Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Järvenpää

Samankaltaiset tiedostot
Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Porvoo

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Työryhmäkysymykset THL

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ei rakennettu yhdessä yössä

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Lapset ja nuoret uudessa maakunnassa oikea-aikaiset palvelut ja osallisuuden toteutuminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhekeskuksiin jalkautuvat palvelut Vetäjinä Andreas Blanco & Tarja Mäkelä

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Työryhmäkysymykset THL

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Valtakunnallinen koulutuskierros Lahti Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Siirtymävaiheet sujuviksi lapsen elämässä Laurea Tikkurila

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

1. Mihin kehittämistyöryhmään kuulut?

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Johtaminen ja toimintakulttuurin muutos lapsiperheiden palveluissa ja perhekeskuksissa

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Lape-hankkeen tulokset

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Tehdään yhdessä! Tukea nopeasti, monitoimijaisuutta tarpeen mukaan

PERHEKESKUSEKOSYSTEEMI KANTA-HÄMEESSÄ

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA Perhekeskustiimit

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Maakuntavaltuuston seminaari SOTEn uudistuvat palvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mari Antikainen, perusturvajohtaja

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Yhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta?

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Monitoimijainen perhevalmennus

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Matalan kynnyksen oikea-aikaista tukemista kouluissa ja oppilaitoksissa

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

NEPSY-KEHITTÄMINEN Tuotokset ja jatkosuunnitelma

Transkriptio:

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Järvenpää 30.11.2017 1

Haastatteluiden yhteenveto / Järvenpää: Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Monitoimijaisuutta tukevia rakenteita: Taustalla organisaatiomuutos 2011 ja lautakuntarakenteen muutos 2013 Lasten ja nuorten- sekä sivi- ja vapaa-ajan palvelut saman johtajan alle. Yhteinen johtoryhmä. Organisaatio pohjautuu asiakkaan prosesseihin ja elinkaariajatteluun Eri palveluiden asiakkuusjohtajien työtilat samalla käytävällä Sosiaalihuollon toimeenpanoryhmä arvioi toiminta ja korjaa tarvittaessa Monialainen selvitystiimi (yhteydenottolomakkeet, lastensuojeluilmoitukset) Koulujen/ oppilaitosten monialaiset ryhmät (ohjausryhmät, hyvinvointiryhmät, kriisiryhmät) Perhekeskukset, hyvinvointineuvola (Imatran malli) Esimerkkejä monitoimijaisuuden toteutumisesta: Kulttuuri muuttunut: Ihmisiä koulutettu nykyisin yhteistyö on itsestäänselvyys. Tehdään yhdessä perheen kanssa ja eri toimijoiden kesken. Mennään asiakas edellä. Ei siirretä toiselle. Juurtuneita yhteistyömalleja esim. oppilashuollon ja muiden palveluiden välillä. Mm. yhteiset ryhmät eri ikäisille, kuraattori ja opettajia mukana perhetyön kotikäynneillä, perheneuvolasta jalkaudutaan kouluille. Yhteistyössä myös psykologi, terveydenhoitaja ja nuorisotyö. Toimivia konsultaatiorakenteita (puhelin ja live) mm. sosiaalipäivystyksen ja poliisin välillä Työpareja: Perhepalveluiden parina mm. erityisnuorisotyöntekijä, kuraattorit ja seurakunta Osallistavia menetelmiä käytössä, mm. läheisneuvonpito, verkostoneuvonpito Säännöllisiä yhteistyötapaamisia, esim. Nuovo (matalan kynnyksen palv.), yläkoulujen ja 2.asteen oppilaitosten terveydenhoitajat Teemakohtaiset opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian polin yhteistyötapaamiset, 4/vuosi Yhteisiä koulutuksia: Huoli puheeksi, perhearviointi-, nepsy-valmentajakoulutus 3. sektorin tarjonta laajenemassa: Vapaaehtoisia, perhekahviloita, lastenhoitoa jne Keskeiset tahot ja yhdyspinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut: Nuovo (nuorten vastaanotto) Lasten ja perheiden palvelut (perheneuvola, perhekeskukset jne.) Vammaispalvelu Aikuissosiaalityö Eri hoitotahot, mm. Hyvinkään sairaala, psykiatrian polit Kunnan muut toimialat: Koulut, opettajat, koulukuraattori Päivähoito Nuorisotoimi, ohjaamo Kolmas sektori: Perhekeskukset Maahinen ja Keltasirkku, MLL, Seurakunta --------------------------------------------------------- Mukaan kaivataan lisäksi vahvemmin.. Terveydenhuolto, terveyden edistäminen ja ESH Varhaiskasvatus Aikuisten päihde ja MT-palvelut, aikuissosiaalityö Oppilaitokset (2 aste) Laajemmin 3.sektoria: Miessakit, lyömätön linja jne.

