Laatukriteerit aikuisten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset

Samankaltaiset tiedostot
Laatukriteerit lasten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset

YÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Uniapnea liikennelentäjällä

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Hengitysvaje, uni- ja vireystilahäiriöt ja ylipainehappihoito

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

OSAAMISKARTTOJEN LAATIMINEN YÖPOLYGRAFIA-, MSLT- JA MWT-TUTKIMUKSIIN

HOITOHENKILÖKUNTA. Hengitysvajehoitajan osaamisvaatimukset

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen

Hengitystukihoidon laitetyypit

OSAAMISKARTAN LAATIMINEN UNIPOLYGRAFIA- TUTKIMUKSESTA

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvien hengityskatkojen vaikeuden yhteys päiväaikaiseen väsymykseen

UNENAIKAISEN HENGITYSÄÄNEN JA RUOKATORVIPAINEEN YHTEYDESTÄ

Unenaikaiset hengityshäiriöt aikuisilla epilepsiapotilailla

KLIINIKKOTYYTYVÄISYYS Anna-Kaisa Saloranta

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

XXIV Valtakunnalliset Kliinisen neurofysiologian koulutuspäivät Turku Ohjelma KESKIVIIKKO Pienryhmät ja työkokoukset:

Nina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Uniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla

Uniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla

9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

UNIAPNEAPOTILAAN KISKOHOITO

NUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

EMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA

Taustaa uniterveydestä Mihin unta tarvitaan?

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

KOKEELLISESTI AIKAANSAADUN OSITTAISEN UNENAIKAISEN YLÄHENGITYSTIEAHTAUMAN VAIKUTUS TcCO 2 -ARVOIHIN TERVEELLÄ VAPAAEHTOISELLA

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

HOITAJAN PEREHDYTYSKANSIO KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN VASTUUALUEEN TOIMINTAAN

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Tieliikennemelun taajuusjakauman vaikutus unen laatuun

RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen

EEG -normaalikehitys. Dos. Leena Lauronen oyl, Kliininen neurofysiologia, Lastensairaala, HUS

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Helsinki Congress Paasitorni

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala

VUOROKAUSIRYTMIN JA VIREYSTILAHÄIRIÖIDEN DIAGNOSTIIKKA TYÖIKÄISILLÄ Aktigrafian viitearvot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Opiskelijan unipäiväkirja

Uneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Obstruktiivisen uniapnean vaikeusasteluokkien raja-arvojen optimointi. (Optimization of the severity classification of obstructive sleep apnea)

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

LIIKEANTURILLA HAVAITTUJEN UNENAIKAISTEN HENGITYSLUOKKIEN AIKAINEN SYKEVAIHTELU

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Tiina Mattila Keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri HUS Tohtorikoulutettava HY Vieraileva tutkija THL

Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Muistisairaudet saamelaisväestössä

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

Narkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka

COPD:n hoidon porrastus

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS

Oyl Katinka Tuisku, Uni- ja traumapoliklinikka, Erityispoliklinikat. HYKS Psykiatria

Tietoisuuden lisääminen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen Veijo Lesonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Transkriptio:

Laatukriteerit aikuisten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset Työryhmä: Sari-Leena Himanen, pj, apulaisprofessori, yl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS, PSHP Anniina Alakuijala, LT, vs oyl, Kliininen neurofysiologia, Jorvin sairaala, HUS Mika Kallio dosentti, yl, toimialueen johtaja, Kliininen neurofysiologia, OYS, PPSHP Sanna Leivo, lbh, TtM, KHA, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TYKS, VSSHP Anu Muraja-Murro LT, el, Kliininen neurofysiologi, Kuvantamiskeskus, KYS, PSSHP Esa Rauhala, dosentti, yl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Satakunnan keskussairaala, SatSHP Mirja Tenhunen, dosentti, apulaisylifyysikko, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS, PSHP Irina Virtanen, LT, ayl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TYKS, VSSHP Yleistä resursseista: Nukahtamisviivetutkimusta (MSLT) voi tehdä vain niissä KNF-yksiköissä, joissa on saatavilla edeltävän yön unipolygrafia. Jos kysymyksenasetteluna on narkolepsia, voi edeltävän yön unipolygrafia tapauskohtaisesti olla ambulatorinen kotirekisteröinti. 1. Yhtenäiset kriteerit tutkimuksille ja lausunnoille a) Yöpolygrafiat: - ohjelmisto mahdollistaa editoinnin ja eventtien merkitsemisen sekä kvantitoinnin - Laitekanta: - Amrican Academy of Sleep Medicine:n (AASM) laiteluokituksen mukaan yöpolygrafiassa pitää olla vähintään 4 kanavaa, joista ainakin 2 hengitysmuuttujaa (American Sleep Disorders Association Report. Standards of Practice Committee. Practice parameters - for the indications for polysomnography and related procedures. Sleep 1997;20:40622). - SCOPER-suosituksen mukaan tarvitaan vähintään nenäpainesignaali, kaksi hengitysvyötä ja pulssioksimetri. - Lisäksi Watch-PAT-laite hyväksytään. - Laitteistojen jatkuva kehitys tullee muuttamaan minimivaatimuksia - Laitteiston pitää sopia kaikkien unenaikaisten hengityshäiriötyyppien ja fenotyyppien diagnostiikkaan. - Minimivaatimusten lisäksi suositellaan asennon ja jalkaliikkeiden mittaamista. - Signaalien näytteistys ja suodatukset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Yöpolygrafian signaalien rekisteröintisuosituksia Signaali Tekniikka Näytteistys (Hz) Suodatus (Hz) Hengitys Ilmavirtaus Nenäpaineanturi Termistori 100 100 0,1-15 0,1-15 Kuorsaus Mikrofoni Pietsoanturi Nenäpaineanturi -500

Hengitystyö Induktiiviset hengitysvyöt Emfit-patja, hengitysliikkeet Emfit-patja, hengitystyö Vatsa- ja pallea EMG 100 500 0,1-15 0,1-3 6-16 Happisaturaatio Pulssioksimetri 10-25 Sydämen toiminta EKG Pulssi Pintaelektrodi Pulssioksimetri -500 10-25 (0,370) Liikkeet EMG (m.tibialis ant.) Pintaelektrodi -500 10100 Asento Asentoanturi 1 - Yöpolygrafian analyysi: - Eri tapahtumien analyysi uusimman AASM-oheistuksen mukaisesti. Tällä hetkellä käytössä versio 2.4. (Berry RB, Brooks R, Gamaldo CE, Harding SM, Lloyd RM, Marcus CL and Vaughn BV for the American Academy of Sleep Medicine. The AASM Manual for the Scoring of Sleep and Associated Events: Rules, Terminology and Technical Specifications, Version 2.4. Darien, Illinois: American Academy of Sleep Medicine, 2017). - Diagnostiset kriteerit uusimmat ICSD-oppaan mukaisesti, tällä hetkellä on käytössä kolmas painos (American Academy of Sleep Medicine. International Classification of Sleep Disorders. 3rd ed. Darien, IL : American Academy of Sleep Medicine ; 2014) - Arvoidaan potilaan ilmoituksen ja polygrafiasignaalien perusteella nukahtamisaika ja heräämisaika ja analysoidaan niiden välinen aika. - Hengitystapahtumat korjataan käsin. - Jalkaliikkeet korjataan käsin (jos rekisteröity). - Yöpolygrafian lausunto: - Lausunnossa ilmoitettavat indeksit: REI, REI asento : supine / non- supine (REI AHI) CAI, etenkin jos poikkeava CS%- osuus, jos esiintyy ODI3 SpO2%: valveilla, keskiarvo, minimi SpO2 <90% CO2-arvot, jos käytössä (valveilla, korkein arvo, yön aikainen dynamiikka) Kuorsauksen prosenttiosuus PLMI Hengitystaajuus/minuutti (noin 15-22 on norm), jos se on poikkeava. Pulssi Onko merkittävää pitkäkestoista osittaista ylähengitystieahtaumaa (kvalitatiivinen kuvaus) Huomioi: Katatrenian mahdollisuus (äänen rekisteröinti, jos käytettävissä) Hypoventilaation mahdollisuus Suuhengitys Hengityskatkojen kesto -Yöpolygrafian lausunnon arvio-osa: Hengityshäiriön vaikeusaste indeksien mukaan ja hengityshäiriön vaikeusaste asennon mukaan Muut hengitykseen liittyvät löydökset: pitkäkestoinen osittainen ylähengitystieahtuma, suuhengitys, kuorsaus Liikehäiriön vaikeausaste (PLM)

