PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-585 (113) ASIA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJAT Veli-Matti ja Sirpa Holkko Pösöntie Alavus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi navettarakennus, jossa pidetään 50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennettaisiin jatkamalla vanhaa tuotantorakennusta. Laajennuksen jälkeen tilalla voitaisiin pitää 75 lypsylehmää, 42 hiehoa, 16 lihanautaa ja 44 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuoja sijaitsee Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Mäkinen RN:o 207:2. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty vuonna 2001 rakennettujen lietesäiliöiden piirustuksilla, asemapiirustuksilla, panospuhdistamon suunnitelmalla ja lietesäiliön vuokrasopimuksella ja piirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6:n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Alavuden kaupungin ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa, joka on myönnetty Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavuden kylässä noin 2 km kaupunkikeskuksesta länteen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee länteen noin 50 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Laajennus tapahtuisi lähimmästä naapurista poispäin niin, että laajennusosasta on etäisyyttä lähimmän naapurin asuinkiinteistöön noin 90 metriä. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat laajennuksesta noin 120, 155, 210 ja 220 metrin etäisyyksillä eläinsuojasta. Lisäksi laajennuksesta metrin etäisyydellä on kuusi asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjä. Tilan lietesäiliöistä on matkaa lähimpään naapuriin noin 80 metriä. Tila sijaitsee Kuivasjoen valuma-alueella nro Tilan länsipuolella noin 120 m etäisyydellä virtaa Kuivasjoki. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Ritolanmäen ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 750 metrin päässä. Käyttövesi eläinsuojaan otetaan Alavuden kaupungin vesilaitokselta. Yksityistalouteen on oma kaivo. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyisessä tuotantorakennuksessa pidetään 50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6kk) Laajennuksen jälkeen siellä pidettäisiin enintään 75 lypsylehmää, 42 hiehoa, 16 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen koko tuotantorakennuksessa olisi koneellinen ilmanvaihto. Poistohormit ovat katolla. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa ja noin kiloa lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Tuotantorakennuksessa 75 lypsylehmän, 42 hiehon, 16 lihanaudan ja 24 vasikan (alle 3-6 kk) lannankäsittely tapahtuisi lietelannalla. Eläinsuojassa on lietekuilut, jotka toimivat valuttamalla. Laajennuksen pohjoispuolella on kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 500 m³ ja 1800 m³. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja niiden katteena on kantava pelti. Hakijalla on myös avoin 125 m 3 kokoinen vuokrattu lietesäiliö, joka sijaitsee osoitteessa Aspinmäentie 43, Tuuri. Juottovasikoiden (20 kpl, 0-3 kk) lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla kuivikepohjan avulla. Kuivikepohjan pinta-ala on 30 m 2 ja siinä on tiiliseinät. Väliaita on filmivaneria. Kuivikkeen paksuus on cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuiviketta lisätään ja poistetaan tarvittaessa ja kuivikepohja vaihdetaan aina silloin kun vasikkaryhmä siirretään pois juottoosastolta. Tilalla on betoninen 115 m³:n kuivalantala, joka sijaitsee nykyisen tuotantorakennuksen vieressä. Kuivalantalan pinta-ala on 46 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 2 m:n betonireunat. Kuivalantalassa on 40 cm:n ajoluiska. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen peltoa yhteensä 84,31 hehtaaria, josta omaa on 61,05 hehtaaria ja vuokrapeltoa 23,26 hehtaaria. Lanta