Haasteet Onnistumiset Haastatteluiden yhteenveto / Järvenpää: Onnistumiset ja haasteet monitoimijaisuudessa 3 Esimiehet Johto on sitoutunut ja on onnistuttu tekemään yhteistyötä eri tasoilla (politiinen johto, asiakkuusjohto, asiakastaso) Muutosta on tapahtunut. Pienten lasten palveluiden koordinointi on ollut hyvää ja on pystytty asiakaslähtöisyyteen Peruspalvelujen ohjaustyö hitsaantunut hyvin yhteen Asiakkaiden osallistaminen vahvistunut, enää ei tehdä asiakkaan selän takana vaan avoimesti Vaikuttavuuden arviointi: Hyvää asiakaspalautetta! Aiempi oma kehitystyö istuu hyvin Lape-kehittämiseen Yhteistyö/ yhteinen suunnittelu ulkoistettujen palveluiden kanssa (lasten ja nuorten päihde- ja MT-palvelut) Sosiaalityön osuus puuttunut ostopalveluista Yhteydet toisen asteen oppilaitoksiin heikommat Erityispalveluiden sitominen samaan verkostoon. (Psykiatristen lasten ja nuorten hoitoketjut) Työkäytänteiden yhteensovittamista on nyt enemmän Matalan kynnyksen palveluita halutaan lisätä edelleen Työntekijät Monitoimijaisuus koetaan itsestäänselvyytenä. Läpinäkyvyys toimii ja työntekijät ovat joustavia Perehdytetään hyvin, käydään esittäytymässä jne Asiakas on läsnä kun hänen aisoista puhutaan. Myös kirjaaminen tehdään yhdessä asiakkaan kanssa Konsultointimahdollisuus myös nimettömänä Toisten työn tunteminen lisääntynyt helpompi hahmottaa myös oma rooli osana kokonaisuutta Voi luottaa, että toinen hoitaa oman tonttinsa Työntekijöiden vaihtuvuus haittaa tutustumista Toisten tekemät kirjaukset eivät aina näy esim. lastensuojelun aiempi asiakkuus ei näy. Tietävätkö asiakkaat miten tieto liikkuu ammattilaisten välillä? Työaikahaasteet: Työaikojen yhteen sovittaminen eri toimijoiden kesken Kaupungissa tavoitteena sama työaika kaikille, mutta virka-aika ei palvele kaikkia asiakkaita! Pelko työmäärän lisääntymisestä yhteistyön myötä

