Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) 216 Lauttasaarentien, Gyldenintien ja Otavantien liikennesuunnitelma HEL T Hankenro 0923_9 Päätös päätti hyväksyä Lauttasaarentielle, Gyldenintielle ja Otavantielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen mukaisen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 2,2 miljoonaa euroa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Jouni Korhonen, liikenneinsinööri, puhelin: jouni.korhonen(a)hel.fi Liitteet 1 Piirustus Liityntäliikenne vaihtoehto 1 3 Liityntäliikenne vaihtoehto 2 4 Liikennesuunnitelma vaihtoehto 1 5 Liikennesuunnitelma vaihtoehto 2 6 Mielipiteet Otteet Ote Mielipiteen lähettäjät, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Liite 1 Esitysteksti Päätösehdotus päättänee hyväksyä Lauttasaarentielle, Gyldenintielle ja Otavantielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen mukaisen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 2,2 miljoonaa euroa. Tiivistelmä Liikennesuunnitelma mahdollistaa tasapuoliset ja korkeatasoiset yhteydet kaikille tienkäyttäjille. Suunnitelma vastaa kaupungin asettamia tavoitteita jalankulun, polkupyöräilyn ja joukkoliikenteen

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Esittelijä Taustaa käytön edistämiseksi. Rakentaminen ajoitetaan ennen länsimetron liikennöinnin alkua. Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuoden 2015 loppupuolella. Liikennesuunnitelman tarkoituksena on luoda korkeatasoiset ja turvalliset yhteydet jalankulkijoille, polkupyöräilijöille, autoilijoille ja joukkoliikenteen käyttäjille metron myötä muuttuvassa liikenneympäristössä. Lauttasaarentie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen nopeusrajoitus on 40km/h. Osa Espooseen menevästä ja sieltä tulevasta linja-autoliikenteestä kulkee nykyisin Lauttasaaren läpi. Suunnitelma Jalankulku Lauttasaarentien kummassakin reunassa on 2,5-3,0 metriä leveä polkupyöräilystä rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä. Vilkkaimmat jalankulkijoiden käyttämät ajoradan ylityskohdat metroaseman sisäänkäyntien läheisyydessä rakennetaan korotettuina.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Polkupyöräily Lauttasaarentien varteen rakennetaan pyöräkaistat. Kaistat ovat osa pyöräliikenteen tavoiteverkkoa Kaistojen leveydet ovat pääosin 1,75 metriä, mikä vastaa tavoiteltua hyvää standardia. Lähinnä ajokaistojen ryhmitysjärjestelyiden kohdalla on tilanpuutteen vuoksi kaistaleveytenä käytetty 1,50 metriä. Valo-ohjatuissa risteyksissä on harkitusti käytetty pyöräilijän odotustiloja eli pyörätaskuja. Joukkoliikenne Linja-autojen pysäkit ovat Lauttasaarentiellä ja Gyldenintiellä joukkoliikenteen palvelutason kannalta parhailla mahdollisilla paikoilla. Gyldenintiellä linja-autot liikennöivät molempiin suuntiin kaksinkertaistaen linja-autojen määrän kadulla nykyiseen verrattuna. Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua Gyldenintien ajoradan kapeudesta ja kadunvarsipysäköinnistä johtuen. Liityntäliikenteen linjaautot käyttävät kääntöpaikkanaan Lauttasaarentie 23 ja 25 välissä olevaa katualuetta ja nykyistä huoltoasematonttia 31039/1 osoitteessa Lauttasaarentie 25. Kyseisille alueille laaditaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa mm. kääntöpaikan ja pienen terminaalin rakentamisen linja-autoja varten. Lauttasaarentien itäosalla linjaautoliikenne vähenee merkittävästi Länsimetron ja sen liityntäliikenteen