On monta tapaa pitää puoliaan

On monta tapaa pitää puoliaan Det finns många sätt att försvara sig på Elisa Rantanen YHL:n jäsentutkimus 2007 YHL:s medlemsenkät 2007

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto - Högskolornas och undervisningssektorns personalförbund YHL ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki ISBN 978-951-96613-4-6 Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2008 Kannen suunnittelu: KEDM Oy Copyright YHL ry

Lukijalle YHL:n jäsenten ajatukset kirjattu ja tutkittu Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton jäsenyhdistysten ja niiden jäsenten toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, aivan kuin muuallakin valtionhallinnossa ja koko yhteiskunnassa. Muutoksen kokemuksista ajan tasalla pysymiseksi säännöllinen, muutaman vuoden välein tehtävä jäsentutkimus, jäsenten hyvinvoinnin ja mielipiteiden kartoitus, on koettu tärkeäksi. Edellisestä tutkimuksesta kului aivan liian pitkä aika väliä kyselyillä oli kahdeksan vuotta. Syitä tähän tutkimuksen viivästymiseen kuitenkin on löydettävissä. Vuosien 2004 2006 aikana pitkään valmisteilla ollut yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä rakennettiin valmiiksi ja myös neuvoteltiin sopimukseksi. Uuden järjestelmän perusteella maksettiin palkkoja osittain loppuvuodesta 2006 ja kaikkien yliopistolaisten palkkoihin sopimuksella oli vaikutusta vasta vuoden 2007 alusta. Liiton päätöksentekijät totesivat, että jäsenten mielipiteiden kartoitus palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun kaikilla on asiasta omakohtainen kokemus. Tutkimuksen tuloksista voi todeta, että juuri palkkausjärjestelmä ja erityisesti sen soveltaminen käytäntöön olikin aivan päällimmäisenä jäsenten mielessä. Ajoituksessa siis onnistuttiin yliopistolaisten osalta. Muiden kuin yliopistoissa toimivien yhdistysten jäsenet olivat osaksi saaneet jo enemmän kokemusta uudenmallisesta palkan muodostuksesta (ja kokemus näkyykin tuloksista). Edellinen, Tuula Ranteen toteuttama jäsentutkimus tehtiin vaiheessa, jossa takana ja muistissa olivat 1990-luvun lama ja erilaiset voimakkaat säästöohjelmat prosenttileikkauksineen ja massalomautuksineen. Nyt käsillä olevan tutkimuksen vastaajien mielipideilmastoon taas vaikuttaa valtion tuottavuusohjelman ja erilaisten rakenteellisten muutosten ja muutossuunnitelmien lisäksi yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman Matti Vanhasen II:n hallitusohjelmaan osittain kovin yksityiskohtaisestikin kirjattu muutos. Yleisenä trendinä olevat valtionhallinnon palveluiden tuottamistavan muutokset palvelukeskuksineen ja ostopalveluineen, jatkuva keskustelu joidenkin toimintojen yhtiöittämissuunnitelmista ym. tuovat epävarmuutta monen jäsenen elämään. Määräaikaiset palvelussuhteet ja niistä koituvat lieveilmiöt, työaikaongelmat ja harmaa ylityö sekä työnantajan henkilöstöpolitiikan laatu olivat arvioitavina, eivätkä ne kovin hyvää kouluarvosanaa ole jäsenistöltämme saaneet. Poikkeuksiakin toki on. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Te teitte rakentavaa työtä vastatessanne todella pitkään kysymyssarjaan. Erityiset kiitokset avovastauksista, jotka ehkä kuvasivat joiltakin osin asetettuja kysymyksiä enemmän jäsenistön arjen maailmaa. Kiitokset rakentavasta kritiikistä ja myönteisestä palautteesta. KM Elisa Rantanen on tehnyt suuren ja perusteellisen työn analysoidessaan vastaukset kysymyksiin ja myös tulkitessaan viestejä, jotka sisältyivät satoihin avovastauksiin. Kiitokset siitä. Erityiskiitokset YHL osoittaa Pardian tutkimuspäällikkö Pertti Nummelle, jonka asiantuntemus ja pitkä kokemus on ollut kantavana voimana jäsenkyselyn suunnittelutoteutus- ja analysointivaiheessa. YHLn jäsenten ajatukset syksyllä 2007 on kirjattu ja tutkittu. Jäsenkysely tullaan toistamaan palautteiden perusteella tehtyjen korjausten kera. Helsingissä 1.9.2008 Kerttu Pellinen YHL:n puheenjohtaja

Till läsaren YHL:s medlemmars tankar dokumenterade och undersökta I verksamhetsomgivningen av Universitetens och forskningssektorns personalförbund samt dess medlemmar sker ständigt förändringar, precis som i statsförvaltningen och i det övriga samhället. För att hållas uppdaterad gällande hur förändringen framskrider har det ansetts viktigt att med några års mellanrum genomföra en undersökning beträffande medlemmarnas välmående och deras åsikter. Tiden mellan denna undersökning och förra var för lång - hela åtta år. Orsaken till fördröjningen går dock att finna. Mellan åren 2004 och 2006 blev det redan länge planerade lönesystemet och förhandlingarna om kollektivavtalet gällande det klara. Till en del betalades löner enligt det nya systemet under år 2006 och från början av år 2007 tillämpades systemet på samtliga universitetsanställdas löner. Förbundets beslutsfattare beslöt att medlemsundersökningen gällande medlemmarnas åsikter om det nya systemet skulle genomföras först i det skede då medlemmarna hade personlig erfarenhet av systemet. Av undersökningen kan man se att just lönesystemet och speciellt dess tillämpning i praktiken var någonting som medlemmarna mest hade åsikter om. Tidpunkten för undersökningen var således lyckad för universitetspersonalens del. Medlemmar i föreningar utanför universitetssektorn hade delvis redan fått mera erfarenhet gällande den nya lönesättningen enligt det nya systemet (och erfarenheten syntes också i svaren). Den förra medlemsundersökningen, genomförd av Tuula Ranne, utfördes i ett skede då det ännu fanns känningar av 1990-talets lågkonjunktur, strama sparprogram med procentnedskärningar och masspermitteringar. I den nu aktuella undersökningen färgar å andra sidan statens produktivitetsprogram och olika strukturella förändringar deltagarnas åsikter. Matti Vanhanens II regeringens program innehåller även mycket detaljerade förändringar som påverkar universitetens ekonomiska och administrativa ställningar. En tydlig trend är att statstjänster övergår till servicecentra och köptjänster, och det förekommer ständiga diskussioner om bl.a. privatisering av verksamhet. Detta förorsakar osäkerhet i många medlemmars liv. Tidsbundna anställningar, arbetstidsproblem och grå övertid samt kvaliteten på arbetsgivarens personalpolitik har värderats, med inte allt för bra vitsord som resultat. Det finns dock undantag. Tack till alla som deltagit i undersökningen. Ni har gjort ett konstruktivt arbete genom att svara på den långa raden frågor. Ett särskilt tack för de öppna svaren, vilka många gånger ger en bättre bild av medlemmarnas vardag. Tack för den konstruktiva kritiken och den positiva feedbacken. EM Elisa Rantanen har gjort ett mycket digert och grundligt arbete med att analysera svaren och att tolka den information som fanns i hundratals öppna svar. Tack. Ett specialomnämnande vill YHL tillägna Pardias forskningschef Pertti Nummi, vars sakkunnighet och långa erfarenhet har varit en bärande kraft i medlemsundersökningens planerings-, genomförings- och analysskeden. YHL:s medlemmars tankar under hösten 2007 är dokumenterade och undersökta. Medlemsundersökningen kommer att upprepas när förändringar baserade på feedbacken är gjorda. Helsingfors 1.9.2008 Kerttu Pellinen YHL:s ordförande

