LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 113/2011/1 Dnro LSSAVI/469/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Naudanlihantuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Alavus HAKIJA Esa Mäkinen Majantie Kuivaskylä ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan naudanlihantuotantoa. Nykyisessä nautakasvattamossa on 130 lihanautaa ja 120 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo ja ternikasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 380 lihanautaa ja 220 vasikkaa (alle 6 kk). Lihanautakasvattamot sijaitsevat Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Leppälä RN:o 34:34 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Alavuden ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen ja uusi rakennettava lihanautakasvattamo sijaitsevat Alavuden kaupungin Alavuden kylässä noin 7 km:n etäisyydellä Alavuden keskustasta lounaaseen. Tilakeskus sijaitsee metsän reunassa, mistä avautuu peltoaukea itään. Lihanautakasvattamot, lietesäiliöt ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Tastulanmäen pohjavesialue, sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 300 m etelään ja noin 430 m lounaaseen nykyisestä nautakasvattamosta ja uudesta nautakasvattamosta noin 380 m etelään ja 430 m lounaaseen. Muut naapurit sijaitsevat yli 600 m:n etäisyydellä. Uusi nautakasvattamo rakennetaan vanhan pohjoispuolelle. Eläintilat ja tuotanto Tilan nykyisessä kasvattamossa on 130 lihanautaa ja 120 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihanautakasvattamon pohjoispuolelle uusi lihanautakasvattamo ja ternivasikkakasvattamo sekä toimisto- ja sosiaalitilat. Uuteen nautakasvattamoon tulee tilat 240 lihanaudalle (yli 6 kk) ja 80 vasikalle (alle 6 kk). Uuteen ternikasvattamoon tulee tilat 80 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen nautakasvattamoon sijoitetaan 60 vasikkaa (alle 6 kk) ja 140 lihanautaa (yli 6 kk). Yhteensä tilalla tulee olemaan 380 lihanautaa (yli 6 kk) ja 220 vasikkaa (alle 6 kk).

3 3 Vasikat kasvatetaan 2 viikon ikäisistä teuraspainoon kuukaudessa. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Kaikkien lihanautojen, paitsi ternivasikoiden lannankäsittely, hoidetaan lietelantamenetelmällä. Käytössä on tällä hetkellä kaksi omaa lietesäiliötä. Nykyisen kasvattamon yhteydessä on avonainen alta täytettävä 1246 m 3 :n lietesäiliö, sekä tilalla Kontiainen RN:o 34:9 noin 2 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta on 851 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä uuden kasvattamon viereen rakennetaan betoninen alta täytettävä kattamaton lietesäiliö, jonka lietetilavuus on 2200 m 3 sekä hakijan tilalle Koskinen RN:o 15:170 rakennetaan 851 m 3 :n suuruinen kattamaton etälietesäiliö. Tilalta Kontoniemi RN:o 137:2, jonka tilan pellot ovat myös hakijalla vuokralla, on luvanhakija vuokrannut kaksi kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 362 m 3 ja 260 m 3.. Rakennettava ja vuokrattavat etäsäiliöt sijaitsevat noin 3 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta. Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen (1328 m 3 ) 7098 m 3. Ternivasikat (80 kpl alle 6 kk) hoidetaan osakuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on cm. Kuivikepohja tyhjennetään 5 kertaa vuodessa. Tilalla on noin 160 m 3 :n suuruinen kuivalantala sekä tilalta Kontoniemi RN:o 137:2 vuokrattu katettu 110 m 2 :n (noin 300 m 3 ) suuruinen kuivikelantavarasto. Kuivikelannan varastointitilavuutta on yhteensä noin 400 m 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Lanta käytetään peltolannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 188 ha, josta omaa peltoa noin 67,5 ha, vuokrapeltoa noin 55 ha ja sopimuspeltoa noin 65,5 ha. Lietteen levityksestä 60 % tapahtuu viikkojen aikana, 30 % viikkojen aikana ja 10 % viikkojen Lannan levitys nurmelle ja multaus teetetään urakoitsijalla. Osa lietelannasta levitetään itse. Eläinsuojien pesuvedet ja nykyisen nautakasvattamon sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 3tn/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, jäteöljyt ja lamput toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan Kuusakoski Oy:lle ja