järjestelyiden johdosta. Muu ajoneuvoliikenne Lauttasaarentien ajokaistojen leveydet ovat pääosin 3,25 metriä. Ajoneuvojen nopeuksia hillitään metroaseman sisäänkäyntien läheisyydessä rakentamalla Lauttasaarentien ja Otavantien sekä Kauppaneuvoksentien ja Otavantien risteysalueet korotettuina. Lisäksi Gyldenintien suojatie metroaseman läntisen sisäänkäynnin kohdalla rakennetaan korotettuna. Lauttasaaren uuteen ostoskeskukseen ajetaan Lauttasaarentieltä lännen suunnasta Otavantien kautta ja idän suunnasta Lauttasaarentie 25 kautta hyödyntäen osalla matkaa metron huoltoyhteyttä. Lemissaarentien risteykseen Lauttasaarentielle rakennetaan idän suunnasta tultaessa oma kaista oikealle kääntymistä varten. Kaistajärjestely on mahdollista toteuttaa, kun nykyinen linja-autojen pysäkki jää muuttuvassa tilanteessa tarpeettomaksi. Järjestelyiden toteuttamiseksi korkeatasoisina nykyistä jalkakäytävää joudutaan leventämään noin 30 metrin matkalla vajaat metri puiston puolelle lisää. Taksiasema siirretään Lauttasaarentie 23 ja 25 välissä olevalta katualueelta Lauttasaarentien eteläreunaan ostoskeskuksen eteen. Taksiasemalla on tilaa kuudelle taksille.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Metrolle tapahtuvaa saattoliikennettä varten varataan Lauttasaarentielle ostoskeskuksen läheisyyteen kolme lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettua pysäköintipaikkaa ja Särkiniementien varteen Lahnalahdenpuiston kohdalle rakennetaan pysäköintisyvennys kolmelle autolle. Gyldenintien ajoradan leveydeksi jää pysäköinnin jälkeen 6,5 metriä, mikä on teoreettinen minimileveys joukkoliikenteen tarpeisiin. Pysäköinti Pysäköintipaikat siirretään pääosin Lauttasaarentien pohjoisreunaan. Pysäköintipaikkojen ja pyöräkaistan väliin jätetään 0,75 metriä leveä ovenavaustila turvallisuuden parantamiseksi. Otavantiellä ostoskeskuksen edessä kadunvarsipysäköinti ei ole mahdollista. Gyldenintien pysäköintijärjestelyt säilyvät nykyisenkaltaisena. Otavantie Otavantie toteutetaan hidaskatuna, jolla korostetaan jalankulkijan asemaa metron sisäänkäynnin lähiympäristössä. Sisäänajo ostoskeskuksen pysäköintilaitokseen on mahdollista Otavantien kautta Lauttasaarentieltä lännen suunnasta tultaessa. Otavantie 12 ja 14 tontille ajo sallitaan. Ostoskeskuksen määrällisesti suhteellisen vähäinen huoltoliikenne ohjataan mieluummin lyhyintä reittiä Otavantien kautta ostoskeskuksen huoltotiloihin kuin pitempää reittiä kapean Kauppaneuvoksentien kautta. Keinoina käytetään rakenteellisia ratkaisuja ja tarvittaessa liikenteen ohjausta. Liikennevalot Lauttasaarentiellä on suunnitelman alueella kolme valo-ohjattua risteystä ja jalankulkuvalot Lauttasaarentie 22 kohdalla. Osa risteysvalojen pylväistä joudutaan siirtämään ja uusimaan. Jalankulkuvalojen tarve arvioidaan vielä, kun nykyisen huoltoasematontin ja sen viereisen katualueen asemakaavan muutos valmistuu. Suunnitelman vaikutukset Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikenneturvallisuus Lauttasaarentiellä paranee, kun heidät erotellaan toisistaan selkeiden rakenteiden avulla. Pyöräkaistajärjestelyt selkiyttävän lisäksi polkupyöräilijän paikkaa. Valo-ohjatuissa risteyksissä pyörätaskut parantavat pyöräilyn sujuvuutta ja pyöräilijöiden turvallisuutta, kun autoilijat havaitsevat heidät paremmin. Jalankulkijoiden turvallisuutta parannetaan, kun ajoneuvojen, myös polkupyörien, ajonopeuksia hidastetaan jalankulkijoiden vilkkaimmin