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VASTAAJARYHMÄN KUVAILUA... 2 2.1 PERUSTIETOJA...2 2.2 KOULUTUSTAUSTA...3 2.3 JÄSENLIITON JÄSENYYS...7 2.4 TYÖNANTAJA...9 2.5 AMMATTIALA...9 2.6 TEHTÄVÄNIMIKKEET...12 2.7 ESIMIESASEMA...13 2.8 PALVELUSSUHDE...14 2.9 MÄÄRÄAIKAISUUDEN PERUSTE...17 2.10 MÄÄRÄAIKAISTEN PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA KESTO...18 2.11 PALVELUSSUHTEEN KESTO...22 3 TYÖAIKA JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN... 24 3.1 TYÖAIKA...24 3.2 LIUKUVA TYÖAIKA...25 3.3 LIUKUMASALDO...27 3.4 LIUKUMIEN PITÄMINEN VAPAANA...29 3.5 YLITYÖT...30 3.6 YLITYÖT ESIMIEHEN MÄÄRÄYKSESTÄ / LUVALLA...32 3.7 YLITÖIDEN SYYT...33 3.8 YLITÖISTÄ SAADUT KORVAUKSET...35 3.9 YLITYÖT KOLMEN KUUKAUDEN AIKANA...39 3.10 YLITÖIDEN MÄÄRÄN MUUTOS...40 3.11 YLITYÖKÄYTÄNTÖIHIN LIITTYVÄT AVOIMET VASTAUKSET...43 3.12 TYÖTEHTÄVIEN MUUTOS...44 4 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA, JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ... 49 4.1 TYÖNANTAJA...49 4.2 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA...50 4.3 YT-LAKI JA -SOPIMUS...51 4.4 ESIMIESTYÖ...53 4.5 AVOIMET VASTAUKSET LIITTYEN ESIMIESTYÖSKENTELYYN...57 4.6 TYÖSSÄ JAKSAMISEN LISÄÄNTYMISEEN LIITTYVIÄ SEIKKOJA...58 4.7 TYÖSSÄ JAKSAMISEN VÄHENTYMISEEN LIITTYVIÄ SEIKKOJA...62 4.8 TYÖPAIKKAAN LIITTYVIÄ UHKAKUVIA...65 5 PALKKAUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ... 71 5.1 PALKKAUS...71 5.2 KUUKAUSITULOT...72 5.3 PALKAN MUUTOS...78 5.4 PALKKATASO...80 5.5 ARVIOITA PALKKAUSJÄRJESTELMISTÄ...83 5.6 AVOIMET VASTAUKSET PALKKAUKSEEN LIITTYEN...94 6 HENKILÖSTÖKOULUTUS... 96 6.1 HENKILÖSTÖKOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN...96 6.2 MIKSI EI OSALLISTUNUT HENKILÖSTÖKOULUTUKSEEN...99 6.3 OMAEHTOINEN KOULUTUS...99 7 AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA... 101 7.1 YHDISTYKSEEN KUULUMISEN SYYT...101 7.2 LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN...102 7.3 AMMATTIJÄRJESTÖN TÄRKEIMMÄT EDUNVALVONTATEHTÄVÄT...104 7.4 RUUSUJA JA RISUJA...107 8 YHTEENVETO... 109 9 SAMMANFATTNING.115

Kuvioluettelo Kuvio 1. Vastaajien sukupuolijakauma (%) 2 Kuvio 2. Vastaajien ikäjakaumat vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 3 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%) Kuvio 3. Vastaajien peruskoulutus vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 4 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä Kuvio 4. Vastaajien ammatillinen koulutus vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 5 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%) Kuvio 5. Vastaajien korkein ammatillinen koulutus vuosina 2007 ja 1999 6 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%) Kuvio 6. Vastaajat jäsenyhdistyksittäin (% vastaajista) 7 Kuvio 7. Vastausprosentti jäsenyhdistyksittäin (%) 8 Kuvio 8. Naisten ja miesten osuudet kunkin jäsenyhdistyksen vastaajista 9 Kuvio 9. Vastaajat ammattialoittain vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 10 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%) Kuvio 10. Kyselyyn vastanneiden naisten ja miesten osuudet kullakin ammattialalla 11 Kuvio 11. Esimiesasemassa toimiminen 13 Kuvio 12. Vastaajien palvelussuhteet vuonna 2007 (%) 14 Kuvio 13. Palvelussuhteiden laatu vuosina 2007, 2006 ja 1999 15 Kuvio 14. Palvelussuhteen laatu vuosina 2007 ja 1999 sukupuolen mukaan 16 sekä vuoden 2007 kohdalla sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Kuvio 15. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista eri 16 ammattialoilla vuonna 2007 (%) Kuvio 16. Määräaikaisuuden peruste vuonna 2007 (%) 17 Kuvio 17. Peräkkäisten määräaikaiset palvelussuhteet vuosina 1999 ja 2007 19 (% niistä, jotka toimivat määräaikaisissa palvelussuhteissa) Kuvio 18. Peräkkäiset määräaikaiset palvelussuhteet naisilla ja miehillä 20 2007 (% niistä, jotka toimivat määräaikaisissa palvelussuhteissa) Kuvio 19. Määräaikaisten palvelussuhteiden kokonaiskesto vuosina 1999 ja 21 2007 määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevillä Kuvio 20. Määräaikaisten palvelussuhteiden yhteiskesto määräaikaisissa 22 palvelussuhteissa toimivilla naisilla ja miehillä 2007 (%) Kuvio 21. Kaikkien vastaajien palvelussuhteiden välitön yhteiskesto nykyisen 23 työnantajan palveluksessa 2007 (%) Kuvio 22. Vastaajien säännöllinen päivittäinen työaika 2007 (%) 24 Kuvio 23. Mahdollisuus työaikaliukumiin (%) 25 Kuvio 24. Mahdollisuus pitää liukumatunnit vapaana 29 Kuvio 25. Ylitöiden teko maaliskuussa 1999 ja lokakuussa 2007 sekä vuoden 30 2007 kohdalla sukupuolen mukaan ja ikäryhmittäin Kuvio 26. Ylitöiden teko lokakuussa 2007 ammattialoittain 31 Kuvio 27. Ylityöt esimiehen määräyksestä/luvalla 32 Kuvio 28. Ylitöiden syyt (%) 33 Kuvio 29. Ylitöiden syyt eri ikäryhmissä 2007 (%) 34 Kuvio 30. Esimiehen määräämistä ylitöistä saatu korvaus 2007 (% ylitöitä 35 luvalla tehneistä) Kuvio 31. Esimiehen määräämistä ylitöistä saatu korvaus vuonna 1999 ja 36 2007 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolittain (%) Kuvio 32. Korvaukset esimiehen määräämistä ylitöistä ikäryhmittäin 2007 37 Kuvio 33. Omaehtoisista ylitöistä saadut korvaukset 2007 (% ylitöitä tehneistä) 38 Kuvio 34. Omaehtoisista ylitöistä saadut korvaukset vuosina 2007 ja 1999 38 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolittain (%) Kuvio 35. Kokemuksia ylitöiden määrän muutoksesta kyselyä edeltäneen vuoden aikana vuosina1999, 2006 ja 2007 sekä vuoden 2007 kohdalla eri vastaajaryhmissä 41

Kuvio 36. Kokemuksia ylitöiden määrän muutoksesta ammattialoittain 2007 42 Kuvio 37. Suhtautuminen ylitöihin eri vastaajaryhmissä 2007 42 Kuvio 38. Työtehtävien muuttuminen vuoden 2007 kyselyä edeltäneen vuoden 45 aikana eri vastaajaryhmissä Kuvio 39. Työtehtävien mielekkyys niillä, joiden työtehtävät olivat muuttuneet 45 vuoden 2007 kyselyä edeltäneen vuoden aikana Kuvio 40. Työtehtävien mielekkyys niillä, joiden työtehtävät olivat pysyneet 46 ennallaan 2007 Kuvio 41. Työtehtävien määrän muutos eri vastaajaryhmissä 47 Kuvio 42. Työtehtävien määrän muutos eri ammattialoilla 2007 47 Kuvio 43. Työssä tapahtuneet muutokset kiireen osalta eri ryhmissä 48 Kuvio 44. Arvosana työnantajalle eri vastaajaryhmissä (keskiarvo) 49 Kuvio 45. Arvosana työnantajalle jäsenyhdistyksittäin 2007 (keskiarvo) 50 Kuvio 46. Arvosana työnantajan henkilöstöpolitiikalle eri vastaajaryhmissä 50 (keskiarvo) Kuvio 47. Arvosana työnantajan henkilöstöpolitiikalle jäsenyhdistyksittäin 51 2007 (keskiarvo) Kuvio 48. Yt-lain ja sopimuksen noudattaminen työpaikoilla 2007. Eri vastaajaryhmien 52 mielipiteitä. Kuvio 49. Yt-lain ja sopimuksen noudattaminen työpaikoilla 2007. Eri jäsenyhdistysten 52 vastaajien mielipiteitä. Kuvio 50. Johtamiselle asetettujen vaatimusten toteutuminen 2007 53 Kuvio 51. Johtamiselle asetettujen vaatimusten toteutuminen 2007. Naisten 56 ja miesten vastausten vertailua. Kuvio 52. Johtamiselle asetettujen vaatimusten toteutuminen 1999 57 Kuvio 53. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä jaksamisen lisääntymiseen 59 2007 Kuvio 54a. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä jaksamisen lisääntymiseen 60 miehillä ja naisilla 2007 Kuvio 54b. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä jaksamisen lisääntymiseen 61 miehillä ja naisilla 2007 Kuvio 55. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä viihtymisen lisääntymiseen 62 1999 Kuvio 56. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä jaksamisen heikentymiseen 63 2007 Kuvio 57. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä jaksamisen heikentymiseen 64 nais- ja miesvastaajilla 2007 Kuvio 58. Arvioita väitteiden yhteydestä työssä viihtymisen heikentymiseen 65 1999 Kuvio 59. Työpaikan uhatuksi kokeminen eri vastaajaryhmissä 2007 66 Kuvio 60. Syitä työpaikan uhatuksi kokemiselle 2007 (% niistä, jotka kokivat 66 työpaikkansa uhatuksi) Kuvio 61. Työn epävarmuustekijöitä 2007 67 Kuvio 62. Työn epävarmuustekijöitä naisilla ja miehillä 2007 68 Kuvio 63. Mielipiteitä työn ja työnteon muutoksista viime vuosina 2007 69 Kuvio 64. Mielipiteitä työn ja työnteon muutoksista viime vuosina sukupuolittain 70 2007 Kuvio 65. Vastaajat eri palkkausjärjestelmissä (%) 72 Kuvio 66. Vastaajat tuloluokittain vuosina 2007, 2006 ja 1999 73 Kuvio 67. Ammattialat sukupuolittain 2007 74 Kuvio 68. Ammattialat sukupuolittain 1999 75 Kuvio 69. Naisten ja miesten palkat vuonna 2007 76 Kuvio 70. Palkkahajonta ja keskipalkka ammattinimikkeen mukaan 2007 77 Kuvio 71. Palkan muutos uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä sukupuolittain 80 ja ikäryhmittäin 2007 Kuvio 72. Palkkauksen taso muihin vastaaviin tehtäviin verrattuna 2007 81

