KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien liikunnanohjauksen perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (8.3.2001, dnro 12/011/2001). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN NÄYTTÖAINEISTO LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 2.4 Tutkintokohtaiset ohjeet 4 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 5 3.1.1 Liikunta, 20 ov 5 3.1.2 Liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä, 35 ov 7 3.1.3 Liikunta ja terveys, 15ov 10 3.1B Koulutusohjelman ammatilliset opinnot 13 3.1.4 Lasten ja nuorten ohjaus, 10ov 13 3.1.5 Kunto- ja terveysliikunnan ohjaus 10ov 16 3.1.6 Erityisliikunnanohjaus, 10ov 19 3.1.7 Valmennus, 10ov 21

1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN NÄYTTÖAINEISTO LIIKUN- NANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. 2.4 Tutkintokohtaiset ohjeet Liikuntanäytössä ohjaavalla opettajalla on vastuu siitä, että opiskelijalla on tapahtumassa selkeä, vastuullinen ja vuorovaikutteinen rooli, jotta näyttö voidaan suorittaa hyväksytysti. Liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä -näytöissä ohjauskokonaisuuden aiheeseen ja ohjattavien tuntien määrään vaikuttaa valittu kohderyhmä sekä näyttöympäristö. Päätös näytön sisällöstä tehdään yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijan ja työelämän kanssa. Oppilaitos voi halutessaan määritellä painotusalueita, esimerkiksi tiettyjä lajeja, joita toivoo opiskelijan näytössään ohjaavan.

5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien (liikunta 20 ov, liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä 35 ov sekä liikunta ja terveys 15 ov) näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan (1 tai 2 opintokokonaisuutta) liikunnanohjauksen koulutusohjelman valinnaisissa ammatillisissa 10 ov:n opintokokonaisuuksissa (lasten ja nuorten ohjaus / kunto ja terveysliikunnanohjaus / erityisliikunnan ohjaus / valmennus). Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 70 ov Pakolliset opinnot Liikunta, 20 ov Liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä, 35 ov Liikunta ja terveys, 15 ov Koulutusohjelman ammatilliset opinnot, 20 ov Liikunnanohjauksen koulutusohjelma Valinnaiset opinnot Lasten ja nuorten ohjaus, 10 ov Kunto- ja terveysliikunnan ohjaus, 10 ov Erityisliikunnan ohjaus, 10 ov Valmennus, 10 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Liikunta, 20 ov Näytön kuvaus Liikunta-opintokokonaisuuden keskeiset käytännön työtehtävissä näytettävät sisällöt ovat liikunta- tai kilpailutapahtuman suunnittelu, organisointi ja toteutus. Opiskelija hankkii tarvittavan tiedon, suunnittelee, organisoi ja järjestää liikunta- tai kilpailutapahtuman, huomioiden kestävän kehityksen periaatteen, luonnon kunnioittamisen sekä tapahtuman taloudellisen näkökulman. Opiskelija tekee kokonaisprosessista suunnitelman, jossa hän esittää tarkan tehtävien jaon ja kuvaa omia tehtäviään tapahtuman aikana. Tapahtuman toteutumisen jälkeen opiskelija arvioi ennakkosuunnitelman toteutumista, oman toimintansa onnistumista tapahtuman järjestämisessä sekä omia kehittämistarpeitaan ja tapahtuman kehittämisideoita.

6 Näyttöympäristö Liikunta- tai kilpailutapahtuma voidaan järjestää työssäoppimisjaksolla, asiakastyönä eri liikuntaympäristöissä, omassa oppilaitoksessa tai muussa urheiluopistoympäristössä, yksin tai nimetyssä tehtävässä ryhmän jäsenenä Näyttöympäristössä on otettava huomioon asiakasryhmän koko, ikäjakauma, liikunta- tai kilpailutapahtuman tarkempi sisältö, käytettävissä olevat tilat ja välineet, vuodenaika sekä mahdolliset muut lajin asettamat vaatimukset. Näyttöympäristön on sovelluttava sekä asiakasryhmälle että liikunta- tai kilpailutapahtuman järjestämiseen. Esimerkkejä näytöistä Näkövammaisten maalipalloturnaus Jumppasirkustapahtuma Jalkapallo- tai muu palloiluturnaus Eri-ikäisille koululaisille järjestettävät liikuntatapahtumat Juoksu- tai kävelytapahtuma Ulkoliikuntatapahtuma Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija suunnittelu tekee sovitut suunnitelmat ryhmän jäsenenä. suunnittelee itsenäisesti ja tavoitteiden mukaisesti. suunnittelee luovasti ja avarakatseisesti. organisointi organisoi suunnitelman mukaisesti ryhmän jäsenenä. organisoi tilannekohtaisesti ja toimintaa tukien. käyttää luovuutta ja ennakoi organisoinnissa. Työn perustana olevan tiedon hallinta tapahtuman sisällön tuntemus tietää tapahtumassa toimivien tehtävät ja noudattaa tehtyä suunnitelmaa. toimii omassa tehtävässään asetetun kokonaistavoitteen ja tapahtuman sisällön mukaisesti. Työturvallisuuden hallinta turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa.