3 3 levitetään toukokuun alussa, viikolla 27 ja syksyllä viikoilla Tilan pelloista 13,3 ha sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle ei levitetä lietelantaa. Tilalla olevista eläimistä laiduntavat hiehot ja ummessa olevat lehmät kpl. Laidunala on 2,57 hehtaaria ja karjaa pidetään laitumella 3-4 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä ja niillä on juottopaikka laitumella. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan rakennettavaan panospuhdistamoon. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön, muut eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesien määrä on noin 200 m 3 vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa. Säilörehun puristeneste johdetaan laakasiilosta umpikaivoon, josta se imetään imuvaunulla ja levitetään pellolle. Umpikaivon tilavuus on noin 27 m³. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 600 litraa maatilakorjaamon varastossa. Torjunta-aineet hankitaan vuoden tarpeeseen kerrallaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, jäteöljyt, vanhat loisteputket, metalliromu, muovijäte ja rehujäte. Muovijäte menee 4H -keräykseen, jäteöljyt ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Jäteöljyt varastoidaan ennen jäteasemalle toimittamista tynnyreissä konehallissa. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Rehujäte varastoidaan omalla reunallisella lantalaatalla ja levitetään pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikennemäärät pysyvät lähes ennallaan. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Maitoa tulee noin litraa tyhjennyskertaa kohden. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa, eläin- ja teuraskuljetuksia noin 3-4 kertaa vuodessa. Lietteen levitys kestää 1-2 viikkoa levitysjaksoa kohden. Tilan sisällä on tuorerehun siirtoa 3 kertaa viikossa. Kylvö- ja korjuutöiden aikaan on enemmän traktoriliikennettä. Hakijan arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Eläinsuojan ympäristö on osittain pelto- ja osittain metsäaluetta. Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön pysyvät samoina kuin kun tähänkin asti, sillä toiminta ei ratkaisevasti laajene. Laajennuksen myötä nuorkarjan olot paranevat. Tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä olevat lietesäiliöt on katettu, millä estetään hajuhaittaa. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Lietteen levitysajankohta pyritään valitsemaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Maitohuoneen pesuvesille rakennetaan panospuhdistamo laajennuksen yhteydessä.

4 4 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on käytössä sähkökatkosten varalle aggregaatti ja tilalla on olemassa oma kaivo. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Alavuden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Alavuden kaupungintalolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Viiskunta -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alavuden kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojan ja lietelantaloiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lausunnot Alavuden ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maaja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssa mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on matkaa n. 90 m suunnitellusta laajennusosasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Alavuden kaupunginhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon.

5 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus hylkää Veli-Matti ja Sirpa Holkon ympäristölupahakemuksen, joka koskee maidontuotannon laajennusta nykyisestä 50 lypsylehmän, 37 hiehon, 5 lihanaudan ja 20 vasikan alle kuuden kuukauden ikäisen pitämisestä enintään 75 lypsylehmän, 42 hiehon, 16 lihanaudan ja 44 vasikan alle kuuden kuukauden ikäisen pitämiseen Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Mäkinen RN:o 207:2. Kaupungin ympäristösuojeluviranomainen on nykyisen toiminnan osalta toimivaltainen lupa- ja valvontaviranomainen, joten Alavuden kaupungin myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa maidontuotannon nykyiselle toiminnalle jää voimaan muuttumattomana. Kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen lausunnot on otettu ympäristökeskuksen ratkaisussa huomioon soveltuvin osin perusteluissa ilmenevällä tavalla. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristökeskus on edelläolevan lisäksi lupaharkinnassaan tarkastellut lupa- ja oikeuskäytäntöä sekä ympäristöministeriön kirjeessä YM4/401/2002 annettuja ohjeita kotieläinsuojien ympäristöluvista. Ympäristöministeriön kirjeen suosituksen mukaan, mikäli Holkkojen eläinsuojan sijoittamisessa olisi kyse uudesta, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavasta tuotantolaitoksesta, tulisi hakemuksen mukaisen tuotantorakennuksen olla häiriintyvästä kohteesta normaaliolosuhteissa n. 260 metrin etäisyydellä ja vaativissa olosuhteissa yli 320 metrin etäisyydellä. Edelleen ympäristöministeriön ohjekirjeen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Holkkojen eläinsuojan toiminta sijoittuu jo nykyisin selvästi liian lähelle naapureita (lähimpien naapurien asuinrakennukset 50 m, 65 m ja 105 m etäisyyksillä), kun nykyisen eläinmäärän (50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 vasikkaa) ohje-etäisyys olisi ym:n ohjeen mukaisesti laskettuna vähintään 170 m suotuisissakin oloissa. Tässä tapauksessa olosuhteita ei voida pitää suotuisina, vaan etäisyystarkastelu tulee tehdä normaaliolosuhteiden mukaan, joten etäisyysvaatimus olisi 180 m, mikäli nykyisen kokoinen eläinsuojayksikkö sijoitettaisiin ko. paikkaan. Mikäli toimintaa edelleen laajennettaisiin 75 lypsylehmän, 42 hiehon, 16 lihanaudan ja