Kuvio 73. Käsityksiä palkkatasosta ammattialoittain 2007 82 Kuvio 74. Arvioita palkkausjärjestelmästä 1999 83 Kuvio 75. Arvioita palkkausjärjestelmästä 2007 84 Kuvio 76. Mielipiteitä palkkausjärjestelmästä 2007. Vastaukset sukupuolittain 88 Kuvio 77. Arvioita palkkausjärjestelmän soveltamisesta 2007 90 Kuvio 78. Arvioita palkkausjärjestelmän soveltamisesta 2007. Vastaukset 91 sukupuolittain. Kuvio 79. Muutos uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen jälkeen 2007 92 Kuvio 80. Muutos uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen jälkeen 2007. 93 Vastaukset sukupuolittain. Kuvio 81. Uudelle palkkausjärjestelmälle asetettuja odotuksia vuonna 1999 94 Kuvio 82. Osallistuminen työnantajan järjestämään ja maksamaan henkilöstökoulutukseen 96 vuoden 2007 kyselyä edeltäneen vuoden aikana Kuvio 83. Osallistuminen työnantajan järjestämään ja maksamaan henkilöstökoulutukseen 97 koulutustaustan mukaan 2007 Kuvio 84. Osallistuminen työnantajan järjestämään ja maksamaan henkilöstökoulutukseen 98 ammattialoittain 2007 Kuvio 85. Osallistuminen työnantajan järjestämään ja maksamaan henkilöstökoulutukseen 98 jäsenyhdistyksittäin 2007 Kuvio 86. Syitä, miksi ei osallistunut henkilöstökoulutukseen 2007 (% niistä, 99 jotka eivät osallistuneet henkilöstökoulutukseen) Kuvio 87. Osallistuminen muuhun kuin työnantajan järjestämään koulutukseen 100 vastaajaryhmittäin 2007 Kuvio 88. Syitä järjestäytymiseen YHL:n jäsenyhdistykseen 2007 101 Kuvio 89. YHL:n luottamustehtävissä toimivat vastaajaryhmittäin (%) 102 Kuvio 90. Toimiminen jäsenyhdistyksen luottamustehtävissä vastaajaryhmittäin 103 (%) Kuvio 91. Naisten ja miesten osuudet jäsenyhdistysten eri luottamustehtävissä 103 toimivista Kuvio 92. Osallistuminen yliopiston / viraston hallintoelimiin eri vastaajaryhmissä 104 (%) Kuvio 93. Ammattijärjestön tärkeimmät edunvalvontatehtävät vuosina 1999 105 ja 2007 (%) Kuvio 94. Ammattijärjestön tärkeimmät edunvalvontatehtävät vuonna 2007 106 sukupuolittain Liitekuvio 1a. Kuukausipalkat 115 Liitekuvio 1b. Kuukausipalkat sukupuolittain 115 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Vastaajat työnantajan mukaan 9 Taulukko 2. Vastaajien keski-ikä vuosina 1999 ja 2007 eri ammattialoilla 11 Taulukko 3. Viisitoista yleisintä tehtävänimikettä ja nais- sekä miesvastaajat 12 näissä tehtävissä Taulukko 4. Eri tehtävissä toimivien keski-iät 13 Taulukko 5. Liukumasaldojen keskiarvot eri ryhmissä marraskuussa 2007 28 Taulukko 6. Kolmen kuukauden aikana tehdyt ylityöt eri vastaajaryhmissä 39 Taulukko 7. Korvauksetta tehtyjen ylitöiden tunnuslukuja eri vastaajaryhmissä 40 Taulukko 8. Suhtautuminen ylitöihin ja tehtyjen ylitöiden määrä kyselyä edeltäneen 43 kolmen kuukauden aikana Taulukko 9. Keskipalkkojen vertailu yleisesti sekä sukupuolittain vuosina 1999, 74 2006 ja 2007 Taulukko 10. Ammattialojen palkat 1999 ja 2007 75 Taulukko 11. Keskipalkkojen vertailu ikäryhmittäin vuosina 1999, 2006 ja 2007 76 Liitetaul. 1. Ammattialat ja ammatillinen koulutus 121

1 JOHDANTO Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry selvitti syksyllä 2007 jäsenkuntansa mielipiteitä työhön, työssä jaksamiseen, esimiestyöhön, palkkaukseen, henkilöstökoulutukseen sekä ammattiyhdistystoimintaan liittyen. Ajankohta kyselylle oli otollinen, sillä edellisestä ja ensimmäisestä laajemmasta jäsenkyselystä oli kulunut jo kahdeksan vuotta. Lisäksi erityisesti uusien palkkausjärjestelmien voimaan tulon koettiin lisänneen tarvetta jäsenkunnan mielipiteiden laaja-alaiseen kartoittamiseen. Palkkaus nousikin ehkä odotetusti tutkimuksen tärkeimmäksi teemaksi. Sitä käsiteltiin laajalti kyselyn strukturoiduissa kysymyksissä. Lisäksi vastaajat saivat kertoa vapaasti mielipiteitään palkkauksesta ja palkkausjärjestelmästä kahdessa avoimessa kysymyksessä. Monet tarttuivat mahdollisuuteen kertoa mielipiteistään ja kokemuksistaan vapaasti. Tuloksena saatiin ainutlaatuista materiaalia palkkaukseen liittyvän edunvalvontatyön suunnittelun ja tehostamisen pohjaksi. Palkkausasioita käsitellään tässä raportissa luvussa 5. Raportin luvussa 2 esitellään kyselyn vastaajaryhmää. Luvussa tuodaan esiin vastaajaryhmän sukupuolijakauma, ikäjakauma, koulutustausta sekä työhön liittyviä perustietoja. Luvussa 3 keskitytään työaikaan, ylitöihin sekä työssä jaksamiseen. Luvussa 4 tuodaan esiin vastaajien mielipiteitä henkilöstöpolitiikasta, johtamisesta ja esimiestyöstä. Palkkauksen jälkeen siirrytään henkilöstökoulutusasioihin, joita käsitellään luvussa 6 ja lopuksi luvussa 7 selvitetään vastaajien aktiivisuutta ammattiyhdistystoiminnassa sekä ammattijärjestöön kohdistuvia odotuksia. Yhteenvetoluvussa 8 esitetään kaikki päätulokset tiivistetysti. Tämän raportin tarkoituksena ei ole vain syksyllä 2007 toteutetun kyselytutkimuksen tulosten raportointi, vaan näkökulmaa laajennetaan vertaamalla näitä tuloksia vuonna 1999 toteutetun YHL:n jäsenkyselyn tuloksiin sekä vuonna 2006 Palkansaajajärjestö Pardia ry:n toteuttaman jäsenkyselyn tuloksiin YHL:n jäsenten osalta. Näiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että jäsenkunnan mielipiteiden kartoittaminen laaja-alaisesti ja suhteellisen säännöllisesti on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tällaisten kartoittavien tutkimusten tarvetta lisäävät erityisesti jo näköpiirissä olevat yliopistokentän rakenteelliset muutokset, valtion tuottavuusohjelma sekä muutokset työelämässä yleensä mm. eläköityminen sekä kasvavat osaamisvaatimukset. Myös palkkausjärjestelmän tarkoituksenmukainen toteutuminen vaatii seurantaa. 1