7 Ydinosaaminen yhteistyötaidot toimii ryhmän jäsenenä. toimii rakentavasti yhteistyötilanteissa ryhmän jäsenenä. kannustaa esimerkillään. Yhteiset painotukset kestävä kehitys kunnioittaa luontoa. ottaa huomioon suunnittelussa ympäristönäkökohtia ja toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. edistää toiminnallaan kestävää kehitystä. yrittäjyys toimii yrityksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. ottaa huomioon taloudellisen arvion tapahtumasta suunnittelussa. osoittaa yrittäjyyttään kehittämällä tapahtumaa tuottavuuden näkökulmasta. 3.1.2 Liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä, 35 ov Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö koostuu kahdesta ohjausnäytöstä ja niihin liittyvistä kirjallisista tehtävistä. Kohderyhmänä toisessa ohjausnäytössä ovat lapset tai nuoret ja toisessa näytössä aikuisten ryhmä. Päätös näytön sisällöstä tehdään yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijan ja työelämän kanssa. Opiskelija esittää kirjallisesti kokonais- ja tuntisuunnitelmat näyttötilanteessa näytön vastaanottajille. Näytön kuvaus Liikunnanohjaus eri toimintaympäristöissä -opintokokonaisuuden keskeinen käytännön työtehtävissä näytettävä sisältö ovat eri kohderyhmille suunnatut liikunnanohjaukset, joissa opiskelija suunnittelee ja ohjaa liikuntaa lasten tai nuorten ryhmälle sekä aikuisten ryhmälle ottaen huomioon kohderyhmän vaatimukset monipuolisen ja terveyttä edistävään liikunnan suhteen. Näyttöympäristö Liikunnanohjausnäytöt voidaan järjestää työssäoppimisjaksolla, asiakastyönä eri kohderyhmien aidoissa toimintaympäristöissä, omassa oppilaitoksessa tai muussa urheiluopistoympäristössä. Näyttöympäristössä on otettava huomioon kohderyhmä, ikäjakauma, käytettävien lajien ja menetelmien tarkempi sisältö sekä käytettävissä olevat tilat ja välineet. Ryhmäkoon tulee olla riittävä siten, että näytölle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa sekä opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen voidaan osoittaa. Ohjaustilanteessa opiskelija toimii itsenäisesti, toisen parina tai ryhmän jäsenenä kuitenkin niin, että opiskelija osoittaa osaamistaan myös itsenäisesti. Työnjako tulee käydä ilmi kokonais- ja tuntisuunnitelmasta. Esimerkkejä näytöistä Uimakoulun järjestäminen esikouluikäisille Iltapäiväkerhon liikuntaryhmä

8 Lasten liikuntakoulun järjestäminen Työpaikkaliikunta Aikuisten terveysliikunnan ohjaus Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta ohjauskokonaisuuden suunnittelutaito Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija suunnittelee itsenäisesti liikunnanohjaustunnit. suunnittelee itsenäisesti liikuntakokonaisuuden ja siitä johdetut yksittäiset tunnit. suunnittelee toimintaansa laaja-alaisesti, tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. itsearviointi palautteen vastaanottaminen arvioi omaa toimintaansa. ottaa vastaan palautetta. arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii kehittämään omaa toimintaansa palautteen pohjalta. ottaa vastaan palautetta sekä kehittää toimintaansa annetun palautteen ja itsearvioinnin kautta. Työtehtävän hallinta ohjausmenetelmien ja työtapojen valinta käyttää tavanomaista ohjausmenetelmää ja työtapaa. valitsee kohderyhmälle soveltuvia ohjausmenetelmiä ja työtapoja. käyttää monipuolisesti, tarkoituksen-mukaisesti ja kohderyhmän huomioiden eri ohjausmenetelmiä ja työtapoja. organisointi liikuntataidot ylläpitää toiminnallisuutta. organisoi liikuntatilanteen vaatimalla tavalla. organisoi toimintaa ja oppimista edistävästi, ryhmän tarpeet huomioiden. soveltaminen ja eriyttäminen kasvattaminen motivointi palautteenanto ilmapiiri soveltaa ja eriyttää johdonmukaisesti. motivoi ja antaa palautetta yleisesti ja yksilöllisesti. soveltaa harjoitteita ja eriyttää taitavasti yksilöja ryhmätasolla. motivoi ja innostaa omalla käytöksellään ja esimerkillään. edistää omalla toiminnallaan innostavaa ja oppimista edistävää ilmapiiriä.

9 Työn perustana olevan tiedon hallinta opetettavan aiheen hallinta hallitsee opetettavan aiheen hyvin kokonaisuutena. lajituntemus ohjaa ja suunnittelee tunnit lajin edellyttämällä tavalla. toimii eri lajeissa asiantuntevasti ja opittuja asioita yhdistellen. liikunta-alan sanaston käyttö käyttää liikunta-alan tavallisinta sanastoa ja käsitteitä. käyttää omaksumaansa liikunta-alan sanastoa ja käsitteitä. käyttää laajasti liikuntaalan ammattisanastoa. Työturvallisuuden hallinta turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa. Ydinosaaminen vuorovaikutus- ja viestintätaidot toimii vuorovaikutteisesti tutuissa tilanteissa. ottaa huomioon muiden mielipiteet ryhmätilanteissa. toimii rakentavasti, aktiivisesti ja omaaloitteisesti vuorovaikutustilanteissa. eettiset ja esteettiset taidot osaa ilmaista itseään ryhmässä. ilmaisee itseään asiallisesti. ilmaisee itseään selkeästi. toimii tehtyjen sopimusten mukaisesti ja tiedostaa omat arvonsa. toimii oikeudenmukaisesti ja perustelee arvoja, jotka ohjaavat hänen työskentelyään. tiedonhankinta hankkii tietoa yleisimmistä tietolähteistä ohjatusti. hankkii tietoa tarvittaessa eri lähteistä hankkii tietoa eri lähteistä oma-aloitteisesti ja kriittisesti. Yhteiset painotukset laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta osaa toimia liikunta-alan eri toimintaympäristöissä yksinkertaisissa työtehtävissä osaa työskennellä eri toimintaympäristöissä liikunta-alalla. osaa työskennellä ja vaikuttaa liikunta-alan eri toimintaympäristöissä. suunnittelee ja ohjaa asiakaslähtöisesti.

