PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 28.10.2009 LSU-2009-Y-526 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista Töysän kunnan Töysän kylässä. HAKIJA Katja ja Timo Uusimäki Rantamäentie 30 63640 Ritola LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilan nykyisessä navetassa pidetään yhteensä 57 lypsylehmää, 35 hiehoa, 30 lihanautaa ja 23 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 150 lypsylehmää, 106 hiehoa, 77 lihanautaa ja 78 vasikkaa (alle 6 kk). Rakennettava lypsykarjapihatto ja nykyinen navetta sijaitsevat Töysän kunnan Töysän kylässä tiloilla Mytkä RN:o 13:114 ja Mytkä II RN:o 28:28. Nykyinen etälietesäiliö sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta lounaaseen tilalla Mytkä RN:o 13:114 Töysän kunnan Töysän kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 8.7.2009. Lupahakemusta on täydennetty 14.8.2009, 21.8.2009 ja 9.9.2009. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 26.11.2003 Töysän kunnan ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan 46 lypsylehmälle, 29 hieholle, 15 lihanaudalle ja 27 vasikalle (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asematai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Töysän kunnan Töysän kylässä noin 12 km Töysän kunnan keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on metsä- ja peltoaluetta. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 260 metrin, noin 270 metrin (loma-asunto), noin 300 metrin (lomaasunto), noin 310 metrin, noin 360 metrin (tyhjillään), noin 370 metrin (loma-asunto) ja noin 390 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Nykyisen navetan kuivalantalasta on matkaa lähimpään naapuriin noin 290 metriä. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta pihattonavetasta noin 250 metrin (2 kpl joista toinen on loma-asunto), noin 290 metrin (loma-asunto), noin 350 metrin (2 kpl joista toinen on loma-asunto), noin 480 metrin ja noin 490 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Pihattonavetan yhteyteen rakennettavista lietesäiliöistä on matkaa lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 270 metriä. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Kuivakankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,6 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 57 lypsylehmää, 35 hiehoa, 30 lihanautaa ja 23 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto noin 300 metrin etäisyydelle nykyisestä navetasta länteen. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 150 lypsylehmälle, 106 hieholle ja 45 (alle 6 kk) vasikalle. Nykyiseen navettaan tulee tilat 77 lihanaudalle ja 33 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 150 lypsylehmää, 106 hiehoa, 77 lihanautaa ja 78 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 1 300 000 kg vuodessa ja lihamäärä noin 36 000 kg vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely Pihattonavetan ja nykyisen navetan lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelannalla. Pihattonavetassa kuivikelannalla ovat poikimakarsinat ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavetan yhteyteen rakennetaan kaksi avointa noin 2 934 m 3 :n lietesäiliötä sekä noin 317 m 3 :n (135 m 2 ) kuivalantala. Kuivalantalan pohja ja reunat (noin 1,35 m) rakennetaan betonista. Kuivalantalaan tulee noin 1,35 metrin ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolelle betoninen kuormauslaatta. Rakennettavat lietesäiliöt täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla katteella (turpeella).

3 Nykyisen navetan yhteydessä on noin 350 m 3 :n kuivalantala, noin 200 m 3 :n virtsasäiliö kuivalantalan alapuolella sekä noin 9 m 3 :n pumppukaivo, joka on katettu betonikannella. Kuivalantalan pohja ja reunat (noin 1 m) ovat betonia. Kuivalantalassa on noin 0,8 metrin ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella betoninen kuormauslaatta. Lisäksi tilalla on noin 1 100 m 3 :n avoin etälietesäiliö. Nykyisen navetan yhteydessä olevasta pumppukaivosta lietettä siirretään kerran kahdessa viikossa etälietesäiliöön. Pihattonavettaan lietekuilutilavuutta tulee noin 800 m 3 ja nykyisessä navetassa lietekuilutilavuutta on noin 260 m 3. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 8 237 m 3. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 500 m 3 vuodessa. Pihattonavetasta maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pihattonavetan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erilliseen umpikaivoon. Nykyisestä navetasta pesuvedet ja WC-vedet johdetaan virtsasäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 194 ha, josta omaa peltoa noin 46,46 ha, vuokrapeltoa noin 72,08 ha ja sopimuspeltoa noin 75,46 ha. Lannan levityksestä 40 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 19 aikana, 40 % kesällä viikkojen 26 27 aikana sekä 20 % syksyllä viikkojen 39 41 aikana. Hakemuksen mukaan vuokrapeltoa on 0,64 ha pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 4 000 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin ja noin 2 000 tonnia laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet johdetaan laakasiiloista kahteen umpisäiliöön, joista toisen tilavuus on noin 2 m 3 (katettu säiliö) ja toisen noin 10 m 3 (avoin säiliö). Tilalla on noin 6 000 litran maanpäällinen polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliölle on hakemuksen mukaan tarkoitus rakentaa asianmukainen säilytyspaikka. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa. Tilalla käytetään säilörehunteossa n. 6 000 litraa vuodessa säilöntäaineita. Aineet hankitaan talvella seuraavaa satokautta varten ja ne varastoidaan ulkona varastorakennuksen läheisyydessä. Kasvinviljelyssä tarvittavat torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten. Tarve tulee jatkossa vähenemään, koska viljely on nurmivaltaista. Lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan ulkona pressun alla suursäkeissä. Lannoitteita ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään jääkaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 5 kpl/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja levitetään pellolle. Ongelmajätteet (jäteöljy, akut ja vanhat loisteputket) toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen.