2 VASTAAJARYHMÄN KUVAILUA 2.1 PERUSTIETOJA Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton jäsenkysely lähetettiin marraskuussa 2007 kaikkiaan 5213:lle YHL:n jäsenelle. Kohderyhmään kuuluivat kaikki YHL:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Tämä oli toinen ja laajin YHL:n toteuttama jäsenkysely. Edellinen, vuonna 1999 toteutettu, jäsenkysely lähetettiin vain osalle liiton jäsenistä satunnaisen otannan perusteella. Tämän syksyllä 2007 toteutetun tutkimuksen tuloksia verrataan vuoden 1999 kyselyn sekä Pardian vuoden 2006 kyselyn tuloksiin. Kuvioissa ja taulukoissa tuodaan esiin aiempien vuosien tutkimusten kohdalla ainoastaan koko vastaajaryhmää koskevat prosenttiosuudet. Eri vastaajaryhmien (sukupuolet, ikäryhmät, ammattialat ym.) välisiä vertailuja tehdään ainoastaan vuoden 2007 kyselyn tulosten kohdalla ellei kuvateksteissä toisin mainita (mm. palkkavertailut). Vuoden 2007 jäsenkyselyyn vastasi 2120 henkilöä. Kysely saavutti 4986 jäsentä, joten vastausprosentiksi muodostui 42,5 %. Osaa jäsenistä kysely ei saavuttanut vastausajan kuluessa muun muassa poissaolojen vuoksi. Noin 2000 jäsentä ei koskaan edes avannut sähköpostiviestin sisältämää linkkiä kyselyyn. Tämä saattaa johtua muun muassa siitä, että sähköpostiohjelmat ovat määritelleet viestin roskapostiksi, viestin vastaanottaja ei käytä sähköpostia tai ei halua vastata kyselyihin. Seuraavassa kuvaillaan kyselyyn vastanneita henkilöitä kyselyssä esitettyjen taustatietokysymysten pohjalta. Samalla vastanneiden taustaa peilataan YHL:n koko jäsenkuntaan, jolloin nähdään kuinka hyvin vastaajajoukko edusti YHL:n jäsenkuntaa kokonaisuudessaan. 25,2 nainen mies 74,8 Kuvio 1. Vastaajien sukupuolijakauma (%). Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa oli naisia. Iältään valtaosa vuoden 2007 jäsenkyselyn vastaajista oli 40 60-vuotiaita. Vastaajien keski-ikä oli noin 48 vuotta; naisten lähes 49 vuotta ja miesten noin 47 vuotta. Vastaajien mediaani-ikä oli 49 vuotta; naisilla 50 vuotta ja miehillä 48 vuotta. Naisten ja miesten ikäjakaumat esitetään kuviossa 2. Miehiä oli suhteellisesti naisia enemmän 30 39-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisten suhteellinen 2

osuus taas oli suurempi kaikissa muissa ikäryhmissä. Huomattavaa on, että vastaajista useampi kuin joka kymmenes oli yli 60-vuotias. Vuoden 1999 tutkimuksessa otokseen kuuluneiden vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja yli 60-vuotiaiden osuus vastaajista 1,4 %. Yli 60-vuotiaiden osuus oli siis lisääntynyt huomattavasti. Alle 40-vuotiaiden osuus taas oli huomattavasti vähentynyt vuoden 1999 vastaajaryhmään nähden. Vuoden 1999 tutkimuksessa naisten osuus oli neljä viidesosaa, joten vuoden 2007 vastaajaryhmässä oli enemmän miehiä ja keski-ikä oli noussut. 50 40 30 20 10 0 37,5 38,6 33,1 34,4 32,7 32,7 31,4 31,8 29,3 20,4 14,8 12,9 11,7 1210,8 4,8 3,3 3,4 3 1,4 alle 30 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60 v. tai yli yhteensä 2007 yhteensä 1999 nainen mies Kuvio 2. Vastaajien ikäjakaumat vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%). Vastaajaryhmä edusti sekä sukupuolen että iän mukaan varsin hyvin YHL:n jäsenkuntaa. Koko YHL:n jäsenkunnasta naisia on noin 73 %. Ikäryhmissä löytyy muutaman prosenttiyksikön eroja jäsenistön sekä vastaajaryhmän väliltä kahden ikäluokan kohdalla: Jäsenistössä 40 49-vuotiaita on 30,5 %, kun vastaajaryhmässä osuus oli 32,7 %. Vähintään 60-vuotiaiden ikäryhmä sen sijaan oli kyselyssä hieman huonommin edustettuna kuin jäsenistössä yleisesti. Vähintään 60-vuotiaita jäsenistössä on 14,6 %, kun kyselyyn vastanneiden kohdalla osuus oli 11,7 %. Koko jäsenistön keski-ikä on 48,7 vuotta; naisten 49,2 vuotta ja miesten 47,4 vuotta. 2.2 KOULUTUSTAUSTA Vastaajista lähes kaksi kolmannesta oli suorittanut ylioppilastutkinnon, 30 % oli käynyt keskikoulun tai peruskoulun ja vähemmistö kansalaiskoulun tai kansakoulun. Mitä nuorempi henkilö oli kyseessä, sitä todennäköisemmin hän oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Alle 30-vuotiaista 87 % oli ylioppilaita, kun yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus oli 56 %. Vuoden 1999 vastaajaryhmään verrattuna ylioppilaiden osuus oli kasvanut 55 %:sta 63 %:iin. Kansalaiskoulun tai kansakoulun suorittaneiden osuus taas oli vähentynyt 15 %:sta 8 %:iin. Kansalaiskoulun / kansakoulun käynyt väki on siis vähitellen poistumassa työmarkkinoilta. Kuviossa 3 esitetään vastaajat peruskoulutuksen mukaan. Vaikka naisvastaajat olivat keskimäärin miesvastaajia vanhempia, olivat naiset kuitenkin suorittaneet miehiä useammin ylioppilastutkinnon. Miesvastaajat olivat taas jonkin verran naisvastaajia useammin työelämässä keskikoulu-/peruskoulu- sekä kansakoulu- /kansalaiskoulupohjalta. 3

yhteensä 2007 7,8 29,2 63 yhteensä 1999 14,8 30,8 54,5 nainen 7,2 28,3 64,5 mies 9,5 31,9 58,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kansakoulu/kansalaiskoulu keskikoulu/peruskoulu ylioppilas Kuvio 3. Vastaajien peruskoulutus vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä. Peruskoulutus kasvattaa yleissivistystä, mutta työelämässä pärjääminen edellyttää myös ammatillista osaamista, jota hankitaan erilaisia ammatillisia tutkintoja ja kursseja suorittamalla. Tässä kyselyssä ammatilliseksi koulutukseksi laskettiin ammattikoulututkinnot, opistotason tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Lisäksi vastaajat saivat kertoa suorittamistaan kursseista sekä keskeneräisistä opinnoistaan. Useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta oli suorittanut ammatillisen opistotason tutkinnon. Ammattikoulututkinto oli taustalla lähes viidenneksellä vastanneista, ylempi korkeakoulututkinto 16 %:lla, ammattikurssi tai kursseja 13 %:lla, ammattikorkeakoulututkinto 7 %:lla ja alempi korkeakoulututkinto 8 %:lla. Reilu 6 % oli suorittanut jonkun muun ammatillisen tutkinnon. 1 Vuoteen 1999 verrattuna näyttäisi siltä, että jäsenistön koulutustaso oli hieman noussut. 1 mm. VHTT-tutkinto, erilaisia ammattitutkintoja (sihteeri, virastomestari, taloushallinto), teknikon tutkinto, opettajan opinnot, ammattikorkeakoulututkintoja tai vastaavia (viestintä, liiketalous), erillisiä yliopistollisia arvosanoja sekä jatkotutkintoja. 4