10 3.1.3 Liikunta ja terveys, 15ov Näytön kuvaus Liikunta ja terveys -opintokokonaisuuden keskeisiä käytännön työtehtävissä näytettäviä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen kehittäminen sekä eri-ikäisten ja eri tavoittein liikkuvien taitojen arviointi ja testaaminen, liikunnan terveysvaikutusten välittäminen ja turvalliseen liikuntaan ohjaaminen, harjoittelumenetelmien tunteminen sekä harjoittelun seuranta harjoitusten ja valmennuksen suunnittelu. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija arvioi kohderyhmän fyysis-motorisia kykyjä ja motorisia perustaitoja valiten testattavan henkilön tai kohderyhmän sekä arviointi- tai testaustavan. Opiskelija toteuttaa testin, tulkitsee saatuja tuloksia, arvioi ja antaa ohjeet testaamalleen henkilölle tai esittää tulokset asianosaisille. Saatujen tulosten pohjalta opiskelija suunnittelee ja ohjaa valitulle kohderyhmälle terveysliikuntaa, jonka aikana tai jälkeen annetaan tietoisku terveydestä Terveysliikuntalajin ja tietoiskun sisällön valintaan vaikuttavat kohderyhmä sekä opiskelijan näyttöympäristö. Tavoitteena on, että opiskelija edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, antaa tietoa ravinnosta, edistää terveellisiä elämäntapoja sekä ohjaa turvallisen liikuntaharrastuksen pariin. Oppilaitos voi määritellä painotusalueita, esimerkiksi tiettyjä lajeja ja aiheita, joista opiskelija valitsee yhdessä työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa kyseiselle kohderyhmälle sopivimman. Näyttö voi olla yhden ohjaustunnin mittainen tai koostua useasta osanäytöstä. Valmennustilanteen suunnittelussa ja harjoituksen toteuttamisessa opiskelija suunnittelee ja ohjaa valmennustilanteen tai harjoituksen, jonka tavoitteena on fyysis-motoristen kykyjen ja motoristen perustaitojen kehittäminen. Suunnitelma esitetään kirjallisesti näytön vastaanottajalle ennen näyttötilannetta. Näytön jälkeen opiskelija arvioi omaa osaamistaan itsearviointilomakkeella. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö annetaan yhtenä näyttönä, joka sisältää kaksi osanäyttöä, kuntoarvioinnin tai -testauksen sekä terveysliikunnan suunnittelun ja ohjaamisen, johon sisältyy tietoisku, sekä valmennustilanteen suunnittelun ja harjoituksen toteuttamisen Näyttöympäristö Näyttöympäristö voi olla esimerkiksi koulu, kunnan tai kaupungin liikuntatoimi, liikuntaseura, järjestö, yksityinen liikunta- tai kuntokeskus, oma oppilaitos tai muu urheiluopistoympäristö. Kohderyhmänä näytössä voivat olla mm. urheilijat, eri-ikäiset kunto- ja terveysliikkujat tai lapset ja nuoret. Näyttötilanteessa opiskelija voi työskennellä toisen parina tai ryhmän jäsenenä, jolloin vastuu toteutuksesta jaetaan ja opiskelijan tulee osoittaa osaamistaan myös itsenäisesti. Työnjaon tulee käydä ilmi myös suunnitelmasta, joka toimitetaan etukäteen näytön vastaanottajille. Näyttöympäristöltä edellytetään, että tilat soveltuvat kyseessä olevaan näyttöön ja saatavilla on tarvittavia välineitä. Ryhmäkoon tulee olla riittävä siten, että näytölle asetetut tavoitteet sekä opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen voidaan osoittaa. Valmennuksen ja harjoitustilanteen näyttöympäristössä tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamista valmennustai harjoituskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Näyttö voidaan antaa esimerkiksi liikuntaseurassa, järjestössä, yksityisellä sektorilla, aktiiviurheilijan omassa valmennussuhteessa tai valmennustilanteessa. Kohderyhmänä näytössä ovat valmennuksen sisällön mukaan lapset, nuoret tai aikuiset.. Ryhmäkokoon vaikuttaa valmennettava laji sekä asetetut tavoitteet ja valmennuksen sisältö. Näyttöympäristöltä edellytetään, että tilat soveltuvat kyseessä olevaan näyttöön ja että saatavilla on tarvittavia välineitä.

11 Esimerkkejä näytöistä Opiskelija toteuttaa UKK:n kävelytestin tai lihaskuntotestin (jalat, kädet, vatsalihakset, selkälihakset) valitulle henkilölle tai kohderyhmälle yksin tai ryhmän jäsenenä. Opiskelija tulkitsee saatuja tuloksia, arvioi ja tekee jatkotoimenpiteet ja antaa ohjeet kuntoilijalle tai esittää tulokset ryhmälle Opiskelija toteuttaa UKK-kävelytestin tai lihaskuntotestin sekä ohjaa terveysliikuntaa ja välittää tietoa terveydestä teemana esimerkiksi ylipaino tai lihastasapaino valitulle kohderyhmälle yhden ohjauskerran aikana. Opiskelija yhdistää valmennuskokonaisuuden suunnitteluun ja harjoitusten toteuttamiseen myös kuntoarvioinnin ja testauksen. Näyttö toteutetaan prosessina valmennussuhteessa, jossa opiskelija ohjaa harjoituksia tai toteuttaa kuntoarvioinnin tai testauksen. Valmennussuhde voi olla ryhmä tai yksilö, jota opiskelija valmentaa tai jonka valmennusapuna hän toimii opiskelun ohessa. Opiskelija, joka itse urheilee aktiivisesti, voi antaa näytön myös oman valmentautumisensa yhteydessä. Opiskelija tekee valmennuskokonaisuudesta ja yksittäisistä harjoituksista suunnitelman, jossa hän osoittaa osaamistaan ja osallistumistaan harjoitusten ja valmennuksen suunnitteluun sekä valmennuksen toteutukseen. Tästä kokonaisprosessista opiskelija tekee kirjallisen raportin, jossa hän arvioi ja pohtii myös kehittymistään urheilijana. Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija suunnittelutaito suunnittelee kunto- ja terveysliikuntaa huomioiden kohderyhmän. suunnittelee itsenäisesti ja tavoitteenmukaisesti. suunnittelee laajaalaisesti ja tavoitteellisesti. suunnittelee ohjattuna harjoituksia ja valmennustilanteita. suunnittelee huomioiden valmennuksen yleiset periaatteet. ottaa huomioon suunnittelussa valmennuksen yleiset periaatteet sekä kuormittamisen ja palautteen periaatteen. ohjaus osaa ohjata kunto- ja terveysliikuntaa sekä toteuttaa erilaisia harjoitus - ja valmennustilanteita. ohjaa soveltaen ja yksilölähtöisesti edistäen työkykyä. Työtehtävän hallinta testaus- tai arviointimenetelmän valinta valitsee kohderyhmälle soveltuvan testaus- tai arviointimenetelmän. valitsee perustellusti ja asiakas-lähtöisesti testaus- tai arviointimenetelmän.

