L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 299 (111) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n Kerusnevan tuhkakaatopaikan toimintaa. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanosta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa LAITOS Kerusnevan tuhkakaatopaikka Ilmajoki TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksen lento ja pohjatuhkien Kerusnevan kaatopaikka sijaitsee Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä tiloilla RN:o 5:396 ja 5:435. Kerusnevan kaatopaikka alue sijaitsee Ilmajoen kunnan itäosassa, noin 2 kilometriä valtatie 19:sta itään. Seinäjoen keskustaan on matkaa noin 18 kilometriä ja Ilmajoen kunnan keskustaan noin 20 kilometriä. Kerusnevan alueen ympäristö on metsätalousmaata ja puutonta suota. Ympärillä olevia soita on otettu ja ollaan ottamassa turvetuotantoon.
Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Vahvistetussa maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu maankäyttötavoitteita. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ole luonto, kulttuuri tai virkistysarvoltaan merkittäviä ja suojeltavia kohteita. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä yli 1,5 kilometriä. Lähimmät viljelyskäytössä olevat pellot sijaitsevat noin 800 metriä suunnittelualueesta pohjoiseen. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on ympäristönsuojelulain 28 2. momentin 4 kohdan mukaan oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus käsittelee kaatopaikan ympäristölupahakemuksen, (ympäristönsuojeluasetuksen 6 1. momentin 12 a kohta) ja jätteen hyödyntämis tai käsittelypaikan ympäristölupahakemuksen, jossa hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa (Ympäristönsuojeluasetus 6 1. mom. 12 d kohta). HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty 18.3.2005. Hakemusta on täydennetty 12.4.2005. LUPAVELVOLLINEN TOIMINTA JA SIJOITUSALUE Ympäristölupaa haetaan Vaskiluodon Voima Oy:n energiantuotannossa syntyvien tuhkajätteiden sijoittamiselle (kaatopaikka). Seinäjoen voimalaitoksen keskimääräisen vuotuisen käyttöajan mukaan lentotuhkaa syntyy vuosittain noin 42 000 tonnia ja pohjatuhkaa 7 000 tn. Lupaa haetaan loppusijoittaa alueelle yhteensä keskimäärin 49 000 tonnia tuhkia vuodessa. Kaatopaikalla on vastaanottokapasiteettiä vähintään 20 vuodeksi ja täyttötilavuus on vähintään 1 076 000 m 3 rtr. Kokonaiskäyttöaikaan vaikuttaa tuhkan hyötykäyttö. Kerusnevan kaatopaikalle sijoitetaan ensisijaisesti yhtiön Seinäjoen voimalaitoksella syntyvää lento ja pohjatuhkaa. Lisäksi varaudutaan sijoittamaan yhtiön Vaasan Vaskiluodon voimalaitoksen (VL2) sekä aluelämpölaitoksen tuhkia. Pienten kattilalaitosten tuhkia otetaan alueella vastaan tarvittaessa vähäisiä määriä (< 2000 tonnia/a) edellyttäen, että kyseinen kattilalaitos käyttää polttoaineenaan turvetta ja/tai biopolttoaineita ja että tuhkien kuljetusmatka on alle 100 kilometriä. Seinäjoen voimalaitoksen varapolttoaineena on kivihiili, jolloin kivihiilen poltossa muodostuu lentotuhkan ja rikinpoistojätteen seosta, joka sijoitetaan kaatopaikalle. Loppusijoituksen lisäksi haetaan lupaa hyötykäyttää tuhkia ja muita jätteitä kaatopaikka alueen rakenteissa yhteensä 180 000 m 3 (noin 250 000 tn). Kaatopaikka alue käsittää seuraavat toiminnot: tuhkan sijoitusalue 8,8 ha, huoltokenttä 0,2 ha, vesienkäsittelyalue 0,5 ha ja liikennöintialue 0,2 ha. Tuhkan sijoitusalue otetaan käyttöön vaiheittain. Alueelta on raivattava 2 3 hehtaarin ala puhtaiden maa ja kiviainesten väliaikaiseksi varastoalueeksi. Muut osat alueesta pidetään luonnontilassa siihen asti kunnes rakennettujen kenttien täyttökapasiteetti alkaa olla loppuun käytetty. Loppuun täytetyt alueet suljetaan ja maisemoidaan ympäristöön soveltuvaksi uusien kenttäalueiden käyttöönoton jälkeen. Toiminnallisen alueen ympärille muodostetaan luonnontilainen suojavyöhyke, jonka kasvillisuus ja puusto säilytetään. Vyöhykkeen leveys on vähintään 10 metriä. Suojavyöhykkeen tehtävänä on toimia näkösuojana ja vaimentaa tuulen vaikutuksia toiminnallisella alueella. Suojavyöhykkeineen alueen pinta ala on noin 11,4 hehtaaria.
Alueen maaperä ja topografia 3 Alueen maaperää on tutkittu tärykairauksin 109 pisteessä ja koekuopin 26 pisteessä. Alueen pintamaalajina on pääosin turve. Turvekerroksen paksuus vaihtelee 0 2,5 metriin. Turvekerroksen alla on moreenikerros, jonka paksuus vaihtelee muutamasta kymmenestä senttimetristä yli kahteen metriin. Kallion päällä oleva moreeni on pääosin silttistä hiekkamoreenia. Kallion pinta esiintyy syvimmillään noin tasolla + 90. Alue on topografialtaan loivasti itä koilliseen suuntautunut reuna alue, jossa turvekerroksen läpi nousee matalia moreeni kallioharjanteita. Turvepeitteiset alueet ovat tasolla +93 94 (N 60 ). Kallioharjanteet nousevat tasolle enimmillään +96,5. Pohjavesi Pohjaveden esiintymistä alueella tutkittiin 9 pisteessä. Suunnittelualue on pääosin paksun turvekerroksen peittämää suota. Sen alapuolella on tiivis pohjamoreeni. Suunnittelualueella ei muodostu varsinaista pohjavettä. Pohjatutkimusten yhteydessä turvekerroksessa oleva vedenpinta havaittiin 5 37 cm:n syvyydellä maanpinnasta. Syvemmällä turvekerroksessa sekä pohjamoreenikerroksessa pohjaveden valunta noudattelee kalliopinnan muotoja. Pohjatutkimusten mukaan kallion pinta ja tiivis, kantava moreenimaa jakavat suunnittelualueen neljään valuma alueeseen. Vuosina 2002 2003 tehdyn kaatopaikan perustilaselvityksen (Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy) yhteydessä pohjaveden laatua tutkittiin kolmesta havaintoputkesta. Kaikissa pohjavesiputkissa pohjavedet olivat sameita ja väriltään tumman/vaaleanharmaita. Pohjavedessä havaittiin lisäksi korkeita rauta, sinkki ja ravinnepitoisuuksia (kokonaistyppi, ammoniumtyppi). Myös hapenkulutus (COD Mn ) oli koholla keskimääräiseen luonnontilaiseen pohjaveteen verrattuna. Pintavesi Kaatopaikka alue (noin 10 hehtaaria) kuuluu Tuomiluoman latvavesistöön. Alueen itäsivuitse kulkee etelä pohjois suuntainen valtaoja, joka kerää suoalueiden kuivatusvedet Kerusnevalle. Kaatopaikka alueen kohdalla valtaojan valuma alue on 220 hehtaaria ja sen keskimääräinen virtaama sadantaan ja valumaan perustuvien hydrologisten tilastojen mukaan on tällä kohtaa 1 300 m 3 /d. Valtaoja muuttuu Tuomiluomaksi noin kolmen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Tuomiluoma laskee edelleen noin 25 kilometrin päässä Kyrönjokeen Ilmajoen Alajoella. Tuomiluoman valuma alue on noin 90 km 2, josta Kerusnevan kaatopaikkaalueen osuus on noin tuhannesosa. Kyrönjoen valuma alueen pinta ala on Tuomiluoman kohdassa noin 2 790 km 2. Tuomiluoman valuma alueelle sijoittuu Iso Kerusnevan 117 hehtaarin turvetuotantoalue. Iso Kerusnevan turvetuotantoalueelta tulevien kuivatusvesien johtamisella Tuomiluomaan on Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty lupa 11.6.1999. Turvetuotantoalueen kuivatus on järjestetty siten, että valtaoja toimii turvetuotantoalueen läntisen sivun ulkopuoliset vedet keräävänä eristysojana. Iso Kerusnevan tuotantoalueen kuivatusojitus johdetaan uutta idempänä kulkevaa laskuojaa pitkin pintavalutuskentälle, jonka jälkeen ne yhtyvät Tuomiluomaan suunnittelualueen alapuolella. Tuomiluoman yläosan veden laatua on seurattu loppusyksystä 1997 lähtien osana Iso Kerusnevan alueen lähtöselvitystä. Turvetuotannon ympäristövaikutuksia seurataan vesinäyttein ja kalataloudellisin tarkkailuin. Tuomiluoman kalataloudellista merkitystä on selvitetty
turvetuotantoalueen lupaehtojen mukaisesti vuosina 1999 ja 2003 toteutetuin kalataloustiedusteluin. Tuomiluomassa tavataan lähinnä ahvenia, haukia, särkiä ja mateita. Selvityksen mukaan Tuomiluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kalakannat ovat heikot ja kalastus vähäistä. 4 Tuomiluoman pohjaeliöstöä ja vesikasvillisuutta selvitettiin kesällä 2002 tehdyn biologisen kartoituksen yhteydessä. Tuomiluomaan kulkeutuu ravinne ja kiintoainekuormitusta ympäröiviltä peltoalueilta, joten pohjaeläimistöön kuuluu vain suurta kuormitusta kestäviä lajeja. Vesikasvillisuutta Tuomiluomassa on vain paikoitellen lähinnä hitaasti virtaavilla osilla. Kerusnevan kaatopaikka alueen pinta ja pohjavesistä on tehty valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukainen perustilaselvitys. Valtaojan ja Tuomiluoman vedenlaatua on tutkittu vuonna 2000 sekä vuosina 2002 2003 kaatopaikan perustilaselvityksen yhteydessä otetuin vesinäyttein. Veden happipitoisuus on tyydyttävä. Vedessä on runsaasti humusta, ravinnepitoisuus (typpi ja fosfori) on korkea ja rautaa esiintyy runsaasti. Kemiallinen hapenkulutus on korkea johtuen veteen liuenneesta humuksesta, samasta syystä väriluku on korkea. Vesi on hapanta ja sen alkaliniteetti on pieni. Perustilaselvityksen yhteydessä vedessä havaittiin ajoittain kohonneita öljy/rasvapitoisuuksia. Raskasmetallipitoisuudet ovat enimmäkseen pieniä. Virkistyskäytössä Tuomiluoma palvelee lähinnä joen varrelle keskittynyttä asutusta. Etäisyys tuhkan sijoitusalueelta lähimpään asutukseen Tuomiluomaa pitkin on noin 5 km. Kasvillisuus Valtaosa alueesta on lähes puutonta avosuota. Suolla kasvaa paikoitellen pientä lehtipuustoa (koivu) ja mäntyä. Kallio ja moreenialueella sekä ojitetuilla ohutturpeisilla alueilla puusto on 2 5 metristä mäntytaimikkoa, pieneltä osalta alueen koilliskulmalta puusto on poistettu. KERUSNEVAN ALUEELLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET Lentotuhka vastaa rakeisuudeltaan hienoa silttiä. Kuivana tuhka on helposti pölyävää ja märissä olosuhteissa tuore lentotuhka liettyy helposti. Lentotuhkan irtotilavuuspaino kuljetuskosteudessa (30 %) on noin 430 kg/m 3. Tiivistettynä optimivesipitoisuudessa (20 30 %) sen kuivatilavuuspaino on noin 1 200 kg/m 3. Kentillä varastoituna tuhkan tilavuuspaino 600 800 kg/m 3. Tiivistettynä lentotuhka on vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan huonosti vettä läpäisevää ja sen k arvo on hakemuksen mukaan 10 7 10 8 m/s. Pohjatuhka vastaa rakeisuudeltaan karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa. Sen tilavuuspaino ja vedenläpäisevyys ovat lentotuhkaa suuremmat. Pohjatuhkan kuivatilavuuspaino kuivana ja tiivistettynä on noin 1 500 1 700 kg/m 3. Kivihiilen poltossa syntyvän pohjatuhkan vedenläpäisevyys on luokkaa 10 7 m/s. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee riippuen käytettävästä polttoaineesta ja sen alkuperästä. Turvetuhkassa on kalsium, magnesium, natrium ja kaliumyhdisteiden lisäksi pieniä pitoisuuksia suoloja, raskasmetalleja, seleeniä, arseenia ja molybdeeniä. Kivihiilituhka koostuu alumiinin ja raudan yhdisteistä: kvartsista, mulliitista, hematiitista ja magnetiitista. Lisäksi kivihiilituhka sisältää turvetuhkan tavoin kalsium, magnesium, natrium ja kaliumyhdisteitä, helppoliukoista sulfaattia ja kloridia sekä pieniä määriä erilaisia metalleja ja metallien kaltaisia aineita, kuten kuparia, arseenia, lyijyä, kromia, sinkkiä, seleeniä ja molybdeeniä.
