Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Loppuraportti 19.12.2014
Sisältö 1. Työn lähtökohdat ja tavoitteet 2. Vantaan nykyinen seuranta ja pyöräilyaiheiset tavoitteet 3. Katsaus muualla sovellettaviin seurantakäytäntöihin Esimerkki kaupunkikohtaisen seurannan toteuttamisesta: Nordic Cycle Cities Liikenneviraston valtakunnallisen seurantamallin suosittelemat vertailumittarit kunnille Helsingin pyöräilyn seurantasuunnitelman avainmittarit 4. Keskeiset seurantatarpeet Vantaalla 5. Seurantamallin rakenne 6. Jatkotoimet seurannan käynnistämiseksi Seurannan aikataulutus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2
1. Työn lähtökohdat ja tavoitteet Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3
Hankkeen osapuolet Hankkeelle on myönnetty Liikenneviraston, ympäristöministeriön, Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelman ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistä kuntien ja kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukevaa T&K-rahoitusta vuodelle 2014. Vantaan kaupunki on ohjannut työtä ja osallistunut myös hankkeen rahoitukseen. Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4
Seurannan viitekehys Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia (LVM 2011) Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020 (Liikennevirasto 2012) Liikenneviraston valtakunnallinen ohjeistus kävelyn ja pyöräilyn seurantamittariston kokoamiseen (Liikennevirasto 2014) Pyöräilystrategia (diplomityö v. 2013) ja pyöräilyn edistämisohjelma (luonnos) osana Vantaan liikennepoliittista ohjelmaa (VALO) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5
Työn tavoitteet Valtakunnallisen seurantamallin jalkauttaminen ja soveltaminen Vantaalla Seurantamallikokonaisuuden ja siihen liittyvien osatehtävien määrittely ja aikataulutus Työn tulokset palvelevat Pyöräilyä koskevien tavoitteiden asettamista Systemaattisen pyöräilyn edistämistyötä Pyöräilyn institutionaalisen aseman parantamista Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6
Seurannan merkitys pyöräilyn edistämistyölle Seuranta on olennainen osa strategista pyöräilyn edistämistyötä Määrittämällä pyöräilyolojen nykytila (ensimmäinen seurantakierros) tehdään mittariperusteisten tavoitteiden asettaminen mahdolliseksi. Seurantaa toistettaessa päästään vertaamaan uusia seurannan tuloksia edellisiin tuloksiin ja määriteltyihin tavoitteisiin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7
Seurannan merkitys pyöräilyn edistämistyölle Seuranta ja seurantatiedon viestiminen eteenpäin tärkeää strategiatyön kokonaisuutta ajatellen: Saavutettujen parannusten osoittamiseksi (määrälliset ja laadulliset parannukset) Pyöräilylle myönnetyn rahoitustason nostamiseksi / turvaamiseksi Jotta varmistutaan siitä, että pyöräilylle myönnetyt varat käytetään viisaasti. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8
2. Vantaan nykyinen seuranta ja pyöräilyä koskevat tavoitteet Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9
Yhteenveto määrällisestä seurantatiedosta nykytilanteessa Keskeiset tietolähteet: Vantaan kaupungin pyörä- ja liityntäpysäköintilaskennat Katurekisteri ja keskilinja-aineisto (pyörätieverkon sijainti ja pituus) HSL:n henkilöhaastattelututkimus (HEHA) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT) Pyöräilyn onnettomuustiedot Kaikilla asemilla lasketaan kerran vuodessa syyskuussa liityntäpyöräpaikkojen ja pysäköityjen pyörien määrät. Yhteenvedot ja julkaisut: Vuosittain julkaistava Liikenteen kehitys Vantaalla -raportti Liikkumistottumukset Helsingin seudulla -raportti (HSL) HLT -yhteenvetojulkaisu tutkimustuloksista (Liikennevirasto) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10
