Vastaukset 2. vaiheen kysymyksiin

KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 14.2.2006 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE Vastaukset 2. vaiheen kysymyksiin Lisätiedot: Maakuntahallituksen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari p. 0400-540995 Maakuntajohtaja Anita Mikkonen p. 0207560201 tai 040-5950011

2 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ 3 2. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYSPIIRTEET 6 3. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA 9 4. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 17 5. MALLIEN KEHITTÄMINEN 19 LIITE 1 25 LIITE 2 27 LIITE 3 31

1. TIIVISTELMÄ 3 Keski-Suomen kunta- ja palvelurakennevisio 2015: Menestyvä Keski- Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluita nykyistä isompien kuntien toimesta peruspalveluiden järjestämisalueilla ja yhteisiä palveluita kootusti maakuntatasolla elämänlaadun turvaamiseksi. Keski-Suomen tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakennetta siten, että alueen dynaamisuus ja vetovoimaisuus lisääntyvät. - Uudet toimintamallit tulee rakentaa siten, että lähidemokratian toimivuus säilyy. - Palveluiden tuottamisessa lähtökohtana on asiakasnäkökulma, palveluiden laatu ja läheinen saatavuus. - Tehokkuuden lisäämiseksi kuntasektori on osaltaan valmis muuttamaan toimintakulttuuria ja tuotantotapoja. - Kuntatalouden kohentuminen nykyisestä ja pysyminen vakaalla pohjalla edellyttää valtion johdonmukaista kuntapolitiikkaa ja velvoitteiden mukana tulevia täysimittaisia taloudellisia resursseja. Palveluiden järjestämisen lähtökohdaksi Keski-Suomessa otetaan luontainen työssäkäynti- ja asiointialue, eheä yhdyskuntarakenne sekä elinkelpoinen talousalue. - Pohjana ovat nykyiset kuusi seutukuntaa, jotka muodostavat peruspalveluiden järjestämisalueet (kartta: kuva 1). Saarijärven-Viitasaaren seudulla palvelutuotanto on asiointien suuntautumisen vuoksi tarkoituksenmukaista järjestää ns. vanhan seutukuntajaotuksen mukaisesti. - Järjestämisalueen kunnat sopivat järjestämisvastuusta ja yhteisistä toimielimistä vastaamaan eri palvelukokonaisuuksista. - Toimielimen muodostaminen tapahtuu siten, että siinä kohtaavat demokratia, valta ja vastuu sekä taloudesta että palveluista. - Hallintomallien tulee olla keveitä ja rajoiltaan mahdollisimman yhtenäisiä. Tulevien järjestämisalueiden sisällä kuntien yhteistyö/yhdistyminen on jo etenemässä: - Äänekosken seudulla on päätetty kolmen kunnan kuntaliitoksesta. - Kuntaliitosselvityksiä on menossa entisen Saarijärven seutukunnan kuntien ja Joutsan seutukunnan kuntien kesken. - Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta muodostavat nk. Wiitaunionikuntaparin, jossa palveluiden järjestäminen tapahtuu yhteisten lautakuntien alaisuudessa. - Asukasmäärältään laajimman yhteistyöalueen muodostaa Jyväskylän seudun nk. verkostokaupunki, jossa ollaan etenemässä yhteiseen palvelutuotantoon ja pitemmällä aikavälillä nähdään tapahtuvan kuntaliitoksia. Jyväskylän ja Korpilahden liitoksesta ollaan tekemässä selvitystä. - Jämsän seutukunnalla korostuu palveluiden yhteinen tuotanto ja pitemmällä aikavälillä yksi peruskunta.

- Keuruun seudun kaksi kuntaa tekevät yhteistyötä palvelutuotannossa mm. Mäntän ja Vilppulan kanssa. - Yksittäiset kunnat ovat ilmaisseet halunsa pysyä itsenäisinä, mutta tehdä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Peruspalveluiden järjestämisalueen kokoa ei ole mielekästä sitoa 20 000 minimiasukasmäärään, koska osa harvaan asutuista seutukunnista ei yllä tähän. - Pitemmällä aikavälillä nähdään, että peruspalveluiden järjestämisalueilla edetään kohti isompia kuntayksiköitä. - Kuntaliitoksiin tarvitaan jatkossakin valtion porkkanarahoja. - Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä toisaalla Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien strateginen yhdistyminen on perusteltua jo lyhyemmällä aikavälillä. Näin muodostuu kolmen yhdyskuntarakenteellisesti toimivan ja vahvan kaupunkikeskittymän kehityskäytävä, Äänekoski Jyväskylä Jämsä. Tämä edistää maakunnan kilpailukykyä ja dynaamisuutta ja on merkittävä koko maan globaalin kilpailukyvyn kannalta. Maakuntatasolla kootaan yhteen, yhteisen hallinnon alaisuuteen, aluetason palvelut - Erikoissairaanhoidon osalta lähtökohtana on nykyinen sairaanhoitopiiri, ja sen toimintojen kehittäminen maakunnallisina mm. laboratorionäytteiden analysoinnissa, röntgen ja muiden kuvien arkistoinnissa sekä kuvakonsultaatioissa ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmissä. - Sosiaalitoimen maakunnallisia palveluja ovat mm. päihdehuollon laitoskuntoutus, vammaispalveluiden erityistason palveluohjaus, sosiaalipäivystys, lastensuojelun erityissosiaalityö ja sosiaalialan kehittämisyksiköt - Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen, ohjaus ja koordinaatio. - Edunvalvonta, aluekehittäminen ja maakuntakaavoitus. - Teknisen huollon hallinnointi, suunnittelu ja toteutus - Aluekehityksen yhteistyötä ja palveluiden yhteistä tarjontaa edistetään valtionhallinnon ja kuntasektorin kesken sekä maakunta- että järjestämisaluetasolla. - Elinkeinojen kehittäminen vahvistuu maakuntatasolla elinkeinostrategian mukaisesti, jossa korostuu kehittämisyhtiöiden yhteistyö sekä keskenään että valtionhallinnon kanssa. 4

Kuva 1 KESKI-SUOMEN PERUSPALVELUIDEN SEUDULLISET JÄRJESTÄMISALUEET JA YHTEISTYÖ YLI MAAKUNTA- RAJOJEN (yhteistyöalue osoitettu viivoituksella) 5 Saarijärven järjestämisalue 20 546 as. PERHO LESTIJÄRVI KINNULA PIHTIPUDAS KEITELE Viitasaaren järjestämisalue 14 312 as. KIVIJÄRVI ALAJÄRVI KYYJÄRVI VIITASAARI KANNONKOSKI Keuruun järjestämisalue 13 202 as. KARSTULA PYLKÖNMÄKI MULTIA KEURUU SAARIJÄRVI UUSI ÄÄNEKOSKI KONNEVESI UURAINEN LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ Äänekosken järjestämisalue 23 448 as. Jyväskylän järjestämisalue 164 870 as. VILPPULA MÄNTTÄ JÄMSÄNKOSKI MUURAME KORPILAHTI TOIVAKKA KANGASNIEMI LEIVONMÄKI Jämsän järjestämisalue 25 459 as. LÄNGELMÄKI JÄMSÄ KUHMOINEN LUHANKA JOUTSA Joutsan järjestämisalue 6 095 as.