4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehukuljetuksia tulee olemaan noin kaksi kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla kerran viikossa. Lietettä ajetaan nykyisestä navetasta kerran kahdessa viikossa etälietesäiliöön. Uudesta pihattonavetasta lietettä ajetaan viikon ajan keväällä, kesällä ja syksyllä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Eläinsuojien sisäilman laatu pyritään pitämään oikeilla ruokinta- ja hoitotoimenpiteillä mahdollisimman hyvälaatuisena. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikkaa käyttäen. Levitysajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus. Tilan pellot sijaitsevat noin 8 kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Töysän kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 31.8. 29.9.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Töysän kunnantoimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Viiskunta-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Töysän kunnanhallitukselta ja Töysän ympäristölautakunnalta. Töysän maaseutulautakunta on todennut lausunnossaan, että Töysän kunnan ympäristösuojeluviranomainen puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Uusimäen eläinsuojan rakentamiselle. Mikäli toimintaa harjoitetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyväksikäyttäen, eläinsuojasta ei aiheudu haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia eikä naapureille kohtuutonta rasitusta. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa nro 931/2000 annetut määräykset sekä pohjavesialueiden sijainti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A ja B toteavat muistutuksessaan, että heille kulkee tie aivan nykyisen navettarakennuksen takaa, eikä tien paikkaa voida muuttaa. Yrittäjällä ja hänen yrityksellään on kaksi muutakin tietä, joita yrittäjä voisi käyttää, mutta useimmiten nämä tiet toimivat työkoneiden ja traktoreiden parkkipaikkana, ja yrittäjä käyttää työajoihinsa muistuttajien kiinteistölle tulevaa tietä. Traktoreiden ja koneiden pyöristä sekä usein kuormastakin tippuu lantaa, lietelantaa, multaa ja maata tielle ja tie on siivoton kulkea. Eli muistuttajien kiinteistölle tulevat ja sieltä lähtevät au-

5 tot likaantuvat, suorastaan "paskaantuvat" ja sitten haisevat. Jopa vierailevia autoja on jouduttu pesemään. Yrittäjä itse ei kyllä siivoa jälkiään. Tien molemmin puolin on järvi, joten myös se on hyvä syy pitää tie puhtaana. Tämä nykyinen navettarakennus onkin aivan liian lähellä järveä. Kaikki ylimääräiset valumat menevät suoraan järveen. Yrittäjän pitäisi ajaa nämä likaiset työajonsa omien teidensä kautta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 8.10.2009 annettu mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon ja jätetyn muistutuksen johdosta. Hakijat toteavat muistutuksessaan, että uuden tuotantorakennuksen valmistuttua vanhan tuotantorakennuksen lantamäärä ainakin puolittuu nykyisestä. Lannan ajokerrat harvenevat, jos käytetään hyväksi vanhaa virtsasäiliötä. Omaa ajokaistaa ei pystytä käyttämään koko tien matkalta. Liikenne vähenee muutenkin tieltä, koska maitoauto ei kulje enää vanhaan tuotantorakennukseen, myös rehuautojen käynnit harvenevat. Eli hakijoiden mielestä tilanne menee parempaan suuntaan, koska liikenne- ja lantamäärät vähenevät. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.8.2009, jossa käytiin läpi mm. rakennettavan pihattonavetan ja sen yhteyteen tulevien lietesäiliöiden sijaintia, nykyisen navetan sijaintia sekä nykyisten liete- ja virtsasäiliöiden ja kuivalantalan tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon, jätetyn muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Katja ja Timo Uusimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Töysän kunnan Töysän kylään tiloille Mytkä RN:o 13:114 ja Mytkä II RN:o 28:28 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa lausunnossa ja muistutuksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Töysän kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausunto Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja antanut määräykset mm. lietteen/lannan varastoinnista ja levityksestä. Esitetty lietesäiliö- ja kuivalantalatilavuus on riittävä haettavalle eläinmäärälle ja vastaa 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta.

