Kuvataidekasvattaja toimintatutkijana TAIDEPERUSTAINEN TOIMINTATUTKIMUS Mirja Hiltunen 2017
Kuvataidekasvatuksen laajeneva tutkimus- ja työkenttä tavoitteena kohdata, ymmärtää, analysoida, kehittää visuaalista kulttuuria taiteellista ajattelua nykytaidetta taidepedagogiikkaa taiteellisen kokemuksen luonnetta oppimisprosesseja Kuvataidekasvatuksen teoreettisia, historiallisia, kulttuurisia konteksteja Mirja Hiltunen 2017
Kuvataidekasvatuksen tieteenalan tehtävä: edistää alan historian ja nykyhetken tuntemukseen pohjautuen uutta luovaa taidekasvatusajattelua ja -käytänteitä Mirja Hiltunen 2017
Aikalaistaide/nykytaide Haastaa kuvataidekasvatuksen tarkastelemaan taiteellisia ja pedagogisia lähtökohtiaan Erilaiset kasvatukselliset strategiat, ilmiölähtöisyys, ongelmakeskeisyys, osallistuminen, yhteistyö ja kommunikaatio
Tunturin taidepaja ja Utsjoen Tulikettu
Taideperustainen toimintatutkimus Lapin yliopistossa kehitetty tutkimusmetodologia ja -mentelmä. Taidekasvatuksen ja soveltavan kuvataiteen tueksi ja kehittämiseksi. Kiinnittynyt aluksi ympäristö-ja yhteisötaiteen työtapoihin, nykytaiteen projektimuotoiseen toimintaa ja yhteisölliseen taidekasvatukseen. Vaikutteita muun muassa sosiaalipedagogiikasta (erityisesti sosiokulttuurisesta innostamisesta) ja kriittisestä pedagogiikasta. Vastaavia piirteitä kuin design-tutkimuksessa: toimintatutkimuksellinen design-tutkimus on suunniteltuihin interventioihin perustuva syklinen tutkimusprosessi, jossa pyritään ratkaisemaan käytännön ongelmia ja kehittämään toimivaa teoriaa (Heikkinen; Konttinen, Häkkinen 2007). yhteneväisyyksiä myös palvelumuotoilun prosesseihin: taiteilija-muotoilijat pyrkivät ratkaisemaan yhteisöjen ja ympäristöjen ongelmia yhteisöllisten ja vuorovaikutteisen menetelmien avulla (Jokela, Hiltunen, Härkönen 2015) Mirja Hiltunen 2017
Toimintatutkimuksen eteneminen Toimintatutkimuksen mallin yleisenä ideana on eteneminen spiraalimaisesti suunnittelu - toiminta - havainnointi - reflektointi kierroksissa eli sykleissä. Yhtä tällaista kierrosta voi pitää vasta tutkimuksen alkuna, ja tavallisesti jokaiseen toimintakierrokseen kuuluu useita lisäkierroksia tai sivukierroksia sen mukaan, millaisia lisä- tai tukitoimintoja suunnittelun ja valmistuksen prosessiin liittyy. Syklin yksi kierros on perusta seuraavalle ja tarkoituksena on jatkuvasti tarkastella sitä suhdetta, joka muodostuu aikaisemman syklin havainnoinnista. Keskeinen piirre on ryhmässä tapahtuva, kierros kierrokselta etenevä toiminta, jolloin hankkeeseen osallistuvat henkilöt yhteisesti hyväksyvät toimintansa viitekehyksen ja tekevät ryhmän jäsenten kesken tarvittavan työnjaon. Tutkija ei siis ole mikään ulkopuolinen henkilö eikä tietoja hankita jälkeenpäin tai tallenneta jonnekin muiden käytettäväksi, vaan kaikki tapahtuu "tässä ja nyt". Erityistä osaamista edellyttää toiminnan seuraaminen, niin että tarpeellinen tieto saadaan prosessoitua ja käyttöön
Toimintatutkimuksen kulku kaaviona (Suojasen 1999 mallia mukaillen Linturi 2003)
Kuvio1. Mortiz mukaan luokiteltu palvelumuotoilun kuusi vaihetta, (Miettien 2011).
