PÄÄTÖS. KSU 2004 Y 29/111 Telefaksi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh Dnro KSU 2004 Y 29/111 Telefaksi ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisesta ympäristöluvan täydentämisestä Korkeimman hallinto oikeuden päätöksen mukaisesti. Asia koskee Jämsässä sijaitsevalta Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueelta kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavien vesien päästöraja arvoja sekä tarkkailua koskevien lupamääräysten muuttamista. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Seppolantie 10 (käyntiosoite Esankatu 6) Jämsä puh. (014) fax. (014) LY tunnus LAITOS JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Lupahakemuksen kohteena oleva jätteenkäsittelyalue sijaitsee Jämsän kaupungissa Yijälän kylässä Jämsä Juokslahti tien varressa noin kahdeksan kilometriä Jämsän keskustasta koilliseen kiinteistöillä Metsä Kivelä (RN:o 1:79), Peräläntaka (RN:o 1:153) ja Takametsä (RN:o 1:74). Kiinteistöt omistaa Jämsän kaupunki, joka on vuokrannut alueet jätehuoltoyhtiölle. Alueiden yhteispinta ala on nykyisin 22,4 ha. Hakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Keski Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jonka Korkein hallinto oikeus on pääosin pysyttänyt, mutta määrännyt toiminnanharjoittajan toimittamaan hakemuksen päästöraja arvojen asettamiseksi jätteenkäsittelyalueelta pois johdettaville vesille. Jämsän kaupungin vesihuoltolaitos ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy ovat tehneet sopimuksen jätekäsittelyalueelta kerättävien suotovesien johtamisesta kunnalliseen viemäriverkostoon. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

2 LAITOKSEN TOIMINTA 2/9 Metsä Kivelän kaatopaikka on perustettu vuonna 1976 yhdyskuntajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikka oli suljettuna ja esipeitettynä vuosina , jonka jälkeen toiminta alueella jatkui. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee kalliokohoumalla, joka rajoittuu pohjoispuolelta suoalueeseen ja länsipuolelta pieneen vanhaan soramonttuun. Kallioalue muodostaa vedenjakajan, jolta pintavedet valuvat pohjoiseen suoalueelle ja etelään tietä kohti. Molempiin suuntiin valuvat pintavedet kerääntyvät pieniin notkelmiin valuen useaa reittiä pois kaatopaikka alueelta. Alue kuuluu Päijänteen Patalahteen laskevan ojan valuma alueeseen, pohjavesien virtaussuunta noudattelee pintavesien valumasuuntia. Jätteenkäsittelyalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat kallioalueiden välisiin pieniin ruhjevyöhykkeisiin tai suotautuvat pintavesiin ruhjevyöhykkeillä sijaitsevien suoalueiden reunoilla. Yleistä Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueelle otetaan loppusijoitettavaksi vuosittain noin tonnia pääasiassa yhdyskuntajätettä. Jonkin verran otetaan vastaan myös tavanomaista teollisuusjätettä sekä rakennustoiminnan jätettä. Jätteitä tulee loppusijoitettavaksi tällä hetkellä Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueilta sekä Keuruulta, Multialta ja Kangasniemeltä. Marraskuun 2007 alussa siirryttiin käyttämään vuonna 2003 valmistunutta uutta täyttöaluetta, jonka pohjarakenteet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimukset. Vanhan täyttöalueen pintasulkurakentaminen on käynnistynyt. Loppusijoituksen ohella nykyinen ympäristölupa mahdollistaa hyötyjakeiden ja ongelmajätteiden pienerien vastaanoton ja välivarastoinnin alueella, pienjäte erien vastaanoton, öljyisten maiden vastaanoton ja käsittelyn sekä uuden öljyisten maiden vastaanotto ja käsittelyalueen rakentamisen. Suotovedet ja niiden käsittely Tällä hetkellä jätteenkäsittelyalueen valuma ja suotovedet kerätään yhteen tasausaltaaseen ja johdetaan siitä kunnalliseen viemäriverkostoon. Matkaa jätevedenpuhdistamolle on 12,5 kilometriä. Hakija on tarkkaillut alueen vesiä jo ennen nykyisen ympäristöluvan antamista, tarkkailua on laajennettu luvassa. Rajaarvojen asettamista varten suotovedestä (tasausallas) otettiin useita näytteitä ns. tehotarkkailujaksolla hakemuksen käsittelyn aikana. Viemäriin liittyminen tapahtui jakson loppupuolella, jonka jälkeen veden analyysitulosten pitoisuuksissa on havaittavissa laskua. Taulukossa 1 on esitettynä suotovedestä otettujen näytteiden analyysien keskiarvopitoisuuksia. Taulukko 1. Metsä Kivelän tasausaltaasta otettujen vesinäytteiden keskiarvopitoisuuksia Analyysi Keskiarvo 2004 Keskiarvo 2006 Keskiarvo Tehotarkkailujaksolla COD Cr (mg/l) BOD 7 ATU (mg/l) 1543 Kiintoaine (mg/l) Kok N (mg/l) NH 4 N (mg/l) Kok P (mg/l) 0,1 0,6 0,3 HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI Syyt hakemuksen jättämiselle Korkein hallinto oikeus on edellyttänyt, että toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus alueelta poisjohdettavien vesien päästöraja arvojen asettamiseksi. Va