Lääkkeiden vaikutus hengitykseen ja liikkeisiin b) Unipolygrafia - ohjelmisto mahdollistaa editoinnin ja eventtien merkitsemisen + kvantitoinnin - Mitattavat suureet minimi: - EEG ja EOG: Uusimman AASM-ohjeistuksen mukaisesti. - Hengitys: vähintään: nenäpaineanturi, 2 hengitysvyötä - kuorsaus - liikkeet: TA-EMG - SpO2: Pulssioksimetri - EKG - video - Unipolygrafian analyysi: - Univaiheluokitus manuaalisesti uusimman AASM-oppaan mukaisesti. - Mikrohavahtumiset merkitään käsin (AASM 1992) - Hengitystapahtumat korjataan käsin. - Jalkaliikkeet korjataan käsin. - Unipolygrafian lausunto: - Analyysiaika, kokonaisuniaika, unen tehokkuusindeksi. - Univaiheiden prosenttiosuudet kokonaisuniajasta. - Univiive, ensimmäinen REM-viive. - Havahtumisindeksi. - AHI, AHI asento : supine / non- supine - CAI, etenkin jos poikkeava - CS, prosenttiosuus, jos on - ODI3 - SpO2%: valveilla, keskiarvo, minimi - SpO2 <90% - CO2-arvot, jos käytössä - Kuorsauksen %-osuus - PLMI - Hengitystaajuus/min (15-22 on norm), jos poikkeava - Pulssi/syke, EKG - Onko merkittävää pitkäkestoista osittaista ylähengitystieahtaumaa (kvalitatiivinen kuvaus) Huomioi: Katatrenian mahdollisuus (äänen rekisteröinti, jos käytettävissä) Hypoventilaation mahdollisuus Suuhengitys Hengityskatkojen kesto Kohtausoireet, myös havahtumiset suoraan syvästä unesta tarkistetaan videolta REM-unen aikainen liikehdintä Bruksaus EEG-ilmiöt: Alfa-delta -uni, spindelit, KC - Unipolygrafian arvio: - Hengityshäiriön vaikeusaste indeksien mukaan ja hengityshäiriön vaikeusaste