Pyöräilyn laskennat Laskennat ovat kokonaisuudessaan kaupungin omaa työtä. 14 kiinteää laskentapistettä, joista kaksi laskee ympäri vuoden. Ympärivuotiset laskentapisteet Koivukylän ja Hiekkaharjun välissä sekä Keravanjoen pohjoispuolella Tikkurilassa Kausivaihtelukertoimen määrittäminen Laskentatietojen ongelmia: Toispuoleisista pisteistä ei saada koko poikkileikkauksen määriä. Konelaskentaan liittyvät virheet (jännitepiikit, ongelmat talvisin) Manuaalisia laskentoja tehdään vuosittain mahdollisuuksien mukaan konelaskentapisteiden kalibrointiin, tiettyyn suunnittelukäyttöön tai yleiseen tarpeeseen. Tikkurilan asemalla seurataan liityntäpysäköintimääriä ympäri vuoden noin viikon välein. Aikasarjaa on kertynyt noin 20 vuoden ajalta. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11
Pyöräily kulkutapana Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT) Liikennevirasto toteuttaa tutkimuksen viiden vuoden välein Seurataan keskimääräistä koko vuoden kulkutapaosuutta Yhtä kaupunkia koskevat otokset ovat verrattain pieniä, mistä syystä aikasarjahavainnoissa voi olla suuriakin vaihteluita. Seudullinen henkilöhaastattelututkimus (HEHA) HSL toteuttaa tutkimuksen neljän vuoden välein. Helsingin seudun ihmisten liikkuminen syksyn arkivuorokautena (pyöräilyn kulkutapaosuus syksyn arkivuorokautena). Henkilöhaastattelututkimukset HEHA 2008 ja 2012, joista vuoden 2008 tutkimus oli otannaltaan laajempi. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12
Pyöräilyonnettomuudet Vantaan liikenneonnettomuustilastoista saadaan pyöräilyonnettomuuksien määrät ja tieto mm. ajankohdasta, säätilasta ja onnettomuuspaikan tyypistä. Vantaalla tapahtui kuolemaan johtanut pyöräilyonnettomuus viimeksi 2008; 2000-luvulla on kuollut seitsemän pyöräilijää. Onnettomuusmäärien suhteuttaminen pyöräiltyihin kilometreihin tärkeää. Näin liikenneturvallisuustietoon tuodaan realismia ja vältytään pelottelemasta kaupunkilaisia, joita pyritään rohkaisemaan ja aktivoimaan pyöräilyyn. Yksittäisonnettomuudet (kaatumiset ym.) eivät usein välity poliisin tietoon ellei niillä ole vakavia seurauksia. Yleensä kaupungeissa seurataan poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määriä. PATJA (Poliisi) -> Tilastokeskus -> iliitu (Destia) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 13
Pyöräilyn koettu laatu Vantaalla Vantaalla kartoitettiin maaliskuussa 2014 asukkaiden ja muiden kaupungissa liikkuvien näkemyksiä pyöräilystä Vantaalla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kuva pyöräilyolosuhteiden koetusta laadusta erityisesti pyöräilyn edistämisohjelman laadintaa ajatellen. Kysely toteutettiin nettikyselynä 14. 31.3.2014. Noin 250 vastausta. Muun laadullisen tiedon lisäksi avovastauksia Tavoitteena myös kuntalaisten ottaminen mukaan pyöräilyohjelman laadintaan. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14
Muita koetun laadun tutkimuksia ja selvityksiä Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin kyselytutkimus Liikennevirasto toteuttaa kahden vuoden välein. Vastaajilta kysytään arvosanaa pyöräreittien jatkuvuudesta ja yhdistävyydestä, koetusta turvallisuudesta, reittien kunnosta, talvikunnossapidosta, viihtyisyydestä ja houkuttelevuudesta, pyöräliikenteen sujuvuudesta sekä pyörän pysäköintimahdollisuuksista joukkoliikenneasemilla ja muualla. Yhdyskuntatekniset palvelut -tutkimus (FCG) Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö -tutkimus Sivistyspuolen kysely, jossa kysytty myös pyöräilyyn liittyen Valtakunnalliset kyselyt (THL), joissa kuntakohtaisia vastauksia Vuosittain vaihtuvia kysymyksiä Voidaan liittää jatkossa esim. pyöräilykatsauksen Ajankohtaista - osioon Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 15