12 testauksen tai arvioinnin toteuttaminen sekä tulosten tulkinta ja palautteenanto tulkitsee tuloksia ja antaa harjoitusohjeita saatujen tulosten pohjalta. tekee saaduista tuloksista johtopäätökset ja soveltaa niitä käytännön harjoitteluun. ohjausmenetelmien ja työtapojen hallinta ylläpitää yksilön hyvinvointia ja liikunnan turvallisuutta. valitsee kohderyhmälle soveltuvia ohjausmenetelmiä ja työtapoja. käyttää monipuolisesti, tarkoituksenmukaisesti ja kohderyhmän huomioiden eri ohjausmenetelmiä ja työtapoja. motivointi motivoi ja antaa palautetta yleisesti ja yksilöllisesti. motivoi tiedolla ja innostaa omalla käytöksellään ja esimerkillään. terveystiedon välittäminen osaa ohjauksessaan ottaa huomioon liikunnan merkityksen työkyvyn ylläpitäjänä. kertoo liikunnasta, terveydestä ja ravinnosta kohderyhmän tarpeet huomioiden. yhdistää ohjaukseen luontevasti tietoa liikunnan terveysvaikutuksista, ravinnon merkityksestä ja työssä jaksamisesta. soveltaminen ja eriyttäminen Työn perustana olevan tiedon hallinta soveltaa ja eriyttää johdonmukaisesti. soveltaa harjoitteita sekä eriyttää luontevasti ja tarkoituksen-mukaisesti yksilö- ja ryhmätasolla. ammattisanaston käyttö käyttää osaamiaan käsitteitä ja sanastoa oikein eri tilanteissa. käyttää eri tilanteisiin sopivaa sanastoa kohderyhmän huomioiden. ravintotietous osaa kertoa ravinnosta ja terveydestä. osaa kertoa terveellisen ravinnon merkityksestä ja terveistä elämäntavoista. osaa kertoa ravinnon merkityksestä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. tuki- ja liikuntaelimistön kunto ylläpitää toiminnallaan tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. valitsee tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa edistäviä liikkeitä ja suoritustapoja. suunnittelee ja toteuttaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa edistävää liikuntaa. ihmisen toiminnan tuntemus ymmärtää ihmisen elimistön toiminnan pääperiaatteet. käyttää oikeita termejä ihmiskehon rakenteesta ja toiminnasta. ilmaisee itseään luontevasti anatomisfysiologisia käsitteitä käyttäen. valmennustietous osaa pääpiirteittäin valmennuksen yleiset periaatteet. valitsee harjoitteet oppimansa tiedon pohjalta. perustelee asiantuntevasti tekemiään ratkaisuja valmennuksen yleisten periaatteiden pohjalta.

13 Työturvallisuuden hallinta turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa. Ydinosaaminen yhteistyötaidot sopeutuu yhteistyöhön. toimii rakentavasti yhteistyötilanteissa. kehittää osapuolten välistä yhteistyötä. vuorovaikutus- ja viestintätaidot ilmaisee itseään selkeästi ja täsmällisesti. ongelmanratkaisutaidot toimii ongelmatilanteissa ohjatusti. pyrkii ratkaisemaan esiin nousevat ongelmat itsenäisesti. toimii ongelmatilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. tiedonhankinta Yhteiset painotukset hankkii tietoa ohjatusti ja tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat. hankkii tietoa tarvittaessa eri lähteistä. hankkii tietoa omaaloitteisesti eri lähteistä ja soveltaa sitä muuttuvissa tilanteissa. teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen käyttää tietotekniikkaa ohjatusti. käyttää tietotekniikkaa apuna prosessin eri vaiheissa. hyödyntää tietotekniikkaa ja -verkkoa monipuolisesti. 3.1B Koulutusohjelman ammatilliset opinnot 3.1.4 Lasten ja nuorten ohjaus, 10ov Näytön kuvaus Lasten ja nuorten ohjaus -opintokokonaisuuden keskeiset käytännön työtehtävissä näytettävät sisällöt ovat liikunnallisen kehityksen seuranta sekä lasten ja nuorten liikunnan suunnittelu, toteutus, soveltaminen ja kasvattajana toimiminen. Opintokokonaisuuden näyttö on prosessinomainen. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija kartoittaa ja havainnoi lasten tai nuorten motorisen osaamisen tasoa ja liikuntataitoja huomioiden kohderyhmässä olevien mahdolliset erityistarpeet. Opiskelija toimii vuorovaikutuksessa ohjattavan ryhmän kanssa luoden positiivisen oppimistapahtuman ja tulkitsee saatuja tuloksia, hyödyntää havaittua liikuntasuunnitelman laatimisessa sekä esittää havainnoinnin tulokset kirjallisesti näytön vastaanottajille. Opiskelija suunnittelee liikuntakokonaisuuden lasten tai nuorten kohderyhmälle ja laatii yksityiskohtaiset tuntisuunnitelmat 1 3 ohjauskerrasta. Opiskelija antaa ohjausnäytön yhdestä kokonaisuuden ohjauskerroista ja esittää muun kokonaisuuden näytön yhteydessä kirjallisesti.