asennon mukaan - Muut hengitykseen liittyvät löydökset: pitkäkestoinen osittainen ylähengitystieahtuma, suuhengitys, kuorsaus - Liikehäiriön vaikeusaste (PLM) - Unen makrorakenne = hypnogramma mikrorakenne = arousalit, uni-eeg-ilmiöt, alfa-delta - Uniaika - potilaan ilmoittama ja univaiheiden mukainen - Lääkkeet ja niiden vaikutus univaiheisiin, hengitykseen ja liikkeisiin c) MWT - Rekisteröidään AASM-oheistuksen mukaisesti (Taulukko 2, Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Practice parameters for clinical use of the multiple sleep latency test and the maintenance of wakefulness test. Sleep 5;28:113-121) - 30-sekunnin epokeissa skooraus univaiheisiin - Valvova hoitaja eri huoneessa, videoyhteys, äänieristetty huone, pää tuettuna, ei saa liikkua, väliajoilla ei saa nukkua (paitsi narkoleptikko, jos aina nukkuu päiväunet samaan aikaan) - Lausunto: AASM-ohjeen mukaisesti: joka otoksen alku- ja loppuaika, joka otoksen univiive, joka otoksen TST, joka otoksessa nukutut univaiheet ja keskimääräinen univiive. Minimissään joka otoksesta alkuaika, sääntöjen mukainen univiive, otoksessa esiityvät alentuneen vireyden merkit (alfatoiminta silmät auki, silmien sulkeutuminen, mikrotorkkeet) sekä tutkittavan oma kokemus otoksen aikaisesta vireystilasta d) MSLT - Rekisteröidään AASM-oheistuksen mukaisesti (Taulukko 2, Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Practice parameters for clinical use of the multiple sleep latency test and the maintenance of wakefulness test. Sleep 5;28:113-121). - Rekisteröidään 5 otosta. Neljä otosta riittää poikkeustapauksissa: o jos edeltävässä unipolygrafiassa REM-viive on yli 15 min ja yhdessäkään aikaisemmassa MSLT-otoksessa ei esiinny REM-unta o jos unipolygrafian REM-viive on yli 15 min, mutta kahdessa MSLT-otoksessa neljästä esiintyy REM-unta o jos unipolygrafian REM-viive on 15 min tai lyhyempi ja yhdessä MSLT-otoksessa neljästä esiintyy REM-unta - Valvova hoitaja eri huoneessa, videoyhteys, äänieristetty huone, kaikki uneen ja vireyteen vaikuttavat lääkkeet tauotettu suunnitellusti, kahvia enintään 1 kuppi aamulla, ei vuorotyötä edeltävästi - 30-sekunnin epokeissa skooraus univaiheisiin. - Lausunto: AASM-ohjeen mukaisesti: joka otoksen alku- ja loppuaika, joka otoksen univiive, keskimääräinen univiive, SOREM-määrä (niiden otosten lukumäärä, joissa ilmaantuu REMunta). Minimissään joka otoksesta alkuaika, sääntöjen mukainen univiive, otoksessa esiityvät alentuneen vireyden merkit (mikrotorkkeet), univaiheet sekä tutkittavan oma kokemus otoksen aikaisesta vireystilasta Taulukko 2. Vireystutkimusten rekisteröinti Vähimmäisvaatimus EEG F3, F4 C3, C4 O1, O2 Referenssi vastakkainen M (M1 tai M2)

EOG Molempien silmien ulkokulmista Referenssi M2 EMG Alaleukaluun päälle keskilinjaan ja alle molemmin puolin 2 cm keskilinjasta EKG Oikealle solisluun alle vasemmalle rintalastan reunan puoliväliin Videokuvaus Suositeltavat Hengitysilmavirtaus Nenähengityksen paineprofiili ja suuhengityksen ilmavirtaus (termistori) Hengitysliikkeet Rintakehän ja vatsan hengitysliikkeet vyöantureilla Raaja-EMG Ylä- / alaraajojen EMG liikehdinnän arvioimiseksi Vapaaehtoiset Silmäluomien Pietsoelektrinen luomianturi liikkeet EEG Lisäkanavat esim. Fp1, Fp2, P3, P4 Katselunopeus 30 sekuntia / näyttö e) Aktigrafi Käyttö kahden tai vähintään yhden viikon ajan juuri ennen MSLT:tä sen varmistamiseksi, että potilaalla ei ole univajetta eikä viivästynyt tai epäsäännöllinen unirytmi on erittäin suositeltavaa. Aktigrafiaa voi myös käyttää esitutkimuksena ennen vireystutkimuksia, jos riittävän unen määrästä on epäilystä. Rekisteröidään non-dominantista kädestä. Lausunnossa määritetään TST, SE, SL, unijakson sijainti, päiväunet yms. 2. Miten määritellään, että aikuisten unitutkimuksia lausuva lääkäri on analysoinut ja lausunut riittävän määrän tutkimuksia asianmukaisesti ja laadukkaasti? Kuka arvioi pätevyyden? Koulutusvaiheessa olevien lääkärien osalta arvion suorittaa ensisijaisesti lähikouluttaja, jolla on siis unikouluttajan pätevyys aikuisten unitutkimusten osalta. Ostopalvelujen kohdalla pätevyyden tarkistaa tilaaja. Univastuulääkärinä toimivan KNF-erikoislääkärin osaamisvaatimukset: a. Unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai b. laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNFdiagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua unipolygrafiaa sekä vähintään 100 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (yöpolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia). Vastuulääkäreiden osaamisvaatimukset tarkistaa työryhmä, joka koostuu yliopistosairaaloissa toimivista KNF-univastuulääkäreistä. 3. Asentoriippuvuuden määrityksessä Suomessa on käytössä erilaisia menetelmiä, jotka vaativat yhtenäistämistä. Käytössä on kaksi eri tapaa, molemmissa selinmakuuta pitää olla vähintään 15% ajasta, jotta asentoriippuvuutta voi arvioida.: Puhtaan asentoriippuvainen: Uniapnea on asentoriippuvainen kun valtaosa poikkeavista hengitystapahtumista esiintyy selällään nukkuessa, ja muissa asennoissa AHI/REI on alle 5/h.

