1 Markku Gardin XI/2014 URHEILIJAN POLKU mentaalinen ja sosiaalinen tuki urheilu-uran valinta- ja erikoistumisvaiheessa Urheilu-uralla ja urheilutapahtumissa menestymiseen vaikuttavat monet eri asiat. Keskeisiä ovat urheilijan fyysinen kunto, lajien taitojen hallinta, mentaalinen vahvuus ja ns. sosiaalinen ilmapiiri (henkilöiden keskinäinen luottamus ja toiminta). Käsittelen tässä kirjoituksessa sitä, miten mentaalinen ja sosiaalinen tuki voi edistää urheilijan onnistumista ja etenemistä urheilu-uran eri vaiheissa. Keskityn ns. valinta- ja erikoistumisvaiheeseen: n. 13-17 -vuotiaiden urheilemisen ja urheilu-uran edistämiseen. Aluksi kuvaan yleisesti urheilijan polkua eri vaiheineen. Sen jälkeen siirryn valinta- ja erikoistumisvaiheeseen. Lopuksi on ehdotuksia siitä, miten urheilijan valmentaja, hänen vanhempansa ja urheilija itse voi edistää mentaalisesti ja sosiaalisesti urheilijan etenemistä em. vaiheessa ja siitä eteenpäin. Pääasiallinen lähde on teos Sverker Bengtsson, Johan Fallby: Idrottens Karriärövergångar. Suosittelen tutustumaan kirjaan. Se perustuu tutkimusperusteiseen tietoon ( evidensbaserad kunskap ). Mikäli seura tms. lähtee kehittämään toimintaansa näissä asioissa, voidaan edetä esim. seuraavasti: - keskeiset toimijat (valmentaja, vanhemmat, urheilija itse) perehtyvät asiaan - he keskustelevat siitä, mihin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä, tämä tapahtuu luontevimmin valmentajan tai seuran johdolla - toimenpiteitä valittaessa voidaan käyttää hyväksi laatimiani ehdotuksia (vinkkejä) - tässäkin on syytä muistaa: valitaan se, mistä on syytä lähteä ja edetään asia kerrallaan pienin kehitysaskelin. Urheilijan polku: urheilu-ura lapsuudesta huippu-urheiluun ja sen päättymiseen Urheilijan polulla tarkoitetaan urheilijan matkaa lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisiän urheiluun. Tämän jälkeen matka jatkuu siihen tilanteeseen, jolloin huippuvaihe ja kilpaurheilu päättyvät ja urheilija siirtyy siviiliin. Urheilijan polkuun liittyy muitakin samanaikaisia kehitystapahtumia, joita urheilijat käyvät läpi matkallaan eteenpäin. Näillä muilla poluilla on yhteys siihen, miten urheilu-ura etenee. Usein ne vaikuttavat siihen, jatkaako urheilija vai lopettaako hän urheilemisensa jossakin vaiheessa. Näitä ratkaisuja tehdään usein toisaalta valinnan-/erikoistumisen iässä ja toisaalta siinä vaiheessa, kun nuori siirtyy nuorten sarjoista aikuisten kilpailuihin.
