1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 6 / MUISTIO Aika: Tiistai 4.11.2014 klo 15.00 16.30 Paikka: Kuortaneen kunnantalo, Kuortane Läsnäolijat: Pekka Ala-Mäenpää Eino Toivola Pentti Turunen Jorma Rasinmäki Raimo Harjunen Jouko Luukkonen Raija Ranta Alavus Isokyrö Kuortane Seinäjoki VM VM, puheenjohtaja sihteeri Poissa: Seppo Pirttikoski Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen läsnäolijat tervetulleiksi. 2. Hankkeen tilannekatsaus - Työryhmien tilanne Tilannekatsaus annetaan ohjausryhmän kokouksessa - Ilmajoen kunnan viranhaltijajohdon tapaaminen Kuntajakoselvittäjät ovat tavanneet Ilmajoen kunnan viranhaltijajohtoa - Kuntalaisten kuulemistilaisuudet Kuntalaisten kuulemistilaisuudet järjestetään joulukuulla 2014 liitteen mukaisesti. Liite 2: - Valtuustojen yhteinen tilaisuus järjestetään 27.1.2015 klo 18.00 Framissa 3. Organisaatiot - Pohjustus: Jouko Luukkonen; Liite 3: Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9
2 (2) 4. Lähidemokratia 5. Seuraava kokous - Pohjustus: Raimo Harjunen; Liite 4: Tiistaina 2.12.2014 klo 15.00 Seinäjoella. Teemana johtopäätökset. 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.30. MUISTION VAKUUDEKSI Raija Ranta sihteeri
KUNTALAISTILAISUUDET Aika Paikka Alavus Ti 9.12.2014 klo 17.00 Kaupungintalo Ilmajoki Ma 8.12.2014 klo 19.00 Etelä-Pohjanmaan Opisto Isokyrö Ke 10.12.2014 klo 18.00 Virastotalo Kuortane Ti 9.12.2014 klo 19.00 Kunnantalo Seinäjoki Ma 8.12.2014 klo 17.00 Kaupungintalo Vapaa palaute ja kannanotot 31.12.2014 mennessä: raimo.harjunen@vm.fi jouko.luukkonen@vm.fi 1
ORGANISAATIOT Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys
KUNTIEN ORGANISAATIOT 2
LTK-ORGANISAATIOT Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kaupunginhallitus (10) Kunnanhallitus (11) Kunnanhallitus (10) Kunnanhallitus (10) Kaupunginhallitus (13) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk Tarkastusltk (4) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk (8) Keskusvaaliltk (5) Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk (5) Keskusvaaliltk (5) Keskusvaaliltk (5) Perusturvaltk (9) Perusturvaltk Perusturvaltk (8) Perusturvaltk (7) Sosiaali- ja terveysltk (13) Perusterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (Isokyrö) Seinäjoen työterveys jhtk (11) Sivistysltk (9) Sivistysltk Sivistysltk (8) Sivistysltk (7) Varhaiskasvatus- ja koulutusltk (13) Vapaa-aikaltk (9) Nuoriso- ja liikuntaltk Vapaa-aikaltk (8) Kulttuuriltk (13) Liikuntaltk (13) Nuorisoltk (13) Tekninen ltk (9) Tekninen ltk Tekninen ltk (8) Tekninen ltk (7) Tekninen ltk (13) Ympäristöltk (9) Ympäristöltk Ympäristöltk (8) Ympäristöltk (7) Ympäristöltk (13) EP pelastuslaitoksen jhtk (12, kuntien yhteinen) Kansalaisopiston jhtk (5, Alavus, Kuortane, Ähtäri) Lakeuden jäteltk (kuntien yhteinen) Tukipalvelultk (8) Asukasltk (13) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (,kuntien yhteinen) 3
VIRKAORGANISAATIOT Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Hallinto- ja kehityspalvelut Kehitysjohtaja Hallintopäällikkö Hallinto- ja talousosasto Hallinto- ja talousjohtaja Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallinto-osasto Hallintojohtaja Elinkeinojohtaja Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kehittämisjohtaja Rahoitusjohtaja Talouspalvelut Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaalijohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sosiaali- ja terveyskeskus Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Sivistyskeskus Toimialajohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri Tekninen osasto Tekninen johtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Ympäristöosasto Tekninen johtaja Tekniikkakeskus Toimialajohtaja 4