4 4 Varastot rehujätteet varastoidaan kuivalantalassa, josta ne levitetään lannoitteeksi pellolle. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi kahteen laakasiiloon. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan keräilykaivoon, josta se siirretään lietesäiliöön. Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan 640 tonnia/vuosi. Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka on sijoitettu suoja-altaaseen ja varustettu katoksella, ylitäytön estolla, lukituksella ja laponestolla. Lisäksi tilalla on kuivaajakäytössä litran siirtosäiliö. Tilalla käytettävät öljyt, enintään 400 litraa, säilytetään tynnyreissä konesuojassa. Säilörehun teossa käytetään aiv-happoa, jota säilytetään kontissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastohuoneessa. Tilalla käytettävät lannoitteet varastoidaan suursäkeissä ulkona. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran. Teuras- ja vasikkakuljetukset 3-4 kertaa /kk, rehuliikennettä 240 kuormaa vuodessa ja lietteen levitystä 390 kuormaa vuodessa kolmessa aikajaksossa. Etälietesäiliöihin liete siirretään talvella. Säilörehupaaleja kuljetetaan pellolta talouskeskukseen kulutuksen mukaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinrakennusta. Lähin naapuri on etelän puolella, etäisyys tilan talouskeskuksesta 280 m. Uuden tuotantorakennuksen ja naapurin etäisyys on 420 m ja metsä on välissä. Hajuhaitat eivät ole todennäköisiä. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja uusinta tekniikkaa käyttäen multaamalla. Levitysajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääsääntöisesti noin 4 km:n etäisyydellä talouskeskuksesta. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntaan. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on aggregaatti. Tilalla on oma kaivo ja osittain vesi tulee kunnan vesijohtoverkosta. Lihanautakasvattamo rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja tilalla on tällä hetkellä 25 kg alkusammutuskalustoa. Koneiden, laitteiden ja rakenteiden kuntoa seurataan ja puutteet korjataan välittömästi.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , (asemapiirros), sähköpostitse (kuivalantalan vuokrasopimus) ja (vanhan nautakasvattamon pohjapiirustus). Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alavuden kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alavuden kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, koska hanke edistää elinkeinojen kehittämistä haja-asutusalueella ja laajennus on sijoitettu riittävälle etäisyydelle vakituisesta asutuksesta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee olemassa olevasta lihanautakasvattamosta hakemuksen mukaan 280 metrin etäisyydellä etelässä. Uuden tuotantorakennuksen ja naapurin välinen etäisyys on 420 metriä. Kyseessä on toiminnan laajennus maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. ELY-keskus katsoo, että hakemusasiakirjojen mukaan suunniteltu sijoituspaikka on etäisyyksien suhteen sopiva eläinsuojan laajentamiselle. Myös hakemuksessa esitetty lietetilavuus yhdessä etälietesäiliöiden kanssa on riittävä haetulle eläinmäärälle. Uuden etälietesäiliön ympäristölupaharkinta on tarpeen käsitellä eläinsuojan ympäristöluvan yhteydessä, koska muutoin eläinsuojan ympäristöluvan myöntämisedellytykset eivät lietelannan 12 kuukauden varastoinnin puutteellisuuden takia täyty. Vaadittava lannan levitysala haetulle eläinmäärälle on noin 136 hehtaaria. Hakijalla on riittävästi jätehuollon varmistamiseksi tarvittavaa lannan levitysalaa. ELY -keskus katsoo, että lannan hyödyntämisestä on annettava tarpeelliset lupamääräykset. Olemassa olevan kasvattamon pohjapiirustuksen eläinmäärä ja hakemuksessa ilmoitettu eläinmäärä eivät ole yhteneväisiä. Kasvattamon piirustuksia tulisi päivittää tältä osin. Muutoin