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 3/9 litusprosessin aikana laitoksen toimintaympäristö on muuttunut siten, että toiminnanharjoittaja on tehnyt päätöksen kunnalliseen viemäriverkostoon liittymiseksi. Viemärilinja valmistui kesällä 2007 ja jätteenkäsittelyalueen suotovesiä alettiin johtaa kunnalliseen viemäriverkostoon syksyllä Hakemus ja sen perustelut Jämsän Seudun Jätehuolto Oy päätti 2006 valmistuneeseen ulkopuolisen tahon laatimaan selvitykseen perustuen liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueella muodostuvat suotovedet lisäävät Jämsän Jämsänkosken yhteispuhdistamolla käsiteltävien jätevesien kokonaismäärää vajaan 1 %:n. Koekäytössä ollut oma zeoliittipuhdistamo ei ollut toiminut toivotulla tavalla, sillä alueen vesille tyypillisen korkea rauta ja mangaanipitoisuus aiheutti puhdistamon suodattimien tukkeutumista. Hakemuksessa on esitetty, että haitallisille aineille asetettaisiin samat päästöraja arvot kuin sopimuksessa vesihuoltolaitoksen kanssa. Sen sijaan typelle, fosforille, kemialliselle (COD) ja biologiselle (BOD 7 ) hapenkulutukselle ei esitetä raja arvoja, koska jätteenkäsittelyalueen vesien osuus jätevedenpuhdistamolla käsiteltävistä vesistä on hyvin pieni eikä vesien ravinnepitoisuus tai hapenkulutus vaikuta merkittävästi puhdistamoprosessin toimintaan tai puhdistustulokseen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jämsän kaupungin ilmoitustaululla ja Keski Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeellä nro KSU 2004 Y 29/121, Tarkastukset, neuvottelut ja lupahakemuksen täydennykset Lausunnot Hakemukseen liittyen on keskusteltu puhelimitse sekä neuvoteltu Muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Keväällä 2007 päätettiin käynnistää tehotarkkailun jätteenkäsittelyalueen suotovesien pitoisuuksien selvittämiseksi, koska pitoisuudet olivat vaihdelleet eri näyttenottokertojen välillä. Tehotarkkailun suoritettiin kesän syksyn 2007 aikana ottamalla säännöllisesti näytteitä tasausaltaasta. Hakemusta on täydennetty hakijan ja Jämsän kaupungin vesihuoltolaitoksen välisellä lopullisella sopimuksella sekä ja tehotarkkailun tuloksilla. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Jämsän kaupunginhallitus, ympäristölautakunta sekä vesihuoltolaitos Jämsänkosken kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Kuhmoisten kunnanhallitus ja rakennuslautakunta Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