Tuhkan sisältämän vapaan kalkin CaO sekä silikaattiyhdisteiden vuoksi tuhkalla on potsolaanisia, itselujittuvia, ominaisuuksia: kalkki reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia, joka puolestaan pii ja alumiinioksidien kanssa muodostaa sementin tapaan lujittuvia sidoksia. Taulukossa 1 on yhteenveto Seinäjoen ja Vaasan voimalaitosten tuhkista tutkituista alkuaineista. 5 TAULUKKO 1 Lentotuhkan alkuainepitoisuuksien analyysituloksia (mg/kg). Turvetuhkan tulokset ovat Seinäjoen voimalaitoksen tuhkan analyysituloksia v. 1990 2003, kivihiilituhkan Vaasan voimalaitoksen tuhkan analyysituloksia. Alkuaine Turvetuhka Kivihiilituhka Saastunut maa Vaihteluväli Keskiarvo Keskiarvo tavoitearvo raja arvo Kadmium 1,3 28 2,8 0,82 0,1 10 Kupari 38 200 133 76,4 15 400 Lyijy 62 215 113 66,2 10 300 Elohopea 0,21 0,5 0,25 0,64 0,1 5 Arseeni 29 70 58 30 2 60 Kromi 71 110 89 110 30 500 Nikkeli 10 100 72 65,5 15 300 Vanadiini 60 250 170 190 50 500 Molybdeeni 6,5 11 8,2 10 5 200 Seleeni 12 8,1 1 10 Tuhkan keräys ja kuljetus Autokuljetus sijoitusalueelle tapahtuu katetulla lavalla varustetulla kuorma autolla tai perävaunuyhdistelmällä. Tuhka kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Liikennöinti Seinäjoen voimalaitokselta sijoitusalueelle tapahtuu valtatie 19 ja siitä erkanevaa yhtiön Kerusnevan turvetuotantotyömaalle johtavaa turvetietä pitkin. Reitin pituus on noin 14 km. Vaasan voimalaitokselta liikennöinti tapahtuu valtatietä 3, seututietä 701, yhdystietä 7004 ja lopulta valtatietä 19 ja turvetietä pitkin. Reitin pituus on kokonaisuudessaan noin 90 km. Vuorokaudessa yhdistelmäajoneuvojen määrä on yhteensä keskimäärin 6 8 kpl suuntaansa. Seinäjoen suunnasta ajoneuvojen määrä on keskimäärin 5 10 ajoneuvoa suuntaansa. Tuhkien vastaanotto ja täyttösuunnitelma Tuhkakuormat punnitaan voimalaitosten vaaka asemilla ja puretaan sijoitusalueella alueen hoidosta vastaavan urakoitsijan osoittamaan paikkaan. Lento ja pohjatuhkat sijoitetaan erikseen. Kaatopaikalla läjitys tapahtuu vaakakerrostäyttönä tai kiilapengertäyttönä. Kerrospaksuus on noin 2,0 metriä. Kerrospaksuudella pyritään estämään tuhkan liika tiivistyminen, jotta sen ominaisuudet hyötykäyttöä ajatellen eivät heikkenisi liikaa. Tuhkatäytön luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3. Oikean luiskakaltevuuden saamiseksi täytön reuna alueelle voidaan tarvittaessa rakentaa luiskamallit puurimoista. Tuhkantäytön laen muotoilu tehdään siten, että alueella ei esiinny alle 1:20 kaltevuuksia. Tuhkatäytön korkeus pintarakenteineen on +118,5 metriä meren pinnan yläpuolella. Tuhkan otto hyötykäyttöön tapahtuu täyttöpenkereen rintauksesta kaivamalla. Kaivupaikka sijoitetaan täyttöalueelle siten, että rintauksen korkeus ei ylitä 5 metriä. Työaikaiset luiskat saavat olla enintään 1:1,5. Tuhka ainesten oton jälkeen luiskat loivennetaan vähintään kaltevuuteen 1:3.
6 Pohjarakenteet Kaatopaikan pohjarakenteet koostuvat seuraavista rakennekerroksista alhaalta ylöspäin: kantava perusmaa, suodatinkangas (N2), mineraalinen tiivistyskerros lentotuhkasta, turpeesta tai niiden seoksesta 0,5 metriä, suodatinkangas (N2), kuivatuskerros pohjatuhkasta, kiviaineesta tai vastaavasta 0,5 metriä, suodatinkangas (N2) ja suodatinkankaan suojakerros tuhkasta 0,3 metriä. Luvan hakija esittää turpeen tai turpeen ja tuhkan seoksen käyttöä pohjan tiivistyskerroksessa. Hakemuksen mukaan materiaalin hyötykäyttökelpoisuutta tutkitaan ja tutkimustulokset esitetään ja hyväksytetään ympäristökeskuksella ennen mahdollista hyötykäyttöä. Rakennettavat alueet raivataan puustosta ja pintakasvillisuudesta. Suoalueelta poistetaan turve kantavaan pohjamaahan asti. Turpeesta raivattava alue suolla ulotetaan vähintään 5 metriä toiminnallisen alueen ulkopuolelle. Puhtaat pintamaat välivarastoidaan tuhkan sijoitusalueeseen varatuilla laajennusalueilla ja käytetään myöhemmin hyödyksi käyttöalueen maisemoinnissa. Turve käytetään polttoaineena tai pohjarakenteissa, mikäli se laadultaan soveltuu tähän käyttötarkoitukseen. Louhittavat alueet louhitaan suunniteltuun tasoon, pohja irtilouhitaan 0,5 metrin tiivistyskerroksen alapinnasta, kiilataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoon. Pengertäyttö tehdään alueelta saatavasta moreenista ja louheesta. Louhetyöt kiilataan. Alueet muotoillaan kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoon. Tiivistyskerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista vedenkyllästämää maata, jonka vedenläpäisevyys k arvolla ilmoitettuna on enintään 1 x 10 8 m/s. Tarvittaessa tuhkan vedenläpäisevyysominaisuuksia parannetaan sekoittamalla tuhkan joukkoon bentoniittia 3 6 p % siten, että em. tiiveysvaatimus täyttyy. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyssuositus k arvolla ilmoitettuna on 1 x 10 3 m/s. Kerros rakennetaan 0,5 metrin paksuisena käyttäen ensisijaisesti pohjatuhkaa. Mikäli sen vedenläpäisevyysominaisuudet eivät ole riittävät tai sitä ei ole riittävästi saatavilla, käytetään kiviainesta. Veden keräämistä tehostetaan asentamalla kuivatuskerroksen alaosaan salaojat. Salaojien ympärystäyttö tehdään salaojasoran rakeisuusalueella olevasta hienosta sorasta. Kuivatuskerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla. Pintarakenteet ja maisemointi Hakemuksen mukaan erillistä tiivistyskerrosta ei ole tarpeen rakentaa pintaan, koska tuhkat tiivistettynä ovat itsessään vettä huonosti läpäiseviä materiaaleja. Pintarakenne koostuu alhaalta ylöspäin seuraavista rakenteista: tasattu ja muotoiltu täyttö toimii tiivistyskerroksena, 0,5 metrin kuivatuskerros pohjatuhkasta, murskeesta, sorasta, hiekasta tai vastaavasta, suodatinkangas (N2) ja 1,0 metrin pintakerros, jonka yläosa 300 mm rakennetaan kasvukerrokseksi humuksesta turpeesta tai vastaavasta. Hakemuksen täydennyksessä haetaan lupaa turvetuhkan ja kompostin seoksen käyttöön kaatopaikan pintarakenteissa. Seossuhteeksi on esitetty kolme paino osaa turvetuhkaa (noin 0,75 tonnia/m 2 ) ja yksi paino osa kompostimultaa (noin 0,35 tonnia/m 2 ).Viimeistelyn lopuksi pinta nurmetetaan ja alueelle istutetaan tulevaa maankäyttöä palveleva puusto ja pensaikko. Pintarakenteen kuivatus tehdään rakentamalla vähintään 0,5 metriä paksu kuivatuskerros karkeista, vettä hyvin johtavista aineksista. Vedenläpäisevyyssuositus kuivatuskerroksessa käytettävälle materiaalille k arvolla ilmoitettuna on 1 x 10 3 m/s. Pintarakenteen kuivatuskerrokseen on esitetty käytettäväksi myös muita teollisuuden sivutuotteita tai muita hyöty