6 2. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Mitä sellaisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia (vuoteen 2015 ulottuen) maakunnassanne on, jotka tulisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa? Keski-Suomen väkimäärä kasvaa, mutta kasvu ei jakaudu maakunnassa tasaisesti. Väestölisäys on jo vuosia kohdistunut Jyväskylän seudulle, joka on maamme vetovoimaisimpia koulutuskeskuksia ja sen väestöllinen huoltosuhde on maamme parhaimpia. Keski-Suomen väestöstä noin 30 prosenttia asuu Jyväskylässä ja yli 60 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. Näin Jyväskylän seudun ydinalueesta on muodostunut maakunnan vahva koulutus-, elinkeinoja palvelukeskittymä, joka vetää voimakkaasti puoleensa ennen kaikkea nuoria väestönosia. Keski-Suomen väestön ikärakenne on hyvin yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Seuduittain väestörakenteessa on eroja ja selkeää polarisaatiokehitystä havaittavissa. Kuitenkin väestön ikääntyminen ja epäsuotuisa väestön ikärakenne on erityinen uhka muutamissa Keski-Suomen kunnissa koskien erityisesti nuoria ikäluokkia. Voimakas ikääntyminen koskettaa ennen muuta maakunnan reuna-alueen maaseutukuntia. Suomen kymmenen kunnan joukossa, joissa yli 50-vuotiaiden osuus on maan suurin, kärjessä ovat Luhanka ja Kuhmoinen, ja Leivonmäki on tilalla kymmenen. Keski-Suomen kokonaisväestö kasvaa 2020-luvun loppupuoliskolle saakka ja kääntyy tämän jälkeen loivaan laskuun. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 asti ulottuvan ennusteen mukaan maakunta pysyy koko tarkastelujakson ajan muuttovoittomaakuntana mutta kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo 2020-luvun alussa. Maakunnan kehitys on hyvin yhdensuuntainen koko maan väestökehityksen kanssa. Keski-Suomen väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään ikääntyvät maaseutukunnat kärsivät väestötappiota. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu ikärakenteeseen ja työmarkkinoihin jo nykyisen vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Ongelmallisin väestörakennekehitys on maakunnan pohjoisosissa, jossa lähes puolet väestöstä on vuonna 2010 nykykehityksen perusteella yli 50-vuotiaita. Negatiivista väestökehitystä kasvattaa varsinkin nuorten ikäryhmien poismuutto. Päätieverkon ja päärataverkon perusparantaminen sekä nykyistä parempi hyödyntäminen kaupallisina ja logistisina kehityskäytävinä avaa tulevaisuuteen kehittymismahdollisuuksia. Puuhun perustuvan perusteollisuuden uudistuminen tuo tulevaisuudessa oman haasteensa Keski-Suomen elinkeinoelämälle. Keski-Suomen maakunnan yhdyskuntarakenne on hyvin heterogeeninen. Se muodostuu hyvin erilaisista alueista: kaupungeista, kaupunkien läheisestä maaseudusta, ydinmaaseudusta ja harvaan asutusta maaseudusta. Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski muodostaa kuitenkin maakunnan ydinalueen. Pitkät pal-

velukeskusten väliset etäisyydet ovat huomioon otettava piirre kunta- ja palvelurakenteita kehitettäessä Keski-Suomessa. 7 2.2. Mitä kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä alueellanne on meneillään? Kunta- ja palvelurakennehankkeen ensimmäisessä vaiheessa on sisäasiainministeriöön toimitettu maakunnasta yksityiskohtainen aineisto ylikunnallisista ja maakunnallisista yhteistyöstrategioista. Niihin ei tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti palata mutta todetaan ylikunnallisen ja seudullisen yhteistyön olevan Keski-Suomessa laajuudeltaan merkittävän mittavaa. Esimerkkeinä ylikunnallisista kehittämistoimista ja suunnitelmista mainittakoon: Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategia (2004), Keski-Suomen hyvinvointistrategia (2005), Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sen yhteistyötavoitteet 2005 2008, Sosiaalialan järjestämissuunnitelma, seudullisten elinkeinokehittämisyhtiöiden yhteistyö, teknologiastrategia ja kansainvälistymisen toimintaohjelma 2006-2008, aluearkkitehtitoiminta, jätehuoltoyhtiöt, ympäristöterveydenhuollon kehittämishankkeet sekä vesihuoltoyhteistyö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä maakunnassa on pitkät perinteet. Saumattomien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen sosiaalitoimesta aina erikoissairaanhoitoon saakka on maakunnan tavoitteiden mukaisesti myös monilta osin konkretisoitumassa. Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöinen konsultaatiotietopankki on jo valmis, ja vastaava asiantuntijajärjestelmä on syntymässä myös sosiaalipalveluihin. Myös lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystys sekä lasten päivähoidon järjestelyt ovat toteutuneet tai toteutumassa laajasti ylikunnallisina. Uusia kuntarajat ylittäviä kehittämishankkeita on vireillä. Seudullisesti merkittävin sivistystoimen eri alueita koskeva hanke on osa Jyväskylän verkostokaupunki-hanketta. Sen yhteydessä tarkastellaan varhaiskasvatusta, perusopetusta, toisen asteen kehittämistä, nuorisotoimea sekä sivistystoimen muiden palveluiden kehittämistä. Tehdyt ja tehtävät selvitykset sekä niistä rakentuvat strategiat voivat olla perustana myös maakunnallisissa linjauksissa sekä tukena eri seutujen tai muiden peruspalveluiden järjestämisalueiden kehittämisessä. Toisen asteen koulutus on kehittämiskohteena koko maakunnassa. Lukioverkon kehittyminen, ammatillisen koulutuksen laadun vahvistuminen sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyö ovat eri muodoissaan ytimenä. Kehittäminen on aluksi kohdistunut kaksoistutkintojen opetuksen tarjontaan sekä resurssien yhteistyöhön. Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen strategia luo perustaa yhteisen toisen asteen luomiselle. Keuruun seudulla Knalli hanke ja Jämsän seudulla SKY hanke ovat toimineet pilotteina kehitettäessä seudullista toimintamallia. Tavoitteena on ollut koko ikäluokasta huolehtiminen sekä vahva yhteys seudun elinkeinojen ja työelämän elinvoimaisuuteen.