6 6 44 vasikan laajuuteen, olisivat ohje-etäisyydet eläinsuojan ja naapurien asuinrakennusten välillä ym:n ohjekirjeen mukaisesti vähintään 235 m suotuisissa ja 260 m normaaliolosuhteissa. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön etäisyyssuositukseen, voidaan todeta, että normaaliolojen etäisyyssuositusta lähempänä sijaitsee kuusi asuinrakennusta ja lisäksi navetasta metrin etäisyydellä on kuusi muuta asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Tuotantorakennuksen ja lähimpien naapurien välisellä alueella ei ole suojapuustoa tai muutakaan estettä. Navetan toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät haitat ovat haju-, melu- ja kärpäshaitat. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukainen laajennus lisäisi näitä haittoja lähinaapureiden asuinrakennusten alueella. Toiminnan laajentaminen voisi myös aiheuttaa kokonaisuutena arvioiden ympäristösuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua terveyshaitan riskiä, eräistä naapurisuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja ympäristön pilaantumista. Eläinsuojan laajennuksessa ei ole kyse pelkästään siitä, että toimintaa laajennetaan lähimmistä naapureista poispäin, vaan kyse on myös toiminnan tehostumisesta vanhassa osassa. Nykyiseen navettaosaan sijoittuvat hiehot ja nuorkarja siirrettäisiin laajennusosaan, joten lähimpänä naapuria olevaan nykyiseen osaan tulisi nykyistä enemmän lypsylehmiä, joiden rehunkäyttö ja lannantuotanto on tehokkaampaa ja suurempaa kuin hiehoilla ja nuorkarjalla. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset lupahakemuksen mukaiselle tuotantotoiminnan laajuudelle täyttyisivät haetulle paikalle. Hakemuksessa esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimia ei voida pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnan laajuudelle eikä ympäristökeskuksen käsityksen mukaan sellaista tekniikkaa ole edes saatavilla nykyisin Suomessa, kun otetaan huomioon lypsykarjataloudessa nykyisin käytössä oleva paras käyttökelpoinen tekniikka. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Tämä koskee etenkin eläinsuojia, joiden poistoilman hajupäästöjen vähentämistekniikkaa ei ole käytettävissä Suomessa. Ympäristökeskus katsoo, että kyse on niin merkittävästä laajennuksesta, että kyseiseen hankkeeseen tulee soveltaa uudelta hankkeelta edellytettäviä etäisyysvaatimuksia. Korkein hallintooikeus on ratkaisussaan KHO:2005:88 (45 emakon ja 3 lihasian kasvattamisen laajennus 200 lihasian, 36 siitossian ja 126 emakon pitämiseen) ja KHO Taltionumero 610 Dnro 2794/04 (sikalan laajentamisen eläinyksikkömäärältään lähes kolminkertaiseksi) katsonut, että huomattavan suuret laajennukset tulee rinnastaa uusiin toimintoihin. Ympäristökeskus on lupakäytännössään katsonut, että yli 50 % laajennus on huomattavan suuri. Hakemuksen mukainen laajennus olisi yli 50 % eläinyksikkömäärällä tarkasteltuna. Vaikka kyseiseen tapaukseen sovellettaisiin ym:n ohjeessa mainittua vanhan eläinsuojan laajennuksesta annettua vähimmäisetäisyyttä (100 m), ei tämäkään etäisyys täyty kahden lähimmän asuinrakennuksen osalta nykyisestä eläinsuojasta mitattuna. Korkein hallinto-oikeus on myös mm. todennut antamassaan ratkaisussa (Taltionumero 2487 ja Dnro 1480/03), että isosta navetasta saattaa aiheutua sellaisia seuraamuksia, jotka olisivat ristiriidassa ympäristösuojelulain 42 :n 1 momentin mukaisten luvan myöntämisedellytysten kanssa ja jota ei voitaisi lupamääräyksinkään estää. Tässä tapauksessa kieltei-

7 7 nen lupapäätös on edellä mainitun KHO:n päätöksen kanssa samansuuntainen, kun tarkastellaan lupahakemuksen mukaista navetan laajennusta suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Ympäristölupahakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle. Vaikka alue on perinteisesti ollut maatalousvaltaista seutua, hakemuksen laajuista tuotannon harjoittamista ei kuitenkaan voida pitää tällä alueella tavanomaisena toimintana. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8-10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksuna 1570 euroa, josta on vähennetty 50 %, koska kyse on luvanmukaisen toiminnan jatkamisesta tämän päätöksen saatua lainvoiman. Toimintaa jatketaan Alavuden kaupungin myöntämällä ympäristöluvalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

8 8 Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.