käyttöön soveltuvia jätteitä, joiden tutkimustulokset osoittavat jätteen täyttävän pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. 7 Pintakerrokseen soveltuvia materiaaleja ovat puhtaat maa ainekset. Kasvien juurtumisen ja alueen maisemoitumisen eristämiseksi pintakerroksen yläosa (0,3 metriä) tehdään tarvittaessa humuksesta, kompostimullasta, kuorihakkeista tai vastaavasta. Liikenneväylät Alueelle rakennettavien sisäisten teiden ja huoltokentän periaaterakenne on alhaalta ylöspäin seuraava: perusmaa, jakava ja suodatinkerros lento ja pohjatuhkasta 800 mm, suodatinkangas ja kulutuskerros murskeesta 200 mm. Alueen sisäisiä teitä on tasausaltaalle johtava tie ja myöhemmin, kun tasausaltaalle johtava tie on otettu kaatopaikkakäyttöön, uusi tieyhteys kaatopaikan itäpuolelta tasausaltaalle kaatopaikka alueen eteläpuolelta kulkevalta tieltä. Alueen luvaton käyttö ja oleskelu estetään kieltotauluin sekä asentamalla alueelle johtavalle tielle puomi. Alue aidataan sisääntulotien kohdalta. Alueen sähköistys hoidetaan aggregaatilla, joka käyttää kevyttä polttoöljyä. VESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY Kaatopaikka alue rakennetaan siten, että suotovedet purkautuvat vain yhtä reittiä pitkin Kerusnevan poikki kulkevaan valtaojaan. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojien avulla. Täyttöön suotautuva vesi kerätään täyttöalueen pohjan kuivatuskerroksen avulla ja johdetaan salaojia pitkin alueen reunoja kiertäviin ympärysojiin. Tuhkatäytön päältä virtaavat pintavaluntavedet kerätään ympärysojien avulla. Ympärysojista vedet johdetaan tasausaltaaseen, jonka tilavuus on noin 4 000 m 3. Tasausaltaan rakenne alhaalta ylöspäin on seuraava: kantava perusmaa, suodatinkangas, jakava kerros (tuhka), kantava kerros (murske tai vastaava), vedenpitävä asfaltti (ABT11 40 mm + ABT16 60 mm). Veden mukana tuleva mahdollinen kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle ja selkeytynyt vesi johdetaan suotopenkereen kautta laskuojaan. Suotopenkereen kohdalta rakenne on alhaalta ylöspäin seuraava: kantava perusmaa, suodatinkangas, penkereen tukirakenne tuhkasta, bentoniittimatto, suodatinkangas, suodatinkerros, ylivuoto ja liikennöintikerros. Altaan pohja ruopataan kertyvän kiintoaineen perusteella tarvittaessa. Ruoppausmassat sijoitetaan tuhkatäyttöön. Tasausaltaasta suotautuvien vesien määrää mitataan purkuojaan rakennettavan mittakaivon avulla, josta tarkkaillaan tasausaltaasta purettavaa vesimäärää säännöllisesti. Suotoveden laatu ja määrä Tuhkan sijoitusalueella avointa tilaa on kerrallaan keskimäärin kaksi hehtaaria, jonka jälkeen rakennetaan uusi kahden hehtaarin alue ja entinen suljetaan. Vesitaselaskelman mukaan suljettuilta alueilla käsittelyyn johdettavan veden määrä vähenee huomattavasti pintarakenteiden ansiosta. Loppuvaiheessa, 20 vuoden kuluttua, käsittelyyn johdettavaa vettä kerätään liikennöinti, huolto ja varasto sekä vesienkäsittelyalueilta sekä suljetuilta täyttöalueilta. Käsittelyyn johdettavan veden määrä vaihtelee alueen rakentamisasteesta ja täyttöasteesta riippuen 19 30 m 3 /d. Alueen valmistuttua, kun kentät ovat lähes tyhjät, kerättävän veden määrä on arviolta lähes 30 m 3 /d, mutta vähenee nopeasti kenttien täyttöasteen kasvaessa. Suurimmillaan käsittelyyn johdettavan veden määrä on tilanteessa, kun alueen tilakapasiteetista on käytetty noin puolet. Tällöin alueelta kerättävän veden määrä on keskimäärin 25 30 m 3 /d.
8 Pitkän ajanjakson (1982 1990) tilastojen mukaan suurin valuntajakso ajoittuu huhtitoukokuulle. Tällöin tapahtuu lähes puolet valunnasta. Muutoin valunta on suhteellisen tasainen. Syksyn ylivalumakausi sijoittuu ajanjaksolle marras joulukuu, jolloin tapahtuu viidennes vuosivalunnasta. Sijoitusalueella muodostuvan veden laatua voidaan arvioida Rengonharjun lentokentän tuhkatäytöistä otetuista suotovesinäytteiden avulla. Tulokset ovat taulukossa 2. TAULUKKO 2 Kerusnevan alueen vesien aiheuttama pitoisuustaso Kerusnevan valtaojassa Pitoisuus laskeutusaltaassa (mg/l) Pitoisuusvaikutus valtaojassa (mg/l) NOEC arvot (mg/l) Talousveden laatuvaatimus (mg/l) Kloridi 44 0,55 ei määritelty 250 Sulfaatti 170 2,1 ei määritelty 250 Rauta 11 0,14 ei määritelty 0,2 Kadmium < 0,001 < 0,00001 0,001 0,005 Alumiini 0,32 0,004 ei määritelty 0,2 Kupari 0,004 0,00005 0,004 0,066 2,0 Lyijy <0,001 <0,00001 0,0004 0,01 Elohopea <0,001 <0,00001 0,08 (levä) 0,001 Arseeni 0,006 0,00008 10 0,01 Kromi 0,007 0,00009 0,021 0,05 Nikkeli 0,017 0,0002 0,38 0,02 Sinkki 0,019 0,0002 0,026 0,53 3,0 Vanadiini <0,005 <0,00006 0,04 ei määritelty Tuhkan sijoitusalueelta suotautuvan veden vaikutus Tuomiluoman latvaosien vedenlaatuun on pieni. Haitallisina pidettyjen metallien pitoisuustaso ei nouse. Typpi ja fosforipitoisuus saattaa nousta, tosin vesien suodatus hiekkamassa läpi ennen valtaojaan laskua pienentää kuormitusta. Suolojen liukenemisen myötä sähkönjohtavuus valtaojassa tulee kasvamaan, samoin ph taso nousee lähialueella. Juomavesinormeihin verrattuna mitkään tutkituista metalleista rautaa ja alumiinia lukuunottamatta eivät ylitä normissa esitettyjä suurimpia sallittuja pitoisuuksia. Päästöt ilmaan Lentotuhka on kuivana helposti pölyävää. Kerusnevalle tuhkat tuodaan kostutettuina, jolloin niiden pölyämisominaisuudet ovat huomattavasti heikommat. Pölyämistä voi tapahtua lähinnä kuivan täytön pinnasta, mikäli täyttö on löyhä. Tarvittaessa kostutusvettä otetaan ensisijaisesti tasausaltaasta. Kaatopaikka alueen länsipuolella olevaa yhtiön kalliolouhosta voidaan tarvittaessa käyttää veden varastosäiliönä. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tuhkakuormien kuljetuksesta liikennereitin varrelle sekä siirtämisestä läjitysalueella. Lastaus ja purkupaikan iskuäänien sekä ajoneuvojen kuormauksen aiheuttaman kolinan ääntaso 5 m:n päässä voi ylittää 100 db. Lastaus ja purkupaikka on pistemäinen äänilähde, jonka melutaso laskee 6 db (A) etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällöin avoimessa maastossa 500 m:n päässä lastauksesta aiheutuvat hetkelliset huiput ylittävät 60 db ilman suojaustoimenpiteitä. Maansiirto ja työmaakoneiden äänitaso koneiden vieressä on noin 85 db (A). Avoimessa maastossa tehtyjen kokeiden mukaan etäisyydellä 250 m työkoneiden melutaso putoaa 52 db (A). Puusto vaimentaa melua noin 10 db. Tärinää ei alueen toiminta rakennusaikaista louhintaa lukuun ottamatta aiheuta.