Taitava Keski-Suomi hanke on ollut Keski-Suomen kolmen koulutuskuntayhtymän yhteinen kehittämishanke, joka on laajentunut maakunnan toisen asteen kehittämisstrategiaksi. Tähän työhön ovat lisäksi liittyneet erityisesti NOSTE hankkeen kautta kaikki muut ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjoajat. Tavoitteena on luoda yksi yhtenäinen maakunnallinen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjonta ja sille laatukriteerit/laatukuva. Näin koulutuksen järjestäjien toiminta yhtenäistyy. Seutulähtöistä tarjontaa ohjataan ja koordinoidaan yhteisen suunnittelu- ja kehittämistoiminnan avulla. 8 Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeessa ollaan siirtymässä projektin kolmanteen vaiheeseen, jossa kunnallisia palveluita ulotetaan kuntarajojen yli siten, että hallinnointi annetaan yhdelle verkostokaupungin kunnalle. Syvenevä, kuntarajat seudullisesti ylittävä, verkostokaupunkialueen yhteinen palvelutuotanto on etenemässä kohti yhteispalvelutuotantoa. Seuraavaksi on suunnitteilla käynnistää seudullinen lasten päivähoito isäntäkuntana Jyväskylän maalaiskunta. Koska Verkostokaupunkialueella asuu yli 60 % Keski-Suomen maakunnan väestöstä ja toisaalta verkostokaupungin palvelutuotantoalueella aidosti tavoitellaan PARAS-hankkeen tavoitteiden mukaisia asioita, on liitteessä tarkempi kuvaus verkostokaupunki-filosofiasta (LIITE 1). Wiitaunionissa Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntapari tuottaa kunnalliset peruspalvelut tiiviissä yhteistyössä siten että yhteiset lautakunnat vastaavat molempien kuntien alueella tuotettavien palveluiden organisoimisesta. Käynnissä olevat kuntien yhdistymiseen tähtäävät valmistelut tai selvittelyt: 1. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen ovat päättäneet muodostaa uuden Äänekosken kaupungin vuoden 2007 alussa. 2. Saarijärvi, Karstula, Pylkönmäki, Kannonkoski, Kyyjärvi ja Kivijärvi selvittävät parhaillaan kuntaliitoksen tai lisätyn yhteistyön mahdollisuutta. 3. Joutsa, Leivonmäki ja Kangasniemi selvittivät kuntaliitoksen mahdollisuutta. Selvitys on valmistunut tammikuun lopussa 2006. Luhanka tarkkaili tilannetta. Kunkin kunnan valtuusto käsittelee asian kuluvan kevään aikana. Johtopäätökset jatkotoimenpiteistä kunnat tekevät tämän jälkeen. Luhangassa on lisäksi käsittelyssä kuntalaisaloite kuntaliitosneuvotteluiden käynnistämiseksi. 4. Jämsä ja Jämsänkoski kartoittivat kuntaliitosselvityksen mahdollisuutta. Jämsänkosken valtuusto päätti, että selvitystä ei tehdä. 5. Jyväskylä ja Korpilahti selvittävät parhaillaan kuntaliitoksen mahdollisuutta.

9 3. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA Tarkastelkaa osan 3 kysymyksiä erikseen kunkin kolmen muutosmallin - peruskuntamallin, piirimallin ja aluekuntamallin - näkökulmasta! Sosiaali- ja terveystoimi Miten järjestäisitte alueellanne 3.1. Ennaltaehkäisevät palvelut 3.2. Perusterveydenhuolto 3.3. Erikoissairaanhoito 3.4. Sosiaalihuolto 3.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut 3.6. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (esim. erityisen vaativa erikoissairaanhoito) Teemaryhmä jaotteli hyvinvointialan palvelut lähipalveluiksi, seudullisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueiden palveluiksi sekä maakunnallisiksi palveluiksi. Lähipalvelut tuotetaan tällä hetkellä kuntien, perusterveydenhuollon kuntayhtymien sekä järjestöjen ja yksityisten yritysten toimin. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena tulee olla, että myös lähipalvelut järjestetään peruspalveluiden järjestämisalueilta eli seudullisesti. Mallien vertailu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden osalta on arvioitu siinä yhteydessä, kun on esitetty maakunnan tavoitteellinen palvelurakenne. Peruskuntamallissa ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen ja tuotanto ovat osa sosiaali- ja terveystoimen keskinäistä työnjakoa ja siten vaihtoehtoisista malleista helpoiten toteutettavissa. Toimintoihin sisältyy mm. terveysneuvonta eri ilmenemismuodoissaan, jolloin kysymys on selkeästi lähipalvelusta. Terveydenhuollon toiminnot yltävät lähipalveluista yliopistosairaalatasoiseen hoitoon. Tällöin palveluihin kohdentuu erilaisia odotuksia paikallisesti (lähipalvelut) ja toiminnallisesti (seudullisuus ja maakunnallisuus). Erikoissairaanhoitoa kehitetään nykymuotoisena. Yksityiskohtainen vastaus kysymykseen löytyy Sosiaali- ja terveydenhuollon Keski-Suomen toimintamallia kuvaavasta kohdasta (luku 5.4. ja liite 3). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut ja niissä suoritettavat uudelleen arvioinnit edellyttävät lisäselvityksiä. Teemaryhmä katsoo, että peruskuntamallin toteuttamiseen (seudullisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet) tarvitaan lisäksi erillisselvityksiä ensi vaiheessa vanhusten palveluiden järjestelyissä. Kyseessä on maakunnallinen selvitys. Myös kuljetusjärjestelmän kehittämiseen tulee varautua erillisselvityksellä.

10 Opetus- ja kulttuuritoimi 3.7. Perusopetus 3.8. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus 3.9. Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) 3.10. Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Sivistyspalveluiden tuotantotavat ovat eri palveluiden osalta erilaiset. Sivistystoimen kehittäminen on perusteltua pohjautua luonnolliseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen pohjautuvaan peruspalveluiden järjestämisalueen malliin. Seudullinen peruspalveluiden järjestämisalue tarjoaa seuraavat kolme palvelua: - Kasvatuspalvelut sisältävät varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotoimen. - Osaamispalvelut sisältävät yhtenäisesti toimivan toisen asteen, aikuiskoulutuksen sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Aikuiskoulutus liittyy vahvasti ammatilliseen koulutukseen ja yhteistyön kautta vapaaseen sivistystyöhön. - Sivistykselliset hyvinvointipalvelut ovat vapaa sivistystyö ja taidekasvatus, liikuntatoimen palvelut ja kulttuuritoimen palvelut. Koulu- ja oppilaitosverkosto uudistetaan erilaisiin oppimispaikkoihin (oppilaitos, työssä oppimispaikka, yhteisöllinen oppimispaikka sekä verkkooppimispaikka) perustuvilla verkostoilla. Kouluverkko sopeutetaan eri asteilla ikäluokan kokoon sekä oppilaiden ja kuntien tarpeisiin. 3.7. Perusopetus Perusopetus järjestetään joko kunnassa tai yhteisesti peruspalveluiden järjestämisalueella. Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan palveluita toteutettaessa ja kehitettäessä. Eheä koulupäivä on varhaisen kasvatuksen tärkeä toimintamalli. Esiopetus on luontevaa liittää sivistystoimen ohjaukseen. Päivähoito ja lasten ja nuorten kasvatuskokonaisuus nähdään saumattomana ketjuna. Lasten ja nuorten viestintäympäristön ja arvomaailman muutoksiin tulee suhtautua vastuullisesti. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden toteaminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen on tärkeää. Erityisopetuksen merkitystä tulee korostaa ja toimintaedellytyksiä vahvistaa perusopetukseen integroidusti. Esimerkiksi näkövammaisten ja kuulovammaisten eri tavoin rahoitettujen (kunta-valtio) erityisoppilaitosten rooli tulee turvata. Oppilaanohjausta monipuolistetaan opetuksen eri nivelvaiheet huomioiden.

