Talousnäkymät Syyskuu 2
Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Leena Mörttinen leena.morttinen@nordea.com Puh. +3 9 16 99 Mennyt painoon 27..2 Talousnäkymät löydät internetistä osoitteesta: www.nordea.com/eo/fi Osoitteenmuutokset: suvi.kautto@nordea.com tai +3 9 16 922 Maailma YLEISKATSAUS Inflaatiopiikki sysäsi euroalueen taantumaan... YHDYSVALLAT Pohjaa ei ole vielä saavutettu... JAPANI Talouden viimeinenkin pilari on sortunut... 11 EUROALUE Euroalueen talous vajoamassa taantumaan... 12 ISO-BRITANNIA Tee maistuu kitkerältä Englannin keskuspankissa... 1 SVEITSI Sveitsin talouden haasteet lisääntyvät edelleen... 16 Pohjoismaat SUOMI Talous hidastuu selvästi...17 RUOTSI Matalapainetta...2 TANSKA Levottomat ajat edessä...23 NORJA Pehmeä lasku...26 ISLANTI Kotitaloudet ahdingossa... 29 Kehittyvät taloudet PUOLA Kasvu hidastuu hieman... 3 UNKARI Kasvuvauhti kiihtyy vähitellen... 31 TŠEKIN TASAVALTA Korot pysyvät matalalla inflaatioriskeistä huolimatta... 32 VIRO Viro liukui taantumaan... 33 LATVIA Juhlat päättyivät... 3 LIETTUA Vaisua kasvua näkyvissä... 3 VENÄJÄ Inflaatio suurin huolenaihe... 36 BRASILIA Raaka-aineiden hintojen lasku voi pysäyttää vahvan kasvun... 37 INTIA Inflaatio vetää mattoa talouden alta... 3 KIINA Kasvu hidastuu myös Kiinassa... 39 TURKKI Poliittiset riskit ja inflaatioriskit edelleen olemassa... Raaka-ainemarkkinat ÖLJY Kysyntä pehmenee mutta tarjonta edelleen kireää... 1 MUUT RAAKA-AINEET Maailmantalouden ilmapiiri entistä haastavampi metalleille... 2 3 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Inflaatiopiikki sysäsi euroalueen taantumaan Maailmantalouden näkymät ovat edelleen heikentyneet sitten huhtikuun ennusteen. Inflaatio on kiihtynyt tasolle, jollaista ei ole nähty sitten 199-luvun alun sen enempää euroalueella kuin Yhdysvalloissakaan. Pääsyntipukit hintojen nousulle ovat tähän asti olleet öljy ja ruoka, mutta keskuspankkien mielissä elää edelleen pelko inflaatiopiikin kerrannaisvaikutuksista. Niinpä myös korot ovat nousseet. Kun tähän liitetään mukaan vielä rahoitusmarkkinoiden jatkuva rauhattomuus sekä edelleen vahva, vaikkakin viimeaikoina hieman heikentynyt euro, ei euroalueen talouskasvun tiimoilta kannata odottaa kovinkaan positiivisia uutisia. Rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden alkamisesta on kulunut kokonainen vuosi, mutta markkinat eivät ole vieläkään normalisoituneet. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten alaskirjaukset ovat jatkuneet ja arvailut ryminän loppulaskusta kasvavat edelleen. Viranomaistoimenpiteiden ansiosta rahahanat ovat pysyneet auki sekä euroalueella että Yhdysvalloissa, mutta luotonannon ehdot ovat kiristyneet. Maailmantalous joutunee odottamaan asuntokuplien tyhjentymistä Yhdysvalloissa ja eräissä euromaissa ennen kuin rahoitussektori asettuu jälleen aloilleen. Tämä ylläpitää maailmantalouden epävarmuutta myös tulevaisuudessa. On todennäköistä, että korkeammat riskipreemiot jäävät pysyväksi muistoksi likviditeettiriskin aliarvioimisesta, ja että