9 Toimintaan liittyvät riskit Toiminnan luonne ja alueelle sijoitettava materiaali huomioon ottaen alueella esiintyvät, onnettomuuksiin rinnastettavat poikkeustilanteet voivat olla käytännössä tulipalot ja sortumat. Tulipalot alueella ovat mahdollisesti maastopaloja. Tuhka itsessään on palamaton materiaali. Sortumien syntyminen ehkäistään välttämällä 1:3 ylittäviä kaltevuuksia täyttöluiskissa ja tuhkaa pois kaivettaessa välttämällä kauan aikaa avoinna olevia 5 m korkuisia kaivurintauksia. Käytettävissä oleva alan asiantuntemus Hakijalla on oman organisaationsa puitteissa sekä teknisen koulutuksen että ympäristönsuojelukoulutuksen saanutta henkilökuntaa. Lisäksi yhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada PVO konsernin sisäistä asiantuntija apua ja hankkia ulkopuolista asiantuntija apua. HOITO JA TARKKAILU Aluetta valvotaan päivittäin alueen hoidosta vastaavan urakoitsijan ja tuhkaa alueelle tuovien kuljettajien toimesta. Sijoitusalueen jälkihoito tulee käsittämään ympäristönsuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkkailun sekä ympäristövaikutusten tarkkailun. Viimeisteltyjen täyttöalueiden täytön painumista seurataan vuosittain silmämääräisesti. Tarkkailussa kiinnitetään huomiota siihen, ettei jätetäytön pintaan pääse muodostumaan vettä kerääviä painanteita, ja etteivät painumat pääse rikkomaan täytön pintarakenteita. Tuhkan sijoitusalueella muodostuvan veden määrää tarkkaillaan tasausaltaan mittakaivoon asennettavalla mittapadolla. Vesien laatua tarkkaillaan neljästä pisteestä kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Alueelta purettavan veden määrää ja sähkönjohtavuutta seurataan toiminnan alussa mittapadolta kerran päivässä ylivirtaamakausilla (aukiolopäivinä) ja muina aikoina kerran viikossa. Näytteenottoajankohdat ovat kevään ylivirtaamakaudella huhtitoukokuussa ja syksyn ylivirtaamakaudella syys lokakuussa. Tarkkailupisteitä ovat: Mittakaivo, kuvaa ojaan purettavan veden laatua. Oja 1, Iso Keruksen valtaoja noin 200 metriä ennen tuhkan sijoitusaluetta. Piste kuvaa veden laatua ennen tuhkan sijoitusaluetta, ns. taustapiste. Oja 2, Iso Keruksen valtaoja tuhkan sijoitusalueen jälkeen metsäautotien kohdalla. Piste kuvaa purettavien vesien vaikutusta valtaojassa. Oja 3, Tuomiluoma valtatien 19 kohdalla. Piste kuvaa sijoitusalueen vaikutusta kauempana alavirrassa. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottoajankohdat ovat samat kuin pintavesillä. Tuhkatäytteen sisäisen vedenpinnan korkeutta ryhdytään seuraamaan kun täyttöpaksuus on 5 metriä. Tällöin täyttöön asennetaan teräksiset halkaisijaltaan 50 mm siiviläputket, joita jatketaan täytön kohoamisen mukaan. Tarkkailuputkia asennetaan keskimäärin 1 kpl /ha. Vedenpinnan korkeus putkissa mitataan muun pinta ja pohjavesien tarkkailun yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Painumatarkkailua suoritetaan tuhkan sijoitusalueella tarvittaessa täytön tason noustessa.
10 Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti ja kopio yhteenvetoraportista toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristöviranomaiselle. Vuosiraportin yhteydessä tehdään tarvittaessa muutosehdotukset tarkkailuohjelmaan. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Vaskiluodon Voima Oy:n Kerusnevan sivutuotteiden sijoitusalue edustaa hakemuksen mukaan käsittelytekniikaltaan ja ympäristönsuojelurakenteiltaan asianmukaista, valtakunnallisesti asetetut tavoitteet sekä kansainväliset sitoumukset täyttävää jätehuoltoratkaisua, jossa sekä tuhkan käsittelytekniikassa että käsittelyssä aiheutuvien ympäristöpäästöjen torjunnassa sovelletaan ns. parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan periaatetta. Tuhka pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Vain se osa tuhkasta, jota ei saada toimitettua muualle käytettäväksi, sijoitetaan alueelle. Alueen sijoituspaikka on valittu siten, että laitoksen ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pienet. Hallitsemattomat päästöt maaperään ja pohjaveteen ehkäistään hakijan mukaan käyttäen toimiviksi todettuja tuhkatiivisterakenteita sekä suotovesimäärää pienentävää täyttötekniikkaa. Hallitsemattomat päästöt pinta ja pohjavesiin ehkäistään keräämällä suotovedet yhteen. VAKUUDET Vaskiluodon Voima Oy esittää, että vakuudeksi hyväksytään yhtiön omistajien Pohjolan Voima Oy:n ja Etelä Pohjanmaan Voima Oy:n omavelkainen takaus tai vaihtoehtoisesti yhtiö tulee asettamaan sijoitusalueen jätehuollon, käytöstä poistamisen ja jälkihoidon järjestämiseksi vakuutena pankki tai vakuutuslaitoksen omavelkaisen takauksen. Asetettavan vakuuden suuruudeksi hakija esittää 300 000. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Vaskiluodon Voima Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle tuotu tuhka tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle ovat hakemuksen mukaan olemassa. Luvan hakija esittää, että erillistä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei aseteta. Perusteluna on, että esitetty YSL 42 :n mukainen vakuus kattaa määrältään myös ne ennallistamistoimet, joihin lupapäätöksen mahdollinen kumoaminen tai muuttaminen aiheuttaisi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 18.4. 17.5.2005 sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Ilkka. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien ympäristönsuojelusihteereillä. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
Muistutukset ja mielipiteet 11 AA ei hyväksy suunniteltuja toimia ja katsoo, että näin mittavasta asiasta on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kirjeessä kerrotaan mm. Tuomiluoman historiasta, Tuomiluoman keskiosan kunnostushankkeista ja Laskunmäen jätekeskuksesta. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanhallitusten sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että ympäristölupaa hankkeelle ei tulisi myöntää, koska hankeen haitalliset ympäristövaikutukset niin suotovesien kuin pölynkin osalta kohdistuvat pääasiassa Ilmajoen kunnan alueelle ja että toiminnasta aiheutuvia, ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja haittoja ei voida riittävästi estää. Kaatopaikan ympäristövaikutukset kohdistuvat erityisesti Tuomiluomaan ja edelleen Kyrönjoen vesistöön. Kyseisten vesistöjen vesi on erittäin ravinteikasta ja vesistöjä kuormittavat hajakuormitus kuin pistemäiset päästölähteetkin. Tuhkan loppusijoitusalueesta aiheutuu haittaa ympäristöön leviävästä tuhkapölystä, jonka vaikutukset yhdessä turvetuotannon ja siitä aiheutuvan pölyämisen kanssa voivat muodostua merkittäviksi ja alueen muuta maankäyttöä rajoittaviksi. Pölyäminen haittaa myös alueen virkistyskäyttöä ja vähentää alueen virkistyskäyttöarvoa pysyvästi. Sijoituspaikan kaakkoispuolelle olevat Iso Kerus ja Iisakkinevat on Ilmajoella luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi suojeluarvoisiksi kohteiksi ja ko. suot ovat vielä luonnontilaisia. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tulee alueelle sijoitettavien tuhkan haittaainepitoisuudet olla selvillä ennen loppusijoitusta tai hyötykäyttöä alueen rakenteissa. Pitoisuudet eivät saa minkään haitta aineen osalta ylittää saastuneelle maalle asetettuja rajaarvoja. Tuhkan pölyäminen kuljetuksen aikana tulee estää sekä tuhkia loppusijoitettaessa. Pölyn leviämistä ympäristöön tulee tarkkailla mittauksin. Kaatopaikan pohja ja pintarakenteisiin käytettävän materiaalin tulee täyttää valtioneuvoston päätöksessä (861/97) kaatopaikkarakenteille asetetut tiiveysvaatimukset. Mikäli tuhkaa hyödynnetään kaatopaikka alueen tierakenteissa, tulee päällysteen olla heikosti vettä läpäisevää. Suotovesien määrän vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota huolehtimalla täytön tiiveydestä ja peittämällä täytöt pintarakenteilla mahdollisimman nopeasti täytön valmistuttua. Hakijan tulee varautua suotovesien tehostettuun puhdistukseen, mikäli haittaainepitoisuudet ylittävä ympäristöluvassa asetetut päästörajat. Valumavesien ja pohjaveden tarkkailusta tulee laatia tarkkailuohjelma. Ympäristöluvassa edellytettävien tarkkailujen osalta tulokset tulee toimittaa tiedoksi Ilmajoen ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunta ei puolla hakijan esittämää lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta on esittänyt, että rakenteisiin käytettävien jätemateriaalien laatu ja soveltuvuus on varmistettava ennen luvan myöntämistä. Alueelta valuvia suotovesiä on tarkkailtava ja niiden mahdollisten epäpuhtauksien käsittelyyn on varauduttava. Täyttövaiheessa on huolehdittava erityisesti tuhkan pölyämisen estämisestä. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena.
12 Jalasjärven kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta esitettyihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin, joista esitetään mm. seuraavaa: Lupahakemuksessa kuvatun toiminnan vaikutusalueella ei ole luonto tai virkistyskäyttöarvoltaan merkittäviä kohteita eivätkä toiminnan vaikutukset ulotu Iso Kerukseen tai Iisakinnevalle. Iso Kerusnevan alue on hakijan hallussa ja alueelta on vuodesta 2004 alkaen tuotettu polttoturvetta Seinäjoen voimalaitokselle. Turvetuotantoalueen laajuus on 120 hehtaaria ja sille on vesilain mukainen lupa. Turvetuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka sijainnin ja rakenteen on Länsi Suomen ympäristökeskus hyväksynyt. Toiminnan pölyvaikutukset ulottuvat vain noin 200 metrin etäisyydelle. Pölyvaikutukset eivät aiheuta terveyshaittaa. Naapurit tai muut ihmiset eivät altistu pölylle eikä esimerkiksi hengitettävien hiukkasten mittaamiselle ole tarvetta. Tuhkakuormat peitetään kuljetusten aikana. Tuhka tai suotovedet eivät vaikuta terveyteen, sillä ne eivät sillä ravinteita tai suolistoperäisiä bakteereja. Uimaveden laatu on ainoa terveysperusteinen mittari, koska Tuomiluoman epähygieenistä vettä ei juoda eikä käytetä juomaveden valmistukseen. Suotovedet eivät vaikuta veden hygieeniseen tilaan eivätkä niiden vähäiset metallimäärät edes bioakkumuloidu ympäristöön. Saastuneille maa ainekselle annetut raja arvot sekä tuhkan kaatopaikkakelpoisuuden määrittäminen ovat kaksi eri asiaa. Kaatopaikkakelpoisuustesteistä voidaan määrätä ympäristönsuojelulain 45 ja 46 :n sekä neuvoston päätöksen 2003/33/EY nojalla. Aloittamisluvan myöntämiselle ei ole estettä. Aloittamisluvan ehdollisen ennelleen saattamisvelvollisuus liittyy vain tämän käsittely ja hyödyntämistoiminnan aiheuttamiin päästöihin (mm. suotovedet, pöly). Päästöt eivät aiheuta peruuttamattomia muutoksia ympäristössä, kun toiminnan vaikutukset muutenkin ovat lähes olemattomia. Hakija asettaa ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun hyväksyttävän vakuuden päätöksen muuttamisen tai kumoamisen varalta. Hakija täsmentää vastineessaan vakuuden laatua ja ilmoittaa, että tulee asettamaan toiminnalleen ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän vakuuden, mikä tullaan antamaan pankki tai vakuutuslaitoksen omavelkaisena takauksena. Hakija on hakenut lupaa loppusijoittaa tuhkaa 49 000 tonnia vuodessa ja kaatopaikka on mitoitettu tälle määrälle. Pidemmällä aikavälillä laskettuna alueelle sijoitetaan tuhkaa keskimäärin selvästi alle maksimimäärän. Harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen. Tarkastukset ja neuvottelut Kerusnevalle on tehty tarkastuskäynti 7.6.2005. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
13 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kerusnevan tuhkakaatopaikalle tuhkien loppusijoitukseen ja välivarastointiin sekä valuma ja suotovesien johtamiseen valta ojaan tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksessa osoitettuun paikkaan (Asemapiirros, muutos 14.6.2005 nro S 0373) jäljempänä olevin lupamääräyksin. Ympäristökeskus ei ole hyväksynyt hakijan esitystä kaatopaikan pohjarakenteeksi. Hakijan esitystä kaatopaikan pintarakenteen tekemisestä siten, että tiivistyskerrosta ei rakenneta ei ole hyväksytty. Kaatopaikan pintarakenteen pintaa/kasvukerroksessa ei ole hyväksytty tehtäväksi komposti tuhkan seoksesta (1:3). Tasausaltaan alapuolisissa rakenteissa ei saa käyttää tuhkia. Kaatopaikka alueen tiestön rakennekerroksissa ja kaatopaikan pohjarakenteen liikennöintikerroksessa voidaan hyödyntää turpeen ja kivihiilen polton lento ja pohjatuhkia sekä pintarakenteen pinta/kasvu ja kuivatuskerroksessa voidaan käyttää teollisuuden jätteitä jäljempänä ilmenevin lupamääräyksin. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 ) Toiminnan sijainti Kerusnevan tuhkakaatopaikka sijaitsee Ilmajoen kunnan Röyskölan kylän tiloille RN:o 5:396 ja 5:435. Varsinaista kaatopaikka aluetta ympäröi suoja alue. Toimintaa kuvaavat tiedot Kaatopaikalle tulee voimalaitosten ja lämpökeskusten tuhkajätteille loppusijoitusalueet, jotka rakennetaan vaiheittain sekä kaatopaikkavesien tasausallas ja kaatopaikkatoiminnan vaatimat huoltoalue. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Länsi Suomen ympäristökeskus ei myönnä lupaa toiminnan aloittamiseen ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (Ympäristönsuojelulaki 101 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin AA:n vaatimusta harkinnanvaraisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole otettu huomioon. YVA raja on muun kuin ongelmajätteen ja yhdyskuntajätteen kaatopaikalla 50 000 tonnia jätteitä vuodessa. Kaatopaikalle vastaanotettavan jätteen määrä on YVA rajaa pienempi. Lupaviranomainen katsoo, että ei ole mitään erityisiä perusteita harkinnanvaraiseen YVA menettelyyn. Kerusnevan kaatopaikan alue on pieni ja kaatopaikan sijainti on syrjäinen. Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen lausunnon perustelut, että ympäristölupaa ei tule myöntää: Kerusnevan tuhkakaatopaikan pinta ala on pieni ja kaatopaikka alueelta tulevien suotovesien määrä on vähäinen. Ympäristökeskus katsoo, että kaatopaikka alueen suotovesillä ei ole vaikutusta Tuomiluoman saati Kyrönjoen veden laatuun. Kaatopaikka alueella tehtävät työt eivät vaikuta kaatopaikka alueen ympäristössä olevien luonnontilaisten soiden luonnontilaan.
