Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus
Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 1,73 1,73 1,72 1,76 1,80 1,80 1,84 1,83 1,85 1,86 1,87 1,83 1,80 1,75 1,71 1,65 1,57 1,90 1,85 1,80 1,75 1,70 1,65 1,60 1,55 2018: Tammi-elokuussa syntyi 32 253 lasta, mikä on1 768 lasta vähemmän kuin tammielokuussa 2017 50 000 1,49 1,50 48 000 46 000 1,45 1,40 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys
Kehittyneiden maiden ilmiö, jossa väestörakenteen, talouteen, elinkustannuksiin ja kulttuuriin liittyvät muutokset kietoutuvat toisiinsa Alhaisen syntyvyyden maissa jyrkätkin heilahtelut odotettavissa Vaikka maa voi taloudellisesti pärjätä hyvin myös alle 2 syntyvyydellä, alle 1,6 TFR ei ole kestävä edes optimististen arvioiden mukaan Lee, R., & Mason, A. (2014). Is low fertility really a problem? Population aging, dependency, and consumption. Science, 346(6206), 229 234.
Uusi tilanne Kaikki keinot pohdittava: myös ajoitukseen vaikuttavat
Missä mennään: Suomalaisten lapsiluvut ja hedelmällisyys 2016 ikäryhmän ja sukupuolen mukaan, koko väestö
1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970* 1971* 1972* 1973* 1974* Prosenttia Suomessa ollut suuri hajonta perheiden lapsiluvuissa & Euroopan korkein osuus suurperheitä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4+ Noin 30 % naisista saa 3+ lapsia. Tämä on nostanut syntyvyyttä, joka muuten olisi alhaisempi 0 Naisen syntymävuosi
Perheellistyminen on yhteydessä koulutustasoon Lähde: Rotkirch & Miettinen 2017, Childlessness in Finland
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2016
Taloudellisten kriisien erilainen vaikutus 1., 2. ja 3. lapsen hankintaa kuvaavat ikävakioidut intensiteettiluvut Suomessa (1991=100).
Suomi ei ole yksin, mutta Suomen haasteet ovat poikkeuksellisen suuret (entuudestaan korkea lapsettomien osuus, ikääntyvä väestörakenne)
2,05 Total fertility rate in France 2 1,95 1,9 1,85 1,8 1,75 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (p) 2016 (p) 2017 (p)
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kokonaishedelmällisyys Pohjoismaiden vaihtelut kokonaishedelmällisyydessä 1990 2016 2,40 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 1,40 1,30 Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti
Muutoksia ikäryhmittäisissa syntyvyysluvuissa (%) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 EEA (EU28+Is,No,Li) 20-24 25-29 30-34 35-39 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 Worst hit (Gre, Ita, Ire, Spa, Por) 20-24 25-29 30-34 35-39 Ennen lamaa 2005->2008-10,0-15,0-20,0 Change 2005-2008 Change 2008-2012 Change 2012-2016 -10,0-15,0-20,0 Change 2005-2008 Change 2008-2012 Change 2012-2016 Taloudellinen kriisi 2008->2012 20,0 15,0 Nordic countries (Fin, Swe, Nor, Den) 20,0 15,0 Affluent West-Eur (Fra, UK, Bel, Net) Kriisin jälkeen 2012->2016 Data source: Eurostat 2018 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 20-24 25-29 30-34 35-39 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 20-24 25-29 30-34 35-39 Kuvio: A. Miettinen, Rotkirch & Berg (2018) Svenskspråkig fruktsamhet i Finland -15,0-20,0 Change 2005-2008 Change 2008-2012 Change 2012-2016 -15,0 23.11.2018 Change 2005-2008 17 Change 2008-2012 Change 2012-2016 -20,0
Väestöliiton perhebarometrit selvittävät suomalaisten lastenhankintatoiveita