4 4/9 Jämsän kaupungin ympäristölautakunta on , 37 esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikkavedet on kerättävä ja puhdistettava tehokkaasti kaatopaikalla tai johdettava muualle puhdistettavaksi. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n teettämän selvityksen mukaan suositellaan Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueen suotovesien johtamista käsieltäväksi Jämsän kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Hakija on esittänyt raja arvot seuraaville haitallisille aineille: ph, mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, nikkeli, sinkki, lyijy ja elohopea. Typelle, fosforille, COD:lle ja BOD 7 :lle ei esitetä rajaarvoja. Raja arvojen määräämistä typelle, COD:lle ja BOD 7 :lle tulisi kuitenkin vielä harkita, jotta varmistutaan siitä, etteivät suotovedet vaikuta jätevedenpuhdistamon prosessin toimivuuteen tai puhdistustulokseen. Muuta huomautettavaa lautakunnalla ei ole. Jämsän kaupunginhallitus on 23.4, 128 päättänyt antaa ympäristölautakunnan päätöksen mukaisen lausunnon. Jämsän kaupungin vesihuoltolaitoksen lausunnossa todetaan seuraavaa: Vesihuoltolaitos ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueen suotovesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon ja puhdistamisesta Jämsän Jämsänkosken yhteispuhdistamolla. Sopimuksen mukaan haitallisten aineiden enimmäispitoisuudent ovat samat kuin ympäristölupahakemuksessa. Lisäksi vesihuoltolaitos ja hakija ovat allekirjoittaneet sopimuksen Haapajoki Metsä Kivelä välille rakennettavasta vesihuoltolinjasta, jossa on sovittu rakentamisen toteutuksesta ja kustannusten jaosta. Mikäli ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti, ei vesihuoltolaitoksella ole asiassa huomautettavaa. Jämsänkosken kaupungin ympäristölautakunta on , 23 todennut, että sillä ei ole asiassa erityistä huomautettavaa. Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta on , 22 esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet viemäriinliittymiskohdassa ennen vesihuoltolaitoksen viemäriä saavat olla korkeintaan esitetyn suuruiset. Tämän lisäksi tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Jätevedenpuhdistamolle menevästä jätevesimäärästä ja päästöistä tulee raportoida ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Kuhmoisten kunnanhallitus on 26.3, 92 päättänyt antaa rakennuslautakunnan päätöksen mukaisen lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä asiassa ei esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine VIRANOMAISEN RATKAISU Lupaviranomainen on kirjeellään ,KSU 2004 Y 29/121 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneisiin asiakirjoihin ja tulla kuulluksi. Hakija ei ole esittänyt erillistä vastinetta.

5 Ratkaisu Keski Suomen ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöksen KSU 2004 Y 29/121, lupamääräykset 8.2 ja 11.1 kuulumaan seuraavasti: 5/9 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueen vesijärjestelyt ja vesien käsittely 8.2. Kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavan suotoveden tavoitteelliset enimmäispitoisuudet ovat kokonaisfosforille (tot P) 1 mg/l, kiintoaineelle 200 mg/l ja kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr ) 2500 mg/l. Mikäli tavoitearvoja ei saavuteta, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristökeskukselle suunnitelma vesien esikäsittelystä lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavan suotoveden sitovat enimmäispitoisuudet ovat kadmiumille (Cd) 0,01 mg/l, nikkelille (Ni) 2 mg/l, elohopealle (Hg) 0,01 mg/l ja lyijylle (Pb) 1,0 mg/l. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä jätevesien käsittelystä. (YSL 4, 43, 46 ja 55 :t, YSA 20, Vnp 861/1997, VNA 1022/2006) Tarkkailu ja raportointi Metsä Kivelän jätteenkäsittelyalueen tarkkailu on suoritettava tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti. Mikäli tarkkailuista saadut tiedot antavat perusteita tarkkailun muuttamiselle, voidaan se tehdä Keski Suomen ympäristökeskuksen ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n yhteisesti sopimalla tavalla. Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja laatua tulee seurata kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä havaintopisteestä PVP 6. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, happi, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, alkaliniteetti, sameus, väri, COD Cr, kok P, NH 4 N ja kok N. Laajempi analyysivalikoima mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi. Suotovedet Kaatopaikalta viemäriverkostoon johdettavien väkevien vesien pitoisuutta tulee tarkkailla ennen viemäriin johtamista pisteestä V1. Tarkkailua tulee suorittaa kolme kertaa vuodessa (huhti/toukokuu, heinä/elokuu ja syys/lokakuu). Näytteistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, alkaliniteetti, sameus, väri, COD Cr, NH 4 N, kok N, kok P, rauta sekä fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Lisäksi näytteistä tulee kerran joka kolmas vuosi analysoida mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea. Näytteenottoajankohdan virtaama tulee myös mitata ja raportoida yhdessä muiden tulosten kanssa. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailupisteinä tulee tarkkailla Kivirimmen lampea (V3), ojapisteitä V4 ja V5 sekä Patalahden pistettä V6 laskuojan kohdalta. Vesistötarkkailupisteistä V3 1, V4 ja V5 kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä otetuista näytteistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, alkaliniteetti, sameus, väri, kok N, kok P, rauta ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Laajempi analyysivalikoima mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi. 1 Korjattu kirjoitusvirheenä hallintolain 51 :n perusteella, Katriina Koivisto

