Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Kari Mielikäinen Helsinki/Lahti 22.-23.8.2018 20.8.2018 1
Ennustamisen vaikeus On eduksi Suomelle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. (J.V. Snellman 1840) Ei ole olemassa pienintäkään viitettä siitä, että käytettävissämme olisi koskaan ydinvoimaa. Sehän tarkoittaisi, että atomi hajoaisi tahdostamme. (Albert Einstein 1932) Kuolan nikkelisulatoissa ei tarvita enää päästöjen vähennyksiä, koska Lapissa ei ole vuonna 1995 yhtään elävää puuta. (Professori Erkki Lähde Radiossa 1980- luvun puolivälissä) Metsätalous loistava tulevaisuus vaiko auringonlaskun ala?
Suomen metsävarat ja kasvu 1920... SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Tukkipuun käyttö Suomessa 1955-2011 8/20/2018
Kuitupuun käyttö Suomessa 1955-2011 8/20/2018
Mitkä ovat olleet menestyksen eväät? 8/20/2018
1. Metsän kasvu ja sen lisääntyminen Luonnonolot Ilmasto Kasvupaikkojen rehevöityminen Ihmisen toiminta Ojitus ja lannoitus Uudistamismenetelmät Harvennusmallit Genetiikka 8/20/2018
2. Käyttökelpoiset puulajit Vähän, mutta arvokkaita puulajeja Mänty Tukki, kuitu, öljy Kuusi Tukki, kuitu, kemia Koivu Viilu, kuitu, kemia (haapa, tervaleppä, visakoivu, douglas- ja lehtikuusi ) 8/20/2018 Kuva: Metla/Erkki Oksanen
3. Puun ja puutuotteiden kuljetuslogistiikka Vesistöt Talvitiet Metsätiet Yleinen tieverkosto Rautatiet Koneet Satamat Kuva: Metla/Erkki Oksanen
4. Asutus ja metsänomistus Haja-asutus Yksityinen pienmetsänomistus Osa-aikatyöt
5. Valtiovalta ja organisaatiot Metsälaki Metsäntutkimus Edistämisorganisaatiot Ulkomainen raha Valtakunnalliset päätökset Kuva: Metla
6. Puun käyttäjät Teollisuus Vesi, energia, modernius Kaikella puulla käyttöä Pienkäyttäjät Energia, rakentaminen
Tulevaisuuden haasteet Metsänomistajien tavoitteet Metsän tuotteet Yhteiskunnan tuki ja rajoitteet Kansainväliset sopimukset Ekosysteemin uhkat Metsäntutkimus?
MIKÄ ON METSÄNOMISTAJILLE TÄRKEÄÄ? Tärkeää % vastaajista Kyllä Ei Sijoituskohde 36 35 Puunmyyntitulot 39 34 Metsästys 42 45 Yhteys kotiseutuun 59 20 Lasten perintö 61 17 Rauhoittumispaikka 68 14 Marjat ja sienet 72 15 Omatoimiset mh-työt 75 10 Omistamisen itseisarvo 75 9 Kotitarvepuu 76 12 (PTT:n Raportti 203/2007) 731 metsänomistajaa
Metsän tuotteiden markkina-arvot Puu (Metsänomistajalle) metsäteollisuuden viennin arvo 13 mrd. 760 kantorahatulot 1,7 " 100 Muut aineelliset (Myös muille) riistan arvo 74 milj. 4 marjojen arvo 100 " (5) marjojen myynti 11 " <1 energiapuu (10 /m3? x 10 milj.) 100 " 5 Aineettomat (Meille kaikille) turismi Ei arviota luontoarvot (luonnonarvokauppa) 10 milj. <1 hiljaisuus? hiili?