Uniapnea on asentoriippuvainen kun AHI/REI selällään on kaksi kertaa suurempi kuin AHI/REI muissa asennoissa. Tässä AHI voi olla muissakin asennoissa jopa vahva-asteiseen obstruktiiviseen uniapneaan sopiva Molempia määritystapoja käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa. Koska ensimmäisen määritelmän tulos vaikuttaa todennäköisesti enemmän jatkohoitoon kuin toisen, suositellaan ensimmäisen määritelmän käyttöä. Lisäksi suositellaan, että mikäli asentoriippuvuus-määritelmää käytetään lausunnossa, olisi toivottavaa kirjata erikseen minkä asteinen hengityshäiriö on selällään ja muissa asennoissa. 4. Rekisteröintilaitteistojen jatkuvan kehityksen vuoksi tarvitaan järjestelmä, joka arvioi käyttöön otettavien laitteistojen asianmukaisuuden. Miten tämä järjestelmä luodaan. Yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajat ja unifyysikot muodostavat työryhmän, joka arvioi laitteistot. 5. Obstruktiivisen uniapnean tutkiminen seulontalaitteella rajataan potilaille, joilla: a) obstruktiivisen uniapnean todennäköisyys on korkea. Todennäköisyys määritetään STOP- BANG-kyselyllä, jonka pistemäärä pitää olla 7 tai enemmän. b) potilaalla ei ole vaikea-asteista hengityselinten sairautta (COPD), hypoventilaatiota, epäilyä muista unihäiriöistä (mm. hypersomnia, insomnia) tai sentraaliselle uniapnealle altistavia tekijöitä (tietyt lääkkeet, FA/flutteri, sydämen vajaatoiminta, munuaisvaurio, aivoinfarktin/vuodon/vamman jälkitila). Mikäli uniapnean diagnostiikkaan hyväksyttyä laitetta käytetään ilman hengitystapahtumien tarkistusta/korjausta, tutkimus rinnastetaan seulontaan ja sitä koskevat samat rajaukset. Lisäksi lausuntoon on tuolloin kirjattava, että käytetään automaattista hengitystapahtumien analyysia eli hengitystapahtumia ei ole käsin tarkistettu/korjattu. Jos seulontalaitteella tehdyn tutkimuksen tulos jää negatiiviseksi, mutta potilaalla on unihäiriöön sopivia oireita (mm. väsymys, ärtyneisyys, elämänlaadun heikkeneminen, mielialan lasku, kognitiivisia oireita kuten muistiheikkous, keskittymiskyvyttömyys) pitää jatkotutkimuksena suorittaa diagnostinen yöpolygrafia tai laaja unipolygrafia. Negatiivinen seulontalaitteen tulos oireisella potilaalla ei ole välttämättä luotettava. Vastaavasti jos automaattianalyysin tulos on oireisella potilaalla negatiivinen, pitää rekisteröinnin hengitystapahtumaluokittelu suorittaa käsin tai tehdä uusi diagnostinen unitutkimus.