Resurssit ja rahoitus Pyöräilyn edistämiseen käytettävissä olevia henkilöresursseja ja käytössä ollutta rahoitusta on eritelty pyöräilyn edistämisohjelman luonnoksessa. Pyöräteiden rakentaminen on normaalia toimintaa, ei niinkään varsinaista edistämistä. On huomioitava, että suuri osa pyöräteistä Vantaalla yhdistettyjä (JK/PP). Erillistä pyöräilybudjettia ei nykyisin ole. Pyöräilyn edistämiselle on tavoiteltavaa saada oma rahoitusmomentti. Edellytyksenä on vahvat perustelut tavoitteista ja vaikuttavuudesta. Tavoitteet toimivat mm. rahoituksen perusteluina. Ei juututa vanhoihin tavoitteisiin. Luodaan uusi pohja mittaristolle, joka on mietitty pyöräilyn kannalta ja jatkossa linkitettävissä myös muihin kaupungin ohjelmiin ja strategioihin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 16
Vantaalla asetettuja pyöräilyaiheisia tavoitteita Valtuustokauden 2013 2016 strategiassa on mm. tavoitteeksi asetettu lisätä pyöräilyverkon yhteispituutta 25 km valtuustokauden aikana. Vantaan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2011) tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vuosien 2007 2008 noin 300 henkilön tasolta 30 % vuoteen 2012 ja 50 % vuoteen 2015 mennessä. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan ympäristöohjelma (2013): asetetaan toimenpiteiksi vuosille 2013 2016 pyöräilyn kehittämissuunnitelman laatiminen, juna-asemien pyöräpaikoituksen selvittäminen ja toteutuksen turvaaminen sekä sujuvan, yhtenäisen pyöräilyverkon luominen. Charter of Brussels -julkilausuma (allekirjoitettu 2011): Asetettu tavoitteeksi mm. pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen vähintään 15 prosentin tasolle vuoteen 2020 mennessä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 17
Vantaalla asetettuja pyöräilyaiheisia tavoitteita Edistämisohjelman (luonnos) kaksi päätavoitetta Pyöräilyn suosio kasvaa. Pyöräilyn kulkutapaosuus on vuonna 2020 vähintään 15 % laskettuna vantaalaisten tekemistä matkoista syysarkivuorokautena. Pyöräilyn turvallisuus paranee. Pyöräillessä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä puolittuu vuoteen 2020 mennessä vuoden 2012 tasosta (28 loukkaantunutta). Mittariperusteisten tavoitteiden asettaminen selkeytyy seurannan käynnistyttyä, kun pyöräilyolojen nykytilanne on määritetty. Tavoitteet voidaan asettaa esim. edistämisohjelman päivittämisen yhteydessä. Pyöräilykatsaus kokoaa tavoitteet ja niiden saavuttamisen seurannan yksiin kansiin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 18
3. Katsaus muualla sovellettaviin seurantakäytäntöihin Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 19
Esimerkki kaupunkikohtaisen seurannan toteuttamisesta: Nordic Cycle Cities EU-rahoitteinen hanke 11 pientä ja keskisuurta kaupunkia Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta. Kaupunkien välisen vertailun sijaan keskityttiin seuraamaan kaupunkikohtaista kehitystä Seuranta toimii vuorovaikutuksessa suunnittelun ja käytännön toteutuksen kanssa Laadittiin 3 kaupunkikohtaista dokumenttia: pyöräilystrategia, toimenpideohjelma sekä seurantasuunnitelma (+ toteutettiin 2 seurantakierrosta) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 20
Esimerkki kaupunkikohtaisen seurannan toteuttamisesta: Nordic Cycle Cities Seurantasuunnitelman toteuttamiseksi laadittiin yleisohje, joka keskittyy ulkoiseen seurantaan eli pyöräilykatsauksen laatimisen ohjeistamiseen. Pyöräilykatsauksen laadinta koostuu neljästä toisiaan seuraavasta toimenpiteestä: Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 21
Nordic Cycle Cities, tiedon valinta Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 22
Nordic Cycle Cities, tiedon valinta Lisäksi projektissa laadittiin suositukset kyselytutkimuksessa kysyttäviksi asioiksi 23