2010-luku (Perhebarometrikyselyt 2015 ja 2018) Ihanteellinen lapsiluku laskussa
Lapsilukuihanteet naisilla ennen ja nyt 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1977 1989 2001 2007 2015 2018 Ihanne 0 lasta Ihanne 3+ lasta Lähteet: Perhebarometri 2008, s.30; Perhebarometri 205, s. 27; Perhebarometri-kysely 2018
Lapsilukuihanteet naisilla ennen ja nyt 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1977 1989 2001 2007 2015 2018 Ihanne 0 lasta Ihanne 3+ lasta Lähteet: Perhebarometri 2008, s.30; Perhebarometri 205, s. 27; Perhebarometri-kysely 2018
Ihanteellinen lapsiluku 2018 Korkeampi niillä, joilla ylempi korkeakoulututkinto, ylemmillä toimihenkilöillä, työssäkäyvillä ja maaseudulla tai taajamissa asuvilla Matalampi erityisesti työttömillä ja pienituloisilla
Ihanteellinen lapsiluku 2018 0 lasta ihanteena pitäviä muita ryhmiä enemmän työttömissä ja pienituloisissa ja vähemmän suurituloisissa ja maaseudulla tai taajamissa asuvissa 3+ lasta ihanteena pitäviä muita ryhmiä vähemmän työttömissä ja pienituloisissa ja enemmän maaseudulla asuvissa
Entä aikeet? Oletko suunnitellut hankkivasi lapsia tai lisää lapsia? Vastausvaihtoehdot: a) Kyllä, joskus tulevaisuudessa b) Kyllä, ja yritämme parhaillaan c) En ole d) En osaa sanoa Aikeet vähäisempiä kuin ihanteet Aikeetkaan eivät takaa lastensaantia, mutta ennakoivat sitä
2010-luvulla Lastensaantiaikeet laskussa (Perhebarometrikysely 2018, tutkija Venla Berg)
Aikeet koulutuksen mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Naiset Miehet 0 Perus- tai toinen aste Alempi kk Ylempi kk Perus- tai toinen aste Alempi kk Ylempi kk Kyllä, yritämme Kyllä, tulevaisuudessa En osaa sanoa En ole Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta
100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Aikeet asuinpaikan mukaan Naiset Miehet Kyllä, yritämme Kyllä, tulevaisuudessa En osaa sanoa En ole Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta
Aikeet ja sosioekonominen asema Lapsettomat miehet ovat suunnitelleet lastenhankintaa vähemmän kuin naiset (paitsi 35 39-vuotiaissa) Ero on kymmenisen prosenttiyksikköä Sekä miehissä että naisissa tällä hetkellä lasta yrittävät ovat todennäköisemmin hyväosaisia: työllisiä, parempituloisia, korkeammin koulutettuja ja naisten kohdalla myös todennäköisemmin korkeassa sosioekonomisessa asemassa Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta, Perhebarometrikysely 2018
Imago-ongelma: vauvat ja vanhemmuus ei ole haluttava asia, eikä asia johon enää törmää normaalielämässä Resurssivinoutuma, lastensaannin ruletti: resurssirikkailla varmempi perheellistyminen
Kiitos! Anna Rotkirch
Korkeakoulutettujen tulokertymä 725 000 529 000 547 000 529 000 Series 1 Series 2 Series 3 Isät tienaavat 33% lapsettomia miehiä enemmän* Äidit saman verran kuin lapsettomat naiset* *28-vuotiaana vanhemmaksi tulleet Väestöliitto, Venla Berg & Miika Mäki / Tilastokeskus / Kuvio: showsweet.com
Vanhemmaksituloikä nousee Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet
Prosenttia Muut mielenkiinnon kohteet hyvin tärkeä syy 70 60 50 40 30 20 10 0 Keskiaste tai vähemmän Alempi/alin korkea-aste 20-29 vuotiaat Ylempi korkeaaste Keskiaste tai vähemmän Alempi/alin korkea-aste 20-29 30-35 Miehet Naiset 30-35 vuotiaat Ylempi korkeaaste