14 Prosessin lopuksi opiskelija arvioi toimintaansa ja osaamistaan kirjallisessa raportissa. Raportissa opiskelija arvioi omia kehittämistarpeitaan sekä toimintaansa kasvattajana, omaa arvoperustaansa sekä ihmis- ja oppimiskäsitystään oppilaitoksen osoittamaan lähdekirjallisuuteen pohjautuen. Näyttöympäristö Näyttö annetaan lasten tai nuorten toimintaympäristössä. Toimintaympäristö voi olla esimerkiksi päiväkoti, iltapäiväkerho, koulu tai liikuntaseura, oma oppilaitos tai muu urheiluopistoympäristö. Näyttöympäristössä tulee olla tarvittavat tilat ja välineet, jotta keskeinen osaaminen voidaan osoittaa näytöllä. Ryhmäkoon tulee myös olla riittävä, jotta näytölle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa sekä opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen voidaan osoittaa. Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija havainnointi ja kartoitus havainnoi ja kartoittaa ryhmän liikuntataitoja. havainnoi ja kartoittaa ryhmän liikuntataitoja itsenäisesti. havainnoi ja kartoittaa ryhmän liikuntataitoja analyyttisesti ja huolellisesti. liikuntakokonaisuuden suunnittelu ja ohjaaminen suunnittelee ja ohjaa yksittäisiä tunteja ja ohjatusti liikuntakokonaisuuksia. suunnittelee ja ohjaa liikuntakokonaisuuden itsenäisesti. suunnittelee lapsen ja nuoren liikunnallista kehittymistä edistäviä kokonaisuuksia. itsearviointi Työtehtävän hallinta arvioi omaa toimintaansa annetun palautteen pohjalta. arvioi toteutunutta ja omia kehittämiskohteitaan realistisesti kirjallisuuteen viitaten. arvioi omaa opetus- ja ohjauskäyttäytymistään. havainnointi- ja kartoitusmenetelmän valinta tulosten tulkinta ja hyödyntäminen suunnittelussa osallistuu ryhmän jäsenenä tai ohjatusti kohderyhmälle sopivan havainnointi- ja kartoitusmenetelmän valintaan. valitsee kohderyhmälle soveltuvan havainnointija kartoitusmenetelmän. tulkitsee tuloksia ja hyödyntää niitä liikuntakokonaisuuden suunnittelussa. valitsee perustellusti ja asiakas-lähtöisesti havainnointi- ja kartoitusmenetelmän. tekee saaduista tuloksista johtopäätökset ja soveltaa niitä käytäntöön. oppimis- ja opetusmenetelmien valinta käyttää tavanomaista ja yleisempää ohjausmenetelmää ja työtapaa. valitsee lapsille ja nuorille soveltuvan opetusmenetelmän ja työtavan. soveltaa lapsille ja nuorille sopivia oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä työtapoja.

15 lasten ja nuorten motorinen, kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys reagoi muutoksiin ja soveltaa tilanteen edellyttämällä tavalla itsenäisesti. yhdistelee opittuja tietoja ja taitoja ohjauksessaan. soveltaa opetus- ja ohjauskäyttäytymistään tilanteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla. soveltaminen kannustaa yksilöitä oppimaan. kannustaa ja tukee lasta/nuorta sekä arvostaa jokaista yksilönä. kannustaminen ja palautteenanto antaa palautetta käytöksestä ja suorituksesta. antaa palautetta yksilö- ja ryhmätasolla. antaa oppimista edistävää palautetta. eriyttäminen kohtelee lapsia ja nuoria tasapuolisesti. eriyttää satunnaisesti. eriyttää tarkoituksen mukaisesti yksilö- ja ryhmätasolla. Työn perustana olevan tiedon hallinta ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten liikunnasta etsii ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten liikunnasta. etsii ja soveltaa lasten ja nuorten liikuntaan liittyvää tietoa. kohderyhmän erityistarpeet pyrkii huomioimaan kohderyhmän erityistarpeet. suunnittelee ja toimii kohderyhmän erityistarpeet huomioiden. ottaa suunnittelussa ja toiminnassaan huomioon kohderyhmän ja yksilön erityistarpeita. kohderyhmälle soveltuvat liikuntamuodot ja - lajit kohderyhmän huomioiden valitsee yleisimpiä liikunta-muotoja, -lajeja sekä liikkeitä. valitsee kohderyhmälle soveltuvia perusliikkeitä, liikuntamuotoja ja -lajeja. soveltaa opittuja tietoja ja taitoja ohjauksessaan ja perustelee tekemiään valintoja. Työturvallisuuden hallinta turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa Ydinosaaminen oppimistaidot ottaa vastaan palautetta ja pyrkii kehittymään. oppii arvioinnista ja pyrkii kehittämään omaa toimintaansa. oppii palautteen ja oman toiminnan arvioinnin kautta.