SEINÄJOEN VIRANHALTIJAORGANISAATIO Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki TARKASTUSTOIMI tarkastuspäällikkö Kosti Väliniemi KONSERNIYHTEISÖT KAUPUNGINKANSLIA Hallintopalvelut kansliapäällikkö Raija Ranta Kehittämispalvelut kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Talouspalvelut rahoitusjohtaja Aaro Honkola Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus -liikelaitos (vs. johtaja Leena Perämäki) SIVISTYSKESKUS toimialajohtaja Heikki Vierula Hallinto (Heikki Vierula) talouspäällikkö (Satu Lammi) Varhaiskasvatus (Aija-Marita Näsänen) Perusopetus (Jari Jaskari) Erityispalvelut (vs. Ville Järvi) Lukiokoulutus (Heikki Vierula) Kansalaisopisto (Maija-Liisa Nyyssölä) Kulttuuritoimi (Leena Kråknäs) Kirjastotoimi (Mervi Heikkilä) Museotoimi (Susanna Tyrväinen) Liikuntatoimi (Anne Kotila) Nuorisotoimi (Pekka Hautamäki) SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Hallinto (Harri Jokiranta) hallintopäällikkö (Markku Valo) talouspäällikkö (Ulla Kuismanen) Sosiaalityö (Päivi Saukko) Vanhustyö (Anneli Saarinen) Terveydenhuolto (Tiina Perä) Ympäristöterveydenhuolto (Seppo Kangas) Seinäjoen Työterveys -liikelaitos (Tarja Välimäki) TEKNIIKKAKESKUS toimialajohtaja Markku Kujanpää Hallinto (Markku Kujanpää) hallintopäällikkö (Juha Ahonen) talouspäällikkö (Pekka Mikkonen) Kunnallistekniikka (Kari Havunen) Kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu (Hilkka Jaakola) Kiinteistö- ja mittauspalvelut (Taru-Maaria Herttua-Suokko) Tilapalvelut (Jussi Aittoniemi) Rakennusvalvonta (Arto Kruuti) Ympäristönsuojelu (Pirjo Korhonen) Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos - liikelaitos (Harri Setälä) 5
UUDEN KUNNAN ORGANISAATIO Organisaatiot hyvin samantyyppisiä (perinteinen toimialajako) Helposti yhdistettävissä Halutaanko samassa yhteydessä ottaa käyttöön uudentyyppinen organisaatio? Liitos olisi tähän hyvä tilaisuus Toisaalta liitoksen yhteydessä on muutoinkin kova hässäkkä Vaihtoehtoja: Elinkaarimalli (Kuopio) Elinkaari + tilaaja-tuottaja malli (Hämeenlinna) Valiokuntamalli (Kempele) 6
KUOPIO (105.000 AS) 7
HÄMEENLINNA (67.000 AS) 8
KEMPELE (16.000 AS) 9
KONSERNIT 10
OSUUDET KUNTAYHTYMISTÄ Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä EP sairaanhoitopiiri 5,23 5,55 2,35 2,59 23,68 39,40 EP Liitto 6,17 5,86 2,17 29,47 43,67 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 5,29 5,20 1,30 2,18 17,21 31,18 Seinäjoen koulutusky 2,49 7,97 0,92 1,51 49,49 62,38 Kuusiokuntien terveysky 57,15 22,23 79,38 JIK peruspalveluliikelaitosky 33,33 33,33 Pohjanmaan liitto 2,57 2,57 11
Alavus Ilmajoki KUNTIEN KONSERNIYHTIÖT Kiinteistöyhtiöt Kehittämisyhtiöt Kunnallistekniset yhtiöt K Oy Alavuden Vuokra-asunnot Alavuden Kehitys As Oy Eevanraitti Oy K Oy Alavus Fasadi K Oy Tuurin Tietotalo Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy K Oy Ilmajoen Virastotalo Isokyrö Isonkyrön Asuntovuokraus Oy Isonkyrön Lämpö Oy Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %) Kuortane Seinäjoki K Oy Kuortaneen Vuokratalot K Oy Kuortaneen Koulumaja Eelan Laajennus Oy Frami Oy (87 %) K Oy