koko rahoitussektorin rakenne ja toimintamallit muuttuvat osaltaan toimijoiden välisten fuusioiden kautta, mutta myös sääntely ja valvontamuutosten ja sisäisen valvonnan kiristymisen myötä. Tällä saattaa olla vaikutusta myös kansantalouksien keskimääräisiin kasvunopeuksiin tulevaisuudessa. Yhdysvaltojen talousnäkymät edelleen synkät Yhdysvalloissa ylimääräisten veronpalautusten aikaistuminen esti taloutta supistumasta neljännesvuositasolla vuoden 2 alkupuoliskolla. Odotamme kuitenkin talouskasvun painuvan taantumalukemiin elvytyksen vaikutusten hiipuessa vuoden 2 loppupuolella. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden korjausliike jatkuu ja asuntoinvestoinnit piristynevät todennäköisesti vasta vuoden 29 lopussa. Tähän mennessä asuntomarkkinoiden ongelmat ovat todennäköisesti aiheuttaneet suhteellisen vähän kotitalouksien pakkosäästämistä, sillä monet asuntolainojensa kanssa pulaan joutuneet kotitaloudet ovat jättäneet asuntolainansa yksinkertaisesti hoitamatta. Markkinoiden romahdus on kuitenkin heikentänyt kuluttajien luottamusta ja odotuksia merkittävästi. Kuluttajat eivät ole myöskään voineet välttyä inflaation ostovoimaa heikentäviltä vaikutuksilta. Polttoaineiden hintojen nousu on muuttanut amerikkalaisen kuluttajan käyttäytymistä yllättävän nopeasti. Tähän asti heikon dollarin tukema vienti on antanut kohtuullisesti tukea Yhdysvaltain taloudelle. Viennin veto Yleiskatsaus kuitenkin pehmenee, sillä maailman talouskasvun odotetaan hidastuvan samalla kun dollari jatkaa vahvistumistaan euroa vastaan 21 loppua kohti mentäessä. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on ollut odotuskannalla laskettuaan ohjauskorkoa kaikkiaan 3,2 prosenttiyksikköä syyskuusta 27 huhtikuuhun 2. Koronalennukset eivät kuitenkaan ole sanottavasti välittyneet pankkijärjestelmän ulkopuolelle talouteen, sillä pankit ovat joutuneet kiristämään luotonannon ehtoja. Ehtojen kiristymisestä huolimatta inflaation kiihtyminen on muuttanut Fedin puheita aggressiivisemmiksi. Odotamme kuitenkin koronnostoja vasta vuoden 29 lopussa sillä heikkenevät työmarkkinat pitävät inflaation kerrannaisvaikutukset talouteen kurissa siihen asti kunnes asuntomarkkinat osoittavat jälleen toipumisen merkkejä. Euroalue taantumaan Euroalueen talouskasvu supistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä lähinnä kotimaisen kysynnän supistumisen takia. Euroalueen odotukset ovat laskeneet poikkeuksellisen nopeasti tasoille, jotka enteilevät taantumaa. Laskun syynä ovat yritysten nousseet kustannukset ja ostovoimaa nakertava inflaatio. Kulutuskysyntä on hiipunut nopeasti öljyn ja ruoan hinnan hypättyä ylöspäin. Odotamme myös viennin hidastuvan vahvan euron vaikutuksesta ja talouskasvun hiipuessa globaalisti. Talouskasvun hyytyessä työmarkkinoiden näkymät heikentyvät. Euroalueen odotetaankin ajautuvan taantumaan työttömyyden kasvun myötä. Talouden piristyminen tapahtuu vain hitaasti maailmantalouden toipumisen tahdissa. Asuntomarkkinoiden hyytyminen lisää euroalueen talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta. Neljänneksi suurimman maan Espanjan talouden näkymät ovat poikkeuksellisen heikot. Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen ylilyönneistä syntyvät luottatappiot päätyvät sijoittajien ja pankkien kannettavaksi, ja osa niistä todennäköisesti löytyy muiden euroalueen maiden pankkien ja sijoittajien kirjoista. Energian ja ruoan hintojen nousun aiheuttaman inflaatioshokin haitalliset vaikutukset euroalueen taloudelle ovat ilmeiset. Ennustamme öljyn hinnan laskevan hieman ja inflaation talttuvan maailmantalouden hidastumisen myötä ensi keväänä, mutta riski kerrannaisvaikutuksista ja ydininflaation kiihtymisestä on edelleen suuri. Jos inflaatiouhat hellittävät, ohjauskorkoa voidaan alentaa ensi vuoden aikana prosenttiyksiköllä. Euroalueen heikentyneiden talousnäkymien odotetaan kaventavan euroalueen ja Yhdysvaltain korkoeroa ja vahvistavan dollaria suhteessa euroon ennustejakson aikana. Kehittyvissä talouksissa viennin imu vaimenee Kehittyvien talouksien kasvuvauhti on viime aikoina osoittanut maltillistumisen merkkejä. Globaali inflaatiopiikki ja kapasiteettirajoitteet ovat saaneet viranomaiset kiristämään rahapolitiikkaa ainakin jossain määrin, mikä Syyskuu 2 Talousnäkymät
Yleiskatsaus vuorostaan viilentää talouskasvua viiveellä. Yhdysvaltain ja euroalueen taantuma hidastaa kehittyvien talouksien viennin kasvua, mutta viilentää myös inflaatiovauhtia. Tämä mahdollistaa rahapolitiikan löysentämisen ja kotimaisen kysynnän kasvun tukemisen 29 ja 21. Kiinassa talouskasvu hidastuu maltillisesti viennin mukana. Sen sijaan erityisesti yksityinen kulutus mutta myös investoinnit kasvavat edelleen vahvasti. Investointeja tukee muun muassa toukokuisen maanjäristyksen jälkeinen rakennustoiminta. Kiinaan virtaa ulkomaista pääomaa kansainvälisestä luottokriisistä huolimatta. Talouskasvun jatkuessa Kiinan asema taloudellisena ja poliittisena suurvaltana vahvistunee edelleen. Venäjän inflaatio on hypännyt kaksinumeroisiin lukuihin. Toukokuussa alkanut rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa reaalitalouteen täydellä teholla vasta vuonna 29. Vuosina 29 21 kasvuvauhti hidastuu lisää, koska öljyn hinnan nousun odotetaan taittuvan. Inflaatiopaineiden odotetaan maltillistuvan hitaasti ennustejakson aikana. Inflaation vastaisen taistelun tehokkain väline on vahva rupla. Ruplan odotetaankin vahvistuvan edelleen, mikäli Venäjän ulkopoliittiset toimenpiteet pysyvät maltillisina. Suomen lähialueet jäähtyvät vauhdilla Suomen lähialueilla talouskasvu hidastuu selkeästi muun maailman mukana. Ruotsissa talouskasvu on käytännössä pysähtynyt viennin heikentymisen tähden. Myös Norjassa viennin kasvu hyytyy. Talouden jäähtyminen on kuitenkin ollut voimakkainta Tanskassa, jossa BKT on supistunut neljännesvuositasolla jo kahden neljänneksen ajan. Tärkein syy tähän on edelleen asuntomarkkinoiden lasku, joka on hidastanut yksityisen kulutuksen kasvua ja vähentänyt asuinrakennusinvestointeja. Suomen lähialueista voimakkaimmin ylikuumenemisesta