Nordic Cycle Cities, tiedon viestiminen Viestintästrategia vastaa kysymyksiin koska seurannan tulokset julkaistaan ja miten mikä on julkaisemisesta vastaava taho miten varmistetaan että kaupunkilaiset, päättäjät ja asiantuntijat saavat tiedon seurannan tuloksista miten seurannan tuloksia tulevan kahden vuoden ajanjakson aikana käytetään. Tiivis pyöräilykatsaus suositeltava seurantatiedon julkaisumuoto Lehdistötiedotteen ja / tai muun mediayhteistyön avulla nostetaan esiin pyöräilyn edistämistä tukevia seurannan tuloksia. Samalla varmistetaan, että kaupunkilaiset ja muut kohderyhmät saavat tietää heille suunnatusta julkaisusta. 24
Nordic Cycle Cities, tiedon viestiminen Tiedon viestintävaiheeseen kuuluu myös julkaisun ensisijaisen sekä toissijaisten kohderyhmien määrittely esitystavan valinta (printti, sähköinen tai molemmat) sisällön koostajan määritteleminen kirjoitusasun ja mahdollisten artikkelien laatijan määritteleminen ulkoasusta vastaavan määritteleminen julkaistavan tiedotteen poliittinen status tulee myös linjata: on määriteltävä, täytyykö päättäjien hyväksyä julkaisu erikseen vai onko se luonteeltaan pääasiassa informatiivinen 25
Liikenneviraston valtakunnallisen seurantamallin suosittelemat vertailumittarit kunnille PANOS TUOTOS TULOS VAIKUTUS Olemassa oleva pyöräilystrategia tai pyöräilyn edistämisohjelma Tehdyt investoinnit ja kustannukset Liikenneverkon pituus ja laatu Pyöräpysäköinnin määrä Parhaaseen talvihoitoluokkaan kuuluvien väylien määrä Maankäytön tiiviys Tyytyväisyys pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämismahdollisuuksiin Kulkutapaosuudet Itsenäisesti pyörällä liikuttujen koulumatkojen osuus Lyhyiden automatkojen määrä Pyöräliikennemäärät vilkkaimmilla kaduilla Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet suhteessa pyöräilyihin kilometreihin Liikkumisen turvalliseksi kokevien osuus Tyytyväisyys talvikunnossapitoon Tyytyväisyys väylien laatutasoon Liikuntaesteisten tyytyväisyys Tyytyväisyys kuntaan pyöräilykaupunkina Saadut taloudelliset hyödyt 26
Helsingin pyöräilyn seurantasuunnitelman avainmittarit Avainmittarit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ulospäin viestittäviä mittareita. Sisäisesti seurataan useita muitakin mittareita. Pyöräilyolojen laatua monitoroivassa kyselytutkimuksessa kysyttyjä asioita nostetaan pyöräilykatsauksessa asetettujen tavoitteiden mukaan painottaen osaksi avainmittaristoa. 27
4. Keskeisimmät seurantatarpeet Vantaalla Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 28
Seurannan perustelut Kokonaisvaltainen pyöräilyn seuranta keskittyy Pyöräilytilanteen seurantaan Pyöräilyolojen laadun seurantaan Pyöräilyolojen koetun laadun seurantaan Pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden edistymisen seurantaan Lisäksi seuranta tarjoaa eväitä tavoitteiden asettamista varten Vantaan pyöräilyn edistämisohjelma on askel kohti kokonaisvaltaisempaa edistämistyötä Jos pyöräilyä halutaan edistää systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti, seuranta on tärkeässä asemassa Käytetään (suhteessa) vähän resursseja edistämistyön suunnitteluun, jotta varmistutaan siitä, että pääosa resursseista käytetään viisaasti ja vaikuttavuudeltaan tehokkaisiin toimiin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 29
Seurantatiedon pääasialliset käyttäjäryhmät Asiantuntijat Suunnittelun apuväline, edistämistyön painottaminen tietyille osaalueille Mahdollinen raportointitarve päättäjille Tavoitteiden asettaminen Päättäjät Edistämistyön resursseihin ja asenteisiin vaikuttaminen Tavoitteiden asettaminen Kaupunkilaiset Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen Asenteisiin vaikuttaminen Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 30
Keskeisimmät seurantatarpeet Vantaalla Pyöräilykatsaus Ulkoisesti viestittävä, tiivis mittaristo Seurantajulkaisun muun sisällön määrittely HEAT-laskelma pyöräilyn taloudellisten vaikutusten osoittamiseksi Kyselytutkimus Vakioidut kysymykset ja kattava, edustava otos Tulosten vertailtavuus aikasarjassa Vaikuttavuuden seuranta Sisäinen mittaristo Yleiskatsaus Edistämisohjelman toimenpiteiden monitorointi Suunnittelun apuväline Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 31