Itikanmäen Teollisuustalo (58 %) K Oy Seinäjoen Animwest K Oy Myllypuistokoti K Oy Seinäjoen Palvelutalot (91 %) K Oy Seinäjoen Tenavakoti (50 %) K Oy Ylistaron Päivölä (76 %) Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy Into Seinäjoki Oy Lakeuden Vesi Oy (63 %) Seinäjoen Energia Oy Muut yhtiöt Alavuden Jäähalli Oy Finn Töysä Oy A-Pesu Oy K Oy Kuortaneen Jäähalli (50 %) Kuortaneen Golfhalli Oy (50 %) EP Musiikkiopiston kannatus Oy (66 %) EP Ravikatsomo Oy (54 %) Katajalaakson Palvelutalo Oy (78 %) Rytmikorjaamo Oy (43 %) SeiLab Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (54 %) Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (67 %) Sevas Oy Seinäjoki Areena Oy (92 %) Seipark Oy Rengonharju-säätiö EP korkeakoulusäätiö 12
KONSERNIN ORGANISOINTI LIITOKSESSA Kuntayhtymäosuudet yhteen 6tk ja JIK purkautuvat? Uuden kunnan painoarvo nousee Vuokrataloyhtiöt pääosin yhdeksi yhtiöksi Osa muista kiinteistöyhtiöistä yhteen Kehittämisyhtiöt yhteen Erityisyhtiöt ennallaan Joissakin omistusosuus nousee 13
VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA 14
20 VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA 18 16 14 12 10 8 Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät 6 4 2 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 15
25 POLIITTINEN JAKAUMA UUSISSA KUNNISSA 20 15 Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät 10 5 0 Seutukaupunki Nauhakaupunki 16
LÄHIDEMOKRATIA Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys
Tarinan juonikuvio Miksi lähidemokratia on niin tärkeä asia? Lähidemokratia nyt ja kokemukset siitä Lähidemokratian tehtävät uudessa kunnassa Lähtökohtia lähidemokratialle Seutukaupungissa ja muissakin vaihtoehdoissa Virikettä keskustelulle Seutukaupungin lähidemokratian mallista 2
Miksi lähidemokratia on niin tärkeä asia? Kuntaliitoksista riippumattomia syitä lähidemokratian vahvistamiselle Palvelut keskittyvät entistä etäämmälle asukkaista Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa laskee, viimeksi äänesti alle 60 %. 450 000 v 2011 eduskuntavaaleissa äänestänyttä jätti äänestämättä v 2012 kuntavaaleissa Asukkaiden luottamus kuntansa päätöksentekoon ei erityisen vahva 3
Miksi lähidemokratia Kuntaliitoksista johtuvia syitä lähidemokratian vahvistamiselle Asukkailla huoli lähipalvelujen säilymisestä ja päätöksenteon etääntymisestä: keskuskunta jyrää meitin Kunnan koon kasvaessa äänestysinto laskee Edustuksellinen demokratia ohenee valtuutettujen määrän pienetessä Uudessa kunnassa entistä enemmän entistä kauempana kuntakeskuksesta olevia alueita 4
Miksi lähidemokratia Kaikkein tärkeimmät perusteet lähidemokratian vahvistamiselle Kunta ei pysty yksin tuottamaan hyvinvointipalveluja asukkailleen > tarvitaan kunnan ja paikallisyhteisöjen toimijoiden palvelukumppanuutta Kaikki viisaus kunnan elinvoiman vahvistamiseksi ei ole virkamiehillä eikä vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä > tarvitaan kunnan ja paikallisyhteisöjen kehittämiskumppanuutta 5
LÄHIDEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Lähde: Alueellista demokratiaa, lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. VM julkaisuja 27/2012 6
54 kpl, joista 22:lla taloudellista päätösvaltaa, lähinnä kylätoimintaavustukset 6 kpl, päätösvaltaa joidenkin palveluiden järjestämisessä ja suunnittelussa + enemmän taloudellista valtaa 7