11 3.8. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus Keski-Suomi vahvistaa kuntamallista riippumatta maakunnassa yhtenäisen toisen asteen toteutusta peruspalveluiden järjestämisalueen pohjalta. Toisen asteen koulutus tarjoaa laadukkaaseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä suuntautumista tukeviin yhteisiin opintoihin perustuvat väylät, joissa huomioidaan jatkokoulutuksen ja työelämän tarpeet. Tavoitteena on huolehtia järjestämisalueella koko nuorten ikäluokasta sekä eri-ikäisten aikuisopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen tarpeesta. Toteutuksessa huomioidaan yhteys perusopetukseen sekä hyödynnetään maakuntaan luotua ja edelleen kehitettävää oppimispaikkaverkostoa. Opiskelijoiden työllistymistä vahvistetaan lisäämällä opintojen yhteyttä työelämään ja seutuun. Syrjäytymisen ehkäisy sekä kunkin taitoja ja taipumuksia tukeva opetus säästää yhteiskunnan muita kustannuksia. Aikuisten osalta luodaan edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Ammatti- ja aikuiskoulutus vahvistaa maakunnallista kilpailukykyään ja alueellista vaikuttavuuttaan. 3.9. Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jo selkeästi maakunnallinen ammattikorkeakoulu ja kokonsa sekä merkityksensä perusteella tulee säilyttää itsenäisenä. 3.10. Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Nämä palvelut sisältävät sekä aluetason että lähipalveluita. Tarvitaan monimuotoista alueellista verkostoitumista. Verkostot laajentavat palveluita, tehostavat tuottajien toimintaa ja kasvattavat paikallista osaamista. Merkittävät alueelliset taide-. kulttuuri- tai liikelaitokset toimivat samalla tavalla kuntamallista riippumatta. Kuntien osallisuus kanavoituu toimintaan eri tavoin. Alueellisuus muodostuu lähidemokratian pohjalle. Peruspalveluiden järjestämisalueen malli on lähipalveluiden kannalta ensisijainen kehittämisen perusta. Vapaan sivistystyön organisaatiot toimivat myös keskeisiltä osin palveluiden ja hallinnon ytimessä. Mallivaihtoehtojen vertailu on liitteessä 2. Tekninen toimi, elinkeinojen kehittäminen Miten järjestäisitte alueellanne 3.11. Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät palvelut 3.12. Elinkeinopolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät palvelut ja toiminnot 3.13. Tekniset palvelut

Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät palvelut ovat itsenäisten kuntien keskeistä toiminta-aluetta. Seudullisen yhteistyön tiivistäminen ja eheän yhdyskuntarakenteen muodostuminen peruspalveluiden järjestämisalue mallin pohjalta nähdään toivottavana kehityssuuntina. Maakuntatasolla maakuntakaava on keskeinen kuntia laajempi alueiden käytön suunnittelun muoto, joka auttaa sovittamaan yhteen eri maakunnalliset käyttötarpeet ja valtakunnalliset tavoitteet. Kaavoitus eri tasoilla sekä teknisen huollon toimivuus ovat elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia keskeisiä välineitä. Elinkeinopolitiikan lähtökohtana tulee olla kuntien yhteistyö peruspalveluiden järjestämisalue mallin pohjalta. Elinkeinokehittämisessä seudullisten kehittämisyhtiöiden malli on todettu toimivaksi monissa tapauksissa. Yhtiön vastuualueen tulee olla yhtenäinen luontaisen työssäkäynti- ja asiointialueen kanssa. Laajemman vastuualueen tulee tukea ja kannustaa paikallista kehittämistä. Elinkeinokehittämisen tulee toimia joka tasolla hyvässä yhteistyössä valtion vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on ollut 1990 luvulta lähtien toimialapohjainen kehittäminen. Ajan saatossa kehitettäviä toimialoja on tullut lisää, nyt niitä on 14 ja ne ovat; osaamiskeskusalat (ict, paperinvalmistus, energia, ympäristö ja nano), perusteollisuus (elektroniikka, graafinen&viestintä, puutuote ja metalli) aluekeskusohjelma (hyvinvointiteknologia, hyvinvointipalvelut), maaseudun teemaohjelmat (pk-elintarvike ja maaseutumatkailu) sekä luova ala. Toimialapohjaisen kehittämisen kautta Keski-Suomi on saatu hyvälle kasvu-uralle, mutta jatkossa sama malli ei välttämättä toimi yhtä hyvin. Uusia yhteistyön näkökulmia valmistellaan kolmen klusterin (tuotannollinen teollisuus, hyvinvointi ja koulutus) mallin pohjalta. Alla olevassa asetelmassa on vertailtu kaavoitusta eri tasoilla, elinkeinopolitiikkaa ja alueellista kehittämistä sekä teknisiä palveluita annettujen mallien suhteen. Taulukko I. Teknisten ja muiden palvelujen vertailu annettuihin malleihin. 3.11 Kaavoitus Tilaaja-tuottaja malli ok; ei sovi maakuntakaavaan, alueellinen yhteensovitus liitossa Alueen asiantuntemus täytyy turvata Peruskunta Piirikunta Aluekunta/Lähikunta Strateginen yleiskaava sopii hyvin alueen kokoon nähden Maakuntakaavaa tarvitaan koko maakunnan ja peruskunnan aluerakenteen pohjaksi (strategisuus, Tilaaja-tuottaja malli ok; ei sovi maakuntakaavaan, alueellinen yhteensovitus liitossa Alueen asiantuntemus täytyy turvata Detaljikaavoituksen on oltava lähelle kansalaista Yleiskaavan sisältöä joudutaan pohtimaan, koska piirikunta on siihen liian iso ja kuntien lukumäärästä ja koosta ei ole tietoa Maakuntakaavaa tarvitaan piirikunnan ja peruskunnan aluerakenteen pohjaksi (strategisuus, yleispiirtei- 12 Tilaaja-tuottaja malli ok; ei sovi maakuntakaavaan, alueellinen yhteensovitus liitossa Alueen asiantuntemus täytyy turvata Detaljikaavoituksen on oltava lähelle kansalaista Yleiskaavan sisältöä joudutaan pohtimaan, koska piirikunta on siihen liian iso ja kuntien lukumäärästä ja koosta ei ole tietoa Maakuntakaavaa tarvitaan aluekunnan ja lähikunnan aluerakenteen pohjaksi (strategisuus, yleispiirtei-