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) käyttämillä kadunylityspaikoilla. Otavantien liikenteen rajoittamisella ja rauhoittamisella on sama vaikutus. Pysäköintipaikkojen määrä vähenee suunnitelman alueella noin 30:llä, näistä valtaosa Lauttasaarentien varresta. Tätä kompensoi osaltaan ostoskeskuksen alle tulevat paikat. Lisäksi välittömästi suunnittelualueen itäpuolelle saadaan Lauttasaarentielle lisää kadunvarsipaikkoja noin 10 kappaletta, koska pysäkkien pituudessa ei tarvitse enää varautua useamman linja-auton samanaikaiseen saapumiseen pysäkille. Autoliikenteen sujuvuus Länsiväylän suuntaan paranee Lauttasaarentien ja Lemissaarentien risteyksen uuden lisäkaistan johdosta. Gyldenintie on kapea tonttikatu, jossa liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus huononee kaksinkertaistuvan linja-autoliikenteen johdosta. Lisääntyvä melu ja päästöt laskevat asuinviihtyisyyttä, jota kehittyvä tekniikka linja-autoissa osaltaan vastaavasti parantaa. Joukkoliikenteen palvelutason kannalta vaihtomatka ja aika liityntäliikenteen linjaautosta metroon on lyhyin mahdollinen. Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Vaihtoehdot Suunnitelma-alueelle luonnosteltiin 4-5 erilaista vaihtoehtoa Länsimetroon liittyvien kaavaprosessien aikana. Vaihtoehtojen merkittävimmät erot liittyivät pyöräliikenteen ja pysäköinnin järjestämiseen, liityntäliikenteen pysäkkeihin ja reitteihin sekä Otavantien katualueen järjestelyihin. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Lauttasaari-Seuralle joulukuussa 2011 ja Lauttasaaren Yrittäjille tammikuussa Tuon jälkeen karsittiin pois tilan puutteen vuoksi mm. vaihtoehto, jossa pysäköintiä olisi ollut molemmin puolin Lauttasaarentietä. Pyöräteiden osalta ns. kolmitasoratkaisusta luovuttiin osin tilanpuutteen vuoksi ostoskeskuksen ympäristössä, osin virastojen välisten näkemyserojen vuoksi kunnossapitokysymyksissä. Saadun palautteen pohjalta varsinaiseen vuorovaikutukseen viimeisteltiin kaksi vaihtoehtoa. Nähtävillä olo Suunnitelmaluonnokset olivat nähtävillä kaupungintalolla, kaupunkisuunnitteluvirastossa, (kohdassa "Nähtävänä nyt" ja Lauttasaaren kirjastossa. Liikennesuunnittelija ja Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymän edustaja olivat esittelemässä aineistoa Lauttasaaren kirjastossa Nähtävillä ollut aineisto on listan liitteenä.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Esitetyt mielipiteet Lauttasaaren kirjastossa vaihtoehtoihin kävi tutustumassa noin 35 henkilöä. Eniten keskustelua herättivät pyöräliikenteen järjestelyt ja pyöräilijöiden käyttäytyminen sekä liityntäliikenteeseen liittyvät asiat. Pyöräliikenteen järjestelyt saivat positiivisen vastaanoton, mutta pyöräilijöiden käyttäytymiseen oltiin osin kriittisiä. Gyldenintien linjaautoliikenteen lisäämistä vastustettiin laajalla rintamalla kadun kapeuden ja siitä johtuen liikenteen häiriöherkkyyden takia sekä huononevan elinympäristön viihtyisyyden takia. Saapuneet mielipidekirjeet Kirjeet ovat (8 kpl) listan liitteenä. Ohessa ovat tiivistelmät mielipiteistä sekä vastineet niihin. Lauttasaari-Seuran mielestä vaihtoehto 2, jossa ahtaalle Gyldenintielle ei tuoda suurta liikenteen lisäystä ja bussiliikenne sillä on vain yksisuuntaista, on selkeästi parempi. Särkiniementie on väljempi ja sopii hyvin liityntäbusseillekin. Hieman pitempi kävelyetäisyys metron sisäänkäynnille ei muodostune esteeksi. Seuran mielestä suunnitelma on muuten