Vastaajista 6 % ei ollut suorittanut peruskoulutuksen lisäksi ammatillisia opintoja. Tämän lisäksi oli toinen hieman suurempi ryhmä, johon kuuluvat henkilöt opiskelivat kyselyhetkellä 2. Heistä neljännes (28 henkilöä) ei ollut suorittanut aikaisemmin mitään ammatillista tutkintoa tai maininnut erikseen suorittaneensa ammatillisia kursseja. Osa taas suoritti jo toista tai kolmatta tutkintoa tai lisäkouluttautui erilaisia kursseja käymällä. Kaikkiaan vastaajaryhmässä oli 164 henkilöä (7,7 % vastaajista), jolla ei ollut suoritettuna valmiiksi asti ainuttakaan ammatillista tutkintoa. Tämä ryhmä ei ollut myöskään maininnut käyneensä ammatillisia kursseja. Tästä ilman ammatillista tutkintoa toimivien ryhmästä yli puolet oli ylioppilaita, vajaa kolmannes keskikoulun tai peruskoulun käyneitä ja 14 % kansalaiskoulun tai kansakoulun käyneitä. Näistä 164:sta viidennes opiskeli kyselyhetkellä ja 5 %:lla tutkinnon suorittaminen oli jäänyt kesken. ei ammatillista koulutusta ammattikurssi /-kursseja ammattikoulu tai vastaava ammatillinen opistotason koulutus ammattikorkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto jokin muu amm. koulutus opiskelee parhaillaan 6,2 8,7 5,7 7,1 12,9 15,1 11,7 16,4 18,9 19,1 16,5 7,2 1,8 7,2 7,3 8 7,2 7,9 8,5 16,3 12,2 15,1 20 6,6 4,3 7,7 5,8 7,2 7,2 7,1 5,8 26 30,9 44,3 43,6 48,9 yhteensä 2007 yhteensä 1999 naiset miehet 0 20 40 60 Kuvio 4. Vastaajien ammatillinen koulutus vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%). Miesvastaajista reilu 7 % oli kyselyhetkellä ilman tutkintoa, naisvastaajista taas vajaa 5 %. Useimmin vailla ammatillista koulutusta olevat olivat iältään joko alle 30-vuotiaita tai yli 60- vuotiaita. Näissä molemmissa ikäryhmissä joka kymmenes toimi työssään ilman tutkintoa. Nuorilla koulutuksen puute johtui usein siitä, että tutkinnon suorittaminen oli edelleen kesken. Kun vastaajajoukkoa tarkasteltiin ammattialoittain huomattiin, että eniten vailla ammatillista koulutusta oltiin kiinteistöalalla (14 %) ja virastomestarin tehtävissä (13 %). 2 yleisimmin vastaajat opiskelivat yliopistossa: osa suoritti perustutkintoa, osa taas erillisiä opintokokonaisuuksia. Kahdeksan vastaajaa suoritti jatko-opintoja. Muita yleisiä vastauksia olivat ammattikorkeakouluopinnot (myös ylempi amk-tutkinto), kieliopinnot sekä erilaiset ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vastausten tarkkuus vaihteli, joten vastauksista ei aina käynyt ilmi suoritettiinko tutkintoa vai jotakin kurssia ja minkä alan tutkintoa suoritettiin. 5

Ammatilliseen koulutukseen liittyvän kysymyksen kohdalla vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vastausvaihtoehto. Lähes yksi viidestä (367 vastaajaa) oli valinnut vaihtoehdoista kaksi tai useamman. Yleisin koulutusyhdistelmä oli ammattikursseja ja ammatillinen opistotason tutkinto. Toiseksi yleisin yhdistelmä oli ammattikursseja ja ammattikoulu. Nämä kolme koulutusta muodostivat yhdessä yleisimmän kolmen valinnan vaihtoehdon. Neljän koulutuksen yhdistelmään näiden kolmen lisäksi kuului vielä ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusmäärän eli valittujen vastausvaihtoehtojen määrän keskiarvon perusteella miehet ja naiset olivat suunnilleen yhtä aktiivisia kouluttautujia. 3 Jos vastaajat jaetaan ryhmiin ainoastaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella, muuttuvat jakaumat hieman (ks. kuvio 5). Edelleen kuitenkin opistotason koulutus oli yleisimmin suoritettu ammatillinen tutkinto. Toiseksi yleisin tutkinto oli ylempi korkeakoulututkinto ja kolmanneksi yleisin ammattikoulu tai vastaava. Vastaajaryhmä oli siis pääpiirteissään hyvin koulutettua väkeä. Lähes kolmannes oli suorittanut korkeakoulututkinnon 4 ja kaksi viidestä opistotason tutkinnon. Tohtoritutkinto oli suoritettuna kuudella vastaajalla, yhdellä vastaajalla jopa kaksi tohtorin tutkintoa ja lisensiaatin tutkinto seitsemällä vastaajalla. Ne, jotka olivat ilmoittaneet ainoan ammatillisen tutkintonsa suorittamisen olevan tai jääneen kesken, lisättiin tässä tarkastelussa ryhmään ei ammatillista koulutusta. ei ammatillista koulutusta 7,7 10 7 9,8 ammattikurssi /-kursseja 5,6 9,1 5,1 7 ammattikoulu tai vastaava ammatillinen opistotason koulutus ammattikorkeakoulututkinto 1,9 6,8 6,7 7 15,1 16,7 13,7 19,1 29,6 41,2 42,5 45,1 yhteensä 2007 yhteensä 1999 naiset miehet alempi korkeakoulututkinto 7,3 7,2 7,3 7,5 ylempi korkeakoulututkinto 16,4 12,6 15,2 20 0 20 40 60 Kuvio 5. Vastaajien korkein ammatillinen koulutus vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%). 3 Tässä kohdassa puhutaan koulutuksista, sillä kaikki ilmoitetut opinnot eivät olleet tutkintoja, vaan ilmoitettu oli myös suppeampia opintokokonaisuuksia ja ammattikursseja. 4 Korkeakoulututkinnoksi lasketaan tässä ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto sekä jatkotutkinnot. 6

Vuoden 2007 jäsentutkimukseen osallistuneista miehet olivat naisia useammin suorittaneet korkeakoulututkinnon. Joka viides miesvastaaja oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Naisilla vastaava osuus oli 15 %. Naisvastaajat olivat hankkineet miesvastaajia useammin ammatillisen opistotason koulutuksen, kun taas miehet olivat naisia useammin suorittaneet ammattikoulun. Naisten ja miesten ammatillisen koulutuksen asteita voidaan tarkastella kuviosta 5. Ikäluokkakohtaisessa vertailussa voitiin havaita, että erityisesti nuoret ikäryhmät toimivat työssään ammattikoulupohjalta. Myös vielä suhteellisen uusi ammattikorkeakoulututkinto oli muita ikäryhmiä useammin mainittu juuri alle 30-vuotiaiden ammatilliseksi koulutukseksi. 40 60-vuotiaat olivat muita useammin suorittaneet ammatillisen opistotason tutkinnon, mitä voidaan jossain määrin verrata nykyiseen ammattikorkeakoulututkintoon. Ylempiä korkeakoulututkintoja olivat yleisimmin suorittaneet sekä 30 39-vuotiaat että yli 60- vuotiaat kyselyyn vastanneet. 2.3 JÄSENLIITON JÄSENYYS Kyselyyn osallistui edustajia kaikista YHL:n 20:sta jäsenyhdistyksestä. Liiton jäsenyhdistyksistä 16 on yksittäisten yliopistojen piirissä toimivia yhdistyksiä. Lisäksi yliopistosektorilla toimii yksi taideyliopistojen yhteinen jäsenyhdistys. Muita jäsenyhdistyksiä ovat Suomen Akatemian henkilökuntayhdistys ry, Pelastusopiston henkilökunta ry ja Opetusalan henkilöstöyhdistys ry. (www.yhl.fi). HYHY OYHY TYHY TaYHY JYHY KYHY PfÅA TKKHY JoYHY LTYHY TTYHY VYHY LaYHY TuKKKHY TaiHY SAHY HKKHY OHY SHHPF PeOH en tiedä 1,9 1,3 1,0 1,0 1,0 1,0 0,7 0,4 0,3 0,5 4,5 4,4 4,2 3,8 3,8 6,2 6,9 8,5 10,5 10,4 27,7 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 6. Vastaajat jäsenyhdistyksittäin (% vastaajista). Eniten vastaajia oli Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksestä (HYHY), toiseksi eniten Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksestä (OYHY), kolmanneksi eniten Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksestä (TYHY), neljänneksi eniten Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistyksestä (TaYHY) ja viidenneksi eniten Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistyk- 7