Valtakunnallisen seurantamallin hyödyntäminen työssä Työssä huomioitiin Liikenneviraston valtakunnallisessa seurantamallissa työpajojen pohjalta määritellyt ja raportissa selkeästi esitetyt vertailumittarit. Valtaosa suositelluista, korostetuista mittareista valittiin mukaan Vantaan avainmittaristoon. Vertailumittareiden jaottelu LiVi:n raportissa seurannan neljän vaiheen (panos, tuotos, tulos, seuraus) mukaan korostaa hyvin kokonaisvaltaisen seurannan merkitystä. Kun edistämistyön kokonaisuus on hallussa, nähdään yksittäisen edistämistoimen merkitys ja osataan suhteuttaa se muihin vaadittaviin toimiin. Näin yksittäistä edistämistoimea ei virheellisesti tuomita tehottomaksi. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 32
Valtakunnallisen seurantamallin hyödyntäminen työssä Vantaalla soveltamista ajatellen seurannan jakaminen käytännön osakokonaisuuksiksi korostuu valtakunnalliseen malliin nähden. Pyöräilykatsaus keskeisin seurantatietoa viestivä julkaisu. Pyöräilykatsaus suositellaan jatkuvassa seurannassa perustettavan kolmen taustaraportin (kyselytutkimus, kunnan toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja laskennat) tiedoille. Taustaraportit ovat osa seurannan kokonaisuutta ja varmistavat, että katsauksessa tarjotaan validia seurantatietoa uskottavasti. Myös muita tietolähteitä hyödynnetään näiden pääasiallisten lisäksi. Toisaalta edellinen on valtakunnallisessa seurantatyössä ollut rajauskysymys, koska esim. kyselytutkimusosiota käsiteltiin toisessa LiVi:n työssä erikseen. Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta (2014) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 33
5. Seurantamallin rakenne Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 34
Vantaan seurantasuunnitelman kokonaisuus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 35
Pyöräilykatsaus Tarkoitus, sisältö ja kohderyhmät Pääasiallinen seurantatietoa viestivä julkaisu, joka on suunnattu kaupunkilaisille ja päättäjille Avainmittarien arvot, pyöräilyaiheinen yleistieto ja ajankohtaiset artikkelit (esim. pyöräilyn terveysvaikutuksina saavutetusta taloudellisesta hyödystä). Olennaisen datan pelkistäminen ja mittareiden ymmärrettävyys erittäin tärkeässä roolissa. Yhtenä asukastyytyväisyyden edellytyksenä on kaupungin tekemän työn osoittaminen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen sen asukkaille. Voidaan esitellä myös tulevia hankkeita. Toteutussykli Julkaistaan joka toinen vuosi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 36
Kyselytutkimus Tarkoitus, sisältö ja kohderyhmät Koettua pyöräilyolojen laatua kartoittava kyselytutkimus Osa tuloksista nostetaan avainmittaristoon Keskeiset tulokset julkaistaan pyöräilykatsauksessa. Tulokset suunnattu asiantuntijoille, kaupunkilaisille ja päättäjille Toteutussykli Tehdään joka toinen vuosi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 37
Kunnan toiminnan vaikuttavuuden seuranta Tarkoitus, sisältö ja kohderyhmät Asiantuntijoille tarkoitettu pyöräilyn seurantaraportti, joka keskittyy edistämisohjelman toimenpiteiden toteutusvalmiuteen ja edistymisen seurantaan. Osa tuloksista nostetaan avainmittaristoon. Annetaan tiedoksi päätöksentekijöille. Lisäksi raportti asetetaan julkisesti saataville, mutta ei ennen pyöräilykatsauksen julkaisemista. Toteutussykli Sisäinen osaraportti laaditaan hankitun seurantatiedon ja edistämistyön etenemisen pohjalta joka toinen vuosi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 38
Pyöräilyn laskennat Tarkoitus, sisältö ja kohderyhmät Pyöräilyn alueellisen / reittikohtaisen kysynnän seuraaminen Toteutustapa kuten aiemmin Pyöräilyn kausivaihtelukerroin määritetään ympärivuotisten laskentapisteiden tietojen avulla. Tulokset suunnattu asiantuntijoille, kaupunkilaisille ja päättäjille. Toteutussykli Tulokset julkaistaan joka vuosi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 39