Metsänkäsittelyyn liittyviä säädöksiä Luonnonsuojelulaki Natura/EU (luonto- ja lintudirektiivit) Kaavoitus Metsäsertifiointi METSO (korvausta vastaan) EU LS/METSO EU-DIREKTIIVIT Kuva Kari Mielikäinen SERTIFIOINTI Kuva: Erkki Oksanen Kuva: Erkki Oksanen SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
17 Kansainväliset sopimukset? Ekosysteemin uhkat? Pekka Nöjd / Kuva: Metla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Metsäntutkimus? Kuva: Metla
Maailma on erilainen kuin ennen Valtakunnan taso Kansantalous - panostus 1960... Ilmastopolitiikka 2000... Firmataso 1960-luvulla puupula 2000-luvulla puuta yllin kyllin Metsänomistajataso Ennen metsä oli elinehto Nyt korostunut yksilön vapaus
Kannattavuuden kysymyksiä 1. Kannattavuuden mittaus 2. Hoitotoimet ja ajoitus 3. Jatkuva kasvatus 4. Omatoimisuus 5. Riskit: luonto/markkinat SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
1. Kannattavuuden mittaus SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
PALJAAN MAAN METSITYS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Kuva: Metla
PALJAAN MAAN METSITYS MT-kuusikko, kiertoaika 80 v, keskikasvu 6 m3/ha/v, korkovaatimus 5 % VUOSI KUSTANNUKSET TUOTOT Uudist. Taimh. Ensiharv. II harv Päätehakkuu 0-1000 15-2008 - 200 35-5520 - 540 + 800 60-18700 -1800 +2710 +3500 80-49600 -4760 +7200 +9450 +11000 Menot yht. -54360 Tulot yht. +27650 (korkoa korolle) KASVATUKSEN SISÄINEN KORKO ALLE 5 %! Menot -1200 Tulot +15300 (ilman korkoa) SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Tilan vuositulos
Tilan vuositulos MT, kuusivaltainen, 80 ha, 6 m3/ha/v, 80 vuotta (1 ha jokaista ikäluokkaa) Edellisestä kuvasta: tulot 15300 - menot 1200 Vuositulos 14100 /80 ha = 176 /ha/v Tilan arvo 3000 /ha => KORKO 176/3000x100 = 5,9 % Kannattavuutta on mahdollista parantaa omatoimisuudella
Metsänkasvatuksen pitkäjänteiset investoinnit Maan tuottokyvyn hyväksikäyttö: Ojitus Maaperän ravinteisuus Metsänuudistaminen Taimikoiden hoito Hakkuut eli sadon korjuu
Esimerkkejä metsänhoidon tuotoista Kuva: Metla
Ojituksen ja lannoituksen kannattavuus Ojien perkaus 6-7 % Lannoitus 10-20 %
2. Hoitotoimet ja niiden ajoitus SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Onnistunut uudistaminen SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Onnistunut uudistaminen NOPEUS RIITTÄVÄ KUVION KOKO PUULAJI (TAIMILAJI) UUDISTAMISTAPA MAANMUOKKAUS JA RAIVAUS JÄLKIHOITO OSAAMINEN! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
3. Jatkuva kasvatus Harsintametsää 1944 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
1948 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) Ei erillisiä kehitysvaiheita Suuria, "kypsiä" puita poistetaan Pienemmät puut elpyvät Metsä palautuu hakkuiden välillä, Uudistuminen jatkuvuuden edellytys Piirros: Juha Varhi Petri Heinonen 20.8.2018 3
Miten olisi jatkuva kasvatus nyt? Matkiiko luontoa? Onko monimuotoista? Uudistuuko itsestään sekametsäksi? Kasvaako hyvin - tuottaako tukkia? Onko terveys hyvä? Onko korjuu helppoa? Onko kannattavaa?
Matkiiko luontoa? Ei välttämättä, koska luonto tekee kaikenkokoisia aukkoja luonnonmetsässä on paljon puuta luonnonmetsässä on isoja ja vanhoja puita Kuva: Metla