6 6/9 RATKAISUN PERUSTELUT Patalahden vesistötarkkailupisteestä (V6) keväisin (huhti toukokuu) otetusta näytteestä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, kok N, NH 4 N ja kok P. Pohjavedet Pohjavesien laatua ja pinnan korkeutta tulee tarkkailla pohjavesipisteistä PVP1 ja PVP4 kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, alkaliniteetti, sameus, väri, NH4 N, kok P, rauta ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Laajempi analyysivalikoima mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi. Kaatopaikkakaasu Jätteenkäsittelyalueen käyttövaiheessa olevien täyttöalueiden kaatopaikkakaasun määrää, painetta ja kaasun aineosia (CH 4, CO 2 ja O 2 ) tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa pisteestä PVP6. Jälkihoitovaiheessa olevien täyttöalueiden tarkkailu voidaan tehdä kerran vuodessa. (YSL 5, 43, 46 ja 55 :t, YSA 20, JäteL 51, JäteA 8, Vnp 861/1997) Muilta osin jätteenkäsittelyalueen toiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöstä KSU 2004 Y 29/121, Lupaharkinnan perusteet Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n jätteidenkäsittelyalueen toiminnat täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Keski Suomen ympäristökeskus on myös tutkinut ympäristölupahakemuksesta annetut lausunnot, joissa esille tulleet asiat on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että muutetut lupamääräykset vähentävät edelleen laitoksen toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia eikä toiminnasta aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettava ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus

7 7/9 ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi tarpeen mukaan on otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristökeskus on katsonut, että muutokset jätteenkäsittelyalueen jätevesien käsittelyssä parantavat ympäristönsuojelun tasoa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 8.2: Jätteenkäsittelyalueen jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien yhteispuhdistamolle, jossa on Suomessa yleisesti käytetty jätevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen puhdistusprosessi, jossa saavutetaan nykyaikaiset käsittelyvaatimukset happea kuluttavien aineiden sekä fosforin ja kiintoaineen poiston osalta ja vähennetään näin tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Tähän perustuen on annettu vain tavoitteelliset raja arvot tyypillisimmille kaatopaikkavesiä kuvaaville muuttujille. Rajaarvoja annettaessa on tukeuduttu sekä lupahakemusprosessin aikana suoritetun tehotarkkailun että jo aikaisemmin suoritetun tarkkailun tuloksiin. Ympäristökeskus on myös katsonut, että kemiallisen hapenkulutuksen seuraaminen on riittävää. Haitallisille tai vaarallisille aineille on annettu sitovat raja arvot, sillä niiden käsittely ei välttämättä ole mahdollista kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa tai ne voivat vahingoittaa tai haitata viemäriverkostoa tai puhdistamon prosesseja. Raja arvot on annettu niille haitallisille aineille, jotka on mainittu valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista aineista, ja ne on annettu yhtäläisinä kunnan vesihuoltolaitoksen ja hakijan sopimuksen kanssa. Vesien käsittelyä koskevien määräyksien tarkoituksena on vähentää pinta ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista velvoittaa kaatopaikan pitäjät huolehtimaan vesijärjestelyistä siten, että ulkopuolelle (mukaan lukien viemäriverkosto) johdettavien kaatopaikkavesien määrä ja niistä aiheutuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Määräys 11.1: Määräystä on tarkennettu, jotta tarkkailuohjelma vastaa paremmin nykytilannetta. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Korvattavat päätökset Tämä päätös on voimassa siihen asti kunnes jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä määrätystä mennessä tehtävästä lupamääräysten tarkistamisesta on saatu lainvoimainen päätös.

8 Tällä päätöksellä korvataan ympäristölupapäätöksen KSU 2004 Y 29/121 määräykset 8.2 ja /9 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä sen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Kyseessä ei ole toiminnan aloittaminen. Keski Suomen ympäristökeskus määrää, että tarkkailua koskevaa määräystä tulee noudattaa muutoksenhausta huolimatta (YSL mom.). Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 37, 38, 43, 46, 54, 55, 56, 96, 101 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19 ja 20 :t Jätelaki (1072/1993) 4 ja 51 :t Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätös annetaan maksutta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Jämsän kaupungin ja Keski Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen antamisesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

9 9/9 Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Ylitarkastaja Katriina Koivisto JAKELU Päätös Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Seppolantie Jämsä Tiedoksi Jämsän kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Jämsänkosken kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Kuhmoisten kunnanhallitus ja rakennuslautakunta Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Tämän päätöksen valmisteluun on osallistunut ympäristökeskuksessa myös rakennusmestari Jukka Mutila.