Vantaan pyöräilyn seurannan avainmittaristo Teemoina pyöräliikenne, infrastruktuuri, turvallisuus ja tyytyväisyystieto Avainmittariston määrittelyssä on hyödynnetty mm: Nordic Cycle Cities -hankkeen mittareita Projektissa mukana vastaavan kokoisia ja pienempiä kaupunkeja Helsingin seurantasuunnitelman avainmittareita Liikenneviraston kunnille suosittamia pyöräilyn vertailumittareita Vantaan edistämisohjelman yhteydessä määriteltyjä mittareita Kööpenhaminan pyöräilyn seurannan avainmittareita Espoon alustavia avainmittareita Avainmittareiden arvot Koostetaan kahden vuoden välein kunnan toiminnan vaikuttavuuden seurannan yhteydessä. Nostetaan edelleen pyöräilykatsauksessa esitettäviksi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 40
Pyöräliikenteen avainmittarit Mittari Pyöräilyn kulkutapaosuus matkoista (syksyn arkivuorokautena) Pyöräilyn kulkutapaosuus matkoista (syksyn arkivuorokautena kaupungin sisällä) Pyöräilyn kulkutapaosuus työ- ja opiskelumatkoista (syksyn arkivuorokautena) Pyöräilyn kulkutapaosuus matkoista alle 5 km matkoille (syksyn arkivuorokautena) Pyöräilijämäärät vakioiduissa kaupungin vilkkaimmissa laskentapisteissä (esitetään kartalla) Vantaalaisten yhteensä pyöräilemät kilometrit päivässä (syksyn arkivuorokausi) Pyöräilyn kausivaihtelu Tiedon koostaminen HEHA HEHA HEHA HEHA Pyöräilyn laskennat HEHA Pyöräilyn laskennat Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 41
Infrastruktuurin avainmittarit Mittari Pyörätieverkon kokonaispituus Jalankulusta erotellun pyörätieverkon kokonaispituus Pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä (asemilla ja bussipysäkeillä) Runkolukittavien pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä Katettujen pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä Maankäytön tiiviys (%-osuus asukkaista, jotka asuvat 3 km etäisyydellä alue- tai paikalliskeskuksesta) Rakennettu osuus tavoiteverkosta kilometreinä: laatukäytävät Tiedon koostaminen Katurekisteri / oma työ Katurekisteri / oma työ oma työ oma työ oma työ SeutuCD:n rekisteri oma työ Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 42
Liikenneturvallisuuden ja tyytyväisyyden avainmittarit Mittari Loukkaantumiseen johtaneiden pyöräilyonnettomuuksien lukumäärä vuodessa Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet suhteessa pyöräilysuoritteeseen (x onn. / milj. pyöräiltyä kilometriä) Tiedon koostaminen iliitu (Destia) Lasketaan edellisistä Mittari %-osuus kuntalaisista, jotka ovat tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Vantaaseen pyöräilykaupunkina %-osuus kuntalaisista, jotka pitävät pyöräilyä turvallisena (erittäin-melko) %-osuus kuntalaisista, jotka ovat tyytyväisiä pyöräteiden talvihoitoon Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 43 Tiedon koostaminen Kyselytutkimus Kyselytutkimus Kyselytutkimus
Seurantatiedon esittämistapa pyöräilykatsauksessa Seurantatieto esitetään ensin taulukkomuodossa Taulukkomuoto on otollinen arvojen vertailemiseksi aikasarjassa ja listaa seurattavat avainmittarit selkeästi Läpinäkyvyys verratessa mittareiden arvoja tavoitteisiin Myös mediaa varten selkeä esitystapa on arvokas Esimerkki Pyöräilykatsauksen malli -kalvosarjassa (liite) Lisäksi esitetään infografiikkaa, muita visualisointeja ja tekstiä Antaa kaupunkilaisille ja päättäjille näkökulmia siihen, mitä numerot käytännössä tarkoittavat Pyöräilykatsaus taitetaan lehden tai esitteen muotoon. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 44
