Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus Jyri Liukko Helsingin yliopisto Suomen Aktuaariyhdistys ry 14.5.2013, Varma
Vakuutusaate todellinen [vakuutus]asiamies työskentelee etupäässä aatteen hyväksi, jotavastoin se, joka vaan ajattelee, mitä hän tällä geschäftillä voi ansaita, on ainoastaan tavallinen vakuutushuijari (Vakuutussanomat 1904; sit. Seitovirta 1963).
Vakuuttamisen elementit Perustana on tiede, välineenä liiketaloudellisuus ja päämääränä sosiaalipolitiikka Sven Palme (1910) (sit. A.Y. Näräkkä 1981)
Tutkimusasetelma Miten vakuuttamiseen liittyvillä ajattelutavoilla ja käytännöillä on muovattu ihmisten välisiä vastuusuhteita ja epävarmuuden hallinnan muotoja? Vakuutusajattelun muutos Teknis-institutionaalisten käytäntöjen muutos Yksityis- ja sosiaalivakuutuksen suhde Aineisto: Vakuutusmaailman vaikuttajien kirjoitukset ja puheenvuorot (Vakuutussanomat + muut lehdet) 1944 2010 Vakuutusmainonta 1945 1989 Hallinnolliset, poliittiset ja tieteelliset lähteet Tilastot 20.5.2013 4
Väitöskirjan kokonaisuus Vastuun yhteiskunnallistumisen historia Yksityisen sosiaalitaloudellistaminen Vakuutustalouden kahtiajaot Kaukonäköisyyden kauppaaminen Riskiluokittelun politisoiminen Suomalainen vakuutusyhteiskunta 2000-luvulla Miten vakuutus meitä yhdistää ja erottaa 20.5.2013 5
Riskin jakamisen ehdot: tasaus vai erottelu Sosiaalinen (ja yksilöllinen oikeudenmukaisuus) vs. aktuaarinen oikeudenmukaisuus Kalevassa erikoisvastuiden tai vajaakelpoisten vastuiden osuus vuonna 1875 noin 50 % yhtiön myöntämistä vakuutuksista 1970-luvun puolivälissä enää noin 5 % Keskustelu terveysselvitysten yksinkertaistamisesta 1960-luku: erikoisvastuiden maksunkorotusta alettiin periä koko vakuutusajan sijaan vain 10 ensimmäiseltä vuodelta Päti myös kroonisiin sairauksiin ja joissakin lyhyemmissä sairauksissa maksunkorotusaika oli vielä lyhyempi Uudistus herätti myös kansainvälistä huomiota 20.5.2013 6
Pohjoismainen henkivakuutuskongressi 1960 Tulisiko vastuiden arviointia liberalisoida eli vastuunvalintaa lieventää? Kaikki kongressia varten tästä asiasta kirjoittaneet henkilöt: liberalisointia jatkettava Veikko Hauru 1960: Ruotsissa on oltu sitä mieltä, että vajaakelpoiset vastuut ovat niin harvinaisia ja niin merkityksettömiä, että oikeastaan voitaisiin luopua laskemasta niiden oikeudenmukaisia maksuja. Sellaisen käsityksen puolesta puhuu myös vakuutuksen solidaarisuusajatus, kaikkihan vakuuttavat itsensä tuntemattoman varalta. Myös sosiaaliset ja good will -näkökohdat tukevat tätä ruotsalaista linjaa. Edelleen voidaan huomauttaa, että kustannuksia tällä tavoin voidaan supistaa ja parantaa vakuutusten lunastavuutta. 20.5.2013 7
Riskiluokittelu vapaaehtoisessa yksityisvakuutuksessa Vakuutusmatematiikan kehittyminen: 1970-luvulla riski voitiin arvioida siinä määrin täsmällisesti, että vakuutus voitiin myöntää yhä suuremmalle erikoisvastuiden joukolle 1970-luvulla henkivakuutus evättiin, jos kuoleman riski oli yli viisinkertainen normaaliin verrattuna, 1990-luvulla tämä raja oli kahdeksankertainen riski Jälleenvakuutuksen kehittyminen 20.5.2013 8