6 A:n ja B:n muistutus Ratkaisussa on otettu huomioon muistutuksessa esille tuotuja asioita ja annettu määräykset mm. siitä, että lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Muilta osin teiden käyttö- ja kunnossapitoasiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Lisäksi on annettu määräys, että liete/lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete- ja virtsasäiliöissä sekä kuivalantaloissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa pihattonavetassa ja nykyisessä navetassa voidaan pitää yhteensä enintään 150 lypsylehmää, 106 hiehoa, 77 lihanautaa ja 78 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavetassa on tilat 150 lypsylehmälle, 106 hieholle ja 45 vasikalle (alle kk). Nykyisessä navetassa on tilat 77 lihanaudalle ja 33 vasikalle (alle 6 kk). 2. Lietteen, lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete- ja virtsasäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Pihattonavetassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että sitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 7 902 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (noin 1 060 m 3 ) ja pumppukaivon (noin 9 m 3 ) tilavuus. Uuden pihattonavetan pohjarakenteet, lietekuilut, rakennettavat lietesäiliöt ja kuivalantala sekä mahdolliset pumppu- tai pudotuskaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalla tulee olla kuivalannan varastotilavuutta vähintään 310 m 3. Uuden pihattonavetan yhteyteen tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti uusi kuivalantala noin 317 m 3. Kuivalantalassa tulee olla 0,5 metrin ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Sadeveden valuminen suoraan nykyisen navetan katolta navetan yhteydessä olevaan lantalaan tulee estää. Uuden pihattonavetan yhteyteen tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta noin 2 934 m 3 :n lietesäiliötä. Uudet lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mahdolliset uudet lietteen pumppu- tai pudotuskaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyisen navetan yhteydessä oleva noin 9 m 3 :n pumppukaivo tulee pitää katettuna betonikannella. Lietesäiliöt tulee varustaa/pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti. Uudet lietesäiliöt ja uusi kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen pihattonavetan käyttöönottoa.

7 Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee pitää katettuna/kattaa välittömästi tiiviillä kansilla esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Mikäli uuteen pihattonavettaan tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lietteen/lannan luovutusta esitetään ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 181,28 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien sekä muiden pesu- ja jätevesien käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

8 Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Levitettäessä lietettä nurmelle tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Haju- ja kärpäshaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, virtsasäiliön, kuivalantaloiden sekä laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Tarvittaessa kuivalannan varastoinnista aiheutuvaa kärpäshaittaa tulee torjua esim. kärpäshaitan torjuntaan tarkoitettavin kemikaalein. Suojapuusto tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheänä, leveänä ja korkeana näköesteen antavana suojapuustovyöhykkeenä uuden pihattonavetan koillis-, etelä- ja lounaispuolella tilan Mytkä RN:o 13:114 alueella. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla yli 2 vuorokautta, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

9 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.10.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen ja lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lietteen/lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja sekä säilytystilojen katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, ovat vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan, rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, säilörehun puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys pihattonavetan yhteyteen rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös säilörehun puristenesteiden umpikaivot tulee pitää katettuna kiinteällä katteella sekä lietteen pumppu- tai pudotuskaivot tulee kattaa/pitää katettuna betonikannella hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Uuden pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-

11 vedet tulee käsitellä erikseen viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Vaatimus lietteen/lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden, yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lietteen/lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojien pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojien pesu- ja jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, kuivalantaloiden, liete- ja virtsasäiliöiden sekä laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys suojapuuston säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5)

12 Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että liete- säiliöt ovat katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.

13 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle 30.11.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien liete- ja virtsasäiliöiden, kuivalantaloiden ja kuivikepohjan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Töysän ympäristölautakunnan 26.11.2003 antama ympäristölupapäätös. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3 130 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mu-

14 kaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 3 130 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Töysän kunnanhallitus Töysän kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Töysän kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi sanomalehdessä Viiskunta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

15 Ylitarkastaja Maarit Vuorela Tarkastaja Paavo Mäkinen LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.