2 Urheilijan polku ja sen eri vaiheet Ikä: 10 15 20 25 30 35 Urheilu- Mukaantulo Valinnat, Nuorista Huippu-urheilun aika Lopetus ura: Tutustuminen Erikoistuminen Aikuisten Siviili kisoihin Henkilön kehitys: Lapsuus Murrosikä Nuoruus Nuori Aikuisikä.. aikuinen Sosiaalinen kehitys: Vanhemmat Kaverit Tukijat Perhe Sisarukset Valmentaja Valmentaja (valmentaja, seura) Kaverit Vanhemmat Koulutus ja työelämä: Peruskoulu Keskiaste Korkeakoulutus Työelämä.. Työelämä. Niin liikunnan kuin urheilunkin kannalta tavoitteena on, että polku on hallittu ja jatkuisi aina huippuurheiluvaiheeseen saakka. Toiminnan tulisi tähdätä siihen, - että mahdollisimman moni on mukana mahdollisimman pitkään - että mahdollisimman moni saa mahdollisimman hyvää valmennusta ja tukea sekä - että urheilija voi siirtyä onnistuneesti urheilu-uransa vaiheesta toiseen Samalla tavalla kuin kilpailusuorituksessa myös urheilu-uralla onnistuminen on seuraavien tekijöiden yhteisvaikutusta: fysiikka, lajin taidot, mentaaliset taidot, sosiaalinen ilo ja tuki. Polun eri vaiheissa mentaalisten ja sosiaalisten taitojen merkitys ja opettelu vaihtelevat henkilöstä ja lajista riippuen. Läpi polun keskeistä ovat - tavoitteet ja suunnittelu: mitä urheilija tavoittelee tässä ja nyt/pitemmällä aikataululla? - motivaatio: mikä saa urheilijan harjoittelemaan ja pysymään urheilun piirissä? - keskittyminen: mitä urheilija ajattelee ja mihin kohdistaa havaintonsa? - selviytymistaidot: ongelmia tulee, miten urheilija selviää niistä, miten häntä autetaan? - urheilijan eri roolit: miten urheilu ja muu elämä saadaan sujumaan ja tukemaan toisiaan? - tukiporukat: miten vanhemmat, kaverit, valmentaja, seura tukevat ja auttavat urheilijaa? Urheilijan polku on matka. Se on tavoite sinänsä ja tärkeä päämäärän kannalta. Matka sujuu, kun urheilija kokee kehittymistä ja onnistumisia, arvostusta ja välittämistä, kiitosta ja kannustusta.
3 Mentaalinen ja sosiaalinen tuki valinta- ja erikoistumisvaiheessa (n. 13-17 v.) Valinta- ja erikoistumisvaihe Valinta- ja erikoistumisvaihe alkaa useimmissa lajeissa n. 12-13 vuoden iässä. Pysyvämmät valinnat tehdään yleensä 15-16 -vuotiaina. Tässä vaiheessa harjoittelu tehostuu ja kovenee. Kilpaileminen tulee entistä enemmän mukaan urheilutoimintaan. Nuoren kehityksessäsi tapahtuu paljon. Fyysinen muutos ja kasvu ovat nopeita. Se on epätahtista samanikäistenkin kesken. Hormonit jylläävät. Omat vanhemmat ovat edelleen tärkeitä, mutta kavereiden merkitys ja vaikutus kasvavat. Koulu vaatii entistä enemmän. Nuori alkaa itsenäistyä lapsen maailmasta. Käsitys omasta itsestä muotoutuu. Hän pääsee ja joutuu tekemään valintoja. On aika ottaa vastuuta omasta kehittymisestä ja toiminnasta. On hyvä olla tekemisen subjekti, ei sen objekti. Usein urheilijan polku katkeaa juuri tässä vaiheessa. Sekä urheilijalle että tukijoukoille on suuri haaste saada urheiluharrastus jatkumaan. Huippu-urheilun kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni jatkaa ja panostaa itsensä kehittämiseen. Tässä vaiheessa ei voida vielä ennustaa, kenestä tulee menestyjä ja huippu-urheilija. Lopettaneiden myötä menetetään tulevaisuuden potentiaalia. Urheilunsa päättänyttä usein harmittaa myöhemmin, että ei katsonut loppuun saakka omia mahdollisuuksiaan. Urheilijan, hänen vanhempansa, kavereiden ja valmentajan on hyvä tuntea mentaalisten ja sosiaalisten taitojen ja tuen merkitys nuoren urheilemiseen. Nämä taidot urheilija voi hyödyntää muussakin elämässään: koulunkäynnissä ja opiskelussa, työelämässä, vapaa-ajan toiminnassaan. TOIMINTAVINKKEJÄ VALMENTAJALLE, URHEILIJAN VANHEMMILLE, URHEILIJALLE ITSELLEEN Valmentajalle: miten voit kehittää urheilijan mentaalista vahvuutta ja auttaa häntä onnistumaan? Anna urheilijalle palautetta hänen omasta kehittymisestään ja osaamisesta. Vertaa sitä hänen omiin tavoitteisiinsa tai osaamiseensa, asenteeseen tms. Anna palaute mahdollisimman nopeasti tilanteen jälkeen. Käy urheilijan kanssa läpi onnistuneita suorituksia. Pyydä häntä itse löytämään näitä niin harjoituksista kuin kilpailuistakin. Kysy myös sitä, miksi urheilija onnistui niissä. Varo keskittymistä vain virheisiin. Ole rehellinen urheilijalle. Hän kyllä huomaa, jos piilottelet tai silottelet asioita. Totea epäonnistuminen ja anna hänelle samalla sellaista palautetta, että hän tietää, miten urheilija voi parantaa tekemistään.