Sukupuolen mukainen riskiluokittelu Suomeen vuonna 1973 Vakuutusmatematiikan näkökulmasta olisi voitu toteuttaa paljon aikaisemmin Ajan kypsyttämä uudistus Vakuutussanomat 1973: Naisten henkivakuutusmaksujen erottaminen miesten maksuista on merkittävä tapaus henkivakuutustoimintamme historiassa. Vielä viitisentoista vuotta sitten henkivakuutusmaksuja viimeksi muutettaessa ei naisten ja miesten kuolevuustaulujen jyrkkä erilaisuus näytä herättäneen minkäänlaista keskustelua maksujen mahdollisesta erilaistamisesta 20.5.2013 9
Riskiluokittelu sosiaalivakuutuksessa Beveridge 1942: poliittinen kysymys Tauno Suontausta vuonna 1966: sosiaalivakuutuksessa on klassinen tasaamisperiaate antamassa tilaa vakuutusperiaatteelle, joka merkitsee yksilöllisen riskin mukaista tariffointia Lakisääteinen tapaturmavakuutus edelläkävijänä Sosiaalivakuutuksesta olisi tehtävä enemmän kilpailuun ja liiketaloudelliselle pohjalle rakentuvaa 1960-luvun jälkeen julkinen keskustelu riskiluokittelun vahvistamisesta sosiaalivakuutuksessa on ollut vähäistä 20.5.2013 10
Voitonjaon oikeudenmukaisuus ja kohtuusperiaate Pohjoismainen henkivakuutuskongressi 1960 Kysymys voitonjaon eriyttämistä riskiluokan mukaan Norjan edustaja 1960: huonojen vastuiden voitaisiin sallia tasoittuvan koko kantaan, mutta niitä ei tulisi oikeuttaa samaan voitonjakoon kuin normaaleja Tietotekniikan kehittyminen teki yhä eritellymmän voitonjaon mahdolliseksi Ei ole yksiselitteistä tutkimustietoa siitä, millä tavalla voitonjakoa on käytännössä eriytetty Kohtuusperiaatteen yleinen epämääräisyys Kohtuusperiaatteen tarkentaminen Kohtuus kilpailun määrättäväksi Keskinäiset vs. osakeyhtiöt 20.5.2013 11
Vakuutusehtojen oikeudenmukaisuus Etenkin 1960-luvulla keskusteltiin korvausehtojen yksinkertaistamisesta ja keventämisestä Taustalla kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu Jaakko Ora 1970: Voi meitä, miksi emme herää? Ensimmäinen, välttämätön askel tuotekehittelyn tiellä on synnyttää vihdoinkin lyhyet, selkeät vakuutusehdot. Sellaiset, joissa olisi mahdollisimman vähän rajoitusehtoja ja jotka ovat tavallisen ihmisten tajuttavissa ilman asiantuntevaa juristitulkkia. Kun emme koskaan voi päästä siihen, että ihmiset lukisivat ehdot, on päästävä siihen, ettei niitä ole tarpeenkaan lukea. Tämä tietysti nostaa hintaa, mutta emme me siihen kaadu. 20.5.2013 12
Vakuutusehtojen muuttuminen Sosiaalivakuutuksen vaikutus yksityisvakuutukseen Vapaaehtoisen sairausvakuutuksen vakuutusehdot uudistettiin 1973 yleistä sairausvakuutusta myötäileviksi Yksityisvakuutus lähentyi sosiaalivakuutusta 1980-luvulla keskusteltiin ehtojen ja korvauskäytäntöjen yhdenmukaistamisesta eri yhtiöiden välillä 20.5.2013 13
Riskiluokittelun problematisointi: sukupuoli Kysymys sukupuolisyrjinnästä Yhdysvalloissa Kaksi oikeustapausta 1978 ja 1983 Kaksi suurta julkista työnantajaa haastettiin oikeuteen sukupuolisyrjinnästä työsuhde-eläkevakuutuksessa Korkein oikeus kielsi sukupuolisyrjinnän Ensimmäiset tapaukset, jotka kyseenalaistivat sen, että sukupuolten välinen diskriminaatio olisi vain vakuutusmatemaattinen kysymys Herättivät runsaasti keskustelua 20.5.2013 14
Riskiluokittelun problematisointi 2000-luvulla: sukupuoli Direktiivi sukupuolten yhdenvertaisuudesta (2004) Poikkeussääntö vakuutusalalle EU:n tuomioistuimen päätös (2011) Direktiiviehdotus yhdenvertaisuudesta mm. uskonnon, vammaisuuden ja iän perusteella (2008) Poikkeussääntö: ikä ja vammaisuus Ei syrjintää, jos diskriminaatio välttämätöntä riskin arvioinnin näkökulmasta Vammaisneuvosto (VANE) on pyytänyt asiasta selvitystä 20.5.2013 15