KOKEMUKSIA Alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Asukkaiden mahdollisuus päästä alueellisten toimielinten kautta todellisuudessa vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi. Alueellisia toimielimiä ei ole kytketty riittävän selvästi kunnan johtamis- ja päätöksenteko-organisaatioon. Niiden toimintaa tunnetaan ja hyödynnetään huonosti Tutkittua tietoa: kunnan johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden suhtautuminen lähidemokratiaan on muuttunut vuosien kuluessa myönteisemmäksi. Silti v 2010 viranhaltijoista vain runsaat 30 % suhtautui asiaan myönteisesti. Luottamushenkilöistä myönteisesti suhtautuvia oli n 55 %. Tutkimuksessa ei ollut mukana selvitysalueemme kuntia. 8
Lähidemokratian tehtävät uudessa kunnassa Toimittava omaehtoisesti ja yhteistyössä kunnan kanssa alueen kehittämiseksi Osallistuttava palvelujen järjestämisen suunnitteluun ja tuottamiseen Lisättävä asukkaiden ja kunnan välistä vuorovaikutusta Tarjottava asukkaille identifioitumisvaihtoehto, mahdollisuus kokea olevansa jostakin kotoisin 9
Lähtökohtia lähidemokratialle Seutukaupungissa ja muissakin vaihtoehdoissa Rakennettava alusta alkaen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Rakennettava alueen erityispiirteisiin räätälöiden Aluerakenne, lähidemokratian perinne ja olemassa olevat paikallistoimijat huomioitava Löydettävä tasapaino asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja kunnan tavoitteiden välillä 10
Lähtökohtia Oltava avoin erilaisille vaihtoehdoille: erilaisilla toimielimillä rinnakkain tai vain osa kunnasta kattaen, jos se tuntuu järkevältä Koska Seinäjoen seudulla etsitään elinvoimaa vahvistavaa strategista kuntaliitosta, tulisi lähidemokratian mallin olla pikemmin kuntarajoja häivyttävä kuin niitä säilyttävä 11
Lähtökohtia Kannattaisiko lähidemokratiaa pohdiskella myös kantaseinäjokelaisten asiana? Eikö myös heillä ole oikeus muuhunkin kuin vain heikkenevän edustuksellisen demokratian kautta vaikuttamiseen? Onko se, että reuna-alueen asukkaiden palvelut ovat usein keskusalueella asuvia heikommat ja heillä on pienempi edustus kunnan päättävissä elimissä, riittävä peruste positiiviseen syrjintään? 12
Virikettä keskusteluun Seutukaupungin lähidemokratiamallista Aluelautakunnat kaikissa kehyskunnissa Huomioisi kuntien erityispiirteet Kuntalaisten identiteetin perusta pysyi ennallaan Tukisi huonosti uuden yhteisen hallintokulttuurin ja elinvoimastrategian syntymistä Korostaisi kuntaliitosta teknisenä liitoksena 13
Virikettä Yksi kaikkien kehyskuntien yhteinen aluelautakunta Vahvistaisi kuntaliitoksen strategista luonnetta Viiden (tai oikeastaan kahdeksan) kunnan lähidemokratiatehtävien hoitaminen yhdellä aluelautakunnalla vähintään haastava tehtävä, alueen erityispiirteiden huomioiminen vaikeaa 14
Virikettä Kehityskäytävien mukaiset aluelautakunnat Kt 67:n aluelautakunta: (Kurikka)-Ilmajoki- Seinäjoki-(Nurmo-Lapua) Vt 18-n aluelautakunta: Isokyrö-(Ylistaro)- Seinäjoki-Kuortane-(Peräseinäjoki)-Alavus Tukisi kehittämiskumppanuutta todellisia kehitysmahdollisuuksia vahvistamalla Ei olisi palvelukumppanuudenkaan näkökulmasta aivan mahdoton 15
Virikettä Toisi myös kantaseinäjokelaisille lähidemokratian Kt 67:n aluelautakunta pelittäisi myös jatkossa, kun Seutukaupunkiin on pyrkimässä uusia ehdokasjäseniä Lähidemokratiasta murehtiminen poistuisi, mikäli liitoskunnat säilyisivät lähipalveluista vastaavina lähikuntina. Muita murheita taitaisi tulla tilalle. 16