13 yleispiirteisyys) syys) syys) 3.12 Elinkeinopolitiikka ja alueellinen kehittäminen Kytkennän täytyy olla selkeä julkiseen infraan Kytkennän täytyy olla selkeä julkiseen infraan Kytkennän täytyy olla selkeä julkiseen infraan 3.13 Vesihuolto Tilaaja-tuottaja ok, kunta tilaajana Jätehuolto Voi olla liian pieni yksikkö, vrt. nykyinen malli Energiahuolto Omistajapoliittinen kysymys Virkistys, liikunta Lähivirkistys ja liikunta sopii peruskuntamalliin, koska se on lähellä kansalaista Tilaaja-tuottaja ok, kunta tilaajana Toimii hyvin, lähellä nykyistä mallia Omistajapoliittinen kysymys Energiatoimistotoiminta sopii hyvin piirimalliin Lähivirkistys ja liikunta tulee varmistaa lähelle kansalaista Merkittävimpien reitistöjen suunnittelu ja toteutus soveltuu hyvin Tilaaja-tuottaja ok, kunta tilaajana Toimii hyvin, lähellä nykyistä mallia Omistajapoliittinen kysymys Energiatoimistotoiminta sopii hyvin aluekuntamalliin Lähivirkistys ja liikunta tulee varmistaa lähelle kansalaista Merkittävimpien reitistöjen suunnittelu ja toteutus soveltuu hyvin 3.14. Arvioikaa, mitä edellytyksiä alueellanne on ottaa käyttöön tilaaja-tuottajatoimintatapoja ja millä toimialoilla? Tilaaja-tuottajamallin soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon katsotaan nykyisellä kokemuksella vaikeaksi toteuttaa. Kokemukset tilaaja-tuottaja -mallin käytettävyydestä ja kustannustehokkuudesta vaihtelevat. Mallin soveltumisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole saatu riittävästi tutkittua tietoa. Kuntien yhteisen liikelaitoksen soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon soveltuu valituissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi alueellisen tietohallinnon organisoinnissa. Lähtökohdat ottaa käyttöön tilaaja-tuottajatoimintatapoja ovat erilaisia isoissa ja pienissä kunnissa. Tähän vaikuttavat maantieteellinen etäisyys sekä hajaasutusalueiden ja tiheämmin asuttujen alueiden erilaiset mahdollisuudet tuottaa erilaisia palveluja. Yksi keskeinen edellytys tilaaja-tuottajamallissa on verkostojohtamisen osaaminen. Panostaminen verkostojen johtamisen osaamiseen nähdään välttämättömänä mikäli tilaaja-tuottaja mallia halutaan menestyksellisesti soveltaa. Teknisen huollon osalta tilaajatuottajamalliin sopivana toiminta-alueen laajuutena voidaan pitää palveluiden järjestämisaluetta, mutta osaksi tilaaja-tuottajamalli sopii myös piirimalliin ja aluekuntamalliin (taulukko I). Tilaaja- tuottaja -toimintamallin arvioidaan soveltuvan sivistystoimen osalta opetuksen tukipalveluihin, tietoverkkopalveluihin, liikuntatoimen käyttäjien asiantuntijapalveluihin, kulttuuritoimialan luovien toimijoiden tuotantopalveluihin, koulutuksen asiantuntijapalveluihin sekä kolmannen sektorin palvelutoimintoihin. Perustana ostopalveluissa tulee kaikissa tapauksissa olla selkeät palvelutasokuvaukset. Kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on jo nyt Keski-Suomessa monissa toiminnoissa omaksuttu toimintatapa.

14 3.15. Mitä malleja (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntien yhteinen liikelaitos) näette hyväksi käyttää tilaajan ja tuottajan toiminnan järjestämisessä? Miten näitä tulisi mielestänne edelleen kehittää? Isäntäkuntamalli on käytössä oleva kuntien yhteisten toimintojen organisointimalli. Kokemukset siitä ovat pääsääntöisesti hyviä. Tärkeä huomio on, että isäntäkunnaksi ei pidä aina valita seudun tai yhteistyöalueen suurinta kuntaa vaan isäntäkunta voi vaihdella eri toiminnoissa. Näin toimittaessa myös vastuu jakautuu tasaisemmin. Isäntäkuntamallin käyttö on nähty myös toimintojen kehittämisvaiheen malliksi, joka mahdollistaa toimintojen yhtenäistämisen ja samalla voidaan huomioida lähidemokratian vaatimukset. Suurissa tukipalveluyksiköissä toimivimpana ratkaisuna nähdään osakeyhtiömalli. Tällöin on kuitenkin turvattava omistajakuntien tiedonsaanti ja omistajaohjaus on oltava kunnossa. Esimerkkeinä voidaan mainita Jyväskylänseudun jätevedenpuhdistamo Oy, Mustankorkea Oy (jätehuolto), Sammakkokangas Oy (jätehuolto) ja Wiitaunioni (isäntäkuntamalli). Myös osuuskunnat ja toimitilayhtiöt (Jykes Kiinteistöt Oy, Jämsek Kiinteistöt Oy) ovat käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja. Liikelaitokset nykyisten kuntien kuntayhteistyönä ovat mahdollisia mm. tietoverkkopalveluiden, tukipalveluiden, merkittävien liikuntapaikkojen, kulttuurin taidelaitosten sekä koulutustoimintojen osalta. Kuntien omistamien liikelaitosten ja isäntäkuntamallien toiminta ei saa vääristää kilpailua yksityisen sektorin kanssa, vaan antaa tilaa myös yksityisille palveluntuottajille voimassa olevien säännösten mukaisesti. 3.16. Millaisia mahdollisuuksia näette kunnan ja yksityisen sekä kunnan ja kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on jo nyt Keski-Suomessa monissa toiminnoissa omaksuttu toimintatapa. Yhteistyön tehostamiselle ei ole näköpiirissä esteitä ja siten yhteistyön tehostamiselle on hyvät mahdollisuudet. 3.17. Millaisia mahdollisuuksia näette kuntien ja valtion palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Mahdollisuudet nähdään hyviksi. Esimerkkeinä voisi mainita Kelan ja sosiaalitoimen yhteistyön tiivistämisen, vartioinnin ja poliisin yhteistyö (esim. suuret terveyskeskukset ja sairaalat), puolustusvoimien terveys-, ruoka- ym. huoltotoiminnan ja kuntien vastaavien toimintojen yhteistyön. Muita merkittävän julkisien resurssien käyttöä tehostavia toimia ovat mm. matkapalvelukeskushanke, jossa on mukana suurin osa kunnista, valtio, Kela sekä sairaanhoi-

15 topiiri. Yhteistyö toimitila-asioissa sekä teiden kunnossapidossa nähdään potentiaalisina synergiahyötyjen alueina. Kunnilla on kasvava vastuu työllistämisestä ja työllisyydestä. Tämä merkitsee myös koulutuksen koordinoinnin merkityksen kasvamista työvoimaa ja sen osaamista turvattaessa. Työvoimapoliittinen koulutus (erityisesti tutkintoon johtava koulutus) tulee liittää osaksi alueellista koulutusjärjestelmää sekä suunnata oppisisällöt entistä vahvemmin työelämän tarpeiden mukaisesti. Tälle muutokselle tulee samalla valtio-kunta tulossopimuksin turvata asianomainen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen kohdalla on nähtävissä valtion roolin lisääntyminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaaksi (niin halutessaan) voi tulla valtio. Yrityspalveluiden yhden luukun periaatetta kehitettäessä tulee huomioida sekä kuntasektorin tarjoamat palvelut (mm. kehittämisyhtiöt ja teknologiakeskukset) että valtion aluehallinnon palvelut (lähinnä TE-keskus). Aluekehityksessä ja hanketyössä on jatkossa hyvä löytää nykyistä tiiviimpiä yhteistyökäytäntöjä ja organisoitumistapoja, esim. maakunnan yhteistyöryhmän kohdalla tulevalla rakennerahastokaudella. 3.18 Miten rahoitusvastuu tulisi järjestää? Tulisiko piirimallissa rahoituksen perusteena ottaa väestöpohjan ohella huomioon tulopohja? Valtionosuusjärjestelmä, verotulontasausjärjestelmineen, on merkittävä kunnallisverotulojen ohella kuntien vastuulla olevien palveluiden rahoittamisessa. Riippumatta siitä, mikä kuntarakennemalli valitaan, on rahoitusjärjestelmillä turvattava kuntien palvelutuotanto. Valtionosuusrahoitukseen liittyvä lainsäädäntö ei saa muodostua kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisen esteeksi. Nykyjärjestelmä ei mm. kannusta perus- ja toisen asteen koulujen hallinnolliseen yhdistämiseen. Lisäksi muutoksien suunnittelu ja toteuttaminen vaativat aina panostusta ja tämä tulee huomioida siirtymävaiheessa. Piirimallissa tulee huomioida sekä kuntien väestö- että tulopohja, kuitenkin tulopohjaa painottaen. 3.19 Millaiset ovat alueellanne edellytykset kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiselle vuosina 2005 2015? Palvelutuotannossa on perusteltua siirtyä nykyistä suurempiin palvelutuotantokokonaisuuksiin. Palvelutuotantoyksiköiden koko ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus, vaan niiden muodostaminen tulee perustua tuottokykyyn, laatuun ja tehokkuuteen. Palvelutuotannon johtamisessa on otettava käyttöön yksikkökustannuslaskenta, jolla erikokoisten palvelutuotantoyksikköjen tehokkuutta voidaan mitata. Siksi riittävä, paikalliset erityispiirteet huomioon ottava, liikkumavara on mahdollistettava valittavasta kuntarakennemallista riippumatta.