Onko monimuotoista? Ei välttämättä, koska sieltä puuttuvat metsäpalot, palanut puu, isot puut avoimien elinympäristöjen lajit Alue, jossa kaiken ikäisiä, hoidettuja ja (vähän) hoitamattomiakin metsiä, on paras lajien monimuotoisuudelle Pääsyyt jatkuvan kasvatuksen "kaipaukseen" ovat Maisema, virkistys, nuukuus
Uudistuuko itsestään sekametsäksi? Ei välttämättä, koska Metlan tutkimusten mukaan
Valopuulajit eivät menesty eri-ikäiskuusikossa taimia syntyy vähän jos ollenkaan jurovat pensaina kasvamatta pituutta voimakas harvennus (ppa alle 10 m 2 /ha) voi auttaa tilapäisesti Metla/Erkki Oksanen 20.8.2018 8
Pituus, cm Kehitys taimesta isoksi puuksi tapahtuu hitaasti 600 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Aika, vuotta Alussa 10 cm pitkän kuusen taimen pituuskehitys ERIKA-kestokokeet, alustava tulos (Valkonen ym. 2011, käsikirjoitus) 20.8.2018 9
=> Metsä täytyy hakata harvaksi Metla/Erkki Oksanen 20.8.2018 10
Harvassa metsässä uhkana heinittyminen Sauli Valkonen 20.8.2018 11
Kasvaako hyvin - tuottaako tukkia? Metla/Erkki Oksanen 20.8.2018 12
iv, m3/ha/v Puuston määrän vaikutus ERIKA -metsän kasvuun 10 9 8 1 Vesijako 2 Evo 3 Kettuselkä 4Kettukallio 5 Mikkeli 7 6 5 4 3 2 1 0 0 50 100 150 200 250 300 V alussa, m3/ha Kasvu riippuu rakenteesta, (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 15 vuotta) 20.8.2018 13
Jos hakataan harvaksi, rakenne ratkaisee Hyväkuntoinen puusto elpyy hyvin 20.8.2018 14 Metla/Erkki Oksanen
Onko terveys hyvä? Ei välttämättä, koska poimintahakkuu on kuin "lahja" juurikäävälle toistuvat hakkuut (korjuuvauriot ja paljon tuoretta kantopintaa) ei puulajinvaihtoa, kulotusta eikä kantojen nostoa lahottajasieni säilyy kannoissa jopa 50 v => taimikko saa lahon SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Onko korjuu helppoa (isoja puita)? Ainoastaan koneelliset menetelmät tarpeeksi tuottavia Haasteita: Isot koneet Suuret pinta-alat, pienet kertymät ==> suuret puut kompensoivat Usein toistuvat hakkuut - korjuuvauriot Tiheys ja poistettavien puiden valinta urakoitsijan päänsärkynä 20.8.2018 16 Metla/Erkki Oksanen
Onko kannattavaa? Vastaus: Metla/Erkki Oksanen Isojen puiden hakkaaminen kannattaa aina (ensimmäinen hakkuu) Voidaan säästää uudistamisessa, mutta hävitään hakkuutuloissa? Uusien suomalaisten talouslaskelmien ongelma: Pohjatieto talouslaskelmille puutteellinen (uudistuminen, kasvu, terveys, hinnat, kustannukset) 20.8.2018 17
Milloin ja miten jatkuvaa kasvatusta voi kokeilla tai suositella? MILLOIN? Jos metsässä on tervettä alikasvosta ja välipuita Korpinotkelmissa, jotka uudistuvat yleensä hyvin Kuusikoissa, joissa koivu- ja mäntysekapuustoa (suojuspuuhakkuu) Puhtaissa, ei-yli-ikäisissä kuusikoissa pienaukkohakkuuna (kyseenalaista?) MITEN? 1-2 kertaa ylhäältä hakaten ja katsoen vaikutusta Metsänomistajan omaa aktiivisuutta korostaen (ymmärrystä siitä, mitä on tilaamassa) 20.8.2018 18
Pienaukoissa kasvu on hidasta taimettuminen vie aikaa, ja reunametsä pitää kasvun hitaana Pienaukkohakkuu 70 cm 20.8.2018 19 Avohakkuu 2,5 m (Markus Strandström)
Kuva: Metla
Ei ne pienet menot, vaan suuret tulot! kustannukset 15 % 50 % säästö vastaa tuotot 85 % 8 % tuoton alenemista?
