Toimijoiden näkökulmia dokumentointiin ja hiljaisen tiedon välittämiseen seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimustulosten esittelyä ja pohdintaa Jenni Mari Räsänen & Anna Metteri Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Tampereella 22. 23.11.07
SeutuSOS tutkimushanke Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa päivystyssosiaalityössä (SeutuSOS( SeutuSOS) tutkimushanke Hankekausi: 1.2.2006 31.1.2008 Tutkimustiimi: Anna Metteri,, Jenni Mari Räsänen & Sinikka Forsman Rahoittaja: Työsuojelurahasto Tutkimuskonteksti: Tampereen ja 10 ympäristökunnan alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Toteutus: toimintatutkimus, erilaiset aineistot
Mitä tutkitaan? Tieto ja viestintäteknisten välineiden käyttöä, roolia ja paikkaa työssä Toimijoiden näkökulmia ja suhdetta tieto ja viestintätekniikkaan Hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon keräämisen, jakamisen ja käyttöön oton mahdollisuuksia tieto ja viestintätekniikan avulla Miten tieto ja viestintätekniikka voi tukea työtä sekä edistää sosiaalityön osaamista ja kollektiivista asiantuntijuutta?
Tässä esityksessä Toimijoiden näkökulmia dokumentointiin sekä hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon välittämiseen seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Aineistot: haastattelut, havainnoinnit, seminaariaineistot Asetelma: kuntien erilaiset sähköiset asiakastietojärjestelmät Tampere ja 6 kuntaa: Effica yhteistyö Tampere ja 4 kuntaa: ei tietojärjestelmäyhteistyötä
Millaista dokumentoinnin tulisi olla? Toimijoiden näkökulmia Faktapohjaista, omat ajatukset ja näkemykset erotettuna muusta tekstistä Avointa: tilanteen kuvaus mahdollisimman avoimesti ja runsain sanankääntein Lyhyttä, ytimekästä, ei liian pitkiä tarinoita Ei liian varovaista > > köyhdyttää Ajantasaista
Millaista dokumentoinnin tulisi olla? Toimijoiden näkökulmia Asiakasnäkökulman huomioivaa: huolellista ei leimaavaa neutraalia selkeää asiallista asiakkaan kanssa yhdessä kirjaaminen (Kääriäinen 2003)
Mitä dokumentoinnin kautta tulisi välittyä? Toimijoiden näkökulmia Työntekijän näkemys tilanteesta Työntekijän tekemä työ, prosessi ja valinnat Mitä asiakkaan kanssa sovittu ja mitä hänelle on luvattu Lapsen/perheen historia Asiakkaan kannalta tärkeät sosiaalisen verkoston tiedot Päivitetyt osoite ja muut yhteystiedot
Dokumentoinnin koetut haasteet Toimijoiden näkökulmia Ajantasaisuus: paine tietojen päivittämiseen Ajan puute: tilanteiden monimutkaisuus, kirjaaminen jää helposti muiden töiden jalkoihin, aikaa kirjaamiselle pitäisi erikseen järjestää Teknisiä pulmakohtia (tietojärjestelmäyhteistyö): mistä uusi kertomus aloitetaan, miten kansioita avataan ja suljetaan, minkä näköisenä järjestelmää halutaan pitää
Dokumentoinnin koetut haasteet Toimijoiden näkökulmia Asiakastietojärjestelmä ei välttämättä tue prosessikirjaamista: kirjaaminen raskasta ja sirpalemaista Kirjaamiskynnys: millä herkkyydellä ja mitä kaikkea sosiaalipäivystyksessä tulisi kirjata? Yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä toivotaan Dokumentoinnin avaaminen ammatillisesti julkisemmalle foorumille: pääsääntöisesti ei koeta haasteena, mutta herättänyt myös pohdintaa
Voiko hiljaista ja kokemusperäistä tietoa välittää dokumentoinnin kautta? Dokumentoinnin faktapohjaisuus, mitä se on? Välittyykö kirjauksissa lainkaan kokemus tunne tai vihjepohjaista (intuitiivista) tietoa? välittyy pääsääntöisesti suullisesti esimerkiksi puhelimitse ja työparityöskentelyssä Asiakastilanteisiin liittyviä uskomuksia ja tuntemuksia ei voi kirjata asiakirjaan mutta ne ovat usein asioita, jotka olisi hyvä välittää seuraavalle le asiaa hoitavalle taholle: mulle jäi semmonen tunne, ettei se äiti siellä kauaa oo (H7)