tasapuolinen. Polkupyöräliikenteen tilanne paranee olennaisesti. Rajallisen katutilan takia pysäköintiä Lauttasaarentiellä joudutaan vähentämään, mutta uuden ostoskeskuksen pysäköintilaitos kompensoi tätä. Seuran mielestä Särkiniementien (Lemissaarentien) ja Lauttasaarentien risteykseen rakennettava uusi kääntymiskaista pohjoiseen Länsiväylälle ajamista varten on hyvä. Lisäksi seura esitti mielipiteensä liityntäliikenteen kalustoon, vuoroväliin ja liityntälinjojen reitteihin laajemminkin. Lauttasaaren Yrittäjät toivovat pysäköintipaikkoja säilytettävän mahdollisimman paljon. Kääntymiskaista Lauttasaarentieltä Lemissaarentielle Länsiväylän suuntaan on hyvä. Yrittäjien mielestä bussit voivat kulkea Gyldenintiellä vain yhteen suuntaan, koska liikkeet aiheuttavat sen verran pysäköintiä, ettei siihen mahdu linja-autoja kahteen suuntaan. Lisäksi yrittäjät ilmaisevat mielipiteensä linjasta, jonka pitäisi jatkaa Lauttasaaresta keskustan suuntaan. Helsingin polkupyöräilijät ry pitää molempia esitettyjä vaihtoehtoja pyöräilyn kannalta merkittäviä parannuksina nykytilanteeseen. Polkupyöräilijät pitävät vaihtoehtoa 2 (pyöräkaistat koko matkalla) yleisesti parempana johdonmukaisuuden ja selkeyden johdosta. Mielipiteessä otetaan yksityiskohtaisesti kantaa siirtymiin pyöräkaistalta nykyiseen verkkoon suunnittelualueen päädyissä. Helsingin Polkupyöräilijät esittää, että yksisuuntaista ratkaisua tulee pyrkiä jatkamaan ensi tilassa länteen Katajaharjulle asti ja että

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) ostoskeskuksen pyörien pysäköintipaikoille tulee järjestää sujuvat ajoreitit. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän mielestä joukkoliikenteen kannalta vaihtoehto 1, jossa liityntäbussit kulkevat molempiin suuntiin Gyldenintietä, on selvästi parempi, koska siinä myös metroasemalle saapuvat bussit tulevat metroaseman sisäänkäynnin luokse. Toisessa vaihtoehdossa saapuvien matkustajien on käveltävä noin 200 metrin matka Lahnalahdenpuiston läpi sisäänkäynnille mennäkseen. Pidempi kävelymatka vaarantaisi joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyden muuttuvassa tilanteessa, vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä ja aiheuttaisi vuosittain noin euron yhteiskuntataloudellisen tappion. HSL:n mielestä paikallisten yhteyksien kannalta vaihtoehto 1 on kokonaisuutena parempi, koska se tarjoaa paremmat yhteydet Gyldenintien palveluihin. HSL:n näkökulmasta Gyldenintiellä voidaan säilyttää kadunvarsipaikoitusta, koska bussien mahdolliset viivytykset sisäänkäynnin pohjoispuolella eivät aiheuta haittaa kuin pienelle matkustajajoukolle. Mielipiteessä pidetään korotuksia Lauttasaarentiellä ja Otavantiellä tarpeellisina. Pyöräilijöiden tuominen Lauttasaarentielle autojen joukkoon arveluttaa, mutta heidän pitämisensä jalkakäytävälläkään ei toimi. Mielipiteessä kannatetaan kääntyvien kaistan rakentamista Lauttasaarentieltä oikealle kohti Länsiväylää samoin kuin Gyldenintien linja-autoliikenteen järjestämistä yksisuuntaisena, koska kapealla kadulla vastaantulijat väistelevät toisiaan jalkakäytävälle ja yksikin huolimattomasti pysäköity auto saa kadun jumiin. Lisäksi mielipiteessä otetaan kantaa liityntäliikenteen järjestämiseen laajemminkin Lauttasaaressa. Mielipiteessä muistutetaan, että liityntäliikenteen tulee käyttää myös Särkiniementietä. Gyldenintie on kapea ja linja-autojen määrän lisääntyessä joutuvat entistä enemmän väistelemään