16 Tehostamalla konserniohjausta ja tuotantoyksikköjä sekä ulkoistamalla palveluita tuottavuutta voidaan jonkin verran lisätä. Keskeisinä tehostamiskeinoina ovat systemaattinen laatu- ja johtamismenetelmien kehittäminen. Ennaltaehkäisevään työhön ja palveluihin panostamalla on mahdollista vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Tässä voidaan lisätä yhteistyötä kunta-, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Terveyden (liikunta, ruokavalio, henkinen vireys) ja selviytymisen (asuminen ja elinympäristön infra) edistäminen on parasta ennaltaehkäisyä. Lainsäädännössä tulee purkaa esteitä (mm. vaitiolovelvollisuudessa) eri sektorien yhteistyön sujuvoittamiseksi. Tästä esimerkkinä koulun, poliisin sekä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon yhteistyö nuorten syrjäytymisen pysäyttämisessä. Tämäntyyppisellä yhteistyöllä lisätään vaikuttavuutta. Tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan edistää myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä sekä tietojärjestelmiä kehittämällä ja yhdentämällä. Osalla julkisen palvelutuotantoaloilla vaikuttavuuden kehittämistavoitteet on helppo asettaa. Osalla taas vaikuttavuuden mittaaminen nähdään erittäin haasteelliseksi, mutta toivottavaksi. 3.20. Miten varmistetaan kansanvaltainen ohjaus ja edustuksellisen demokratian toimivuus? Edustuksellinen demokratia ja kansanvaltainen ohjaus halutaan säilyttää valittavasta kuntarakennemallista riippumatta. Kansanvaltaisen ohjauksen ja demokratian toimivuuden kannalta kuntarakennemallit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Maakunnasta saadun palautteen mukaan parhaat edellytykset edustuksellisen demokratian toimivuudelle takaa vahvojen peruskuntien malli. Aluekuntamalli vaatisi kehittämistä, jotta voitaisiin turvata kansalaisten lähipalveluihin liitettävä demokratia. Keski-Suomen maakuntahallitus edellyttää, että uudet palvelu- ja kuntarakennemallit tukevat seutujen ja kuntien aktiivista pyrkimystä kehittää omaa asuinaluettaan ja koko maakuntaa niin, että elinolosuhteet turvataan koko maakunnassa. 3.21 Millaiset olisivat alueellanne edellytykset kansalaisten suorille vaikuttamismahdollisuuksille? Keski-Suomen esittämä peruspalveluiden järjestämisalueen ja maakuntatasoisten palveluiden toimintamallin toteuttaminen ei muodosta uusia portaita palvelutuotantoon. Kyseessä on kuntien yhteistyön kautta muodostettu tiivis rakenne, jossa lähipalvelut, seudulliset palvelut ja maakunnalliset palvelut on ryhmitelty toimivaksi kokonaisuudeksi. Väestön vaikuttamismahdollisuudet eivät siten ainakaan vähene. Elinvoimaiset palvelutuotantokokonaisuudet voisi-

vat kerätä ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin asiakaspalautteen toimintansa kehittämisen tueksi. 17 3.22. Arvioikaa alueenne kuntien kykyä menestyä kuntahenkilöstön saatavuuden turvaamisessa vuosina 2005 2015? Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä ei työvoiman saatavuudessa ole merkittäviä ongelmia ja tulevaisuudessakin ne voidaan välttää koulutustarjonnan ripeillä muutoksilla. Etäällä maakuntakeskuksesta vaaditaan koulutukselta vielä enemmän, jotta työvoimapula torjutaan. Seudullinen, peruspalveluiden järjestämisalueiden yhteinen rekrytointi ja koulutustarpeiden ennakointitulosten huomioiminen koulutustarjonnassa nähdään ratkaisuna osaavan henkilöstön saatavuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa tavoitellaan maakunnallista henkilöstön rekrytointimallia, jolla varaudutaan osaavan työvoiman saatavuuteen koko maakunnassa. Tiettyjen ammattinimikkeiden osalta työvoiman saatavuudessa ilmenee vaikeuksia jo tällä hetkellä. Esimerkiksi Keski-Suomen työvoimatarve mm. bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien osalta on selvästi tarjontaa suurempaa. Tämän vuoksi Keski-Suomen tarpeisiin koulutetaan mm. bioanalyytikkoja Tampereen ammattikorkeakoulun toimesta Jyväskylässä. 4. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 4.1 Jos oletetaan, että maahan tulisi vähintään 20 000 asukkaan kuntien verkosto, niin millainen olisi kuntarakenne alueellanne tai maakuntarajat ylittäen? Mitkä kunnat silloin yhdistyisivät ja millä perusteilla? Keski-Suomen maakunta on laaja ja harvaan asuttu. Rationaalisesti perusteltavissa olevien peruspalveluiden järjestämisalueiden organisoimiseksi ei siksi voida käyttää ehdotonta väestömääräkriteeriä. Kysymyksessä tarkoitetun tavoitetilan saavuttamiseksi kuntien palvelutuotanto olisi organisoitava pääsääntöisesti seudullisesti. Lähtökohtina kunta-, seutukunta- ja maakuntarakenteen tarkasteluissa tulee olla luontainen työssäkäynti- ja asiointialue sekä eheä alue- ja yhdyskuntarakenne. Keski-Suomessa asiointi- ja työssäkäyntialueiden rajat ovat pääsääntöisesti samat kuin seutukuntarajat. Maakuntarajat ylittävän yhteistä palvelutuotantoa on Keuruun seutukunnalta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Joutsan seudulta Kangasniemen suuntaan. Maakunnan sisällä Saarijärven- Viitasaaren seutukunnalla palvelutuotantoalueen tarkastelussa voisi yhtenä vaihtoehtona olla ns. vanhan seutujaon mukaiset rajat. Samassa yhteydessä olisi selvitettävä maakuntarajat ylittävä yhteistyö mm. Perhon, Lestijärven ja Keiteleen kanssa. Pitkät maantieteelliset etäisyydet useimpien seutujen sisällä edellyttävät palveluiden järjestämisen toteutusta hajautetusti.