sestä (JYHY). Näiden viiden suuren yliopiston henkilökuntayhdistyksen vastaajat muodostivat lähes kaksi kolmannesta koko vastaajajoukosta. Jäsenyhdistysten vastaajien osuudet koko vastaajaryhmästä esitetään kuviossa 6. Vastausaktiivisuus vaihteli jäsenyhdistysten välillä. Suhteellisen pienen, 42 hengen, Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntayhdistyksen (TuKKKHY) jäsenistä puolet vastasi kyselyyn. Lähelle 50 % vastausprosenttia pääsivät myös Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys (OYHY), Suomen Akatemian henkilökuntayhdistys (SAHY) sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys (LTYHY). Alhaisimmat vastausprosentit olivat 30 %:n luokkaa. Lapin yliopiston henkilökuntayhdistyksen (LaYHY) sekä Personalföreningen vid Åbo Akademi:n (PFÅA) jäsenistä kyselyyn vastasi alle kolmannes. Kuviossa 7 esitetään vastausprosentit jäsenyhdistyksittäin. TuKKKHY OYHY SAHY LTYHY TaiHY TYHY JYHY VYHY PeOH KYHY HYHY TTYHY TaYHY OHY HKKHY JoYHY SHHPF TKKHY PFÅA LaYHY 30,2 29,2 50 49,3 47,6 47,3 45,5 44,7 43,9 42,4 41,2 41 40,5 40,3 40,2 37,8 37,7 36,9 36 35,7 0 10 20 30 40 50 60 Kuvio 7. Vastausprosentti jäsenyhdistyksittäin (%). Kuviossa 8 eritellään vielä kunkin jäsenyhdistyksen vastaajat sukupuolittain. Kuviossa 8 palkki esittää kunkin jäsenyhdistyksen kokonaisvastaajamäärää. Palkki on jaettu kahtia sen mukaan kuinka suuri osuus jäsenyhdistyksen vastaajista oli naisia ja kuinka suuri osa miehiä. Kaikkien jäsenyhdistysten vastaajat olivat pääasiassa naisia. Parhaimmillaan jopa yhdeksän kymmenestä jäsenyhdistyksen vastaajasta oli naisia. Suhteellisesti eniten miehiä oli Helsingin kauppakorkeakoulun henkilökuntayhdistyksen vastaajissa, vaikka sielläkin reilu puolet vastaajista oli naisia. 8

OHY en tiedä SHHPF TuKKKHY SAHY TKKHY KYHY JoYHY VYHY TaYHY HYHY JYHY 92,9 90,9 88,9 85,7 85,0 78,9 78,9 78,2 76,9 76,6 76,4 75,9 7,1 9,1 11,1 14,3 15 21,1 21,1 21,8 23,1 23,4 23,6 24,1 naisia miehiä TYHY TTYHY 75,1 73,4 24,9 26,6 LTYHY LaYHY 72,2 69,2 27,8 30,8 Pf ÅA OYHY 68,8 68,5 31,2 31,5 TaiHY PeOH 65,0 57,1 35 42,9 HKKHY 55,0 45 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8. Naisten ja miesten osuudet kunkin jäsenyhdistyksen vastaajista. 2.4 TYÖNANTAJA Lähestulkoon kaikki (95 %) kyselyyn vastanneet työskentelivät yliopistoissa. Muissa virastoissa työskenteli 2,5 % vastanneista. Muu virasto -luokka sisältää mm. pelastusopiston, opetushallinnon sekä Suomen Akatemian työntekijöitä. Lisäksi mukana oli mm. yliopistojen yhtiöiden, ylioppilaskuntien, kuntasektorin sekä kesäyliopistojen henkilökuntaa. Muutama vastaaja oli kyselyhetkellä työttömänä. Taulukko 1. Vastaajat työnantajan mukaan työnantaja prosenttia Yliopisto 94,9 Muu virasto 2,5 Yliopiston yhtiö 0,8 Ylioppilaskunta 0,4 Olen työttömänä 0,7 Jokin muu 0,8 2.5 AMMATTIALA Lähes puolet vastaajista työskenteli joko toimisto- tai hallintotehtävissä. Muita yleisiä ammattialoja olivat kirjasto-, atk- sekä laboratorioala. Tutkimus- ja opetustehtävissä toimivia oli kaikista vastaajista 2,5 %. Siivoustyössä, yliopistopainossa, puusepäntyössä sekä maataloudessa työskenteleviä oli erittäin vähän, joten heitä ei voitu käsitellä yksittäisinä 9

ryhminä, vaan heidät liitettiin ryhmään muut. Kuviosta 9 nähdään, että ammattialajakauma oli vuonna 2007 hyvin erilainen kuin vuonna 1999, mikä johtuu osittain vastausvaihtoehtojen eroista. Vuonna 1999 yhtenä vastausluokkana oli toimisto/hallinto ja toisena tekninen. Näihin luokkiin sijoittui noin kolmannes silloisista vastaajista. Toimisto- ja hallintohenkilöstöluokkiin sekä laboratoriotekniselle alalle olisi siis vuonna 1999 tullut lisäedustusta mikäli vastausasteikko olisi ollut vastaava kuin vuonna 2007. Muuten vastaajien osuus oli lisääntynyt huomattavasti kirjastotehtävissä sekä atk-alalla. toimisto hallinto kirjasto atk laboratorio laboratoriotekninen virastomestari tutkimus- ja opetus kiinteistö kasvien- ja eläintenhoitotyö muut 17,8 2,5 13,9 13,4 12,7 8,1 13,3 11 10,3 5 4,4 8,5 12,3 9,7 4,7 5 2,2 13,3 4,5 1,3 13,8 2,5 2 2,2 3,6 2,3 5,5 1,3 5,3 1,6 1,5 1,9 1,8 3,1 4,2 23,3 27,5 26,6 28,2 35,9 35,5 yhteensä 2007 yhteensä 1999 naiset miehet 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuvio 9. Vastaajat ammattialoittain vuosina 2007 ja 1999 sekä vuoden 2007 osalta sukupuolen mukaan eriteltynä (%). Miesvastaajat olivat erityisen hyvin edustettuina atk-alalla, kiinteistöalalla sekä virastomestarin tehtävässä. Naiset taas olivat huomattavasti miehiä paremmin edustettuina hallinnon alalla sekä toimistossa. Muutamat ammattialat olivat siis selvästi sukupuolittuneita. Kuviosta 9 voidaan nähdä kuinka suuri osa nais- ja miesvastaajista työskenteli tietyllä ammattialalla ja kuviosta 10 kuinka suuri osa kunkin alan työntekijöistä oli naisia ja kuinka suuri osa miehiä. Kuviota 10 tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että vastaajista kolme neljästä oli naisia, joten naisten osuus naisvaltaisilla ammattialoilla korostuu ja toisaalta miesvaltaiset ammattialat ovat mahdollisesti vielä vahvemmin miesvaltaisia kuin tämä kuvio antaa ymmärtää. Vastaajaryhmän ja koko jäsenistön ammattialoittaista yhtenevyyttä ei ole tarkasteltu, joten vertailtaessa ammattialoja keskenään yleistyksiä koko jäsenkuntaan ei voida tehdä. 10

toimisto 97,8 2,2 laboratorio 86 14 hallinto 85,6 14,4 kirjasto 78,4 21,6 muut 69 31 naiset tutkimus ja opetus 64,2 35,8 miehet kiinteistö laboratoriotekninen atk virastomestari 42,9 33,3 31,7 22,3 57,1 66,7 68,3 77,7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 10. Kyselyyn vastanneiden naisten ja miesten osuudet kullakin ammattialalla. Tarkastellaan vielä eri ammattialoilla toimivia keski-iän mukaan vuosien 1999 ja 2007 tutkimuksissa. Näin voidaan havaita millä aloilla työntekijöiden keski-ikä oli kasvanut eniten kahdeksan vuoden aikana. Lisäksi tämän perusteella voidaan ennustaa mihin tehtäviin tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitaan uusia nuoria työntekijöitä eniten. Ryhmät esitetään taulukossa 2 vuoden 2007 keski-iän osoittamassa järjestyksessä iäkkäimmästä ryhmästä nuorimpaan. Taulukko 2. Vastaajien keski-ikä vuosina 1999 ja 2007 eri ammattialoilla ammattiala keski-ikä 1999 keski-ikä 2007 toimisto 45,1 49,7 kirjasto 45,5 49,7 tutkimus ja opetus 46,8 49,5 laboratoriotekninen 49,1 kiinteistö 46,9 48,6 virastomestari 48,4 hallinto 44,4 47,5 laboratorio 47,3 47,2 muut 41 45,4 atk 43,2 45,3 toimisto / hallinto 44,6 tekninen 44,3 Eniten (4,6 vuotta) keski-ikä oli noussut toimistotyöntekijöiden ryhmässä. Lähes yhtä suuri korotus oli tapahtunut kirjastoalalla ja ryhmässä muut. Useamman vuoden korotuksia keski-iässä oli tapahtunut myös monilla muilla ammattialoilla. Sen sijaan laboratorioalalla keski-ikä näytti jopa hieman laskeneen. Muistettakoon tässäkin kohdassa kuitenkin se, 11