toisiaan. Lisääntyvä linja-autoliikenne aiheuttaa melua ja päästöjä. Kääntyvää kaistaa Lauttasaarentieltä Länsiväylän suuntaan pidetään hyvänä parannuksena. Reunakivillä jalkakäytävistä erotetut pyörätiet parantavat huomattavasti nykyistä tilannetta, joka on jalankulkijoille suorastaan hengen vaarallinen. Lisäksi mielipiteessä otetaan kantaa liityntäliikenteen järjestämiseen laajemminkin Lauttasaaressa. Mielipiteessä kysytään liityntäliikenteen vuoroväleistä. Mielipiteessä vaihtoehtoa 2 pidetään parempana, koska se jakaa linjaautoliikennettä myös Särkiniementielle. Lisäksi mielipiteessä esitetään vaihtoehtoisia reittejä liityntäliikenteelle Katajaharjun ja Vattuniemen

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) välillä sekä toivotaan kartanon puukujannetta hyödyntävää kevyen liikenteen reittiä Pajalahdentien ja Gyldenintien välille. Vastineet Polkupyöräilyn osalta on selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi valittu pyöräkaistoihin perustuva ratkaisu koko suunnitteluvälillä. Pyöräkaistat ovat toimiva ratkaisu Lauttasaarentien nopeusrajoituksella ja liikennemäärillä tulevaisuudessakin. Suunnittelualueen itäpäässä liittymistä yksisuuntaisesta ratkaisusta kaksisuuntaiseen pyörätiehen on tarkistettu. Liikennesuunnitteluosaston näkemyksen mukaan yksisuuntaista ratkaisua pitää jatkaa sekä Katajaharjun että keskustan suuntaan. Pysäköintipaikkojen sijainti muuttuu nykyisestä, mutta niitä on säilytetty mahdollisimman paljon. Paikkojen kohtuullisen vähenemisen mahdollistaa se, että osa nykyisiltä pysäkeiltä vapautuvasta tilasta voidaan ottaa pysäköintikäyttöön metron aloitettua liikennöinnin. HSL päättää myöhemmin liityntäliikenteen kalustosta, aikatauluista, reiteistä, vuoroväleistä ja Lauttasaaresta keskustan suuntaan jatkavasta linjasta. Gyldenintien itäreunan pysäkki (vaihtoehdossa1) sijoitetaan liikenneturvallisuuden takia suojatien pohjoispuolelle. Tällöin pysäkki ei ole metroaseman sisäänkäynnin kohdalla. Särkiniementien pysäkiltä (vaihtoehdossa 2) Lahnalahden puiston läpi käveltävä matka on noin 100 metriä pidempi kuin Gyldenintien itäreunan (vaihtoehto 1) pysäkiltä käveltävä matka. Vaihtoehdossa 2 kenenkään liityntäliikenteen käyttäjistä ei tarvitse ylittää katua linja-auton pysäkin ja metroaseman välillä. Liikennesuunnitteluosasto kuitenkin katsoo, että joukkoliikenteen palvelutason ja saavutettavuuden kannalta HSL:n kannattama Gyldenintien kaksisuuntainen linja-autoliikenne on kokonaisuuden kannalta toimivampi ja taloudellisempi ratkaisu. Mikäli muissa mielipiteissä esiin nostetut seikat vaikeuttavat liikennöintiä ja asukkaiden arkea merkittävästi, ovat liityntäliikenteen linja-autot siirrettävissä kulkemaan pohjoisen suuntaan Särkiniementietä pitkin vähäisin rakenteellisin muutoksin katuverkossa. Kustannukset ja toteutus Liikennesuunnitelman kustannusennuste on 2,2 miljoonaa euroa. Kadunsuunnitteluun on varattu aikaa vuoden 2013 loppuun. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2014 ja Esittelijä liikennesuunnittelupäällikkö

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (9) Ville Lehmuskoski Lisätiedot Jouni Korhonen, liikenneinsinööri, puhelin: jouni.korhonen(a)hel.fi Liitteet 1 Piirustus Liityntäliikenne vaihtoehto 1 3 Liityntäliikenne vaihtoehto 2 4 Liikennesuunnitelma vaihtoehto 1 5 Liikennesuunnitelma vaihtoehto 2 6 Mielipiteet Otteet Ote Mielipiteen lähettäjät Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Liite 1