Peruspalveluiden järjestämisalueen hallintomalli tulee kehittää mahdollisimman yhtenäiseksi ja rakenteeltaan kevyeksi, jotta resurssit voidaan suunnata enemmän palveluiden järjestämiseen. Asiakasnäkökulma palveluiden laadun, niiden tuottamisen tehokkuuden ja saatavuuden suhteen on keskeistä demokraattisen ohjauksen ohella. Keski-Suomen maakuntahallituksen kanta on, että tulevaisuuden haasteet väestörakenteen ja ikärakenteen muutoksen sekä palvelutarpeiden muutosten suhteen ovat niin mittavat, ettei niitä pystytä ratkaisemaan pelkästään kuntaliitoksilla. Jos itsenäiset kunnat näkevät strategisen yhdistymisen tarkoituksenmukaisena, niin esitetty peruskuntamallin pohjalta kehitetty peruspalveluiden järjestämisalueen malli mahdollistaa sen. Eheän yhdyskuntarakenteen kehittyminen on ottanut myönteisen askeleen Äänekosken kaupunkialueella uuden Äänekosken perustamispäätöksen myötä. Uusi Äänekoski aloittaa 1.1.2007. Samansuuntainen uusien kuntien perustamiskehitys nähdään toivottavana myös Jyväskylän ja Jämsän seuduilla lähitulevaisuudessa. Muidenkin seutukuntakeskusten kuntarakenteen kehittyminen vahvistaisi niiden elinvoimaisuutta ja palvelutuotantokykyä. 18 4.2. Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi piirimalli, niin millainen piirijaotus tulisi siinä tapauksessa teidän alueellenne tai maakunnan rajat ylittävälle alueelle ja millä perusteilla? Piirimallin sovellettavuus on sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioitu peruskuntamallia epärealistisemmaksi toteuttaa. Mikäli piirimalli kuitenkin tulee harkittavaksi, Keski-Suomi itsessään muodostaa riittävän kokoisen alueen omaksi piiriksi. Miljoonapiirimallista nykytilanteen vaihtoehtona sanoudutaan irti. Perusteena on toiminnallisesti eheiden ja riittävän väestöpohjan muodostamien palvelualueiden syntyminen. 4.3. Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi aluekuntamalli, millainen olisi siinä tapauksessa aluekuntajaotus alueellanne tai maakuntarajat ylittäen ja millä perusteilla? Aluekuntamallin sovellettavuus esitetyssä muodossa on sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioitu peruskuntamallia epärealistisemmaksi toteuttaa. Malli vaatisi huomattavaa kehittämistä. Maakuntarajat ylittävää palvelutuotantoa selvitetään Keuruun seutukunnalta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Joutsan seudulta Kangasniemen suuntaan. Alueellisesti toteutettavia toimintoja ovat eri malleissa erikoissairaanhoito, tietyt sosiaalialan palvelut, edunvalvonta, aluekehittäminen, maakuntakaavoitus, teknisten palvelujen hallinto, suunnittelu ja toteutus, elinkeinojen maakuntatason strateginen kehittäminen, ammattikorkeakoulutus sekä toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen ja ohjaus. Sosiaali- ja terveystoimessa maakunnallisten palvelujen organisointi perustuu asiantuntemuksen kerryttämiseen ja vahvistamiseen yksiköissä, joissa yksit-

täinen kuntalainen asioi verrattain harvoin, joissa keskittämisen taloudelliset hyödyt ovat ilmeisiä ja, joissa uuden teknologian hyödyntäminen mahdollistaa uusia toimintamalleja. Esimerkkejä maakunnallisista palveluista ovat mm. erikoissairaanhoito, laboratorionäytteiden analysointi, röntgen ja muiden kuvien arkistointi sekä kuvakonsultaatiot, terveydenhuollon potilastietojärjestelmät, päihdehuollon laitoskuntoutus, sosiaalipäivystys, lastensuojelun erityissosiaalityö ja sosiaalialan kehittämisyksiköt. Mallista riippumatta Keski-Suomi soveltuu kokonsa ja väestönsä puolesta alueena hyvin palveluiden järjestämiseen. 4.4. Onko seutukuntien rajoja syytä maakuntanne alueella tai maakuntarajat ylittäen joiltakin osin tarkistaa. Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Lähtökohtina kunta-, seutukunta- ja maakuntarakenteen tarkasteluissa tulee olla luontainen työssäkäynti- ja asiointialue sekä eheä alue- ja yhdyskuntarakenne. Maakuntarajat ylittävän palvelutuotantoalueen mahdollisuutta nähdään tarpeelliseksi selvittää Keuruun seutukunnalta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Joutsan seudulta Kangasniemen suuntaan. Vaikutukset seutukuntien rajoihin ovat täysin kiinni kohteena olevan kunnan omasta tahdosta. Pohjoisen Keski- Suomen osalta tunnistetaan seutukuntaisen toimintamallin haasteellisuus ja arvioidaan toimintamallin etenevän ns. vanhan seutukuntajaotuksen mukaisesti. Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistämisessä taustana oli yhtenäinen alueen kehittäminen mm. EU:n 1-ohjelman puitteissa. Palveluiden yhteisen järjestämisen näkökulmasta nykyinen seutukunta on pinta-alaltaan laaja ja sisältää useita keskusalueita. 19 4.5. Onko maakuntanne rajaa syytä joiltakin osin tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Maakuntarajat ylittävää palvelutuotantoalueen mahdollisuutta tulee selvittää Keuruun seutukunnalta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Joutsan seudulta Kangasniemen suuntaan. Maakuntarajojen muuttaminen prosessin yhteydessä ei ole ensisijaisena tavoitteena. 5. MALLIEN KEHITTÄMINEN 5.1. Miten kehittäisitte peruskuntamallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Peruskuntamallissa lähtökohdaksi tulee ottaa luontainen työssäkäynti- ja asiointialue sekä eheä yhdyskuntarakenne ja elinkelpoinen talousalue. Samoista lähtökohdista kehitetty paikallinen sovellus ns. seudullinen peruspalveluiden järjestämisalue saa eniten kannatusta Keski-Suomessa. Tämä malli

joustaa asukasmäärän suhteen ja voi pitemmällä aikavälillä johtaa kuntien vapaaehtoisiin liitoksiin (kohta 5.4.) 20 5.2. Miten kehittäisitte piirimallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Keski-Suomessa sosiaali- ja terveyspiirien rakentamista ei nähdä tarkoituksenmukaisena ja siten sen tarkastelu on jätetty vähäiseksi. Terveydenhuollossa sairaanhoitopiiri on toimiva osa terveydenhuollon porrastettua kokonaisuutta, mutta sosiaalitoimi ei ole organisoitunut vastaavasti. Piirimallin riskinä nähdään, että se luo helposti suuria kokonaisuuksia ja etäännyttää päätöksenteon kuntalaisista. Piirimalli on vaarassa irrottaa sosiaali- ja terveyspalvelut muista hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvistä toiminnoista. Lisäksi riskinä on, että toiminta painottuu liiaksi piiritasolle ja erityispalveluihin. Kaikki edellä mainitut riskit tulee huomioida mallin mahdollisessa edelleen kehittämisessä. Piirimallin kehittämisessä luottamushenkilöohjaus voidaan ulottaa ns. tilaus- ja kilpailutusyksikön päätöksentekoon ja ohjaukseen. Tuottajaorganisaatio vastaisi vaativan erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden tuotannosta (erikoissairaanhoidon tuottajaorganisaatio) sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuotannosta (perusterveydenhuollon tuottajaorganisaatio). Palvelusopimukset yhdistäisivät tilauksen ja tuotannon. 5.3. Miten kehittäisitte aluekuntamallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Keski-Suomen maakuntahallitus edellyttää, että uudet palvelu- ja kuntarakennemallit tukevat seutujen ja kuntien aktiivista pyrkimystä kehittää omaa asuinaluettaan ja koko maakuntaa niin että kohtuulliset elinolosuhteet jatkossakin turvataan. Aluekuntamallin epäillään kunnista saadussa palautteessa keskittävän päätöksentekoa maakuntakeskukseen ja voimistavan epäsuotuisaa väestörakenteen muutosta. Liiton valmisteluryhmät ovat myös suhtautuneet malliin kriittisesti. Mallia tulisi kehittää huomattavasti ottaen huomioon esitetty kritiikki. Kunnat eivät halua luopua verotusoikeudestaan ja paikallinen demokratia ei esitetyn muotoisessa mallissa toteudu. Nykyiset ja tietyt kaavoituksen ja teknisen toimen palvelut voivat olla maakunnan hoidettavina. Tällaisia ovat mm. nykyinen maakuntakaavoitus, vesihuollon hallinnointi, suunnittelu ja rakentaminen (taulukko I). Päätöksenteko paikallisesta palvelutasosta ja toiminnasta tulee olla kuitenkin mahdollisimman lähellä kansalaista.