Kaatopaikka alue ei ole virkistysalue. Toiminnan harjoittajan tulee asianmukaisesti estää ulkopuolisten pääsy kaatopaikka alueelle. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupahakemuksen tulee sisältää esitys tarkkailuksi ja lupapäätöksessä hyväksytään tarkkailu. Tarkkailusta on annettu asianmukaiset lupamääräykset. Ympäristökeskus on tutkinut seuraavat annetuissa lausunnoissa olleet vaatimukset ja ottanut ne päätöksessään huomioon: Pölyn leviämisen estämisestä ja pölypäästöjen mittaamisesta on annettu lupamääräyksiä (määräykset 4, 5, 21). Kaatopaikan pohja ja pintarakenteiden rakentamisesta sekä edellytyksistä käyttää jätteitä kaatopaikan rakenteissa on annettu määräyksiä (8. 9, 11, 12). Kaatopaikan tarkkailu on lupamääräyksessä 20. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. 14 LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan luokitus, jätteiden laatu ja määrä 1. Kivihiilivoimalaitoksen lento ja pohjatuhkan varasto ja loppusijoituspaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saadaan sijoittaa Vaskiluodon Voima Oy:n tuhkajätteitä siltä osin kuin niitä ei ole voitu ohjata hyötykäyttöön sekä muiden, pienempien lämpökeskusten tämän päätöksen mukaisia tuhkajätteitä. Kaatopaikalle voidaan loppusijoittaa pohjatuhkaa (ympäristöministeriön päätöksen (1129/01) mukainen jätekoodi 10 01 01), hiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02), turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 03) sekä kivihiilen polton ja rikinpoistojätteen seosta (10 01 02) enintään 49 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikan täytön tilavuus on yhteensä enintään 1,07 miljoonaa m 3 (rtr). Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta siten kuin siitä erikseen säädetään. (YsL 45, YsA 20, VNp kaatopaikoista) Ylijäämämaiden sijoitusalue 2. Kaatopaikka alueelta saatavia pinta, massanvaihto ja ojamaita (jätekoodi 17 05 04) varastoidaan rakentamattomalla kaatopaikka alueella ennen maamassojen ottamista hyötykäyttöön. Varastoitaessa maa aineksia yli kolme vuotta ennen niiden ottamista hyötykäyttöön, varastointialueet ovat pysyvän jätteen kaatopaikkoja. Maa ainekset tulee läjittää siten, että luiskien kaltevuus ei ylitä 1:3. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JA 3 VNp kaatopaikoista) Tuhkien vastaanotto kaatopaikalle 3. Kaatopaikan pohjarakenteet rakennetaan vaiheittain. Täyttöjen sortumat ja routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen tulee estää. Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksiin käytetään sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 8 )
4. Jätteiden lastauksessa ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, ettei pölyämistä tapahdu. Kaatopaikalla tulee olla sulan maan aikana käytettävissä tuhkien kastelujärjestelmä jätetäytön kastelemiseen sekä käytettävissä riittävästi kasteluvettä. Mikäli kastelu ei riittävästi estä tuhkan pölyämistä tulee täyttöalueiden peittämiseen käyttää mineraalimaata. Tuhkien varastointi kasalla on kielletty. Alueen sisäiset tiet on pidettävä puhtaina. Tuhkien ja pölyn leviäminen kuljetuskaluston mukana alueelta on estettävä. Avoinna olevan tuhkatäytön pinta ala tulee pitää niin pienenä kuin se työteknisesti on mahdollista. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle tulee toteuttaa siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 7 ) 5. Jätteet sijoitetaan kostutettuina erillisen suunnitelman mukaan. Jätetäyttö tehdään korkeintaan 0,7 metrin kerrosvahvuuksilla ja tiivistetään säännöllisesti. Läjitysalueet tulee tehdä lopulliseen luiskakaltevuuteen ja luiskat on esipeitettävä mineraalimaalla. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 8 ) 6. Kaatopaikan pitäjän tulee olla selvillä vastaanotettavien ja hyötykäyttöön ohjattavien jätteiden laaduista ja määristä. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, 51, JA 8 ) 7. Jätteiden vastaanotto, tasoitus ja tiivistys tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu melueikä pölyhaittaa. Jätteiden kuljetus kaatopaikka alueella ja jätteiden tiivistys ja alueella tehtävät työt tulee suorittaa kello 7 22. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, 19, JA 8 ) Kaatopaikan rakenteet 8. Maaperässä olevan veden kapillaarisen nousun estämiseksi pohjamaan päälle rakennetaan tarvittaessa vähintään 10 cm:n louhekerros tai vastaava. Pohjamaan ja rakennettavan tiivistyskerroksen väliin asennetaan tarvittaessa suodatinkangas tai vastaava ja näiden päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden ja paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset K 1,0 x 10 9 m/s; paksuus > 1 m. Kaatopaikkaveden keräämiseksi on tiivistyskerroksen päälle lisäksi asennettava kaatopaikan tiivistämiseen tarkoitettu keinotekoinen eriste. Keinotekoisena eristemateriaalina voi olla muovi (vähintään 2 mm:n HDPE kalvo hitsatuin saumoin tai vastaava muovi) tai eristeasfaltti, jonka tyhjätila on < 3 %. Muovikalvon päälle on asennettava suojakerros tai suojakangas. Tiivistyskerroksen tiivistysvaatimuksena on vähintään 95 % standardi Proctor kokeen tai vaihtoehtoisesti vähintään 90 % parannetun Proctor kokeen maksimikuivatilavuuspainosta. Suojakerroksen tai suojakankaan päälle tai eristeasfaltin päälle tulee asentaa kuivatuskerros (salaojakerros), jonka paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla K > 1 x 10 3 m/s. Kuivatuskerrokseen asennetaan salaojat ja kertyvä kaatopaikkavesi johdetaan tasausaltaisiin. Kuivatuskerroksen tukkeutuminen on estettävä kuivatuskerroksen ja jätteen väliin sijoitettavalla suodatinkankaalla. Tämän päälle tulee liikennöintikerros 0,30 metriä. Liikennöintikerros voidaan rakentaa tuhkasta. (YsL 3, 7, 8, 43, 45, YsA 19, 20, 37, JL 6, JA 8, VNp kaatopaikoista) 15