4 Odotustesi ja tavoitteesi tulee olla realistisia, urheilijan kehitykseen, ikään ja osaamiseen suhteutettuja. 13-vuotiaalta ei kannata odottaa samaa kuin 15 vuotta täyttäneeltä. Pidä urheilijan oma panostus keskiössä: hän tekee parhaansa. On helppo olla positiivinen, kun kaikki pelittää ja sujuu hyvin. Aina ei mene näin. Urheilija epäonnistuu ja häviää. Jos hän kuitenkin on yrittänyt parhaansa, häneltä ei voi odottaa enempää. Aktivoi urheilijaa harjoituksissa. Anna hänelle tilaisuus ja mahdollisuus arvioida harjoitusta ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia. Korosta uuden oppimista. Sen seuranta, myönteinen palaute ja kehuminen kannustavat urheilijaa harjoittelemaan. Sopeuta harjoittelu ja muu toiminta urheilijan mukaan. Opeta nuori huomaamaan, kuinka voitetaan. Kiinnitä huomiota oikeaan tekniikkaan tms. ja anna siitä palautetta, ei ainoastaan tuloksesta. Silloinkin, kun pelaaja teki maalin, korosta ja anna palautetta siitä, miten tekniikka toimi, mitä pelaaja teki hyvin saadakseen tilaisuuden tehdä maalin. Ja tehdessään maalin. Korosta harjoituksissa ja kilpailuissa sitä, että urheilija keskittyy tekemään hyviä suorituksia. Aseta niille seurattavia tavoitteita. Tulos syntyy hyvien suoritusten seurauksena. Ole kiinnostunut myös siitä, että urheilija panostaa koulunkäyntiinsä. Kysy häneltä kouluasioista. Mitä seuraat, sitä urheilija tekee. Olet tässäkin esikuva urheilijalle. Tee yhteistyötä opettajien ja koulun kanssa. Ole herkkä sille, mitä urheilija miettii jatkamisestaan. Keskustele siitä hänen kanssaan. Kannusta pysymään mukana, vaikka pienemmälläkin panostuksella. Lopettaminen on harvoin äkkipäätös. Ota urheilija mukaan miettimään ja asettamaan tavoitteita hänen omalle kehittymiselleen. Asettakaa sekä lyhyen ajan (arkipäivän harjoittelu, tuleva kilpailu) että pitkän ajan (unelmiakin) tavoitteita. Asettakaa tavoitteita fyysiselle, taidolliselle, mentaaliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle. Seuraa niitä ja anna urheilijalle palautetta. Ohjaa urheilijaa myös mentaalisissa taidoissa: keskittyminen harjoituksiin ja harjoituksissa, suoritusta tukevaan oikeaan ajatteluun, epäonnistumisten käsittelyyn Korosta sitä, että etenette askel kerrallaan: ensi kuussa 1 % paremmin kuin nyt. Ohjaa urheilijaa huomaamaan oma kehittymisensä. Onnistuminen lisää itseluottamusta ja motivoi uusiin kehitysaskeleisiin. Vanhemmille: miten voitte tukea lastanne kehittymään ja pysymään urheiluharrastuksessaan? Kannusta nuorta jatkamaan harrastustaan. Älä painosta häntä. Tue häntä harjoittelussa ja kilpailussa. Jos hän päättää lopettaa urheilemisensa, se on sallittua ja hyväksyttävää. Selvitä itsellesi, mitä lapsesi odottaa urheilustaan. Tue häntä siinä. Ole positiivinen ja luota häneen. Korosta oppimista. Lähde silloin hänen omista kyvyistä ja nykytilanteesta. Ole kiinnostunut valmennuksesta ja valmentajan tekemästä työstä. Pidä yllä hyvää vuoropuhelua valmentajan kanssa. Silloin puhut kotona samaa kieltä, kuin mistä puhutaan urheilutilanteissa. Se auttaa siinä, että lapsesi kokee arvostusta sekä urheilun iloa harjoituksissa ja kilpailuissa. Kunnioita valmentajaa hänen tehtävässään. Älä puutu siihen. Älä jatkuvasti ota kantaa hänen valmennusmenetelmiin ja hänen tekemiin valintoihin. Useimmat valmentajat arvostavat ja ovat iloisia siitä, että olet kiinnostunut heidän työstään ja osaamisestaan. He haluavat keskustella ja kuulla mielipiteitäsi. Sovi valmentajan kanssa menettelyistä: milloin ja missä tähän on sopiva tilaisuus.