5.4. Olisiko teillä esittää oma vaihtoehto, joka soveltuisi mielestänne parhaiten alueellenne ja olisi käyttökelpoinen koko maassa? Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa lähtökohdaksi on perusteltua ottaa luontainen työssäkäynti- ja asiointialue sekä eheä yhdyskuntarakenne ja elinkelpoinen talousalue. Näistä lähtökohdista kehitetty paikallinen sovellus ns. seudullinen peruspalveluiden järjestämisalue saa eniten kannatusta Keski-Suomessa ja olisi käyttökelpoinen koko maassa. Peruskuntamallin mukaiset peruspalveluiden järjestämisalueet koostuvat useista itsenäisistä kunnista eikä peruspalveluiden järjestämisalueen kokoa ole mielekästä sitoa minimiasukasmäärään. Peruspalveluiden järjestämisalueen hallintomallit tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä ja rakenteeltaan kevyitä sekä turvata demokraattinen ohjaus, raskaita hallinnollisia rakenteita tulee välttää ja resurssit tulee suunnata mieluummin palveluiden järjestämiseen. Pitemmän aikavälin kuluessa on luonnollista, että peruspalveluiden järjestämisalueet etenevät kohti yhtä peruskuntaa. Asiakasnäkökulma palveluiden laadun, niiden tuottamisen tehokkuuden ja saatavuuden suhteen on keskeistä. Tämän toteutuminen edellyttää aivan uudenlaista toimintakulttuuria peruspalveluiden järjestämisalueen palvelutuotannolle. Palvelutuotantoalueen toimintoja ollaan maakunnassa valmiit kehittämään perustuen tutkimustietoon ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Maakuntatasolla hoidetaan maakuntatasoiset palvelut, joita ovat mm. erikoissairaanhoito, edunvalvonta, aluekehittäminen, maakuntakaavoitus ja toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen, ohjaus ja koordinaatio. Maakuntatasoiset palvelut kootaan yhteen, yhteisen hallinnon alaisuuteen. Myös tietyt kaavoituksen ja teknisen toimen palvelut voisivat olla maakunnan hoidettavina. Tällaisia ovat maakuntakaavoituksen ohella vesihuollon hallinnointi, suunnittelu ja rakentaminen. Päätöksenteko paikallisesta palvelutasosta ja toiminnasta tulee olla kuitenkin mahdollisimman lähellä kansalaista. Lisäksi voidaan todeta, että tulevina vuosina tapahtuvat kuntarakennemuutokset eivät ole ainoa eivätkä riittävä ratkaisu kunnallisten palvelujen turvaamiseksi vaan syntyy yhä monimuotoisempia yhteenliittymiä ja yhteistyösopimuksia sekä kunnallisten, yksityisten että kolmannen sektorin toimijoiden kesken. 21 5.5 Millä tavoin alueellanne on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa? Miten eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) vaikuttavat toiminnan kehittämiseen? Tärkein asia alueen ja sen asukkaiden hyvinvoinnille on säilyttää kuntalaisten palvelut ja työpaikkojen saanti. Oma-aloitteinen elinkeino- ja muu kehittämistyö vahvistaa alueiden elinvoimaa ja sitä kautta vaikuttaa palveluiden tuotta-

miseen tarvittavien resurssien määrään. Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi ihmisen koko elinkaaren ajan Keski-Suomessa on vankkaa yliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jota hyödyntämällä pystytään vähentämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Keski-Suomen esittämä peruskuntamallia mukaileva seudullinen peruspalvelujen järjestämisalue malli tukisi innostuksen säilymistä paikalliseen aluekehittämiseen. Alueilta saadussa palautteessa on tullut esille, että aluekuntamalli ja piirimalli kiihdyttäisivät toimintojen ja resurssien keskittämistä maakuntakeskukseen ja se puolestaan kiihdyttäisi muuttoliikettä entisestään, jolloin sekä menettävän että vastaanottavan pään ongelmat kärjistyisivät. Paikallisia ja pienimittakaavaisia toimintoja tulisi suosia. Tärkeäksi nousee tällöin eteenkin kolmannen sektorin toiminnan aktivointi. 22 5.6. Millä tavoin kuntien kehittämistä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulisi alueellanne järjestää? Vaikuttavatko eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) toiminnan kehittämiseen? Peruspalvelujen järjestämisalueiden toimintojen kehittämisen tulee perustua ajantasaiseen tutkimustietoon ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Peruspalvelujen järjestämisalueiden kehittäminen on seudullinen tahtotila joka perustuu seudullisiin erityispiirteisiin ja lähtökohtiin. Seudut toimivat luontevasti tilaajatuottaja-mallin mukaisesti tilaajina paikallisia tarpeita palveleville tutkimuksille ja selvityksille. Maakunnan tasolla kehittäminen on nykyisellään lakisääteisesti maakunnan liiton tehtävänä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. Yhteistyötä liitto tekee luonnollisesti myös kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestelmää on edelleen mahdollista kehittää malleista riippumatta siihen suuntaan, että maakunnallinen vastuu valtion varojen ohjaamisesta lisääntyy. Tällöin voidaan turvata alueen omien tarpeiden huomioon ottaminen ja myös päätöksenteon läheisyys ja demokraattisuus. 5.7 Mitä kuntien toimintaa koskevia valtion normeja pitäisi muuttaa ja miten? Arvonlisäverolain esteet terveelle kuntien väliselle palvelutuotantoyhteistyölle on poistettava Suomen Kuntaliitto on 22.8.2005 julkaisut linjauksensa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Kuntaliiton tavoitteena on saada aikaan kuntarakenne, jossa peruskunnat ovat riittävän vahvoja kantamaan vastuun alueensa kehittämisestä ja keskeisten hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Kuntaliiton mukaan rakenteiden uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin siten, että kunnat voivat kuntien yhdistymisen vaihtoehtona valita tien, jossa edetään palvelurakenteiden järkeistämisen kautta kohti uutta kunta- ja palvelurakennetta.