16 Yhteiset painotukset laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta osaa luoda oppimista edistävän ilmapiirin. kannustaa oppimaan ja kehittymään liikunnan avulla. ottaa kohderyhmän huomioon sekä suunnittelussa että ohjauksessa. suunnittelee ja ohjaa asiakaslähtöisesti kannustaen. 3.1.5 Kunto- ja terveysliikunnan ohjaus 10ov Näytön kuvaus Kunto- ja terveysliikunnanohjaus -opintokokonaisuuden keskeiset käytännön työtehtävissä näytettävät sisällöt ovat luotettavien ja turvallisten testien valinta, testauksen toteuttaminen sekä tulosten tulkinta, eri-ikäisten fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja terveyttä edistävien liikuntakokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä eri kunto- ja terveysliikuntamuotojen käyttäminen ohjauksessa. Opintokokonaisuuden prosessinomainen näyttö koostuu terveysliikuntakokonaisuudesta, joka sisältää terveysliikuntaan liittyvän kuntotestauksen, terveysliikuntakokonaisuuden suunnittelun ja liikunnanohjauksen. Kuntotestauksessa opiskelija valitsee testattavan henkilön tai kohderyhmän sekä arviointi- tai testaustavan, toteuttaa testin asiakkaalle tai ryhmälle ja tulkitsee ja arvioi saatuja tuloksia, minkä jälkeen hän esittää tulokset asianosaisille sekä ohjeistaa heidät kunto- ja terveysliikuntaan. Opiskelija toteuttaa testausprosessin kokonaisuudessaan ryhmän jäsenenä tai itsenäisesti. Jos kyseessä on ryhmätyöskentely, se tulee käydä ilmi suunnitelmasta, jotka toimitetaan etukäteen näytön vastaanottajille. Näytössä arvioidaan erityisesti testauksen tulosten tulkintaa ja ohjeistusta jatkoon. Terveysliikuntaa ohjatessaan opiskelija suunnittelee kolmen liikuntakerran kokonaisuuden, jossa hän valitsee kohderyhmälle soveltuvat liikuntamuodot ja -lajit. Kokonaisuudesta opiskelija näyttää yhden ohjaustunnin, jonka yhteydessä hän esittää jaksosuunnitelman terveysliikuntakokonaisuudesta. Ohjausnäyttöön kuuluu lisäksi liikuntakokonaisuuden arviointi sekä itsearviointi eli kirjallinen raportti koko prosessin vaiheista, omien kehittämistarpeiden pohdintaa sekä toiminnan arviointia kyseisen kohderyhmän ja valitun lajin tai lajien ohjaajana. Näyttöympäristö Näyttö annetaan eri-ikäisten ja eri tavoitteiden mukaan liikkuvien aikuisten toimintaympäristössä. Toimintaympäristö voi olla mikä tahansa liikuntapalveluja tuottava yhteisö. Näyttöympäristössä tulee olla tarvittavat tilat ja välineet, jotta keskeinen osaaminen voidaan osoittaa.

17 Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija suunnittelutaito ja kokonaisprosessin hallinta suunnittelee toimintakykyä ja terveyttä ylläpitävää liikuntaa. suunnittelee tai toteuttaa terveysliikuntaa. suunnittelee ja toteuttaa terveysliikuntaa itsenäisesti ja huolellisesti kohderyhmän tarpeet huomioiden. valitsee kohderyhmälle sopivan testi- tai arviointimenetelmän sekä sopivat terveysliikuntamuodot. suunnittelee itsenäisesti liikuntakokonaisuuden ja siitä johdetut yksittäiset tunnit. suunnittelee laajaalaisesti, tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. ohjaaminen ja osallistuminen osaa ohjata terveysliikuntaa huomioiden kohderyhmän tarpeet ja mahdollisuudet. osaa ohjata ja soveltaa kohderyhmän mukaisesti. ohjaa soveltaen sekä huomioiden kohderyhmän vaatimukset monipuolisesti. osallistuu ryhmän jäsenenä terveysliikunnan projekteihin ja hankkeisiin. osaa toimia terveysliikunnan projekteissa tai hankkeissa. osaa toimia terveysliikunnan moni ammatillisissa projekteissa tai hankkeissa. Työtehtävän hallinta testauksen / arvioinnin toteuttaminen toteuttaa kohderyhmälle sopivan testi- tai arviointimenetelmän- toteuttaa ryhmän testaus- tai arviointiprosessin. toteuttaa itsenäisesti, oma-aloitteisesti ja asetettujen tavoitteiden suunnassa testaus- tai arviointiprosessin. tulosten tulkinta pyrkii tulosten tulkintaan ja harjoitteluohjeiden antamiseen. tulkitsee tuloksia ja antaa harjoitusohjeita saatujen tulosten pohjalta. tekee saaduista tuloksista johtopäätökset ja soveltaa niitä käytäntöön. ohjausmenetelmien ja työtapojen hallinta käyttää yleisimpiä opetusmenetelmiä ja työtapoja. valitsee kohderyhmälle sopivia työtapoja. käyttää ohjauksessa eri työtapoja tarkoituksenmukaisesti. motivointi ja palautteenanto motivoi ja antaa palautetta. antaa kannustavaa ja liikuntaan rohkaisevaa palautetta sekä konkreettisia ohjeita harjoitteluun saatujen tulosten pohjalta.

18 terveystiedon välittäminen antaa liikuntaan ja terveyteen liittyvää neuvontaa. antaa terveysneuvontaa kohderyhmän huomioiden. osaa kertoa kohderyhmälle kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Työn perustana olevan tiedon hallinta kunto- ja terveysliikuntaan liittyvä ajankohtainen tieto etsii ajankohtaista tietoa kunto- ja terveysliikunnan alueelta. etsii ja soveltaa ohjauksessaan kunto- ja terveysliikuntaa liittyvää tietoa. kohderyhmän erityistarpeet pyrkii huomioimaan kohderyhmän erityistarpeet. suunnittelee ja toimii kohderyhmän erityistarpeet huomioiden. ottaa huomioon suunnittelussa ja toiminnassaan kohderyhmän ja yksilön erityistarpeita. testausmenetelmien tunteminen valitsee kohderyhmälle soveltuvan testaus- tai arviointimenetelmän. valitsee kohderyhmälle soveltuvan testaus- tai arviointimenetelmän. valitsee perustellusti ja asiakas-lähtöisesti testaus- tai arviointimenetelmän. terveyden edistäminen antaa ohjeita terveyden edistämisestä. huomioi terveysnäkökulman suunnittelussa ja toteutuksessa. edistää omalla toiminnallaan kohderyhmän terveyttä ja liikunnallisia taitoja. Työturvallisuuden hallinta turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa. Ydinosaaminen vuorovaikutus- ja viestintätaidot toimii vuorovaikutteisesti tutuissa tilanteissa. ottaa huomioon muiden mielipiteet ryhmätilanteissa. toimii rakentavasti, aktiivisesti ja omaaloitteisesti vuorovaikutustilanteissa. ongelmanratkaisutaidot ratkaisee ongelmatilanteet työyhteisön antaman mallin mukaisesti. pystyy ongelmatilanteessa valitsemaan itsenäisesti ratkaisun. Yhteiset painotukset laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta ottaa huomioon asiakkaan terveydentilan ja liikuntaan liittyvät mahdollisuudet. ottaa kohderyhmän huomioon sekä suunnittelussa että ohjauksessa. suunnittelee ja ohjaa asiakas-lähtöisesti ja empaattisesti.