5 Kiinnitä huomiota siihen, että kannustat nuorta oikealla tavalla ja oikeista asioista. Korosta yrittämistä, ponnistelemista ja oppimista sekä hyviä suorituksia. Näin vahvistat kestävän motivaation synnyttämiseksi. Voittaminen ja häviäminen ovat osa urheilua, mutta eivät ole ainoita asioita urheilun uralla. Pelin tai kilpailun jälkeen kysy urheilijalta sen tulos. Mutta kysy myös sitä, missä hän onnistui itse, panostiko täysillä. Auta häntä huomaamaan onnistumiset. Kysy myös, missä on kehittymisen tarvetta ja miten hän aikoo panostaa siihen. Auta lastasi ymmärtämään oma vastuunsa osana joukkuetta tai urheilijaryhmää. Kun lapsi kokee arvostusta ja saa kiitosta kaveriltaan, hän kokee urheilemisen iloa. Kun hän toimii samalla tavalla urheilijatovereilleen, hän kannustaa heitä ja tukee koko ryhmän toimintaa. Kiinnitä huomiota myös nuoren koulunkäyntiin. Kannusta häntä panostamaan siihen yhtä intensiivisesti ja samalla asenteella kuin urheiluunkin. Silloin ne tukevat toisiaan. Pidä tarvittaessa yhteyttä kouluun ja opettajiin. Mitä vanhemmaksi lapsesi varttuu, sitä enemmän hänen tulee ottaa vastuuta itsestään ja omasta tekemisestään. Hänen on hyvä kokea, että hän urheilee oman itsensä vuoksi. Ei vanhemmilleen tai valmentajalleen. Anna hänelle mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Et voi olla mukana itse urheilusuorituksissa. Kylläkin kentän tai kaukalon reunalla. Kuuntele, mitä lapsesi puhuu urheilusta tai miten hän siihen suhtautuu. Väsymys, loukkaantumiset, kyllästyminen voivat viitata siihen, että urheilija kokee sillä hetkellä liian suurta painetta. Ne voivat olla myös merkkejä siitä, että urheilu ja muu elämä eivät ole tasapainossa. Ole tarkka siitä, millaisia odotuksia asetat lapsesi urheilulle. Hän aistii ne ja kokee ne. Jos nuori asettaa itselleen liian suuria odotuksia omalle suoriutumiselleen ja jos hän samalla pelkää epäonnistumisia, tämä on usein merkki siitä, että myös hänen ympärillään olevien tulee kiinnittää omaan toimintaansa huomiota. Ole itsekin kiinnostunut urheilun mentaalisista ja sosiaalisista asioista. Kouluta itseäsi näiden taitojen ymmärtämisessä. Keskustele muiden vanhempien kanssa näistä asioista. Urheilijalle: miten voit kehittää omaa mentaalista vahvuuttasi ja onnistua urallasi? Nauti urheilusta. Urheilu on iloinen asia. Mieti, miksi urheilu on hauskaa. Mikä tuottaa mielihyvää? Onko se itse taidon oppiminen tai urheilusuoritus? Onko se hyvät harjoituskaverisi? Onko se hyvä valmentaja? Onko se kilpailu? Onko se harjoittelutilanne? Vai koostuuko se kaikista noista asioista? Mielihyvän tai ilon kokeminen vaihtelee urheilijoiden kesken. Nauti siitä, mikä sinulle tuottaa iloa. Sinulla on varmaan hyviä esikuvia, idoleja. Katso, miten he toimivat. Ota heidän hyvät puolet opiksesi. Käy niitä mielessäsi. Kuvittele toimivasi harjoituksissasi ja pihapeleissäsi niin kuin hekin. Keskity itsesi kehittämiseen, taitojesi oppimiseen, omien vahvuuksiesi luomiseen. Haluatko keskittyä tekemiseesi entistä paremmin? Mieti itse, missä haluat tulla paremmaksi ja mitä haluat kehittää itsessäsi. Kysy rohkeasti valmentajaltasi harjoitteluun liittyvistä asioista. Tee hänelle ehdotuksia. Näin opit ymmärtämään urheilulajiasi ja omaa toimintaasi. Ehkä harjoituskin paranee? On tärkeää, että sinulla ja urheilukavereillasi on hyvä ja kannustava vuoropuhelu keskenänne. Panosta tähän. Keskustele kavereiden ja valmentajan kanssa. Kuuntele, kysy ja vastaa. Tue ja kannusta kaveriasi onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Näin luot hyvää joukkuehenkeä ja kehittymisen ilmapiiriä. Kiinnitä huomiota urheilukavereittesi hyviin suorituksiin, yrittämiseen, hyvään porukkahenkeen. Kerro siitä heille. Kun kannustat muita, hekin kannustavat sinua.