I Lisensiaattin työ II Tunturin taidepaja III Tulikettu I IV Tulikettu II V Tulikettu III VI I II III IV V VI 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mirja Hiltunen 2017 Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/urn:nbn:fi:ula-20111141039
Taideperustainen toimintatutkimus UtsjoenTuliketussa OSALLIS- TUVA HAVAIN- NOINTI Kartoitus, toiminnan suunnittelu Yhteistyö kyläläiset, taideopiskelijat ym. TULI- KETTU I Arviointikeskustelut, raportit, portfoliot visuaalinen aineisto, kyselyt rahoitushaku Suunnittelu, yhteistyö TULI- KETTU II Kyselyt keskustelut raportointi, portfoliot, visuaalinen aineisto arviointi Toiminnan suunnittelu yhteistyö TULI- KETTUIII Mirja Hiltunen 2017 EVALUOINTI, uudet suunnitelmat KAAMOSKETTU TUULIKETTU 2003 2004 2005 2006 2007
Mirja Hiltunen 2017
.
Brittiläinen toimintatutkimusperinne painottaa toiminnan kehittämisen näkökulmaa Australialainen enemmän yhteiskunnallisen tiedonmuodostuksen tehtävää. Englannissa ja Yhdysvalloissa painotetaan yksilön itsereflektiivistä toimintaa Etelä-Amerikassa Paolo Freiren seuraajat ja australialaiset toimintatutkijat korostavat enemmän yhteisön toimintaa sekä tutkimuksen emansipatorista ja kriittistä luonnetta (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 33, 49, 50.) Mirja Hiltunen 2017
KRIITTIS-EMANSIPATORINEN Toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus = ammatillinen kehittyminen= toimijoiden parantunut itseymmärrys= uudenlaisen tietoisuuden kehkeytyminen= vapautuminen kiteytyneistä, pakottavista ja itsestään selvinä pidetyistä ajatusmalleista ja ideologioista= byrokratian kritiikki= pyrkimys muuttaa organisaatiota= (Heikkinen 2006, 22) Mirja Hiltunen 2017
ehkä olisi realistisempaa puhua ajattelun ja toiminnan vähittäisestä muuttumisesta ja tämän muutoksen tarkastelemisesta kuin alleviivata kehittämisen, edistyksen ja vapautumisen ideoita.[1] [1] Heikkinen & Jyrkämä 1999, 46. Mirja Hiltunen 2017
Vastaako tutkimustehtävään, kysymyksiin, tarkentuivatko, syntyikö uusia kysymyksiä validoinnin viisi periaattetta: Historiallisen jatkuvuuden periaate Refleksiivisyyperiaate Dialektisuusperiaate Toimivuusperiaate Havahduttavuusperiaate (Heikkinen & Syrjälä 2006, 149-161) Mirja Hiltunen 2017
Taiteellinen ja taideperustainen tutkimus taidetta käsittelevä tutkimus tutkimus taiteen tekemisen käytännöstä taiteellinen tutkimus jostakin taiteen ulkopuolisesta aiheesta (ks. esim. Borgdorff 2006, 2011; Mäki 2014). research on the arts research for thearts research in the arts into, through, for : tutkimusta taiteesta, taiteen kautta ja taidetta varten. Mirja Hiltunen 2017
Taideperustainen tutkimus taiteellista työskentelyä käytetään tieteellisen tutkimuksen yhtenä menetelmänä tai tulosten julkaisun välineenä: art-based research(abr) arts-informed research arts-based educational research(aber) a/r/tography Art-based action research art-based educational research: käsittelee muun muassa oppimista, opettajuutta, luokkatilanteita ja koulukulttuureja, tavoitteena oli ymmärtää ja uudistaa kouluopetusta. (Barone 2006; 2008; Eisner2006.) Mirja Hiltunen 2017
Taiteen rooli tutkimusprosessissa. Taiteellinen toiminta voi muodostaa / luoda tutkimusaineiston Taiteellinen toiminta voi olla osa aineiston käsittelytapaa tutkimustulosten esittelyä limittyä edellisiin Voi olla muiden tutkimusmenetelmien rinnalla, liittyen esimerkiksi narratiiviseen tutkimukseen, toimintatutkimuksiin ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen (ks. esim. Arlander 2013; Leavy 2009, Jokela ym. 2015). Mirja Hiltunen 2017