Riskiluokittelun politisoituminen kansainvälisessä keskustelussa 1990-luku: kysymys geneettisestä diskriminaatiosta Sairauksia ennustava geenitieto Kysymys aiheutti suurta huolta Yhdysvalloissa, mutta myös monissa kattavan sosiaaliturvan maissa Euroopassa Sairauksia ennustava geenitieto on saanut poikkeusaseman muuhun terveystietoon nähden 20.5.2013 16
Geneettisen diskriminaation lisääntyvä sääntely ja arvostelu Euroopan neuvoston biolääketiedesopimus (1997) Kansalliset lainsäädännöt Monissa maissa em. sopimusta tiukempaa Henkivakuutus perusoikeutena Euroopan neuvoston asiantuntijaraportti (2000) vakuutusyhtiön oikeus kerätä informaatiota vakuutusta hakevasta henkilöstä ei ole enää itsestään selvää 20.5.2013 17
Geenitiedon pienoismaailmasta kohti suurempia kysymyksiä Geenitietokeskustelu yleisemmän riskiluokittelukäytäntöjen problematisoinnin käynnistäjänä Geenitiedon käsite epäselvä Kaikki riskejä ennustava terveystieto osin geneettistä (myös esim. korkea kolesteroli, verenpaine, lihavuus ja elintavat) Geenitieto ei ole osoittautunut niin merkittäväksi tekijäksi kuin ajateltiin Herättänyt laajemmin kysymyksen tasaavasta riskisolidaarisuudesta yksityisvakuutuksessa Riskiluokittelussa suuria eroja vakuutusmarkkinoiden välillä Keskustelu geenitiedon käytöstä vakuutustarkoituksiin on vain pienoismaailma laajemmasta kysymyksestä: mitä on oikeudenmukaisuus suhteessa vakuutuksenottajien väliseen erotteluun vapailla vakuutusmarkkinoilla (UK Actuarial Profession 2001) 20.5.2013 18
Vakuutusmatemaattinen, liiketaloudellinen ja poliittis-moraalinen kysymys Minkälainen riskiluokittelu on välttämätöntä ja minkälainen ei? R. G. Thomas (2001): Jonkinasteisen diskriminaation välttämättömyys ei tarkoita sitä, että mikä tahansa diskriminaatio tulisi hyväksyä Jännite empiirisen tarpeellisuuden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän välillä Yksityistä vakuutustoimintaa on vaikea harjoittaa ilman joitakin diskriminaation muotoja, esimerkiksi ilman iänmukaista diskriminaatiota. Mutta muut diskriminaation muodot eivät ole niin ratkaisevia. R. G. Thomas (2008 ja 2012): haitallinen valinta (adverse selection) ei ole niin suuri uhka, kuin mitä yleisesti ajatellaan, eikä se välttämättä vaikuta hintoihin kovin paljon Haitallisen valinnan teoriaa ja tiedon epäsymmetrian vaikutuksia ei selvitetty riittävästi empiirisesti Mahdollisimman laaja loss coverage (deaths insured/total deaths) yhteiskuntapoliittisena tavoitteena: lievä haitallinen valinta ei välttämättä haitallista, vaan sosiaalisesta näkökulmasta päinvastoin 20.5.2013 19
UK Actuarial Profession (2001) Tässä on kyse sosiaalipoliittisista asioista, mikä tekee ratkaisuvaihtoehdoista kiistattomasti poliittisia kysymyksiä miten vähemmistön tai mahdollisesti huono-osaisten ryhmien edut turvataan, kuinka paljon enemmistä voi tai haluaa maksaa tästä turvaamisesta vapaaehtoisesti, ja missä määrin sitä voidaan vaatia lainsäädännöllä. 20.5.2013 20
