HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (8) LATOKARTANONTIEN POHJOISOSAN JA MALMIN ASEMATIEN ALUSTAVA LIIKENNESUUNNITELMA Hankenro 4003_2 HEL 2015-004848 SISÄLLYS Alustava liikennesuunnitelma kommentoitavana Kerrokantasiverkkopalvelussa 4.5.2015-17.5.2015
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 2 (8) Esitetyt mielipiteet ja vastineet Pyöräilyjärjestelyt: Latokartanontien pohjoisosan ja Malmin asematien alustava liikennesuunnitelma oli julkisesti kommentoitavana 4.5. - 17.5.2015 Kerrokantasi -verkkopalvelussa. Verkkopalveluun kirjattiin 25 mielipidettä. Mielipiteet käsittelivät osaksi samoja asioita, mutta joukossa oli myös paljon yksittäisiä mielipiteitä. Keskustelu oli asiallista ja kommentteihin sisältyi monta hyvin perusteltua mielipidettä, parannusehdotusta ja huomiota. Osassa kommenteista osoitettiin myös kannatusta tehdylle suunnitelmalle ilman muutosehdotuksia tai muuta suunnitelmaan mahdollisesti vaikuttavaa sisältöä. Yksisuuntaiset kolmitasopyöräilyjärjestelyt herättivät keskustelua, kommentit olivat sekä puolesta, että vastaan. Eräässä kommentissa toivottiin mm. kaiteita pysäkkien taakse, jottei bussista juosta pyöräilijän eteen. Yhdessä kommenteissa oltiin huolissaan yksisuuntaisten pyöräjärjestelyiden jatkuvuudesta Kirkonkyläntiellä suunnittelualueen ulkopuolella. Lisäksi yksisuuntaisten pyöräteiden selkeään yksisuuntaiseksi merkitsemiseen pyydettiin kiinnittämään huomiota. Yhdessä kommentissa yksisuuntaisia järjestelyjä pidettiin myös huonona ratkaisuna, sillä niiden uskotaan lisäävät tarvetta kadunylityksille. Erityisesti kommentoija oli huolissaan pyöräilevien lasten lisääntyvästä kadunylitystarpeesta. Joissakin palautteissa oltiin lisäksi huolissaan reunakivien käytöstä pyörätien jatkeilla. Eräässä kommentissa kysyttiin pääseekö Malmin vanhaan asemarakennukseen sijoittuvaan pyöräkeskukseen suunnitelman mukaisia yksisuuntaisia pyöräteitä pitkin. Eräässä kommentissa oltiin huolissaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuudesta Paavolantien kääntöpaikalla, jolle uudelta yhdistetyltä jalankulku- ja pyöräilytieltä ohjattaisiin liikenne. Parannusehdotuksena kommentissa esitetään pyörätien tuomista Paavolantien pään kautta. Latokartanontien, Kirkonkyläntien, Malmin asematien ja Vilppulantien tavoitetilana voidaan pyöräilyn osalta pitää yksisuuntaista pyöräverkkoa. Pyöräilyjärjestelyt on tarkoitus tulevaisuudessa esittää yksisuuntaistettaviksi myös suunnittelualueen ulkopuolella Kirkonkyläntiellä, jotta järjestelmä on yhteensopiva.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 3 (8) Pyöräilyjärjestelyjen yksisuuntaistamista puoltaa mm. järjestelyn turvallisuus, tilatehokkuus, sujuvuus ja esteettömyysjärjestelyt. Lisäksi eri kulkumuodot pystytään erottamaan paremmin toisistaan ja toisaalta yksisuuntaisilta pyöräteiltä pystytään aina liittymään muuhun liikennevirtaan. Yksisuuntaisilla järjestelyillä pystytään lisäksi tuottamaan laadukkaampaa katutilaa pienemmässä tilassa ja risteysjärjestelyt ovat selkeämpiä ja turvallisempia kuin kaksisuuntaisissa järjestelyissä. Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä, mikäli ei aiheuta kohtuutonta haittaa jalankuululle. Pyörätien jatkeilla ja suojateillä reunatuet toteutetaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaan, joissa on mm. huomioitu reunakivijärjestelyt. Yksisuuntaisten järjestelyiden selkeät rakenteet ja merkitseminen ovat tärkeää. Merkitsemiseen ja opastukseen otetaan tarkemmin kantaa aikanaan laadittavassa liikenteen ohjaussuunnitelmassa. Malmin vanhaan asemarakennukseen on sijoittumassa pyöräkeskus. Pyöräkeskuksen edustalla kulkee kadun molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, kadun vastakkaisen suunnan pyöräliikenne pyöräkeskukselle onnistuu parhaiten pyöräkeskuksen edustalla sijaitsevan pyörätien jatkeen