1 (7) KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to 19.9.2013 klo 9-11.30 Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202, Jyväskylän Tourulassa Osallistujat Tuija Koivisto, Keuruu Kaarina Salonen, Muuramen vanhusneuvosto Tuula Mantere, JAO Sinikka Tyynelä, Jaso ry Päivi Eskola, JY Avoin yliopisto Outi Teittinen, Gerocenter Anu Tuikkanen, Petäjävesi Sirkka Nivala Sirkka-Liisa Lindgren, Äänekoski Anna-Liisa Haataja, Oma tupa, oma lupa -kehittämishanke Leena Makkonen, Jyvässeudun omaishoitajat ry Eeva Määttä, Joutsa Raija Leinonen, Perhehoitoliitto Raili Haaki, Koske 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Työryhmän uutena puheenjohtajana aloitti Tuija Koivisto Käytiin läpi esittelykierros 2. Edellisen kokouksen muistio (15.3.2013) Käytiin muistio lyhyesti läpi ja hyväksyttiin se. Keskusteltiin kokouksista kirjattujen muistioiden tärkeästä merkityksestä. Niiden todettiin olevan informatiivisia ja erityisesti kokouksista poissaolleet lukevat niitä tarkasti. Muistioita hyödynnetään myös muilla foorumeilla. Ne esim. käydään läpi aina Muuramen vanhusneuvoston kokouksissa.
2 (7) 3. Ajankohtaisia asioita vanhustyössä keskustelua ja kokemustenvaihtoa Anna-Liisa Haataja johdatteli aiheeseen: (diat muistion liitteenä) Vanhuspalvelulaki ja laatusuositus Keskustelua Todettiin että laki ei sinänsä tuo paljon uutta, mitä ei olisi voitu toteuttaa jo tähänkin asti. Monet asiat ovat olleet käytäntöinä jo aiemminkin. Vanhustyötä ovat säädelleet monet lait tähänkin asti. Lakiuudistuksen tarve liittyi osittain myös viivästyneeseen sosiaalihuoltolain uudistamiseen. Ikäihmisen osallisuus ja oma aktiivisuus on laissa nostettu tärkeälle sijalle. Keskusteltiin siitä, että ikääntyminen koskee meitä kaikkia. Emme voi siksi asennoitua niin, että mietitään palveluita ulkopuolisille, toisen ryhmän edustajille. Strategiatyö Esimerkiksi Keuruulla on laadittu jo 1980-luvun puolivälistä saakka vanhuspoliittisia strategioita yhteistyössä eri hallintokuntien kesken. Myös muista kunnista on strategiatyöstä hyviä kokemuksia, mutta kuitenkin vuosittain budjetista ja suuntaviivoista joudutaan keskustelemaan ja päättämään erikseen. Vanhusneuvostot Keski-Suomessa on vielä kolme kuntaa, joissa ei ole vanhusneuvostoa. Uuden lain myötä on ylipäätänsä keskusteltava vanhusneuvostojen asemasta ja roolista. Lain tavoitteena on vanhusneuvostojen laaja mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimintojen suunnitteluun. Tässä voi olla tarve suuriinkin asennemuutoksiin kuntien hallinnossa. Miten kehitetään työskentelytapoja niin, että vuorovaikutus on aktiivista ja toimivaa (eikä vain merkitään tiedoksi kannanotto tyylisesti). Vanhusneuvostot voidaan järjestää myös ylikunnallisina. Myös Keski- Suomen Liitto on ottanut toiminnassa aktiivista roolia. Todettiin että vanhusneuvostojen on kuitenkin tärkeää kiinnittyä nimenomaan peruskuntiin, eikä vain sosiaali- ja terveyspalvelusta vastaaviin suurempiin kokonaisuuksiin. Näin onkin esim. Saarikan alueella, vanhusneuvostot kussakin kunnassa. Palveluiden arviointi