kärsineet Viron ja Latvian taloudet ovat painumassa taantumaan. Asuntomarkkinoiden raju nousu on kääntynyt laskuun, ja asuntomarkkinoiden jäähtyminen heikentää asuinrakennusinvestointien ja yksityisen kulutuksen kehitystä samalla kun vientinäkymät heikentyvät. Vaikka Liettuan talouden ylilyönnit jäivät jossain määrin maltillisemmiksi kuin muissa Baltian maissa, se on myös selkeästi hidastumassa. Pienten ja dynaamisten avoimien Baltian talouksien toipuminen riippuu lopulta suoraan siitä, miten nopeasti euroalue pääsee jälleen nopeamman kasvun uralle. Suomen talouskasvu hyytyy inflaation ja viennin hidastumisen myötä Muuta maailmaa seuraten myös Suomen talouden vauhti hidastuu selvästi alle trendikasvun jo tämän vuoden loppupuoliskolla. Kotimaisen kysynnän elpymisen edellytykset ovat kasassa vasta 29 loppupuolella. Ensi vuonna Suomen vientiä jarruttaa maailmantalouden hidastumisen lisäksi Venäjän raakapuulleen asettamat vientitullit. Viennin elpymistä saataneen odotella vuoteen 21. Suomen talouden keskeisimmät riskit liittyvät kuluttajien käyttäytymiseen ja työmarkkinoiden kehitykseen. Mikäli työttömyysodotukset merkittävästi kasvavat, kotitaloudet saattavat lisätä säästämistään merkittävästi. Työttömyyden ei kuitenkaan ennusteta juurikaan nousevan työllisyyden supistumisesta huolimatta työn tarjonnan joustavuuden tähden. Suomessa asuntomarkkinoiden suhdanne ei viime vuosina käynyt aivan niin kuumana kuin muissa Pohjoismaissa, joista erityisesti Tanskassa asuntojen hinnat ovat sittemmin lähteneet voimakkaaseen laskuun. Odotamme korkeampien korkojen ja talouskasvun hidastumisen kuitenkin hiljentävän asuntomarkkinoita myös Suomessa hieman vuosikymmenen alun tapaan, joskin vaisu vaihe voi olla hieman pidempi. Poliittiset riskit kasvavat Pitkään jatkunut poliittisesti ja taloudellisesti rauhallinen vaihe on jäämässä menneisyyteen. Talouskasvun hidastuessa ja inflaation syödessä ostovoimaa poliittiset riskit kasvavat. Maailmantalous on jo selkeästi siirtynyt poliittisten interventioiden maailmaan, jossa rahoitusjärjestelmää tuetaan ja kuluttajien tuntemuksia yritetään pönkittää väliaikaisten verohelpotusten avulla. Talouskasvun ja työmarkkinoiden edelleen heiketessä politiikan rooli talouden toimintakehikon määrittäjänä saattaa edelleen kasvaa. Keskuspankkien kyky tehdä riippumatonta rahapolitiikkaa voi olla uhattuna, jos inflaatio ei ota talttuakseen samalla kun kuluttajien varallisuusasema heikkenee asuntomarkkinoiden kuplien puhjetessa. Äänestäjien puolelta tuleva poliittinen painostus voi ajaa poliitikkoja radikaaleihin protektionistisiin toimenpiteisiin. Tämä heikentäisi globalisaation myönteisiä vaikutuksia ja johtaisi maailmanlaajuiseen talouskasvun hidastumiseen pitkällä aikavälillä. Paljon riippuu siitä, miten raaka-aineiden, erityisesti öljyn saatavuus ja hinta kehittyvät. Tähän taas vaikuttavat muun muassa poliittisten suhteiden kehitys merkittävien valtioiden kuten Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Kaikkiaan tällä hetkellä maailmantalouden