19 3.1.6 Erityisliikunnanohjaus, 10ov Näytön kuvaus Erityisliikunnanohjaus-opintokokonaisuuden keskeiset käytännön työtehtävissä näytettävät sisällöt ovat erityisliikunnan suunnittelu ja toteutus eri ryhmille sekä vuorovaikutteinen kommunikointi, liikuntamuotojen ja - lajien soveltaminen, apuvälineiden käyttö ja eriyttäminen sekä erityisliikunnan projektissa, hankkeessa tai tapahtumassa toimiminen. Opintokokonaisuuden prosessinomainen näyttö koostuu erityisliikunnanohjauksesta sekä erityisliikunnan projektissa, hankkeessa tai tapahtumassa toimimisesta. Opiskelija toteuttaa itsearviointia oppimastaan sekä kokemuksistaan kirjallisen raportin muodossa. Erityisliikunnanohjauksessa opiskelija suunnittelee kolmen liikuntakerran kokonaisuuden, jossa hän valitsee kohderyhmälle soveltuvia oppimismenetelmiä ja työtapoja, soveltaa liikuntamuotoja ja -lajeja, huomioi apuvälineiden käytön, eriyttämisen ja avustajien tarpeellisuuden. Kokonaisuudesta opiskelija näyttää yhden ohjaustunnin, jonka yhteydessä hän esittää kirjallisesti suunnitelman kokonaisuudesta. Ohjaustilanteessa opiskelija huomioi kohderyhmän erityispiirteitä ja kommunikoi vuorovaikutteisesti erilaisten oppijoiden kanssa. Erityisliikunnan projektissa, hankkeessa tai tapahtumassa toimimisessa opiskelija osallistuu hänelle osoitetuissa tehtävissä erityisliikunnan projektin, hankkeen tai tapahtuman järjestämiseen joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Opiskelija arvioi itse toimintaansa edellä mainittujen prosessien aikana ja laatii kokemuksistaan kirjallisen raportin. Raportissa opiskelija tarkastelee ohjaustilanteissa ryhmän kohtaamiseen liittyviä seikkoja, ryhmän mahdollisuuksien ja rajoitusten tiedostamista sekä soveltamisen tarvetta. Opiskelija kertoo panoksestaan projektin, hankkeen tai tapahtuman järjestämisessä, erittelee saatuja tehtäviä sekä kertoo kokemuksistaan ja oppimastaan. Opiskelija voi raportissaan hyödyntää kokonaisprosessin aikana kerättyä asiakaspalautetta tai oppilaitoksen osoittamaa lähdekirjallisuutta. Näyttöympäristö Näyttö annetaan erityisryhmien liikuntaa toteutettavassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö voi olla esimerkiksi kunta, päiväkoti tai koulu, kuntoutuskeskus, yhdistys, järjestö, liikunta- tai urheiluseura, oma oppilaitos, urheiluopistoympäristö tai muu erityisliikunnan järjestämiseen soveltuva paikka. Toimintaympäristössä tulee voida järjestää paikallinen tai valtakunnallinen erityisliikunnan projekti, hanke tai tapahtuma. Näyttöympäristössä tulee olla riittävät tilat ja välineet, jotta keskeinen osaaminen voidaan osoittaa näytöllä. Ryhmäkoon tulee olla riittävä, jotta näytölle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa sekä opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen voidaan osoittaa. Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija erityisliikunnan suunnittelu ja ohjaaminen suunnittelee ja toteuttaa yksittäisiä tunteja ja liikuntakokonaisuuksia. suunnittelee itsenäisesti liikuntakokonaisuuden ja siitä johdetut yksittäiset suunnittelee ja ohjaa liikuntaa erityisryhmille kohderyhmän tarpeiden

20 tunnit. mukaan. projektissa tai hankkeessa toimiminen toimii ryhmän jäsenenä tutuissa tehtävissä projektin tai hankkeen aikana. toimii itsenäisesti annetuissa tehtävissä projektin tai hankkeen aikana. toimii projektin tai hankkeen erilaisissa tehtävissä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. itsearviointi Työtehtävän hallinta arvioi omaa toimintaansa annetun palautteen pohjalta ja pyrkii kehittymään. arvioi toteutunutta ja omia kehittämiskohteitaan realistisesti. arvioi omaa kehittymistään. opetusmenetelmän valinta organisointi käyttää tavanomaista ja yleistä ohjausmenetelmää ja työtapaa. valitsee kohderyhmälle soveltuvia opetusmenetelmiä ja työtapoja. valitsee luovasti ja itsenäisesti ohjattaville opetusmenetelmän. kommunikointi antaa tarvittavat ohjeet selkeästi ja selviää kommunikointitilanteista. kommunikoi ymmärrettävästi erilaisissa tilanteissa. käyttää tarvittaessa vaihtoehtoista kommunikointitapaa vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. apuvälineiden käyttö käyttää tarvittavia apuvälineitä. käyttää apuvälineitä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. soveltaminen reagoi muutoksiin ja soveltaa itsenäisesti tilanteen edellyttämällä tavalla. soveltaa ohjauskäyttäytymistään tilanteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla. palautteenanto ja kannustaminen antaa palautetta ja kannustaa yleisellä tasolla. antaa palautetta yksilö- ja ryhmätasolla. kannustaa ja luo oppimista edistävän ilmapiirin. kannustaa, tukee sekä arvostaa jokaista yksilönä. eriyttäminen Työn perustana olevan tiedon hallinta eriyttää tarvittaessa. eriyttää ohjausta tilanteen ja yksilön vaatimalla tavalla. erityisryhmien liikunnan erityispiirteet ja soveltaminen hankkii tietoa tarvittaessa erityisryhmien liikunnasta. etsii ajankohtaista tietoa erityisliikunnan alueelta. etsii tietoa eri lähteistä syventääkseen tietämystään ohjaus-, soveltamisja avustustilanteita varten.