A/r/tography A/r/tography (British Columbia University, Kanada, Vancouver), menetelmää on teoretisoitu professori Rita Irwinin johdolla. Taiteellisen tutkimuksen ja toimintatutkimuksen lisäksi vaikutteita fenomenologiasta ja feministisistä ja nykytaiteen teorioista, kuten relationaalisesta estetiikasta. (Irwin & Springgay2008; Springgay ym. 2008) A/r/tographyon lähellä tutkiva opettaja -liikettä. Siinä toimintatutkimus on opettajan ammatillisen kasvun väline, jossa keskeistä on oman työn reflektio Mirja Hiltunen 2017
Tutkijan rooli a/r/tography ja taideperustainen toimintatutkimus jakavat yhteiset juuret taiteellisessa tutkimuksessa, toimintatutkimuksessa ja nykytaiteessa A/r/tographyssa tutkijan oma persoona ja elämäntarina nostetaan vahvasti esiin, osaksi menetelmää ja tutkimustulosten kuvausta. a/r/tography, Rendering Self Through Arts-Based Living Inquiry taiteilija-tutkija-opettajat tulkitsevat itseään ja rooliensa yhteenkietoutumista sekä pyrkivät ymmärtämään omaa työskentelyään (ks. Irwin & de Cosson2004). Kiinnittämällä huomiota muistiin, identiteettiin, reflektioon, meditaatioon, tarinankerrontaan ja tulkintaan taiteilija-tutkijaopettajat pyrkivät etsimään uusia menetelmiä oman työnsä ymmärtämiseen taiteilijoina, tutkijoina ja opettajina. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, ei faktoina esitettävää tutkimustietoa hermeneuttisessa tulkintakehässä. (Irwin 2004) taidetta, tutkimusta ja opettamista ei suoriteta, vaan ne eletään. (Irwin 2004) Mirja Hiltunen 2017
Taideperustainen toimintatutkimus Taideperustaisen toimintatutkimuksen kehittämisessä lähtökohtana nykytaide: se on kontekstisidonnaista, prosessikeskeistä ja dialogista. kohtaamisen tilojen tuottaminen, ympäristön ja yhteisön historia ja taiteen performatiivinen luonne keskeisenä tavoitteena ei ole kehittää taiteilija-opettaja-tutkijan omaa taiteellista ilmaisua vaan vuorovaikutusta yhteistyöhön osallistuvien muiden taiteilijoiden, tutkijoiden, yhteisön ja osallistujien välillä. Tavoitteet kohdistuvat myös yhteisön voimaantumiseen, yhteiskunnalliseen muutokseen, ympäristövastuullisuuden tai yhteisöllisyyden lisääntymiseen (Jokela, Hiltunen, Härkönen 2015) Mirja Hiltunen 2017
Taideperustainen toimintatutkimus kehitetään taiteellista (soveltavaa) toimintaa teoriaan perustuvan suunnittelun, interventioiden, havainnoinnin ja arvioinnin avulla. prosessi sisältää taiteellista sekä käsitteellistä, teoreettista ja kirjallista työskentelyä, tutkimus perustuu interventioon. perustuu toimintatutkimuksen metodologiaan: syklejä ovat suunnittelu, toteutus, havainnointi ja reflektointi tehtävänä tuottaa tietoa käytäntöjen kehittämiseksi, prosessi on käytännönläheinen, osallistava ja reflektiivinen. (Heikkinen 2006) Mirja Hiltunen 2017
Taiteellisen produktion rooli taideperustaisessa toimintatutkimuksessa Taiteellisten produktioiden tuottaminen on toiminnan kehittämisen menetelmä tai pyrkimys hakea ratkaisuja havaittuihin ongelmiin ympäristössä tai yhteisöissä eivät tutkimustulosten representointia, kuten taiteellisessa ja taideperustaisessa tutkimuksessa usein. taideperustaisessa toimintatutkimuksessa korostuu osallistavuus tutkija-taiteilijan persoonan ja henkilöhistorian sijaan Mirja Hiltunen 2017
Mirja Hiltunen TTK/kuvataidekasvatus
NACER Northern Art, Community and Environment Research http://nacerteam.weebly.com/) ASAD Arctic Art and Design -thematic network (http://www.asadnetwork.org/)
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa 2008-2010
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa YHTEISÖLLINEN TAIDEKASVATUS -taidetoimintamallin kehittäminen hankekunnissa yhteistyössä mm. nuorisotoimen kanssa -toimintatutkimus Kolari Kemijärvi Rovaniemi Inari+ Ivalo Ranua SOSIAALITYÖ nuorten hyvinvointiselvitys: -Lapin 9. luokkalaiset, 24 koulua lomakekysely (N=562) -hankekuntien (15 kpl) nuorille tehty yksilöja ryhmähaastattelu (N=15) Pitkäkestoiset työpajat (N=60 ) Lyhyt kestoset (N= n. 200)