että vuonna 1999 vastaajaryhmänä oli vain noin 600 hengen otos YHL:n jäsenistöstä, joten silloinen vastaajaryhmä ei edustanut välttämättä kovinkaan hyvin YHL:n koko jäsenkuntaa. 2.6 TEHTÄVÄNIMIKKEET Kyselyyn vastanneita toimi työpaikoilla noin 300:lla eri tehtävänimikkeellä. Koska tämän koko listan esittäminen ei ole järkevää, esitetään taulukossa 3 viisitoista yleisintä tehtävänimikettä, jotka yhdessä sisältävät yli puolet vastaajakunnasta. Näin siis viisi prosenttia nimikkeistä sisältää yli puolet vastaajista. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä olivat toimistosihteeri, osastosihteeri, kirjastosihteeri ja laboratoriomestari. Taulukossa 3 frekvenssi -sarake kertoo kuinka monta vastaajaa toimi tietyllä nimikkeellä ja prosenttia sarake saman asian prosentteina. Naisista (%) sarake kuvaa sitä kuinka suuri osa naisista työskenteli kyseisellä nimikkeellä ja miehistä (%) sarake kuinka suuri osa miehistä työskenteli kyseisellä nimikkeellä. Taulukko 3. Viisitoista yleisintä tehtävänimikettä ja nais- sekä miesvastaajat näissä tehtävissä tehtävänimike frekvenssi prosenttia naisista (%) miehistä (%) toimistosihteeri 216 10,8 14 0,6 osastosihteeri 205 10,2 13 1,7 kirjastosihteeri 141 7 7,2 6,4 laboratoriomestari 103 5,1 5,5 4,1 suunnittelija 57 2,8 3 2,5 erikoislaboratoriomestari 53 2,6 2,2 4,1 virastomestari 51 2,5 0,8 8,1 henkilöstösihteeri 50 2,5 3,3 0 koulutussihteeri 44 2,2 2,8 0,4 taloussihteeri 43 2,1 2,8 0,2 amanuenssi 41 2 2,2 1,4 tutkimusteknikko 40 2 1,6 3,3 atk-suunnittelija 38 1,9 0,8 5,4 kirjastoamanuenssi 34 1,7 1,8 1,2 kirjastonhoitaja 33 1,6 1,9 0,8 muut 855 42,7 37,2 59,6 Näistä 15:stä yleisimmästä nimikkeestä suurin osa oli naisvaltaisia. Virastomestarin, tutkimusteknikon, erikoislaboratoriomestarin ja atk-suunnittelijan tehtävissä miehet olivat suhteellisesti paremmin edustettuina kuin naiset. Lukumäärällisesti miehet olivat naisia paremmin edustettuina vain virastomestareiden ja atk-suunnittelijoiden ryhmissä. Kun huomioi sen, että vastaajaryhmä oli huomattavan naisvaltainen, olivat nämä kaksi viimeksi mainittua nimikettä selvästi miesvaltaisia. Kuten koko vastaajaryhmän yleisesti, myös eri tehtävissä toimivien keski-iät olivat suhteellisen korkeita. Keski-ikä oli vähintään 50 vuotta kirjastonhoitajien, kirjastoamanuenssien, osastosihteerien, tutkimusteknikoiden, erikoislaboratoriomestareiden sekä toimistosihteerien ryhmissä. Atk-suunnittelijoiden ryhmä oli selvästi muita ryhmiä nuorempi, vaikka tämänkin tehtävänimikkeen kohdalla keski-ikä nousi selvästi yli 40:n. Eri tehtävänimikkeillä toimivien keski-iät esitetään taulukossa 4. 12

Taulukko 4. Eri tehtävissä toimivien keski-iät tehtävänimike keski-ikä kirjastonhoitaja 51,5 kirjastoamanuenssi 51,4 osastosihteeri 50,7 tutkimusteknikko 50,5 erikoislaboratoriomestari 50,5 toimistosihteeri 50,0 henkilöstösihteeri 49,4 kirjastosihteeri 49,2 koulutussihteeri 47,7 amanuenssi 47,2 suunnittelija 47,0 virastomestari 46,6 taloussihteeri 46,3 laboratoriomestari 45,2 atk-suunnittelija 42,6 muut 47,1 2.7 ESIMIESASEMA Vastanneista 8 % toimi esimiesasemassa ja 3 % ei osannut sanoa toimiko hän esimiesasemassa vai ei. Sukupuolittain vertailtuna miehet toimivat naisia useammin esimiesasemassa. Eroja löytyi myös ikäryhmittäisessä vertailussa. Esimiehenä toimivien osuus kasvoi nuoremmista vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. yhteensä 2007 8 88,8 3,2 naiset 6 91,9 2,1 miehet 13,8 79,5 6,6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 11. Esimiesasemassa toimiminen. kyllä ei en osaa sanoa 13

2.8 PALVELUSSUHDE Reilu kaksi kolmesta vastaajasta toimi vakinaisessa virkasuhteessa ja vajaa viidennes vakinaisessa työsopimussuhteessa. Näin ollen 87 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja reilu kymmenesosa määräaikaisissa palvelussuhteissa. vakinainen virkasuhde 68,6 vakinainen työsopimussuhde 17,7 määräaikainen virkasuhde 9,8 määräaikainen työsopimussuhde 2,7 työtön työttömyysvaroin palkattu muu 0,7 0,2 0,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuvio 12. Vastaajien palvelussuhteet vuonna 2007 (%). Verrattuna vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen vakinaisten palvelussuhteiden osuus oli kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus taas oli vähentynyt selvästi. Vuoden 2006 osuudet kuvaavat Pardian vuoden 2006 jäsentutkimukseen vastanneiden YHL:n jäsenten vastaavia osuuksia. 5 Näiden lukujen perusteella näyttää siltä, että vakinaiset palvelussuhteet olivat lisääntyneet ja samalla määräaikaiset palvelussuhteet vähentyneet 2000-luvulla. Muutos palvelussuhteiden laadussa vuosina 1999, 2006 ja 2007 esitetään kuviossa 13. 5 Pardian 2006 kyselyssä YHL:n jäsenten määrä oli 170, joten laajoja vertailuja tämän vuoden tutkimukseen ei tehdä. 14

2007 1,3 12,4 86,3 2006 0,6 11,8 87,6 vakinainen määräaikainen muut 1999 2,2 18,6 79,2 0 20 40 60 80 100 Kuvio 13. Palvelussuhteiden laatu vuosina 2007, 2006 ja 1999 (%). Kuviossa 14 esitetty sukupuolet ja ikäryhmät yhdistävä vertailu osoittaa sen, että vuonna 2007 nuoremmat työntekijät toimivat vanhempia useammin määräaikaisissa tehtävissä. Määräaikaisuus oli ominaista erityisesti alle 30-vuotiaiden naisten palvelussuhteille. Samaan ikäluokkaan lukeutuvat miehet olivat huomattavasti naisia useammin vakinaisissa palvelussuhteissa. Naiset näyttävät saavuttavan miehiä vakinaisten palvelussuhteiden osuudessa vähitellen. Vähintään 60-vuotiaiden ikäluokassa naisista jopa suurempi osa toimi vakinaisessa palvelussuhteessa kuin saman ikäluokan miehistä. Ero oli tosin hyvin pieni. Miehillä vakinaisessa palvelussuhteessa olevien osuus laski yli 60-vuotiaiden ikäryhmään siirryttäessä. Kuviosta 14 voidaan tarkastella palvelussuhteiden laatua sekä sukupuolittain että ikäryhmittäin. Vuonna 1999 naiset olivat hieman miehiä useammin vakinaisissa palvelussuhteissa. Ero ei kuitenkaan ollut suuri. Vuonna 1999 miehistä 6 % oli palkattuna työllisyysvaroin, mikä näkyi suhteellisen isona osuutena vastausvaihtoehdon muu kohdalla. Miehillä vakinaisten palvelussuhteiden osuus näytti kohonneen enemmän kuin naisilla vuoden 2007 kyselyä edeltäneen kahdeksan vuoden aikana. Marraskuussa 2007 miesvastaajat olivat naisvastaajia hieman useammin vakinaisissa palvelussuhteissa ja hieman harvemmin määräaikaisissa palvelussuhteissa. Muiden palvelussuhteiden osuus oli miesten kohdalla vähentynyt vuodesta 1999. 15

naiset 2007 miehet 2007 naiset 1999 miehet 1999 nainen alle 30 v. mies alle 30 v. nainen 30-39 v. mies 30-39 v. nainen 40-49 v. mies 40-49 v. nainen 50-59 v. mies 50-59 v. nainen väh. 60 v. mies väh. 60 v. 46,3 62,5 85,5 88,5 79,3 78,8 76,2 81,5 80,5 87,4 93,4 94,5 94,7 92,9 50 13,2 10,2 19,6 15,2 37,5 21,3 16,7 17,7 11,4 6,4 4,4 3,2 5,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vakinainen määräaikainen muu Kuvio 14. Palvelussuhteen laatu vuosina 2007 ja 1999 sukupuolen mukaan sekä vuoden 2007 kohdalla sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. kiinteistö virastomestari atk kirjasto kasvien- ja eläintenhoito toimisto muut laboratoriotekninen laboratorio hallinto 95,9 94,6 93,1 88,8 87,5 86,4 86,4 85,7 84,4 82,7 tutkimus ja opetus 57,7 0 20 40 60 80 100 Kuvio 15. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista eri ammattialoilla vuonna 2007 (%). 16