Taimikonhoito SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Kuva: Metla
Taimikonhoito Uudistamistakin tärkeämpi Viivyttelemällä häviät aikaa, rahaa tai koko taimikon Tee ajoissa - älä jätä taimikkoon "ylimääräisiä" puita Älä odota energiapuuvaihetta - silloin olet jo myöhässä Hoitamaton taimikko houkuttelee hirviä SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Harvennukset SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Kuva: Metla
MIKSI HARVENNETAAN? / Harvennuksissa talteen 15-25 % enemmän käyttöpuuta Kasvu keskitetään metsikön parhaisiin puihin Uudistamiskypsyys 20-30 vuotta aiemmin Yleensä ensiharvennus + 1-2 harvennusta Kuusi 1800 > 1000 > 600 Mänty 2500 > 1000 > 600 > 400 Rauduskoivu 1600 > 750 > 450 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Ensiharvennusvoimakkuus ja kasvu Kuusikot Männiköt / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Päätelmiä harvennusvoimakkuudesta SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Kuva : Metla, Erkki Oksanen
Päätelmiä harvennusvoimakkuudesta Kuusikot: Nuorena voimakas harvennus ei alenna kasvua Vanhana harvennus alentaa kasvua ja lisää riskejä Männiköt: Voimakas harvennus alentaa aina kasvua, mutta nopeuttaa järeytymistä Vanhalla iällä ei samoja riskejä kuin kuusella => Järeää laatupuuta pitkällä kiertoajalla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
MT-kuusikon myrskytuho: Tapion suositus >< myrskytuho 500 kpl/ha tasolle PPA, m2/ha Ikä / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Kiertoajan kokonaistuotos, m 3 /66 vuotta Tuotostappio 70 m3/70 v = 17 % Talous riippuu korosta / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
ISOISÄN ONNISTUNUT METSÄNUUDISTAMINEN / Harvennustapa - alhaalta vai ylhäältä? SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Metlan ala/yläharvennuskokeet 1960-luvulta Koe Paikkakunta Puulaji Metsätyyppi Seurantajakso, v. Puuston ikä jakson lopussa, v. Harvennuskertoja 5 Parkano mänty CT 39 127 1 6 Parkano mänty VT - CT 40 118 1 8 Parkano mänty VT 38 79 2 20 Tuusula mänty VT 25 101 1 26 Vilppula mänty VT 38 109 3 34 Punkaharju mänty MT 37 91 4 39 Punkaharju mänty MT 37 95 4 7 Lapinjärvi kuusi OMT 41 83 2 543 Janakkala kuusi Lh 15 69 1 / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Suhteellinen tilavuustuotos Yläharvennus > < alaharvennus Suhteellinen tilavuuskasvu 25 vuodessa: Alaharvennus = 100 (Mielikäinen & Valkonen 1991) 120 100 80 60 40 20 / 0 Mänty Kuusi Koivu SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Suhteellinen nykyarvo Yläharvennus > < alaharvennus Suhteelliset nettotulot 0 ja 4 %:n korolla Alaharvennus = 100 (Mielikäinen & Valkonen 1991) 120 100 80 60 40 Mänty Kuusi Koivu 20 / 0 0 % 4 % SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Päätehakkuu Kuva: Metla
Päätehakkuu Uudista ajoissa - laatumännikössä odota hintapiikkiä Yritä suurentaa kuviokoko 2-3 hehtaariin - hyvä kannattavuutta ja hirvituhoja ajatellen Puuston arvokasvu on hyvä uudistuskypsyyden mittari
ARVOKASVUPROSENTTI SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Kuva: Metla
ARVOKASVUPROSENTTI MT-kuusikko, ikä 80 v, 320 m3/ha, kasvu 8 m3/ha/v Puuston hakkuuarvo 320 m3 x 35 = 11200 Puuston arvokasvu 8 m3/v x 40 = 320 /v ARVOKASVU-% = 100 x 320 / 11200 = 2,9 % => ÄLÄ VAIHDA MATALAN KORON TILILLE, VAAN KASVATA! => HAKKAA JA MAKSA LAINA, JOS SEN KORKO YLI 3 % => HAKKAA, JOS TYVILAHO UHKAA SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
4. Omatoimisuus: mitä tekisin itse? Ensiharvennus ja ajo mönkijällä tai traktorilla palkkaa kuntoilusta Taimikonhoito raivaussahalla Leimikon ennakkoraivaus ja polttopuun hakkuu Istutus ja kylvö Suunnittelu (hakkuut, metsänhoito, maisema, virkistys) Hirvijahti (onko helppoa?)
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse - apua on saatavissa Puukauppa ja korjuu Metsänhoito Metsäsuunnittelu Luonnonarvokauppa Valtion tuet Verotus Sukupolven vaihdos Sijoitustoiminta Kurssitus/koulutus
5. Riskit: Luonto/markkinat
Riskit: Luonto Saasteet Ilmaston muutos (lämpö) Myrskyt ja kuivuus Eläin- ja sienituhot
5 Ilman saasteet (rikki, typpi, otsoni ) 1980-luku Pekka Nöjd / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
METLAN JA FREIBURGIN YLIOPISTON HANKE 1992-1996 EUROOPAN METSIEN KASVUTRENDIT ONKO METSIEN (PUIDEN) KASVU MUUTTUNUT TAVALLA, JOTA EI VOIDA SELITTÄÄ METSÄNHOIDOLLA? ==> 45 tutkijaa 12 maasta lähti mukaan SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Euroopan metsien kasvutrendit (Spiecker, Mielikäinen, Köhl & Skovsgaard 1996)
Ilmastonmuutos / Kari Mielikäinen
PUUN VUOSITUHANTINEN MUISTI Subfossiilipuu 884 e.kr. vuosiluston leveys puuaineen tiheys solurakenne kemia ilmaston ennustaminen (taaksepäin) Pekka Nöjd Metla/Erkki Oksanen
6500 vuoden takaisia mäntyjä Enontekiön Pöyrisjärvessä 8/20/2018
Lapin männyn 7640 -vuotinen lustosarja Metla
... joka kertoo vuosituhantista tarinaa Sateista, kuivakausista ja lämpötiloista, jotka johtuvat: Maapallon akselikulmasta (vuosituhannet) Tulivuorten purkauksista (vuosikymmenet) Merivirroista (vuosisadat) Auringosta (vuosista vuosituhansiin) Suomen tulevan ilmaston ennusteet perin epävarmoja!