epävarmuudet ovat poikkeuksellisen suuria. Niin sijoittajien kuin yritysten onkin syytä varautua aikaisempaa suurempiin heilahteluihin niin korko- kuin valuuttamarkkinoilla. Aika näyttää, kuinka voimakkaan roolin politiikka ottaa maailmantalouden epätasapainojen korjaamisessa ja miten rakenteet ja voimasuhteet muuttuvat tämän korjausliikkeen seurauksena. Leena Mörttinen leena.morttinen@nordea.com +3 9 16 99 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Keskeisiä tunnuslukuja BKT:n kasvu, % Inflaatio, % 26 27 2E 29E 21E 26 27 2E 29E 21E Maailma 1),,6 3,3 2,7 3,6 Maailma 3,6 3,, 3,7 2,9 G-3 2) 2, 2,3 1,2,6 1,9 G-3 2, 2,2 3, 2,2 1,9 USA 2, 2, 1,3, 2,2 USA 3,2 2,9,6 2,6 2, Japani 2, 2,1,,7 2,1 Japani,2,1 1,6 1,7 1, Euroalue 2,9 2,7 1,3,7 1, Euroalue 2,2 2,1 3,6 2, 2,1 Saksa 3,2 2,6 1,6,9 1,3 Saksa 1, 2,3 3, 1,7 1,7 Ranska 2, 2,1 1,, 1, Ranska 1,9 1,6 3, 1, 2, Italia 1,9 1,,1,3 1,1 Italia 2,2 2, 3,6 2,2 2,3 Espanja 3,9 3, 1,2, 1, Espanja 3,6 2,, 2, 2, Hollanti 3, 3, 2,2 1,2 1, Hollanti 1,7 1,6 2,6 3, 2, Belgia 2,9 2, 1,6, 1,3 Belgia 2,3 1,, 2,1 2,2 Itävalta 3,3 3, 2, 1, 1, Itävalta 1,7 2,1 3, 1, 1, Portugali 1,3 1, 1,,7 1, Portugali 3, 2, 3,3 2,3 2, Kreikka,2, 3, 2, 3, Kreikka 3,3 3,, 3,3 3, Suomi,9, 2,3 1,3 2, Suomi 1,6 2, 3, 2,2 1,7 Irlanti,7,3 1, 1, 2, Irlanti 2,7 2,9 3, 2,2 2, Tanska 3,9 1,7,9,6 1, Tanska 2,1 1,9 3, 2,6 2,2 Ruotsi,1 2,7 1, 1, 1,9 Ruotsi 1, 2,2 3, 2,6 1, Norja, 6,2 2,9 1, 2,1 Norja 2,3, 3, 2,6 2, Islanti, 3, -1,9-1, 2,9 Islanti 6,7,1 11, 7, 3, Iso-Britannia 2,9 3,1 1,3, 2, Iso-Britannia 2,1 2,3 3, 2,7 1,9 Sveitsi 3,2 3,1 2, 1, 1, Sveitsi 1,1,7 2, 1, 1,3 Venäjä 7,,1 7, 6, 6, Venäjä 9,7 9, 1,1 1,6 7, Puola 6,2 6,6,1,, Puola 1,2 2,6,2 3,1 2, Tšekin tasavalta 6, 6,6 3,,1, Tšekin tasavalta 2, 2,9 6,9 3, 2, Unkari 3,9 1,3 2,2 2, 3,6 Unkari 3,9, 6,6, 3, Viro 11,2 7,1-1,1 -, 2, Viro, 6,7 1,,3,3 Latvia 12,2 1,3 -, -,7 1,1 Latvia 6,6 1,1 1,9,,1 Liettua 7,7, 3, 1,9 2,9 Liettua 3,, 11,1 7,2, Turkki 6,9,,,2,9 Turkki 9,6, 1,1 7,, Kiina 11,6 11,9 1, 9,, Kiina 1,,6 7,,, Intia 9, 9,3 7, 6, 7,3 Intia,3,6 9,7 6,,2 Aasia- 3),3,6,1,3,6 Aasia- 13,1 6, 7,1,9,9 Latinalainen Amerikka -3 ),,1 3,7 2,9 3,6 Latinalainen Amerikka -3,3,9 6,,, 1) Painotettu keskiarvo yo. taulukon maista. Yhteensä 2.7% maailman BKT:sta. Painot perustuvat PPP-korjattuihin BKT-lukuihin vuodelta 2 (lähde IMF). 2) USA, Japani ja euroalue 3) Indonesia, Malesia, Filippiinit, Etelä-Korea ja Thaimaa ) Argentiina, Brasilia ja Meksiko Julkisen talouden ylijäämä, % BKT Vaihtotase, % BKT:sta 26 27 2E 29E 21E 26 27 2E 29E 21E G-3-1,7-1,3-2, -2,7-2,7 G-3 - - - - - USA -1,6-1, -3,2-3, -3,3 USA -6, -,3 -, -3, -3, Japani -2,9-2, -3,3-3, -3, Japani 3,9, 3, 3,, Euroalue -1,3 -,6-1, -1, -1,7 Euroalue,,3 -,1,1,1 Saksa -1,6,, -, -1,2 Saksa 6,1 7,6 7, 6, 6, Ranska -2, -2,7-2,9-3, -3, Ranska -,7-1,2-1,7-1, -1,3 Italia -3, -1,9-2, -2,7-2, Italia -2,6-2, -2, -3, -2,9 Suomi,1,3,,3 3, Suomi,6,6 3, 3, 3,7 Tanska,,,1 3,3 2, Tanska 2,9 1,1 1,1 1, 1, Ruotsi 2,2 3, 2,7 1,2,1 Ruotsi,, 7,1 7, 7,3 Norja 1, 17, 19,1 1, 17,9 Norja 