kortteleita 124 ja 125 (osa). Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 124, 125 (osa) ja 312 sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen, lähivirkistys- ja katualueet. Kuopiossa 9.11.2010 Pauli Sonninen Suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS 364 KÄSITTELYVAIHEET Nähtävillä luonnos 12.4.-27.4.2010 ehdotus Khall Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tahkolahden rannalla, noin 800 metriä Tahkon hotellilta lounaaseen, aivan laskettelurinteiden vieressä. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 2 Kuva1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan on nimetty sen korttelin numeron perusteella, jota muutos koskee. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa täydennysrakentaminen alueelle. 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksessa on kysymys nykyisen, vuonna 1994 valmistuneen asemakaavan muuttamisesta. Tonttien omistajat ovat esittäneet tarpeensa lisärakentamiselle ja tilamuutoksille. Kaavamuutoksella nostetaan korttelien tonttitehokuutta / rakennusoikeutta. Korttelin käyttötarkoitus matkailupalvelujen alueena RM säilyy. Alue liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja infrastruktuuriin sekä tukeutuu Tahkovuoren palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 1,6 hehtaarin suuruinen. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 3 Alue on vesistön, laskettelurinteiden ja muiden virkistyspalvelujen välittömässä läheisyydessä. Alueella on loma-asumista ja ravintolapalveluja. 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettuympäristö Kaava-alueella puusto on sekametsää: koivuja, kuusia, mäntyjä ja haapoja. Alueen länsipuolella, jyrkässä rinteessä on tiheä kuusimetsä, pohjoispuolella nuori männyntaimikko ja rannan puolella haapaa ja koivua. Rakennuspaikkojen korkeimmat kohdat ovat n. 16 m ympäröivää vesistöä korkeammalla. Pinnanmuodoltaan alue laskee jyrkästi Tahkonlahteen. Ranta on nopeasti syvenevä. Alueelle on rakennettu loma-asuntoja ja ravintolatiloja. Kuva 2: Ilmakuva alueen rakentamisesta 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus Alue on teknisen huollon piirissä. Alueen liikenne on laskettelun sesonkiaikana vilkasta. Kesällä liikennettä synnyttävät rannassa oleva uimarantatoiminta ja yleisötapahtumat. Liikenne ei aiheuta erityistä häiriötä. Kaava-alueella maanomistajina ovat, Huippupaikat Oy sekä yksityiset. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 4 Kuva 3: Kiinteistöjaotus. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Huomattava osa tavoitteista koskee vain maakuntakaavoitusta. Tällöin tavoitteet otetaan kuntakaavoituksessa huomioon maakuntakaavojen välityksellä. Asemakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan yhteen maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Tässä kaavassa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista koskevat seuraavat: 4.3. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 5 - rakentamisen tiivistäminen rakennetuilla alueilla 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Alueiden käytössä rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriö 21.12.1995 vahvistama seutukaava. Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Pohjois-Savon liitto on parhaillaan laatimassa Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 6.4.-11.5.2009. Nyt maakuntaluonnoksesta saadun palautteen perusteella ON valmisteltu maakuntakaavaehdotus, joka on julkisesti nähtävillä 8.3.- 4.5.2010. Kaavan tavoitteena on kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Kaavassa alueelle kohdistuu seuraavat merkinnät: - RM matkailupalvelujen alue (RM 331) rajautuu satama-alueeseen (lv 906) ja lähivirkistysalueeseen (LV 432), joka on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 6 Kuva 4: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaava Alueella on voimassa kaupungin valtuuston 1.4.2003 hyväksymä Tahkovuoren osayleiskaava. Siinä alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA). Kuva 5: ote Tahkovuoren osayleiskaavasta P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 7 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupungin valtuuston 9.4.2002 hyväksymä asemakaava, joissa alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM). Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2 ½ -kerroksisia rakennuksia, yhteisrakennusoikeuden ollessa 3 080 k-m². Kuva 6: ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nilsiän rakennusjärjestyksen 9.4.2002 13. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Nilsiän numeerista pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkastettu 2008. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajat ovat tehneet aloitteen rakennusoikeuden nostamisesta ja täydennysrakentamisesta. Nykyinen asemakaava ei mahdollista muutosta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavasuunnittelu käynnistettiin toukokuussa 2009. Asemakaavan muutoksesta on tiedotettu ympäristölautakunnassa / kaupunginhallituksessa 4.5.2009 185. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Keskeisimmät osalliset ovat maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt, vuokralaiset, naapurit, Nilsiän kaupungin tekninen toimi, Savon Voima ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Savon Liitto. 4.3.2 Vireille tulo Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan Nilsiän kaupungin kotisivuilla www.nilsia.fi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa kaavan valmisteluaineiston kanssa nähtäville. Luonnos ja OAS pidettiin nähtävillä 12.-27.4.2010. Kaavaehdotus on laadittu luonnoksesta saadut kannanotot ja Nilsiän kaupungin asettamat tavoitteet huomioiden. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava esitellään Pohjois-Savon ELY:n kanssa käytävässä viranomaisneuvottelussa. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Savon Voimalta ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) ja mahdollisesti niiltä kunnan hallintokunnilta, joiden toimialaa muutos koskettaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on saada toteutettua lisärakentaminen siten, että autopaikkaomavaraisuus tonteilla säilyy, rakentaminen sopii ympäristöön ja alueen toimintoihin. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 9 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Alue on toimiva ja häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Liikenne olisi alueella toimivaa ja liikenneturvallisuus säilyisi. Kunnan osalta rakentamisen toivotaan tapahtuvan vain välttämättömiin tarpeisiin. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Lisärakentaminen tulee sopia ympäristöön. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Rakennusoikeutta halutaan tonteilla nostaa. Autoliikenteen määrän pelätään kasvavan ja asuntojen määrän lisääntyessä tulevan pysäköintiongelmia. Autot eivät mahdu tonteille ja niitä pysäköidään kadun varteen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Aluksi selvitettiin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Vaihtoehdot Kuvat 7-8: Luonnoksia, joissa tutkittiin täydennysrakentamista jyrkkään rinteeseen. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 10 Kuva 9: Mökkimäinen esitys (alustava luonnos) rakentamisen porrastamisesta rinteeseen Kuva 10: Havainnekuva alustavan luonnoksen B esittämästä täydentävästä rakentamisesta. 4.6 Kaavan rakenne Asemakaavaluonnos Alue on lomarakennusten asuinaluetta. Korttelien välissä kulkevat tiet. Tahkolahdentietä jatketaan. Toinen teistä on uusi, jolle on annettava nimi. Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 11 Kuva 11: VE A pohjalta laadittu alustava kaavaluonnos Rinteeseen rakentamisesta päätettiin luopua, koska näkymät rinteisiin ja vesistöön olisivat osittain katkenneet ylempänä rinteessä sijaitsevilta lomaasunnoilta. Kuva 12: Nähtävillä 12.4.27.4.2010 pidetty kaavaluonnos P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 12 Kuva 13: Kaavaehdotus 4.6.1 Mitoitus 4.6.2 Palvelut Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 4 570 k-m2, joka vastaa noin e=0.28 alueen käytön tehokkuutta (koko suunnittelualue). Alueelle ei rakenneta palveluja. Alue tukeutuu Tahkovuoren palveluihin. 