Muita pyöräilykatsauksessa esitettäviä asioita Teema-artikkelit Ajankohtaisista pyöräilyaiheista Tekevät julkaisusta helpommin lähestyttävän. Kertovat kaupunkilaisille ja päättäjille esim. pyöräilyn myönteisistä vaikutuksista. Herättävät median mielenkiinnon ja tarjoavat tutkimustietoa positiivisen pyöräilyaiheisen uutisoinnin pohjaksi. Mahdollisia artikkeleiden teemoja Pyöräilyn terveysvaikutusten tuottamat taloudelliset hyödyt Työmatkapyöräily ja laatukäytävät Talvipyöräily ja korkeimman standardin mukaan talvihoidetut reitit Tulevaisuuden pyöräilijät, joka käsittelee sekä lasten pyöräilymahdollisuuksia kouluun että pienten lasten kuljettamista lastenkuljetuspyörillä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 45
Pyöräilyaiheinen yleistieto pyöräilykatsauksessa Esimerkkinä pyöräilyn palvelukartta, pyöräilyn reittiopas, tietoa pyörän kuljettamisesta junassa Edellisten kahden vuoden aikana toteutetut ja seuraavien kahden vuoden aikana toteutettavaksi kaavaillut pyöräilyaiheiset tai pyöräilyyn liittyvät hankkeet. Göteborgs stad, trafikkontoret 2012 Helsingin KSV & Måndag 2012 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 46
Kyselytutkimus Liikkumistutkimusten tarve voidaan tavanomaisimpien käyttötilanteiden osalta kiteyttää seuraavasti: 1) Mahdollisimman tarkka tutkimustieto suunnittelun, liikennemallien ja -strategioiden sekä seurannan pohjaksi 2) Suhteellisen luotettava tieto keskeisistä tunnusluvuista pistemäisenä tietona seudun tilasta 3) Suuntaa-antava tieto keskustelun herättäjäksi ja käynnistäjäksi. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 47
Kyselytutkimuksen toteutustavan valinta Kuva: Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta (Liikennevirasto) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 48
Kyselytutkimus Jos kerättävän tiedon halutaan olevan tilastollisesti luotettavaa ja kuvaavan selvitettävän asian suuruutta tai kokoluokkaa, edellyttää se otantaan perustuvan tutkimusmenetelmän valintaa. Jos kysely ei perustu suunniteltuun otokseen, sen luotettava laajentaminen ei onnistu. Tällöin on parempi puhua asiakaspalautteesta ja tiedostaa, että asiakaspalautetta antavat yleensä keskimääräistä tyytymättömämmät ihmiset. Otoksen kiintiöinti. Tuloksista tulee luotettavampia ja lisäksi otannassa voidaan ottaa huomioon eri ikäryhmien ja miesten ja naisten erot vastausaktiivisuudessa (sekä vastauksissa itsessään). Kuva: Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta (Liikennevirasto) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 49
Otantaan perustuva kyselytutkimus Tutkimusmenetelmäksi suositellaan ensisijaisesti otantaan perustuvaa puhelinhaastattelua. Voidaan käyttää myös posti- ja internet-kyselyn yhdistelmää. Puhelinhaastatteluna tehtävää kyselytutkimusta halvempi vaihtoehto. Sukupuoli- ja ikäkiintiöity otos tilataan väestörekisterikeskukselta. Otokseen valituille henkilöille lähetetään kotiin kirje, jossa kehotetaan täyttämään suljettu internetkysely. Vastaajille suositellaan lähetettävän yksi karhukirje, jolloin tyypillisesti päästään noin 20 35 % vastausprosenttiin. Otokseen valituille lähetetään samalla paperilomake vastauskuoren kanssa siltä varalta, ettei heillä ole internet-yhteyttä tai taitoa/halua täyttää kyselylomaketta netissä Paperisena palautettujen lomakkeiden tiedot syötetään sähköiselle lomakkeelle käsin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 50
Kyselytutkimuksen toteuttaminen Vertailu kuntien eri kyselytutkimusten välillä on luotettavinta, jos tutkimuksilla on Sama toteutusvuodenaika (mielellään viikko) Sama kyselymenetelmä Otoskoko molemmissa tarpeeksi suuri Kysymysten tarkka muotoilu ja järjestys vaikuttavat myös tuloksiin. Liikennebarometrin tekemisestä ei ole päätetty (liikennepoliittinen ohjelma saattaa näin linjata). Yksi mahdollisuus on vakiinnuttaa pyöräilyaiheiset kysymykset osaksi mahdollista liikennebarometria. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 51