julkistaminen Ivalossa nuoret koostivat nuorisotilalle kierrätysmateriaalista seinäteoksen Nuorten ympyrät sekä Tässä ja tulevaisuudessa -valokuvanäyttelyn. Kemijärvellä Itä-Lapin ammattiopistolla toteutettiin tilanmuutokseen liittyvä Kerhotila kuntoon -kurssi sekä Hillatien koululla ja nuorisotila Kämpälle mosaiikkiseinäteoksia. Ranualla toteutettiin ammattistarttiluokan kanssa julkinen yhteisöveistos Elämän onnenlehdet, mikä sijaitsee nuorisotila Monkkarin pihalla. Kolarissa toteutettiin kuvataidekurssi 9.- luokkalaisille sekä taidepajoja nuorisotiloilla. Turvassa -näyttely toukokuussa Kolarin kunnantalon aulassa kokosi syksyn 2008 ja kevään 2009 Kolarin Ankkurit-toiminnan. Näyttely koostui 9.- luokkalaisten nuorten ottamista neulanreikäkamerakuvista, yhteisömaalauksesta, serigrafiatöistä ja kollaaseista. Vuosien 2008 ja 2009 aikana pitempiaikaisissa taidetyöskentelyissä oli kunnissa mukana yhteensä n. 60 nuorta ja lyhytaikaisemmissa taidetyöpajoissa nuorisotiloilla mukana oli yhteensä n. 200 nuorta..
Prosessin luonne ja siinä tapahtuvat taideinterventiot Taide on toiminut nuorten identiteetin rakentajana mm. voimauttavan valo- ja videokuvauksen parissa yhteisen tilan tai paikan kunnostaminen on tukenut yhteenkuuluvuudentunnetta ja lisännyt yhteisön tilojen tai paikkojen viihtyisyyttä teoksien toteuttamisessa monenlaiset taidot ovat pääsevät esille Näyttelyt, julkistamistilaisuudet ja julkisuus vahvistavat nuorten yhteisöllisyyttä ja prosessissa syntyneitä onnistumisen kokemuksia Taide tukee nuorten toimijuutta
Rälläkkä ja sivellin Hiltunen, M. & Huhmarniemi, M. (toim.) 2010. Rälläkkä ja sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja C. Katsauksia ja puheenvuoroja 33. Rovaniemi: Sevenprint. http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/paattyneet-hankkeet/nuortenhyvinvoinnin-ankkurit/rallakka_ja_sivellin_julkaisu.pdf
Hyviä vuosia Lapissa. Toimintamalleja ja työkaluja ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. 2013. Sähköinen julkaisu: http://issuu.com/ktamk/docs/ktamk_ikaehyt_b_10_2013
TAIKA-hanke 2008 2013 Arts-based methods into work life Methods based on e. g. drama, fine arts, movement improvisation and dance, music, literature, handicrafts and photography Private firms, public sector working places, social&health - sector, education organizations - Art-based workshops in over 20 work communities - Art projects in different forms and structures. The most common length 5 workshops - Over 600 participants alltogether Mirja Hiltunen 2017
Taidetyöpajasarja Rovaniemi, kevät 2013 Mirja Hiltunen 2017
Kuvio 1 Toimintatutkimuksen syklit -----Syksy 2012--- kevät 2013----------kesä 2013--------------------syksy 2013------------- Yhteissuunnittelu henkilökunnan ja taiteilijan kanssa Mirja Hiltunen 2017
The character, direction, and essence of activities (Hiltunen & Rantala 2013/2015) Activity Character Space Direction Essence Relay race Competition Broad, active Us - You Physicality, performance Voice exercises Sensitivity The body, movement of sound Movement of the hand I - We Resonance, listening Writing, painting Flow I Creative production, producing Relaxation Meditativeness Inside the mind I Separation, Drama exercises Contact exercises Communal works / public art Playfulness Trust Sharing, making visible Physicality, dynamism Common, subtle Broad, active and public We I - You We - They expansion Interaction Interspace, boundaries Creative production, interaction, activity
Mirja Hiltunen 2017
Taidevaihde Artgear Kaksisuuntainen kotoutuminen nuorten tukena The ArtGear Two- Way Integration of 2018 Young People 2016- https://www.facebook.com/pg/taide-vaihde-art-gear- 1173182562726526/posts/?ref=page_internal