6 Kilpailu kuuluu urheiluun. Pelaajien välinen kilpailu saattaa olla hyväksi joukkueelle. Henkilöiden keskinäinen vertailu on kuitenkin vaikeaa, kun teidän ikäisten kehitys on epätahtista. Joka on parempi tänään, voi olla huonompi jonkun ajan kuluttua. Kilpailullekin on hyväksi se, että yrität olla aikaisempaa parempi omissa suorituksissasi, tekniikassasi jne. Kilpaile siis itseäsi vastaan. Hyvät suoritukset johtavat hyviin tuloksiin ja hyviin sijoituksiin. Urheilu on sinulle tärkeää. Samaan aikaan on muitakin tärkeitä asioita elämässäsi: koulu, muut harrastukset, oma perheesi.. Löydä oikea tasapaino näiden kesken. Joillekin tämä merkitsee sitä, että harjoittelet parikymmentä tuntia viikossa. Jollekin toiselle se tarkoittaa viiden tunnin harjoittelua. Jos esimerkiksi koulunkäynnissäsi on ongelmia, ne vaikuttavat sinun onnistumiseen urheilijana. Silloin, kun voit hyvin, silloin pystyt hyvään harjoitteluun ja hyviin urheilusuorituksiin. Hyvä ja riittävä uni on tärkeää. Unen aikana kehosi ja ajatuksesi lepäävät ja palautuvat. Unen aikana harjoittelusi ja oppimisesi vaikutus kiinnittyy pysyviksi toimintatavoiksi. Sinun iässäsi ja urheilemisen vaiheessa kilpaileminen ja kilpailuihin valmistautuminen nousevat aikaisempaa voimakkaammin esille. Kilpailua edeltävä ja sen aikainen jännittäminen kuuluu asiaan. Jännittämiseen voit kuitenkin valmistautua. Voit hallita liiallisen jännittämisen. Tässä auttaa mm. se, että olet hyvin valmistautunut, keskityt vain omiin kilpailusuorituksiisi etkä välitä tai mieti liian paljon kilpailun loppusijoituksestasi. Sinun on hyvä oppia kilpailemaan. Harjoittele kilpailutilanteita. Luo itsellesi hyvät kilpailemisen rutiinit. Keskity harjoituksiisi ja harjoituksissasi niin kuin aiot tehdä kilpailuissasi. Tule harjoituksiin levänneenä ja oikein syöneenä. Rauhoita itsesi ja panosta hyvään harjoitteluun. Tee harjoituksissasi parhaimpasi. Opi kuuntelemaan kehoasi. Jo sinun iässäsi yliharjoittelu aiheuttaa liikaa väsymystä. Helpota tai pidä tauko, jos harjoittelu tuntuu vastenmieliseltä. Keskustele tästä valmentajasi kanssa. Pääasiallinen lähde: Sverker Bengtsson, Johan Fallby: Idrottens Karriärövergångar Katso myös KIHUn julkaisuja, nro 46 (www.sport.fi/uutiset/uutinen/urheilijan-polku-valintavaiheentavoitteena-nuoren-urheilijan-hyva-paiva) Olen porilainen urheilupsykologi ja LIIKUn (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu) hallituksen jäsen, vastuualueenani on urheilijan polku.