21 erityisryhmien sairaudet ja vammat pyrkii huomioimaan toiminnassaan kohderyhmän sairaudet ja vammat. huomioi toteutuksessa erityisryhmän sairauksia ja vammoja. selvittää aktiivisesti kohderyhmän sairauksia ja vammoja etukäteen sekä huomioi ne suunnittelussa ja ohjauksessa. erityisliikunnan toimintajärjestelmän tunteminen Työturvallisuuden hallinta huomioi erityisliikunnan toimintajärjestelmän projektin tai hankkeen yhteydessä. hyödyntää erityisliikunnan toimintajärjestelmän tuntemustaan sekä ohjaustyössä että projektin tai hankkeen aikana. turvallisuuden huomioiminen ja noudattaminen osaa ennakoida vaaratilanteet ja ottaa turvallisuuden huomioon jo suunnitteluja ohjeidenantovaiheessa sekä organisoinnissa Ydinosaaminen oppimistaidot ottaa vastaan palautetta. oppii arvioinnista. oppii palautteen ja oman toiminnan arvioinnin kautta. eettiset ja esteettiset taidot toimii eettisesti oikein ja rehellisesti. toimii oikeudenmukaisesti ja kunnioittaa erilaisuutta. ottaa omakohtaisesti vastuuta ja toimii eettisten päämäärien puolesta. vuorovaikutus- ja viestintätaidot toimii vuorovaikutustilanteissa toimintaa ylläpitäen. ottaa huomioon muiden mielipiteet ryhmätilanteissa. toimii rakentavasti, aktiivisesti ja omaaloitteisesti vuorovaikutustilanteissa. antaa tarvittavat ohjeet ymmärrettävästi. ilmaisee itseään asiallisesti. ilmaisee itseään selkeästi ja täsmällisesti. Yhteiset painotukset laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta käyttäytyy asianmukaisesti ohjattaviaan kohtaan. ottaa kohderyhmän huomioon sekä suunnittelussa että ohjauksessa. suunnittelee ja ohjaa asiakaslähtöisesti ja empaattisesti. 3.1.7 Valmennus, 10ov Näytön kuvaus Valmennusopintokokonaisuuden keskeiset käytännön työtehtävissä näytettävät sisällöt ovat valmennuksen harjoituskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus, urheiluvalmennuksen tyypillisten testien suunnittelu, toteutus ja seuranta, lajivalmennukseen perehtyminen ja valmennustehtävässä toimiminen sekä valmentajan ja urheilijan tai joukkueen välinen vuorovaikutus valmennus- tai kilpailutilanteessa.

22 Opintokokonaisuuden prosessinomainen näyttö sisältää valmennustilanteen, testipalautteenannon sekä valmennukseen liittyvän kirjallisen suunnittelun: lajin vuosisuunnitelman, yksittäiset harjoitussuunnitelman tältä jaksolta sekä lajianalyysin. Opiskelija itsearvioi toimintaansa edellä mainittujen prosessien aikana ja laatii kokemuksistaan kirjallisen raportin. Raportissa opiskelija tarkastelee valmennustilanteissa ryhmän tai yksilön kohtaamiseen liittyviä seikkoja, mahdollisuuksien ja rajoitusten tiedostamista sekä soveltamisen tarvetta valmennuksessa. Opiskelija kertoo panoksestaan valmennukseen liittyvien tehtävien järjestämisessä sekä kokemuksistaan ja oppimastaan. Opiskelija voi raportissaan hyödyntää kokonaisprosessin oppilaitoksen osoittamaa lähdekirjallisuutta. Näyttöympäristö Näyttöympäristössä tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan valmentamisessa. Opiskelijan tulee voida saavuttaa näytölle asettamansa tavoitteet sekä pystyä osoittamaan opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen. Valmennustilanne toteutetaan liikunta- tai urheiluseurassa, lajiliiton valmennusryhmässä, yksityisellä sektorilla esimerkiksi Personal Trainer -suhteessa, omassa oppilaitoksessa tai muussa urheiluopistoympäristössä. Ryhmäkoko määräytyy lajin mukaan: yksilöurheiluvalmennuksessa näytössä voi olla ainoastaan yksi valmennettava ja vastaavasti joukkueurheilussa useamman urheilijan ryhmä tai joukkue. Näytön arviointi Arvioinninkohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija valmennuksen suunnittelu ja toteutus laatii yksilölle tai joukkueelle harjoitussuunnitelman. laatii tavoitteellisen yksilön tai joukkueen valmennus-suunnitelman vuositasolla ja yksittäisten harjoitusten osalta. suunnittelee urheilijan tai joukkueen kehityksen kannalta optimaalisesti, tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. toteuttaa harjoituksen pääsääntöisesti ennalta suunnitellun mukaisesti. toteuttaa yksilön tai joukkueen harjoituksia asetetun kokonaistavoitteen suunnassa. toteuttaa harjoituksia asetettujen tavoitteiden suunnassa luovasti, persoonallisesti ja lajin vaatimalla tavalla. testaus valitsee, toteuttaa ja tulkitsee urheilijalle soveltuvia fyysismotorisia perustestejä. mittaa lajin kannalta olennaisia taitoja ja käyttää saamaansa tietoa valmennuksessa. toteuttaa urheilijalle sopivan testauskokonaisuuden, tulkitsee ja arvioi sekä suunnittelee harjoittelua saatujen tulosten perusteella.