Yksityis- ja sosiaalivakuutuksen rajan hämärtyminen Milloin vakuutusyhtiön vapaus valita asiakkaansa voi ylittää yksittäisen hakijan oikeuden saada vakuutusturvaa? Tämä voisi pysyä akateemisena kysymyksenä, jos yksityisvakuutus olisi ylellisyystuote, mutta näin ei enää ole. Sairausvakuutuksen lisäksi myös henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksella on ainakin jonkinlainen sosiaalinen tehtävä. (Euroopan neuvosto 2001) Tämä näkökulma korostuu, jos sosiaalivakuutuksen antama turva heikentyy Kasvava jännite: sopimusvapaus vs. sosiaalinen oikeudenmukaisuus Vapaaehtoinen vakuutus oikeutena > aktuaarinen oikeudenmukaisuus kyseenalaistuu 20.5.2013 21
Tasaava riskisolidaarisuus yksityisvakuutuksessa A solidarity component within commercial insurance Vapaaehtoisten henkilövakuutuksien jakaminen kahteen ryhmään: 1) perusvakuutukset 2) poikkeuksellisen suuret vakuutukset (esim. UK: yli 500 000 puntaa henkivak.) Kaupalliseen vakuutukseen voidaan sisällyttää solidaarisuuskomponentti asettamalla vakuutusturvan kynnystaso, jota pienemmissä vakuutuksissa [esim.] geenitietoa ei tarvitse tuoda esiin. Tällaisessa järjestelmässä on solidaarisuuden elementti kaikkien samansuuruisen vakuutusmaksun maksavien asiakkaiden välillä, joilla on todettu olemassa tai tulevia geneettisiä sairauksi. (European Society of Human Genetics 2003) 20.5.2013 22
Suomalainen keskustelu Suomalainen keskustelu melko vähäistä Henkivakuutusyhtiöiden DNA-työryhmä 1990-luvulla Vakuutusalan sisäinen sopimus 1990-luvun alussa Geenitestejä tai olemassa olevaa ennustavaa geenitietoa ei käytetä Geeniseulontatyöryhmän muistio 1998: Vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta vaatia geenitutkimuksen tuloksia eikä se voi vaatia geenitestin suorittamista henkilövakuutuksia myönnettäessä Euroopan neuvoston biolääketiedesopimus (1997) ratifioitiin Suomessa 2009 Ei kiellä olemassa olevan ennustavan geenitiedon vaatimista Tilanne nykyään? 20.5.2013 23
Suomalaisen keskustelun erityispiirteet Suomessa ei puhuta vapaaehtoisesta vakuutuksesta oikeutena tai sosiaalisena perushyödykkeenä (ainakaan toistaiseksi) Luottamus lakisääteiseen turvaan on suuri Suomessa ei juuri vakuutusteorioiden valtavirran kritiikkiä ainakaan julkisessa keskustelussa (vrt. Thomas) Riskiluokittelun näkökulmasta yksityis- ja sosiaalivakuutus eivät ole lähentyneet Suomessa (pl. työeläkkeen elinaikakerroin) Tasaava riskisolidaarisuus kuuluu vain pakolliseen sosiaaliturvaan (pl. ryhmävakuutukset) Vapaaehtoisessa vakuuttamisessa voidaan soveltaa ainoastaan riskejä erottelevaa sattumasolidaarisuutta 20.5.2013 24
Yhteenveto Tasaavan riskisolidaarisuuden aste ei ole vain vakuutusmatemaattinen, lääketieteellinen ja liiketaloudellinen kysymys Se on yhä enemmän myös poliittinen ja moraalinen kysymys Riskiluokitukset eivät ole neutraaleja, vaan ne vaikuttavat luokiteltaviin henkilöihin ja ihmisten välisten vastuusuhteiden ymmärtämiseen Sattumasolidaarisuus, tasaava riskisolidaarisuus, tasaava tulosolidaarisuus 20.5.2013 25
Uudet riskihenkivakuutukset 2000 2012 (kpl) Lähde: Finanssialan Keskusliitto 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20.5.2013 26
Uudet säästöhenkivakuutukset 2000 2012 (kpl) Lähde: Finanssialan Keskusliitto 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20.5.2013 27
Salama 1967
Vakuutus solidaarisuuskoneena Vakuutustoiminnan muutosta käsittelevää kirjaa Solidaarisuuskone: elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos on saatavilla kirjakaupoista ja suoraan kustantajalta (Gaudeamus): http://www.gaudeamus.fi/liukko-solidaarisuuskone/ http://blogs.helsinki.fi/jliukko/ 20.5.2013 29