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla on ympäristövaikutuksia. Täydennysrakentamisella on vaikutusta kauko- ja lähimaisemaan. Rinteeseen rakentaminen edellyttää rakentamisen hienovaraista sovittamista, sopiva rakennusten etäisyyttä ja rakentamisen mittakaavaisuutta sekä ympäristöön sopivaa ulkoasua ja väritystä. Tätä tiheään rakennettaessa on vaikea täyttää. Ehdotus laadittiin nykyisen rakenteen säilyttävänä ratkaisuna. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 13 4.8 Aluevaraukset 4.8.1 Korttelialueet RM Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Aluevaraus Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m2) Tehokkuus (e) RM 1,0679 4 570 0.43 VL 0.2021 0 0 VU 0.1322 0 0 Katu 0.2079 0 0 Kaikki 1.6101 4 570 0.28 Ei ole maanalaisia tiloja 4.8.2 Muut alueet VU VL Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Lähivirkistysalue. Katualuetta 4.9 Kaavan vaikutukset Hankkeesta aiheutuvat keskeiset myönteiset tai kielteiset vaikutukset esitetty arvioiden seuraavin symbolein: +++ merkittävä myönteinen vaikutus ja/tai laaja vaikutusalue ++ kohtalainen myönteinen vaikutus ja/tai kohtalainen vaikutusalue + vähäinen myönteinen vaikutus ja/tai vähäinen vaikutusalue 0 vaikutuksia ei ole - vähäinen kielteinen vaikutus ja/tai vähäinen vaikutusalue - - kohtalainen kielteinen vaikutus ja/tai kohtalainen vaikutusalue - - - merkittävä kielteinen vaikutus ja/tai laaja vaikutusalue Vaikutuksen kohde +/0/ - KAUPUNKIRAKENNE SANALLINEN SELITYS - liittyminen taajamarakenteeseen ++ täydentää olemassa olevaa - olemassa olevien rakenteiden hyväksikäyttö ++ Liittyy täysin olemassa olevaan / täydentää sitä - yhdyskuntatekniikka (energia, ++ liitettävissä helposti nykyiseen ver- P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 14 vesi, jäte) - virkistysalueet 0 kostoon - kaavatalous + edullinen toteuttaa YMPÄRISTÖ - rakennettu ympäristö 0 Rakentaminen sovitetaan toteutettuun rakennuskantaan - häiriötekijät - pysäköinti kadun varteen - erityispiirteet 0 ei tiedossa LIIKENNE - liikenneverkko 0 säilyy nykyisellään - ajoneuvo- ja kevyt liikenne + kevyenliikenteen yhteys osoitetaan - huoltoliikenne - hieman hankaloituu tilan käydessä ahtaammaksi liikennöidä - liikenneturvallisuus - liikenteen lisääntyessä turvallisuus heikkenee - pysäköinti - pysäköintitarve voi hieman kasvaa ja esiintyä ongelmia sesonkiaikaan SOSIAALISET VAIKUTUKSET - elinolot ja viihtyisyys 0 ei vaikutusta KUNNALLISTALOUS - määrärahat / hankkeen kustannusarvio - aiheuttaa kustannuksia, ei määrärahavarausta - elinkeinoelämä + parantaa toimintaedellytyksiä 4.10 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset Maailman taloudessa on eletty varovaisia aikoja, mutta viimeisimmät merkit näyttävät että rakentaminen ja investointihalukkuus ovat taas elpymässä. 4.11 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Sesonkiaikaan liikenne ja ravintolatoiminta voi aiheuttaa jonkin verran häiriötä. 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset 4.13 Nimistö Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Kaavamuutoksen myötä syntyy uusi katu, joka on nimetty Tahkolahdenrinteeksi. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc

Kaavaselostus 15 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen lisärakentamisen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista on havainnollistettu viitesuunnitelmissa (alustavat luonnokset). 5.2 Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta. Kuopiossa 9.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuopion toimisto Pauli Sonninen, arkkitehti SAFA, YKS 364 Suunnittelupäällikkö Lilian Savolainen, arkkitehti suunnittelija P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0523\D2812_Asemakaavamuutos kortteli 124\C Suunnitelmat\Tekstit\EHDOTUS\Ksel_k124 ja 125_ehdotus.doc