6 6 ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Lupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Esa Mäkiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alavuden kaupungin Alavuden kylään tilalle Leppälä RN:o 34:34 tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 380 lihanaudan ja 220 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Uudessa nautakasvattamossa on tilat 240 lihanaudalle (yli 6 kk), 80 vasikalle (alle 6 kk) ja 80 ternivasikalle (alle 6 kk). Nykyisessä nautakasvattamossa on tilat 140 lihanaudalle (yli 6kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk). LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan ja säilörehun puristenesteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Avonaisiin lietesäiliöihin tulee varata lisäksi sadevesivaraa 300 mm/lietesäiliö (yhteensä noin 596 m 3 ). Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään 328 m 3. Vanhan nautakasvattamon yhteydessä oleva avonainen kuivalantala tulee varustaa vähintään 50 cm korkealla ajoluiskalla. Ajoluiska tulee olla tehtynä mennessä. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä

7 7 betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uuden lihanautakasvattamon yhteyteen uusi noin m 3 :n lietesäiliö, joka tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoa. Lisäksi hakijalla tulee olla suunnitelmien mukaisesti uusi noin 851 m 3 :n etälietesäiliö käyttövalmiina ennen uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoa. Avoimet lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen lihanautakasvattamon sosiaalitilojen WC-vedet asetuksen (209/2011) mukaisesti viimeistään mennessä johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Mikäli uuteen lihanautakasvattamoon tulee WC-tilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 149 hehtaaria.

8 8 Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa.

9 9 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Jätteet Nykyisen lihanautakasvattamon yhteydessä sijaitseva lietesäiliö ja uuden nautakasvattamon yhteyteen rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyiset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta tai katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista enintään 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta on naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär-

10 10 jestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, pudotus-/pumppukaivojen ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat

11 11 - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden

12 12 vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen lihanautakasvattamon yhteydessä sijaitsevan lietesäiliön ja uuden nautakasvattamon yhteyteen rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta, mahdollisten uusien lietteen pudotus- /pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen/lannan mul-

13 13 taamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Rakennettava etälietesäiliö on 12 kuukauden laskennallisen varastotilavuuden täyttymisen osalta huomioitu lupaharkinnassa. Muilta osin rakennettava etälietesäiliö ei sisälly lupapäätökseen, koska rakennettavan etälietesäiliön ja eläinsuojien keskinäisen etäisyyden (etäisyys noin 3 km) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 6260 m 3 ja kuivikelantaa 320 m 3 vuodessa. Lietelannan, pesu- ja jätevesien varastointiin on käytettävissä lietesäiliötilavuutta m 3 sekä kuivalannan varastointiin kuivikelannan varastointitilavuutta yhteensä noin 460 m 3. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen lihanautakasvattamon sosiaalitilojen WC-vedet asetuksen (209/2011) mukaisesti viimeistään mennessä johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Mikäli uuteen lihanautakasvattamoon tulee WC-tilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jä-

14 14 tevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa, yksi peltohehtaari 3,5 (6-12 kk) ikäistä vasikkaa ja yksi peltohehtaari 11 (alle 6 kk) ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys nykyisen lietesäiliön ja uuden nautakasvattamon yhteyteen rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisten uusien lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjättei-

15 15 den ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Lupapäätöksessä on annettu tarpeelliset lupamääräykset lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuudesta siten, että varastointitilavuus vastaa

16 16 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Rakennettava etälietesäiliö on 12 kuukauden laskennallisen varastotilavuuden täyttymisen osalta huomioitu lupaharkinnassa. Muilta osin rakennettava etälietesäiliö ei sisälly lupapäätökseen, koska rakennettavan etälietesäiliön ja eläinsuojien keskinäisen etäisyyden (etäisyys noin 3 km) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ja kun otetaan huomioon, että etälietesäiliölle on myönnetty toimenpidelupa, etälietesäiliö ei tarvitse erillistä ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1) kohdan mukaan. Siltä osin kun etälietesäiliö mahdollisesti tarvitsee erillisen ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3) kohdan mukaan, lupaharkinnan tekee kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Alavuden ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

17 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3480 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä.

18 18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Alavuden kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Viiskunta -lehdessä. JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela Ympäristötarkastaja Heikki Laakso Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristötarkastaja Heikki Laakso

19 19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.