kautta. Latokartanontien ja Paavolantien kääntöpaikan välinen jalankulku- ja pyörätie yhdistää Latokartanontien ja Paavolantien, sekä liiketalousopiston edustan puistoreitit toisiinsa. Paavolantie on vähäliikenteinen pientaloalueen tonttikatu, joilla jalankulku ja pyöräily ovat ajoradalla. Latokartanontieltä tulevan jalankulku- ja pyöräilyyhteyden kääntäminen Paavolantien päähän pidentäisi jalankulkijoiden reittiä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta ajonopeudet kääntöpaikalla ovat alhaiset. Joukkoliikennejärjestelyt: Erään kommentoijan mukaan suunnitelman lähtökohdaksi pitäisi ottaa vaihtojärjestelyiden parantaminen metroasematasoisiksi, joissa vaihtaminen on mielekästä. Hänen mukaansa suunnittelun pohjaksi pitää ottaa käyttäjä, ei tilankäyttö. Vaihtojen lähtökohdaksi pitää ottaa mukavuus (vaihdot jalat kuivana, opasteet) ja turvallisuuden tunne (kuten valaistus, siivous, vartiointi). Kahdessa kommentissa kirjoitettiin, että pohjoisesta saapuvien bussien pysäkkien kohdalta on ehdottomasti kehitettävä jo olemassa olevaa portaikkoyhteyttä junalaitureille 3 ja 4. Kommentoijat toivovat portaikon viereen hissiä tai liukuportaita ja sillan alla laiturin jatkeen kunnostamista. Jos näitä ei voida toteuttaa, niin toinen kommentoijista säilyttäisi kaksisuuntaisen terminaalin. Eräässä palautteessa ehdotetaan myös etelän suunnasta saapuvien bussien pysäkkien sijoittamista Latokar-
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 4 (8) tanontien sillalle. Sama henkilö ehdottaa uuden terminaalisillan rakentamista myös Latokartanontien sillan länsipuolelle tai vanhan terminaalisillan reilua laajentamista. Eräs kommentoija huomauttaa, että terminaalia pitäisi muuttaa siten, että siellä voisi kääntyä ympäri, esim. linjat 70 ja 71. Malmin terminaalista pitäisi hänen mukaan tehdä liityntäterminaali. Yksi kommentoija huomauttaa, että pohjoisesta tulevien bussien pysäkit sijaitsevat sillan toisella puolella, jolloin niille täytyy päästäkseen ylittää silta liikennevalojen kautta. Hänen mukaan vaihtoyhteydet terminaalissa toimivat nykyisin molempiin suuntiin hyvin ja turvallisesti. Eräs kommentoija nostaa esiin, että Malminkaarta kulkevista busseista tulisi olla sujuvat vaihdot sekä junaan, että Latokartanontien busseihin. Ehdotetaan alikulkua Malminkaarelta Malmin lähiliikennelaitureille. Lisäksi Malminkaaren bussipysäkki voisi sijaita Latokartanontien kohdalla, josta kierreportaat tai hissi Malmin joukkoliikenneterminaaliin. Latokartanontien bussiterminaali on nykyisin ahdas. Suunnitelmassa bussiterminaali on suunniteltu nykyisen joukkoliikenneterminaalin pohjalle erityisesti kustannus- ja rakennusteknisistä syistä. Uuden terminaalin rakentaminen tai vanhan terminaalin suurempi laajennus vaatisi uusia siltapilareita vilkkaasti liikennöidylle rataalueelle. Alun perin lähtökohtana pidettiin, että terminaalin ja Latokartanontien väliseen "aukkoon" olisi rakennettu kansi, jotta terminaali ja Latokartanontien silta olisi saatu yhtenäiseksi ja tila tehokkaaseen käyttöön. Kannen rakentamisen kustannusarvio olisi noin 2,5 miljoonaa euroa (alv 0%), hinta ei sisällä työtyömaatehtäviä, tilaajatehtäviä eikä varauksia (Malmin joukkoliikenneterminaalisillan U-6361 jatkamisen yleissuunnitelma, A-Insinöörit). Koska terminaalin ja Latokartanontien väliseen aukoon ei rakenneta kantta, ei Latokartanontien sillalle mahdu pysäkkejä etelän suunnasta tuleville linjoille. Alustavan liikennesuunnitelman mukaisella ratkaisulla, jossa rata-alueelle ei tarvitse sijoittaa uusia kantavia siltapilareita, on pyritty toteuttamaan mahdollisimman tehokas ja turvallinen terminaali. Terminaalin nykyinen, kaareva muoto luo oman haasteensa terminaalijärjestelyiden suunnitteluun. Liikennesuunnitelmassa terminaali on toteutettu yksisuuntaisena, sillä se lisää turvallisuutta ja mahdollistaa suuremman pysäkkikapasiteetin. Yksisuuntaisessa terminaalissa busseja ei saavu, kuin yhdestä suunnasta, jolloin matkustajan on myös helpompi hahmottaa terminaalin toimintaa. Pohjoisesta saapuvien bussien pysäkkien sijoittaminen Latokartanontien varteen nopeuttaa matkustusaikoja ja on matkustajan kannalta melko selkeä. Pohjoisesta saapuvat linjat, jotka päättyvät terminaaliin, voivat kääntyä terminaalin eteläpuolella sijaitsevassa liittymässä.