Voiko hiljaista ja kokemusperäistä tietoa välittää dokumentoinnin kautta? Tilanteet usein vaikeasti sanoiksi puettavia esimerkiksi tunne siitä, että perheessä on jotakin kummallista mutta asiakirjaan ei tietenkään voi kirjata, että kyseessä on kummallinen perhe (H16) Toisaalta koetaan, että kirjauksissakin voi jossakin määrin välittää ajatuksia, tuntemuksia ja vaikutelmia tilanteista: monestihan siellä on sellaista rivien välistä juttua (H5) esimerkiksi tieto siitä, miten asiakas on käyttäytynyt kotikäynnillä, voi viestittää seuraavalle työntekijälle, ettei kotikäynnille kannata mennä ilman poliisia
Yhteenvetoa 1. Työn ammatillinen julkisuusfoorumi laajenee u Erilaiset dokumentointitavat sekä työ ja toimintakulttuurit tulevat näkyvimmiksi 2. Yhteisen työn kautta syntyy vaatimus sosiaalityön ajantasaisesta dokumentoinnista u Ajantasainen dokumentointi vaikeissa tilanteissa vähentää työntekijän tunnekuormitusta, vapauttaa muuhun ajatteluun (Kääriäinen et al. 2006)
Yhteenvetoa 3. Kasvokkaisen asiakastyön sekä dokumentoinnin välinen jännite ja vastakkainasettelu nousee keskusteluun ja vaatii ratkaisua u Huoli siitä, että kirjaaminen loitontaa työntekijää asiakastyöstä u Sosiaalityön henkilöstömitoitukset? Vastaavatko asiakastietojärjestelmät kirjoittajien ja kirjoittamisen tarpeita? (Tiililä 2007) u Dokumentointi nähtävä kiinteänä osana asiakastyötä, ei irrallisena (ks. Kääriäinen 2003; Kääriäinen et al. 2006)
Yhteenvetoa 4. Dokumentointi on faktapohjaista, mutta tilanteiden ymmärtämisessä käytetään myös kokemusperäistä ja hiljaista tietoa, jota välitetään suullisesti Kiinnostavaa kuinka paljon tässä prosessissa muunnetaan hiljaista tietoa käsitteelliseen muotoon ja kuinka paljon sitä sisällytetään dokumentointiin On esitetty, että hiljainen tieto tulisi saada näkyväksi, sillä sosiaalityön toimintaa ja päätöksiä voidaan perustella vain näkyvällä tiedolla (Kuusisto Niemi & Kääriäinen 2005)
Yhteenvetoa Sosiaalityöhön liittyvä tieto on usein työn kohteen, arkaluontoisuuden ja moniselitteisyyden vuoksi vaikeasti käsitteellistettävää (Pösö 2005). Sosiaalityöhön jäänee aina oma tilansa myös hiljaiselle tiedolle?
Pohdittavaksi 1. Millaista sosiaalipäivystyksen dokumentoinnin tulisi mielestäsi olla? Millaista tietoa sitä kautta pitäisi välittyä? 2. Onko työyhteisössäsi keskusteltu dokumentoinnin kysymyksistä erityisesti sosiaalipäivystyksessä? 3. Millaisia mahdollisia haasteita koet dokumentoinnissa erityisesti sosiaalipäivystystyössä? 4. Tarvitaanko sosiaalityön dokumentointiin koulutusta, mikäli tarvitaan, millaista sen tulisi mielestäsi olla?
Lähteet Kuusisto Niemi, Sirpa & Kääriäinen, Aino (2005) Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan puheenvuoro tiedon näkyväksi tekemisen puolesta. Janus vol. 13 (4), 452 460. 460. Kääriäinen, Aino (2003) Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka. Helsingin yliopisto: Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia1/2003. Kääriäinen, Aino & Leinonen, Ansa & Metsäranta, Hannele (2006) Lastensuojelutyön dokumentointi. Opastusta ja ideoita käytäntöön.. Helsinki: Yliopistopaino. Pösö,, Tarja (2005) Kun paikka menee tutkijaan. Teoksessa Sakari Hänninen & Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto. Kirjoituksia huono ono osaisuudenosaisuuden tunnistamisesta. Helsinki: Stakes, 118 135. 135. Tiililä, Ulla (2007) Teksti viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kiitos! Lisätietoja: jenni mari.rasanen@uta.fi anna.metteri@uta.fi