Vedenalainen "arkisto" paljastaa 5000 vuotta sitten nykyistä lämpimämpää 2000 vuotta sitten kylmää 1000 vuotta sitten lämmintä 100-500 vuotta sitten kylmää (nälkävuodet) 1930-luvulla lämmintä
Myrskytuhot Ovatko myrskyt lisääntyneet Suomessa tai Euroopassa (voimakkuus ja esiintyminen)? EIVÄT Onko myrskytuhoriski lisääntynyt Suomessa tai Euroopassa? ON (metsien rakenne ja käsittelytavat) Kuva: Erkki Oksanen, Metla
Ovatko eläintuhot lisääntyneet? SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Metla/Erkki Oksanen
Ovatko eläintuhot lisääntyneet? Hirvituhot vaihtelevat paras lääke metsästys Myyrätuhot vaihtelevat lääkkeitä rajoitetusti Maanmuokkaus ja heinäntorjunta Pyynti, myrkyt, pöllöt, ketut? Hyönteistuhot vaihtelevat lääkkeitä löytyy Elävät myrskypuut pois (ei kuolleita) Harvennukset (vähentävät kuivuusriskiä) Tuhoja on ollut myös 1930- ja 1990-luvuilla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Metla/Erkki Oksanen
PÄÄTELMIÄ RISKEISTÄ: / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
PÄÄTELMIÄ RISKEISTÄ: / Puuntuotannon riskeihin vaikuttavat Ilmaston ja tuhonaiheuttajien vaihtelut Metsien rakenne (menneiden vuosikymmenien hoitotoimet) Puun tuleva käyttö? Riskejä on mahdollista vähentää Puulajivalinnalla ja tuholaisten torjunnalla Metsänkäsittelyllä (harvennuksilla) Keskittymisellä järeän puun kasvatukseen SIITÄ SAA KAIKKEA! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Energiapuun korjuu ja maaperän viljavuus Heikosti kannattava kasa! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi
Kokopuukorjuu harvennuksissa Hakkuutähteiden korjuun mukana poistuvat ravinteet männikössä n. 40 kg N/ha kuusikossa n. 60-100 kg N/ha Tuotostappiot (yhteensä) männikössä n. 5 m 3 /ha kuusikossa n. 10 m 3 /ha NEULASET METSÄÄN! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET www.metla.fi Metla / Mikko Kukkola
Metsänhoidon kaksi "äärilaitaa" Puuntuotanto "Mahdollisimman paljon, mahdollisimman järeää, mahdollisimman arvokasta, mahdollisimman nopeasti" (Vuokila 1980) Luontoarvot ja maisema "Luonto ei kaipaa hoitoa" Nykymalli on kompromissi
Mahdollisimman paljon järeää ja arvokasta nopeasti, mutta kannattavasti
Mahdollisimman paljon järeää ja arvokasta nopeasti, mutta kannattavasti 1. Uudista nopeasti ja tehokkaasti (oikea puulaji?) 2. Hoida taimikot ajoissa (1-2 kertaa) 3. Tuota tukkipuuta harventamalla ajoissa 4. Suosi laadukkaita hyväkasvuisia puita 5. Hoida kasvua ja terveyttä lannoittamalla 6. Vältä tuhoja (erityisesti laho, hirvi ja myyrä) 7. Karsi, jos erikoispuusta maksetaan? 8. Jätä toivottomat (pienet) kohteet luonnolle 9. Suunnittele ja toteuta "kokonaispaketteja" 10. Ole aktiivinen ja omatoiminen
KIITOS!