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 5 (8) Pohjoisesta saapuvilla Latokartanontien varteen jäävillä matkustajilla on hieman nykyistä pidempi matka junaan. Latokartanontien suojatieylitys toteutetaan turvallisesti ja laadukkaasti. Suojatielle ja pyörätienjatkeelle on esitetty liikennevalot. Latokartanontien varren pysäkeiltä juniin pääsee myös vanhan aseman läheisyydestä laskeutumalla Liikenneviraston hallinnoimia portaita suoraan asemalaiturille. Portaat ovat olleet huonossa kunnossa, mutta Liikennevirasto on kehittämässä kyseistä porrasyhteyttä. Esteetön yhteys lähiliikennelaiturille on tarkoitus jatkossakin järjestää ainoastaan terminaalisillan itäpään hissiyhteyden kautta. Esteetön reitti pohjoisesta saapuvien bussien pysäkeiltä junalaitureille on yhtä pitkä, kuin Latokartanontien länsipuolen porrasyhteyden kautta kulkeva "esteellinen" reitti. Malminkaaren ja Pikkalankadun pysäkkijärjestelyihin ei esitetä muutoksia. Pysäkkien sijoittaminen Latokartanontien sillan alle Malminkaarelle ei nykyisten siltapilarien ja ahtaan tilan vuoksi onnistu. Malminkaarelta Latokartanontielle pääseen Latokartanontien länsipuolta Malminkaarelta nousevaa jalankulku- ja pyörätietä pitkin. Latokartanontien bussiterminaalin eteläpuolelle sijoittuvan tontin läpi on asemakaavaluonnoksessa osoitettu yleisen jalankulun yhteys. Tämä palvelee erityisesti Pikkalankadun terminaalista kävellen tulevia matkustajia. Risteysjärjestelyt: Eräässä kommentissa oltiin huolissaan poistuvatko liikennevalot Latokartanontieltä Malmin terminaalin eteläisestä liittymästä Erään kommentoijan mielestä Malmin asematien ja Malminkaaren risteykseen tarvitaan liikennevalot jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoliikenteen turvallisuuden takia. Yhdessä palautteessa kyseenalaistetaan liikennevalot ja ehdotetaan tilalle kiertoliittymiä, jotka ovat ylläpitovapaita. Latokartanontieltä poistetaan liikennevalot Malmin terminaalin eteläisestä liittymästä. Liittymästä terminaaliin kääntyy pääsääntöisesti vain etelästä tulevat bussit, joiden on kääntyessään väistettävä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Normaalit väistämissäännöt pätevät myös terminaaliin pohjoisen suunnasta kääntyviin. Suunnittelussa on katsottu, että risteyksen pohjoispuolella olevat jalankulku- ja pyöräilyvalot, sekä risteyksen eteläpuolella sijaitsevat Vilppulantien liikennevalot katkovat liikennettä riittävästi, jolloin harvemmin pohjoisesta saapuva liikenne pääsee kääntymään terminaaliin.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 6 (8) Malminkaaren ja Malmin asematien risteyksen liikennevalojen tarve tutkitaan siinä vaiheessa, kun Malminkaaren ja pääradan väliin suunnitellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän baanaverkkosuunnitelman mukainen "radanvarsibaana". Alustava liikennesuunnitelman tilanvaraukset on tehty niin, että liikennevalojen rakentaminen risteykseen on mahdollista myöhemmin. Tässä vaiheessa liikennevaloja ei kuitenkaan esitetä. Alustava liikennesuunnitelma perustuu asemakaavaehdotukseen 12274, jossa esitetään Latokartanontien pohjoisosan ja Malmin asematien ympäristöön täydennysrakentamista. Valo-ohjattu risteys bussikaistoineen mahdollistaa sujuvamman joukkoliikenteen pääsuunnalla. Tässä tapauksessa kiertoliittymä veisi myös enemmän tilaa kuin valo-ohjattu T-liittymä, jolloin täydennysrakentamiselle ei olisi enää yhtä