Tavoitteet 1. Nuorten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen. 2. Lisätä taidetoiminnan osuutta kotoutumisen tukemisessa. Hankkeessa tavoitteena on erityisesti kaksisuuntaisen kotoutumisen tukeminen 3. Maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen lisääminen ja rasististen asenteiden vähentäminen 4. Kehittää taidealan toimijoiden ja sosiaalialan yhteistyötä sekä arvioida tutkimuksen keinoin taidepalvelujen vaikuttavuutta sosiaalityön menetelminä. 5. Vahvistaa taiteilijaseurojen roolia syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyyden tukemisessa 6. maahanmuuttajataiteilijoiden osallistuminen kaksisuuntaisen kotoutumisen tukemiseen 7. Tuottaa näyttely ja dokumenttivideo, joiden avulla kokemuksia taideperustaisesta kaksisuuntaisesta kotouttamisesta voidaan jakaa erilaisissa tapahtumissa. 8. Taidetoiminnan dokumentoinnin ja arvioinnin tuloksien kokoaminen julkaisuksi, joka julkaistaan painettuna kirjana ja verkkojulkaisuna
Future reflection https://vimeo.com/182977993
Hiltunen Mirja 2017 http://www.edu.fi/perusopetus/kuvataide/ops2016_tukimateriaalit/taiteelle_ominainen_tyoskentely Hiltunen Mirja 2016. Stretching the Limits. In IMAG InSEA MAGAZINE N º 3. Vol.I November 2016, pp. 31-42. Manninen Annamari & Hiltunen Mirja (2016).Dealing with complexity - Pupils representations of place in the era of Arctic Urbanization, in Timo Jokela & Glen Coutts (eds) Relate North, Culture, Community, and communication, Rovaniemi: Lapland University Press, pp.35-56. Hiltunen, M. 2016. Astumisia virtaan. Teoksessa A. Suominen (toim.) Taidekasvatus Ympäristöhuolen Aikakaudella - Avauksia, Suuntia, Mahdollisuuksia. Aalto University publications series. Art+Design+Architecture. X/2016. Helsinki: Aalto Arts Books, 200 212. Jokela, T, Hiltunen M & Härkönen, E (2015) Art-based Action research. Participatory art for the North. International Journal of Education through Art. vol 11:3, pp. 433-448 Hiltunen, M. & Rantala. P. (2015) Creating art-based approaches in working life development: The shift from success to significance. International Journal of Education through Art. vol 11:2, pp. 245 260. Jokela, T. & Hiltunen, M & Härkönen, E. 2015. Contemporary Art Education meets the International multicultural North. In Mira Tavin & Jouko Pullinen (eds.) Conversations on Finnish Art Education. Aalto University publications series. Art+Design+Architecture. 5/2015. Helsinki: Aalto Arts Books., pp. 260 276. Hiltunen, M. & Manninen, A. 2015. Art Evokes! Use of Online Environments to Promote Pupils Wellbeing. In E. Sohlman ed.al (eds.). Empowering School eheatlh Model in the Barents Region. Reports in Educational Sciences. Publications of Lapland UAS. Publication series B. Reports 2/2015, 245 253. Jokela, T. & Hiltunen, M. 2014. Pohjoiset kylät ja koulupihat taidekasvatuksen paikkoina. Teoksessa E-K. Hyry-Beihammer; M. Hiltunen, E. Estola (toim). Paikka ja kasvatus. Lapin yliopistokustannus, 78 126. Hiltunen, M. 2011. Voimaannuttava pohjoinen Sukupolvet ja kulttuurit kohtaavat taidekasvatushankkeissa. Nuorisotutkimus Vol. 29, (1), 34 49. Hiltunen, M. 2009. Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 160, Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/urn:nbn:fi:ula-20111141039 Hiltunen, M. 2008. Community-based art education Contemporary art for schools and well-being for the community? In A. Ahonen, R. Rajala, E. Alerby, I. Ryzhkova (eds.) Crystals of Children s Well-being. Cross Boarder Collaboration between Schools in the Arctic. Reports in Educational Sciences University of Lapland. University of Lapland Printing Centre, 151 159.