Kyselytutkimuksen kehittäminen jatkuvaa seurantaa varten Mahdollisia koettua laatua ja tyytyväisyyttä mittaavien kysymysten teemoja: Pyöräilyn sujuvuus Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottelu Pyörien pysäköintimahdollisuudet asemilla Pyörien pysäköintimahdollisuudet muissa julkisissa kohteissa Pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämismahdollisuudet Pyöräilyn opastus Pyöräteiden ajomukavuus (päällysteen kunto, reunakivet ym.) Pyöräteiden talvihoito Pyöräteiden hoito muina vuodenaikoina Pyöräilystä tiedottaminen Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 52
Kyselytutkimuksen kehittäminen jatkuvaa seurantaa varten Jos kyselytutkimuksen tietoja halutaan hyödyntää pyöräilyviestinnän ja - markkinoinnin suunnittelussa, myös taustatietokysymyksiä tulee lisätä Jos kyselytutkimus esim. osoittaa, että pyöräilijät ovat hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja, voidaan tämä kertoa eteenpäin kaupunkilaisille ja päättäjille. Viestinnän keinoin voidaan vaikuttaa pyöräilyyn liittyviin olettamuksiin ja ennakkoluuloihin sekä pyöräilyn statukseen kaupunkilaisten keskuudessa. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 53
Kunnan toiminnan vaikuttavuuden seuranta Sisäistä seurantaa, joka keskittyy erityisesti edistämisohjelman toimenpiteiden etenemisen seurantaan. Tuloksista osa nostetaan pyöräilykatsaukseen. 1) Yleiskatsaus Indikaattoreiden arvot Lisäksi raporttiin lyhyt sanallinen kuvaus kulkutapaosuuden ja muiden yleiskatsauksen indikaattoreiden kehityksestä ajanjaksolla. 2) Edistämisohjelman toimenpiteiden tilanne Lyhyt sanallinen kuvaus kohdittain tai Indikaattoreiden arvot kohdittain Muut olennaiset asiat Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 54
Kunnan toiminnan vaikuttavuuden seuranta Raportti kirjoitetaan puhtaaksi kahden vuoden välein. Suositeltavaa tehdä sisäistä seurantaa jatkuvasti ajanjakson aikana. Erityisesti suuremmat saavutetut edistysaskeleet voidaan kirjata ylös raporttiluonnokseen heti niiden toteuduttua, jolloin edistämisohjelman toimenpiteet ovat jatkuvasti mukana edistämistyön taustalla Loppuraportin liitteenä on excel-taulukko, jonka tarkoituksena on nopeuttaa seurantaraportin laatimista ja jäsentelyä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 55
6. Jatkotoimet seurannan käynnistämiseksi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 56
Jatkotoimet seurannan käynnistämiseksi 1) Vastuiden ja resurssitarpeen määrittäminen ja osoittaminen Ketkä seurantatiedon koostamisesta organisaatiossa vastaavat Seurantatiedon koostamisen ajoittuminen 2) Kyselytutkimuksen kehittäminen Otantaan perustuva puhelinhaastattelu tai posti- ja internetkyselyn yhdistelmä. Jos otoksen tilaamiseen väestörekisterikeskukselta ei ole resursseja, suositellaan avoimen internet-kyselyn jatkamista. Tutkimusmenetelmästä riippuen tutkimuskysymysten suunnittelu ja jalostaminen Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 57
Seurannan aikataulu (seurantasykli 2 vuotta, 1. vuosi) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 58
Seurannan aikataulu (seurantasykli 2 vuotta, 2. vuosi) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 59
Seurannan käynnistyttyä 1) Seurannan käynnistyttyä täysimääräisesti (2016): Esitetään kaikkien seurattavaksi valittujen avainmittareiden arvot, jolloin nykytilanteen kuva on kokonaisuutena hallussa. Julkaistaan ensimmäinen varsinainen pyöräilykatsaus, joka voidaan taittaa esimerkiksi lehden tai esitteen muotoon. Voidaan tarkentaa mitattavissa olevia määrällisiä tavoitteita. 2) Toisen seurantakierroksen jälkeen (2018): Aikasarjan laajentumisen myötä seurantatiedon merkitys lisääntyy, kun eri vuosien tuloksista voidaan tehdä päätelmiä toteutuneesta kehityksestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 60