hyviä lähtökohtia. Ajokaistajärjestelyt: Ajorataleveyksiä koskien tuli kaksi palautetta. Toisessa palautteessa kommentoitiin, että ajokaistoista on tehty maantielevyisiä, mikä luonnollisesti nostaa myös ajonopeudet maantietasolle. Kaistoja tulisi kaventaa huomattavasti, niin ajonopeudetkin pysyisivät turvallisina, kyseessä kuitenkin keskustamainen alue. Vastakkaista mieltä ollut kommentoi, että kaistat ovat nykytrendin mukaan liian kapeita esimerkiksi raskaan liikenteen näkökulmasta. Latokartanontien ja Malmin asematien kaistojen leveydet perustuvat liikennesuunnitteluosaston mitoitusohjeeseen. Kyseiset kadut ovat alueellisia kokoojakatuja, joiden mitoitusajoneuvona käytetään puoliperävaunuyhdistelmää. Latokartanontien sillalla kaistaleveyksistä on jouduttu hieman tinkimään nykyisen sillan kapeuden vuoksi. Katupuut: Yksi kommentoija oli huolissaan katupuiden kohtalosta Latokartanontiellä Vilppulantien ja Malmin terminaalin välisellä osalla. Hänen mukaan uusien liikennejärjestelyiden alle jää puita, jonka myötä Malmin historiallinen ilme muuttuu ja Ylä- ja Ala- Malmin yhdistävä puurivi katkeaa. Latokartanontie 5 ja 7 edustalla oleville puille on esitetty korvaava tila ajokaistojen väliseltä erotuskaistalta. Puiden paikat täsmentyvät katusuunnitelman yhteydessä. Katulinjaus:
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 7 (8) Eräs kommentoija on huolissaan Latokartanontien uudelleen linjauksen seurauksista, hän kirjoittaa, että Latokartanontien siirtämisen ainoa tavoite on tehdä tonttimaata sinne, missä sitä ei todellisuudessa ole. Suoraan jalkakäytävän reunasta alkava talon seinä ei suo asukkaalle yksityisyyttä, kun ikkunat ovat suoraan jalankulkijoiden pällisteltävinä. Latokartanontien 36.000 ajoneuvoa vuorokaudessa kahden metrin päässä ikkunasta varmistavat sen, että meteli ja pöly ovat ikuinen asukkaiden riesa. Hänen mukaan Latokartanontien linjaus nykyisellään toimii täydellisesti, eikä sen muuttamiseen ole yhtään järkiperustetta. Latokartanontie 5:n edustalle hädin tuskin mahtuu jalkakäytävä ja pyörätie. Lisäksi jalankulkijat jäävät Latokartanontie 7:n ja Latokartanontien välissä puristuksiin. Hän myös kommentoi, että liikehuoneistojen kannalta elintärkeät lyhytaikaiset pysäköintipaikat on osoitettu kauas Malmin asematielle, joten ne eivät palvele asiakaspysäköintiä. Latokartanontie uudelleen linjaamisella luodaan tilaa asemakaavan mukaiselle täydennysrakentamiselle. Latokartanontien liikennemäärä on noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Latokartanontie 7:n kohdalla jalkakäytävä ja pyörätie ovat molemmat kapeimmillaan noin 2,5 metriä, kapeimmassa kohdassa näiden välissä on lisäksi noin metrin levyinen erotuskaista, jolloin rakennuksen ja ajoradan välissä on tilaa yhteensä noin 6 metriä. Kadunvarsipaikkoja on esitetty Malmin asematiellä välillä Pekanraitti - Latokartanontie, Latokartanontiellä välillä Vilppulantie - Pekanraitti ja lisäksi pari paikkaa Vilppulantiellä. Paikat varataan myöhemmin laadittavassa liikenteen ohjaussuunnitelmassa lyhytaikaiseen asiakaspysäköintiin. Raidejokeri 2: Eräässä kommentissa oltiin huolissaan alustavan liikennesuunnitelman ja mahdollisesti tulevaisuudessa Malmille sijoittuvan Raidejokerin yhteensovittamisesta. Kommentin mukaan suunnitelmassa Latokartanontie puristetaan minimiin juuri ennen Malmin asemaa, kun päätöksiä Jokerin linjauksista ei ole vielä tehty. Hänen mukaan vasta rakennettuja taloja on myöhemmin vaikea purkaa raiteiden tieltä, vaikka luontevin reitti Malmille osoittautuisikin juuri Latokartanontien suuntaiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 8 (8) Yleiskaavaluonnoksessa esitetyn Raidejokeri 2:n linjauksesta on useita vaihtoehtoja, joista kaikki eivät kulje Latokartanontien terminaalin kautta. Päätökset mahdollisesta Malmille tulevasta raidejokerista tehdään myöhemmin.