3 (7) Palveluiden riittävyyden ja laadun arviointiin on THL:stä tulossa mittaristo, jota voi hyödyntää. (Tampereella pilotoitu lomakepohja liitteenä). Keskusteltiin tarpeesta kerätä asiakaspalautetta myös henkilöiltä, jotka eivät ehkä pysty verbaalisesti itseään ilmaisemaan tai käyttämään monimutkaisia kanavia. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kokemusten hyödyntämistä tulisi kehittää (mm. hoitajien havainnointitapojen kehittäminen). Palautteen keräämistä ei tulisi tehdä liian monimutkaisesti tai raskaalla mallilla, vaan päivittäisten toimintojen ohessa. Keskusteltiin termeistä: Hoito- ja palvelusuunnitelma vai hoito- ja palvelusuunnitelma, entä kuntoutussuunnitelma? Mitä tulisi käyttää? Laki puhuu vain palvelusuunnitelmasta. Todettiin että termejä käytetään sekaisin eikä yhtä oikeaa tapaa taida löytyä. Pitkäaikaishoito voi laatusuositusten hengen mukaan tapahtua myös esim. kodissa. Se ei välttämättä tarkoita laitoshoitoa. Tärkeä uudistus on lakiin kirjattu tavoite siitä, että aviopuolisoita ei eroteta toisistaan hoitoa järjestettäessä. Tämä asettaa vaatimuksia myös tiloille. Toisaalta kaikki pariskunnat (tai toinen puoliso) eivät halua asua samassa paikassa, jos vaikkapa toinen on runsaan avun tarpeessa. Todettiin että lakiin kirjattu tavoite on silti oikean suuntainen. Keskusteltiin itsemääräämisoikeudesta tilanteissa joissa henkilöllä on muistisairaus. Heitteillejätön ja itsemääräämisoikeuden välillä puntarointi vaatii ammattitaitoa ja on yhä laajaneva ongelma. Myös runsaasti alkoholia käyttävät ikäihmiset kuuluvat tähän pulmalliseen joukkoon. Vastuutyöntekijän nimeäminen koskee lähinnä vain kotona asuvia palveluiden piirissä olevia iäkkäitä. Vastuutyöntekijän ei tarvitse välttämättä olla kunnan työntekijä. Käytännössä tehtävä voidaan ostaa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Keskusteltiin siitä, että käytännössä vastuutyöntekijän nimeäminen kaikille asiakkaille on mahdotonta. Tämä velvoite vaatii vielä tarkempia ohjeita myös STM:n taholta. Päätöksenteosta uusi laki linjaa että esim. jonoon sijoittaminen ei voi olla päätös. Jos palvelua ei ole tarjottavissa, on tehtävä kielteinen päätös. Keskusteltiin siitä, että näissä tapauksissa on mietittävä miten asiakkaalle ja/tai omaisille viestitetään siitä, että palvelun tarve on huomioitu ja asiaa ei ole unohdettu.
4 (7) Omavalvonnan toteuttaminen ja omavalvontasuunnitelmien tekeminen Valviran kotisivuilta löytyy monisivuinen kaavake omavalvontasuunnitelman tekemiseen. Todettiin että se vastaa käytännössä laatukäsikirjaa. Kunnilla on reilu vuosi aikaa suunnitelmien tekemiseen. Suunnitelman laatimisessa on hyvä olla mukana koko työyhteisö, jotta kirjatut asiat myös konkretisoituvat. Kotihoidossa omavalvontasuunnitelma tulee laatia esim. alueittaisen jaon mukaisesti erikseen. Lakiluonnos itsemääräämisoikeudesta HE lakiluonnoksesta löytyy kokonaisuudessaan: https://www.otakantaa.fi/download/heluonnos_150813pdf/a2fca2e2-733d-4694-a077-a10dd2727955/10983 Käytiin aiheesta vain lyhyt keskustelu. Lain valmistelu, rajoittamistoimenpiteiden määrittely yms. on ollut hyvin työlästä ja hidasta. Kommenttien esittämisen määräaika on jo umpeutunut. Ministeriön työryhmän jäsenille voi kuitenkin lähettää viestiä, mikäli kommentoitavaa on. Lakiluonnos lähtee mm. siitä, että rajoittamistoimenpide on aina yksilökohtainen päätös. Tämä saattaa tuoda käytännön ongelmia esim. muistisairaiden yksikön oven lukitsemiselle. 4. Oma tupa, oma lupa kehittämishankkeet Keski-Suomen kunnille on myönnetty ajalle 1.7.2013 31.10.2014 rahoitusta vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Hanke nimeltä Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla käynnistyi heinäkuussa. Hankkeessa ovat mukana lähes kaikki Keski- Suomen kunnat, Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta. Hankkeen tavoitteita ovat:
5 (7) Kehittää toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen Palvelujärjestelmän ja toimintakulttuurin kehittäminen tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta Vanhuspalveluiden johtamisen kehittäminen tukemaan ikäihmisten itsenäistä elämää Hankkeen työntekijä Anna-Liisa Haataja esitteli hankekokonaisuuden suunnitelmia Meneillään oleva hanke tukee kuntia uuden lain toimeenpanossa. Työn alla ensi vaiheessa on konkreettisesti mm. vanhusneuvostojen toiminnan tuki, omaishoitajien vertaisryhmän kokoaminen ja kansalaisraatien käynnistäminen. Palvelutarpeen arviointiin kootaan maakuntaan yhtenäisiä käytäntöjä, yhteensopivaksi valtakunnallisten linjausten kanssa. Muistisairaiden kotona asumisen tukimuotoja tullaan myös kartoittamaan ja kehittämään. Jatkohankkeen valmistelu on vielä kesken. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Jyväskylän kaupunki ei olisi lähdössä mukaan jatkohankkeeseen. Muilta kunnilta on pyydetty asiaan kannanottoa. 5. Gerocenterin ajankohtaiskuulumiset hanketoimintaa ja suunnitelmia kertoi kehittämispäällikkö Outi Teittinen Diasarja muistion liitteenä. Elokuun alusta lähtien Gerocenterin johtajana toimii Riku Nikander, gerontologian professori Jyväskylän yliopistolta. Gerocenterin toimitila on muuttamassa Kinkomaalta Vivecan tiloihin. Gerocenterin toiminnassa painottuu sisällöllisesti ennaltaehkäisevä toiminta, vapaaehtoistyö, kuntoutukseen liittyvä tutkimus ja kehittäminen. Keskeistä kaikessa Gerocenterin toiminnassa on tutkimuksen ja tutkimustiedon kytkeminen käytäntöjen kehittämiseen.
6 (7) Eräänä hautomo-vaiheessa olevana ideana olisi tuoda Intoa elämään kurssitoimintaa Keski-Suomeen. (pohjautuu Paassion for life konseptiin). Gerocenter etsii kiinnostuneita kumppaneita esim. järjestötoimijoita tähän. Vuosittain järjestettävän kevätseminaarin teemoja voi ehdottaa Outille. outi.teittinen@gerocenter.fi 6. Tulevat työkokoukset ja muita päivämääriä Vanhusten perhehoidon maakunnallinen kehittämisryhmä kokoontuu 3.10.2013 Koskessa Vanhusten päiväkeskusohjaajien maakunnallinen työkokous 24.10.2013 Hankasalmella Vanhustyön johdon maakunnallista työkokousta ei erikseen Kosken toimesta kutsuta koolle syksyn aikana (viimeksi kokoontunut 18.4.2013 ) koska kehittämishankkeen puitteissa kutsutaan koolle samaa porukkaa. 7. Muita asioita Tiedoksi: Kaarinan kaupunkiin rakennetaan ensimmäistä vanhusten perhehoitokylää. Lisätietoja Perhehoitoliitosta Raija Leinoselta. 25.11.2013 STM:n vanhuspalvelulakia koskevan koulutuskierroksen tilaisuus Jyväskylässä Paviljongissa lisätietoja: http://www.stm.fi/seminaarit/vanhuspalvelulain_toimeenpanon_aluekierr os#vaasa 11.12.2013 Ikäihmiset ja lähisuhdevälivalta koulutus Keskussairaalalla, järjestäjänä Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hanke, Aarre.
7 (7) Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät järjestetään Jyväskylässä 8-9.1.2014. Lisätietoja Kosken sivuilta. 8. Sovitaan seuraavasta kokouksesta Seuraava kokous pidetään to 20.3.2014 klo 9-11.30 Muistion kirjasi Raili Haaki