Haastatteluiden yhteenveto / Järvenpää: Tavoitetila ja odotukset monitoimijaisuudelle Asiakasnäkökulma Työntekijöiden näkökulma Johtamisen näkökulma Työskentely on laadukasta ja työkulttuuri on yhtenäinen eri ammattilaiset toimivat hyvin yhteen asiakkaan näkökulmasta Asiakkaan taustalla laaja tukiverkosto, jossa mukana kaikki asiakkaalle hyödylliset tahot ei pompottelua Perhe kokee, että asiat selviävät samalla kertaa Eri palveluita on mahdollista saada samasta paikasta asiakkaan ei tarvitse tuntea eri käsitteitä ja nimikkeitä Perheillä erilaisia tarpeita, kaikkiin pitää pystyä vastaamaan Asiakkaiden ja läheisverkostojen odotukset tulevat huomioiduksi 4 Toivotaan, että aikaa tulisi jopa lisää, eikä menisi niin paljon aikaa matkustamisessa ja puhelimessa Jokainen tietä mitä toinen tekee Erilaisuus rikastuttaa: Ei tarvitse itse olla kaikkien alojen asiantuntija vaan voi hyöyntää toisen osaamista ja oppia toisilta Oma jaksaminen: Taakka pienenee kun vastuu asiakkaan tilanteesta jakautuu useille toimijoille kaikilla oma vastuualue osaamisensa mukaan. Kenenkään ei tarvitse pelastaa asiakasta yksin Rakenne luo turvallisuutta työntekijöille, hyviä käytäntöjä voidaan vaihtaa ja voidaan oppia toisilta Johdon sitoutuminen ja ymmärrys työtekijätason asioista tärkeää Selkeys rooleissa ja prosesseissa. Ei päällekkäisiä toimintoja Muutoksen johtaminen on iso haaste Lähettämisestä kutsumisen kulttuuriin Paljon eri toimijoita yhteensovittaminen Lisäarvo osaamisen kirjavuudesta Perhekeskus-mallin edistäminen ja palveluiden kokoaminen yhteen tulevassa maakuntamallissa Sote-uudistuksessa pystyttävä rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille, jotta asiakas ei putoa palveluiden väliin. Ei osaoptimointia! Lastensuojelun kytkentä muihin palveluihin ja erityistason palveluihin Asiakkaat mukaan suunnittelemaan palvelujärjestelmää Työtekijöiden huomiointi muutoksessa: Minkälainen olemme työnantajana?

Haastatteluiden yhteenveto / Järvenpää: Tunnistetut kehittämistoimenpiteet 5 Mitä tulisi muuttaa nykytoiminnassa? Sosiaalityön osuus mukaan ulkoistuksiin Terapia-alan ammattilaista kaivataan lastensuojelussa saataisiin erilaista näkemystä Toimitilat: <17v. lapsen perheen palvelut pitäisi olla samassa rakennuksessa Viihtyisiä yhteisiä tiloja ryhmille ja muille toiminnoille Lastensuojelu ja perhetyö muuttamassa verotaloon, jossa ei tarvittavia kodinomaisia tiloja Tulisi tarkastella eri toimijoiden asiakasmääriä/ruuhkaa resurssien käytön optimointi joustavasti Kursailusta/ arkuudesta päästävä yli asiakkaan asia tärkein! Totuttava, että ulkopuolinen seuraa omaa työtä Enemmän yhteistyötä kehittämisessä: Tarpeet samoja kaikilla. Milloin aikaa istua samaan pöytään? Useita muutoksia meneillään vaikeuttaa toimintaa Yhteistyö psykiatrian ja lastenpsykiatrian kanssa ei toimi toivotulla tavalla Lastensuojelu joillekin edelleen punainen vaate. Tulisi tehdä eri palveluita näkyvämmiksi Mitä uutta tulisi kehittää? Tulisi selvittää, miten palveluiden kehittäminen mahdollistetaan kilpailutusten kautta Enemmän ennaltaehkäiseviä palveluita ja puuttuminen vieläkin varhaisemmassa vaiheessa Uusia monitoimijaisia toimintamalleja perustason ja erikoissairaanhoidon välimaastoon jääville palveluille Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten palveluissa sekä sekä nuorisotoimen kanssa Säännölliset yhteiset tapaamiset eri toimijoiden välillä tietoisuuden ja suhteiden ylläpitämiseksi Selkeä viesti ja kannustamista monitoimijaisuuteen johdon taholta. Lupa kokeilla ja kehittää! Monitoimijaista palvelutarpeen arviointia voidaan kehittää edelleen Maakunnan keskinäinen yhteistyö esim. perhekeskusten palveluverkon suunnittelussa Palveluohjaus, digitaaliset alustat, omahoito yms. (asiakkaina kiireisiä lapsiperheitä)

Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut 6