9. Kaatopaikan pintarakenteet rakennetaan vaiheittain. Pintarakenteen pinta/kasvu ja kuivatuskerroksissa voidaan käyttää teollisuuden jätteitä, jos tutkimustulokset osoittavat jätteen täyttävän pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävää jätettä koskevat raja arvot ja jätteet ovat muilta ominaisuuksiltaan soveltuvia käyttökohteeseen. Rakennettavassa pintarakenteessa on seuraavat rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lueteltuina: tiivistyskerros vähintään 0,5 metriä, kuivatuskerros yli 0,5 metriä ja pinta/kasvukerros yli 1 metri. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden ja paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset K 1,0 x 10 9 m/s; paksuus > 1 metrin ja kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla K > 1 x 10 3 m/s. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 8, VNp kaatopaikoista) 10. Kaatopaikan korkeus pintarakenteineen on enintään + 118,5 metriä meren pinnasta. Kaatopaikan luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ja täyttöalueiden päällä kaltevuus on 1:20 tai suurempi. (YsL 43, 45, 55, YsA 19, 20, VNp kaatopaikoista, JA 8 ) 11. Kaatopaikka alueen tasausaltaalle johtavien teiden ja huoltokentän rakennekerroksissa voidaan käyttää lento ja pohjatuhkia korvaamaan luonnonmaa aineksia. Korvattavan kerroksen paksuus saa kuitenkin olla enintään 700 mm. Tuhkakerroksen etäisyys pohjavedenpintaan tulee olla vähintään 700 mm. Kaatopaikka alueen sisäiset tiet ja huoltokenttä tulee viipymättä päällystää asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai muulla materiaalilla, jolla saavutetaan vastaava suojaustaso. Suojauksen kuntoa on seurattava ja se on tarvittaessa korjattava. (YsL 43, 45, 55, YsA 19, 20 ) 12. Tierakenteissa korvattavien kerrosten rakentamiseen hyväksytään käytettäväksi lentotuhkia (jätekoodit 10 01 02, 10 01 03) ja pohjatuhkia (jätekoodi 10 01 01), joiden pitoisuudet ja liukoisuudet alittavat seuraavat arvot: Aine Raja arvo, mg/kg Pitoisuus Liukoisuus (L/S 10), päällystetty rakenne Antimoni (Sb) 0,18 Arseeni (As) 50 1,5 Barium (Ba) 3 000 60 Kadmium (Cd) 15 0,04 Kromi (Cr) 400 3,0 Kupari (Cu) 400 6 Elohopea (Hg) 0,01 Lyijy (Pb) 300 1,5 Molybdeeni (Mo) 50 5 Nikkeli (Ni) 1,2 Seleeni (Se) 0,5 Vanadiini (V) 400 3 Sinkki (Zn) 1 500 12 Fluoridi (F) 50 Sulfaatti (SO 2 4 ) 6 000 Kloridi (Cl) 2 400 Tuhkien haitta ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee olla selvillä ennen hyötykäyttöä. Näytteenotto on tehtävä edustavasti. Tuhkien sisältämät ja niistä liukenevat haitalliset aineet on määritettävä ensisijaisesti standardoituja ja toissijaisesti muita määritysherkkyy 16
deltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan riittäviksi todettuja menetelmiä käyttäen. Rakentamisen alussa tulee tuhkasta selvittää tuhkien geotekniset ominaisuudet (rakeisuus, palamattoman aineksen määrä, optimivesipitoisuus, maksimikuivatilavuuspaino, routivuus, lämmönjohtavuus ja vedenläpäisevyys) rakentamisen alussa ja aina tuhkan laadun muuttuessa. (YsL 43, 45, 46, 55, YsA 19, 20, JL 6, JA 8, VNp kaatopaikoista) Vesien hallinta ja käsittely 13. Kaatopaikka alueen ulkopuolisten, likaantumattomien vesien pääsy alueelle estetään niskaojituksin. Kaatopaikkaa on hoidettava siten, että suoto ja valumavesien määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä. Puhdas lumi tulee poistaa keväisin, ennen sulamiskauden alkua täyttöalueilta ja muilta vesienkäsittelyjärjestelmään liitetyiltä alueilta täyttöalueiden ulkopuolelle. (YsL 6, 43, 46, YsA 19, VNp kaatopaikoista) 14. Kaatopaikkavedet ja pintavedet johdetaan vähintään 4000 m 3 tasausaltaaseen, hiekkasuodatuksen sekä säätö ja mittakaivon kautta ojaan. Tasausaltaan jälkeiseen mittakaivoihin tulee jatkuvatoimisen virtaama ja sähkönjohtavuuden mittari. Mittari tulee kalibroida ja huoltaa säännöllisesti. Kaatopaikkavesien tasausaltaat on rakennettava vesitiiviiksi esimerkiksi eristeasfaltilla, jonka tyhjätila on alle 3 % tai vastaavalla rakenteella. Tasausaltaiden rakennetta on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut vauriot on korjattava välittömästi. Allastilavuuksia on lisättävä, jos osoittautuu, että normaalissa ylivirtaamatilanteessa allastilavuudet eivät ole riittäviä. Tasausaltaisiin kertyvän kiintoaineen määriä on seurattava ja kiintoaineet on poistettava säännöllisesti. Hiekkasuodatusten toimivuutta on seurattava ja rakenteet on pidettävä kunnossa. Ympäristökeskus voi vaikutusten tarkkailun perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 55 :ssä säädetään. Pintarakenteen rakentamisen jälkeen sen päältä tulevat puhtaat vedet on johdettava tasausaltaan ohi. (YsL 43, 45, 55, YsA 19, 20, JL 6, JA 8, VNp kaatopaikoista) 15. Valtaojaa purkupisteen jälkeen ei ole pidettävä viemärinä. (YsL 48 ) Rakentaminen ja laadunvalvonta 16. Lopulliset pinta ja pohjarakenteiden rakennussuunnitelmat tulee esittää ympäristökeskukselle vähintään 6 kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Samoin pintarakenteissa käytettävien teollisuuden jätteiden kelpoisuustestausten tulokset. Tasausaltaan rakentamisesta tulee esittää suotopenkereestä sekä altaan pohjan rakenteista tarkepiirustukset. Samalla tulee esittää maanrakennustöiden aikaisten kiintoainepäästöjen vähentämisja tarkkailusuunnitelma. Ympäristökeskukselta tulee pyytää lopputarkastus ennen kuin kaatopaikka tai sen osa otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä. (YsL 43, 45, 46, YsA 19, 20, JA 8, VNp kaatopaikoista) 17. Kaatopaikan rakentamista varten on nimettävä riittävän asiantunteva henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että rakennustyöt toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja tämän lupapäätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Valvonnasta vastaavan henki 17