Kuviossa 15 eritellään vakinaisissa palvelussuhteissa toimivia ammattialoittain. Vertailu tuo esiin, että vuonna 2007 harvimmin vakinaisissa palvelussuhteissa toimi opettajien ja tutkijoiden ryhmän edustajat. Heistä ainoastaan reilu puolet oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Tämä johtunee tutkijan työn projektinomaisesta luonteesta. Hallinnossa toimivista henkilöistä hieman useampi kuin neljä viidestä toimi vakinaisissa palvelussuhteissa. Kolmanneksi harvimmin vakinaisista palvelussuhteista nautittiin laboratorioalalla. Kiinteistöalalla sekä virastomestarin tehtävissä toimivat olivat lähes aina vakinaisissa palvelussuhteissa. 2.9 MÄÄRÄAIKAISUUDEN PERUSTE Määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivista puolet toimi mielestään luonteeltaan pysyvässä tehtävässä, vaikka palvelussuhde oli määräaikainen. Viidenneksen määräaikainen tehtävä oli selkeästi määräaikainen, toinen viidennes hoiti sijaisuutta ja 6 % avoinna olevaa virkaa tai tehtävää. Erityisesti määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivat miehet kokivat toimivansa määräaikaisessa tehtävässä ilman perusteita. Myös lähes puolet määräaikaisina toimivista naisista koki tehtävänsä olevan luonteeltaan pysyvä. Näyttää siis siltä, että työtehtävät, joissa määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat naiset toimivat, ovat luonteeltaan määräaikaisia useammin kuin työtehtävät, joissa määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat miehet toimivat. On kuitenkin vaikea sanoa onko tilanne sama työelämässä laajemminkin. 70 60 50 50,9 48 61,3 40 yhteensä 2007 30 20 22 22,2 23,1 21 21,3 14,5 naiset miehet 10 5,9 6,7 3,2 0 tehtäväni on pysyvä, mutta palvelussuhde määräaikainen hoidan sijaisuutta tehtäväni on selkeästi määräaikainen hoidan avoinna olevaa virkaa/tehtävää Kuvio 16. Määräaikaisuuden peruste vuonna 2007 (%). Miehet toimivat naisia useammin määräaikaisina hallinnossa, kirjastossa, tutkimus- ja opetustehtävissä sekä muissa tehtävissä. Määräaikaisina toimivat miehet atk-alalla, hallinnossa ja laboratorioteknisellä alalla kokivat olevansa perusteettomasti määräaikaisissa palvelussuhteissa huomattavan usein. Vastaajamäärät näissä ryhmissä olivat suhteellisen pieniä, joten pitäviä johtopäätöksiä miesten asemasta näillä aloilla ei voida sanoa, mutta yleisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyen voidaan miettiä ollaanko eri aloilla taipuvaisia tarjoamaan toisen sukupuolen edustajille vakinaisia palvelussuhteita helpommin kuin toi- 17

sen sukupuolen edustajille. Toisaalta myös näkemykset siitä, millainen tehtävä on pysyvä ja millainen ei, vaihtelevat. Toiset saattavat nähdä pitkäaikaisen ulkopuolisella rahoituksella toimivan tutkimus- tai hanketyön vakinaisena, kun taas toiset saattavat nähdä sen selvästi määräaikaisena varsinkin jos hankkeet ja niiden teemat vaihtelevat. Mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse, sitä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilö koki toimivansa määräaikaisessa tehtävässä perusteettomasti. Samoin peräkkäisten määräaikaisten palvelussuhteiden suuri määrä oli yhteydessä ajatukseen palvelussuhteen perusteettomasta määräaikaisuudesta. Enintään kahdessa peräkkäisessä palvelussuhteessa samassa työpaikassa olleista neljännes koki tehtävänsä pysyväksi, vaikka palvelussuhde oli määräaikainen. Vastaava osuus 3 5 palvelussuhdetta kokeneilla oli noin puolet, 6 10 palvelussuhdetta kokeneilla reilu 60 % ja yli kymmenen peräkkäistä palvelussuhdetta samassa työpaikassa kokeneilla reilu 70 %. Kun nämä 6 10 palvelussuhdetta kokeneet olivat keskimäärin työskennelleet samassa työpaikassa lähes kymmenen vuotta, voidaan ainakin osalla heistä sanoa tehtävän olevan pysyvä, jos henkilö on koko tämän ajan työskennellyt samassa tehtävässä. Pardian kyselyssä vuonna 2006 selvitettiin tarkemmin millaisia ongelmia määräaikaiset palvelussuhteet aiheuttavat työntekijöille sekä sitä miten määräaikaisuus vaikuttaa työntekijöiden asemaan työyhteisössä. Lähes 80 % vuoden 2006 kyselyyn vastanneista YHL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että palvelussuhteen epävarmuus hankaloittaa työntekijän omien tulevaisuuden suunnitelmien tekoa. Hieman yli puolet vastaajista koki, että tämä epävarmuus palvelussuhteen jatkumisesta aiheuttaa kilpailua / ristiriitoja työpaikalla. Reilu 60 % vastaajista uskoi, että määräaikaisten työntekijöiden täytyy tehdä työnsä erityisen hyvin, jotta heidän palvelussuhteensa jatkuisi. Vastaajista 47 % koki, että vakinaisten työntekijöiden mielipiteet otetaan paremmin huomioon kuin määräaikaisten. Lisäksi 40 % vastaajista uskoi, että määräaikaisten työntekijöiden täytyy joustaa työssään vakinaisia enemmän, jotta heidän palvelussuhteensa jatkuisi. Positiivisena asiana tuli esiin se, että reilu 70 % vastaajista näki määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen yhtä hyviksi kuin vakinaisten työntekijöiden. 2.10 MÄÄRÄAIKAISTEN PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA KESTO Keskimäärin yhdellä määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivalla henkilöllä oli ollut nykyisessä työpaikassaan reilu seitsemän (keskiarvo 7,1) peräkkäistä määräaikaista palvelussuhdetta. Peräkkäisten määräaikaisten palvelussuhteiden mediaani oli viisi. Tämä tarkoittaa sitä, että reilulla puolella määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivista henkilöstä peräkkäisiä määräaikaisia palvelussuhteita oli ollut viisi tai vähemmän. Neljännes määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivista oli solminut peräjälkeen kymmenen tai useampia määräaikaisia palvelussuhteita. Parhaimmillaan määräaikaisia palvelussuhteita oli kertynyt jopa viisikymmentä seitsemässätoista vuodessa. Toisessa tapauksessa kahdeksan työvuoden aikana oli kertynyt 45 määräaikaista palvelussuhdetta. Tämä tarkoittaa noin 5 6 palvelussuhdetta vuotta kohden. Kahdeksan vuoden takaisiin tuloksiin nähden YHL:n jäsenten määräaikaisten palvelussuhteiden määrä näytti hieman vähentyneen, sillä vuonna 1999 määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivilla oli ollut keskimäärin 7,5 määräaikaista palvelussuhdetta silloisessa työpaikassaan. Kuviosta 17 nähdään määräaikaisten palvelussuhteiden lukumäärät vuosina 1999 ja 2007. Vuonna 1999 määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivista hieman suurempi osa oli ollut vähintään 20:ssa palvelussuhteessa samaan työnantajaan kuin vuonna 2007 määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivista kyselyyn vastanneista. 18