17,3 1, 2,7 1,2 17, Islanti,6,1 1,2-2, -1, Islanti -2, -1,6-1, -1, -3, Iso-Britannia -3,6-2,9-3,1-3, -3,6 Iso-Britannia -2, -3,7 -,1 -,1-3,7 Sveitsi 1,9 1,3,,,2 Sveitsi 1,7 16, 16, 1, 1, Venäjä 7,, 7, 7, 6, Venäjä 9, 6, 6,,, Puola -3, -2,1-3, -3, -2, Puola -2,7-3, -, -, -, Tšekin tasavalta -2,7-1,6-1,1-1,3-1, Tšekin tasavalta -3,2-2, -2, -2,2-1, Unkari -9,2 -, -,2 -,1-3,7 Unkari -6, -, -3,9 -, -3, Viro 3, 2, -,6-1, -, Viro -1,7-17, -11, -11, -1, Latvia -,2, -1, -2, -2, Latvia -22, -22,9-1,7-13, -12,6 Liettua -, -1,2-2,2-2, -1, Liettua -1, -13, -13, -13, -13, Turkki -,6-1,6-2, -2, -2, Turkki -6, -,7-6, -6, -6, Kiina -,,7-1, -1, -1, Kiina 9, 11,6 11,3 9,, Intia -6, -,3-7,1-7, -6, Intia -1,1-1, -3, -3, -2, Aasia- -, -1,2-2, -1,7-1, Aasia- 3, 2, 1, 1,2,9 Latinalainen Amerikka -3, 1, 1, 1, 1, Latinalainen Amerikka -3,7 -,1 -,9-1, -1,3 6 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Keskeisiä tunnuslukuja Keskuspankkikorot 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk USA 2, 2, 2, 2, 3, Japani,,,,,7 Euroalue,2,2,2 3, 3,2 Tanska,6,6,6 3,7 3, Ruotsi,,7,7, 3,2 Norja,7 6, 6,,7,2 Iso-Britannia,,,7,2, Sveitsi 2,7 2,7 2,7 2,2 2, Puola 6, 6,,7,2, Tšekin tasavalta 3, 3, 3, 3, 2,7 Unkari,,, 7, 6, 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk USA 2,1 2,7 2, 2,2 3,2 USA -2,1-2,1-2,2-1, -,1 Japani,7,,,9 1,3 Japani 1-1,9-1, -1,6-1,3-1,9 Euroalue,96,,7 3,7 3, Euroalue - - - - - Tanska,39,2, 3,9 3,6 Tanska,3,3,3,2,2 Ruotsi,17,2,1,3 3, Ruotsi,2,,,6,1 Norja 6, 6,7 6, 6,1, Norja 1, 1, 1, 2, 2,1 Iso-Britannia,7,7,1,2,2 Iso-Britannia,79,,,, Sveitsi 2,7 2,7 2,7 2,2 2, Sveitsi -2,22-2,1-1,9-1, -1, Puola 6,6 6, 6,,,7 Puola 1, 1,6 1,3 1,3 1,3 Tšekin tasavalta 3,7 3,7 3, 2,9 2,9 Tšekin tasavalta -1,21-1,1-1,3 -, -, Hungary,, 7,9 6,9 6,7 Unkari 3,62 3,6 3,2 3,2 3,3 Estonia 6,3 6,2 6,1,1, Viro 1,39 1, 1, 1, 1, Latvia 6,27 6,2 6,,,7 Latvia 1,31 1,3 1,3 1,3 1,3 Lithuania,76,6,,,2 Liettua,,,,, 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 1 vuoden jvk-tuotto Tuottoero euroalueeseen, 1 v, %-yksikköä 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk USA 3, 3,6 3,,,7 USA -,36 -,3 -,,,3 Japani 1, 1,6 1,7 1, 2,2 Japani 1-2,36-2, -1, -2,1-2, Euroalue,16, 3,9,, Euroalue - - - - - Tanska,2,2,1,1, Tanska,2,2,2,1,1 Ruotsi,1 3,9 3,9,, Ruotsi -,6 -,,,, Norja,67,,7,,2 Norja,1,,,, Iso-Britannia,,,,,7 Iso-Britannia,33,,,,3 Sveitsi 2, 3, 3, 2, 3,1 Sveitsi -1,31 -,9 -,9-1,2-1,3 Puola 6,1,9,,7,9 Puola 1, 1,9 1,9 1,7 1, Tšekin tasavalta,,3,1,, Tšekin tasavalta,2,3,2,,6 Unkari 7,7 7,7 7, 6,7 6, Unkari 3,71 3,7 3, 2,7 2,1 1) Tuottoero dollarilainaan Eurokurssit Dollarikurssit 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk 2.. 3 kk 6 kk 12 kk 2 kk EUR/USD 1,76 1, 1, 1,3 1,2 EUR/JPY 16,6 1,1 1, 1, 12, USD/JPY 1,9 19, 111, 116, 122, EUR/DKK 7,9 7,6 7,6 7,6 7,6 USD/DKK,,1,329,73,96 EUR/SEK 9,39 9,3 9,3 9,2 9,1 USD/SEK 6,366 6,1 6,63 7,77 7,2 EUR/NOK 7,93 7,7 7,7 7,7 7,9 USD/NOK,377,3,36,962 6,32 EUR/GBP,,,7,76,7 GBP/USD 1, 1,13 1,79 1,711 1,69 EUR/CHF 1,612 1,9 1,7 1, 1,6 USD/CHF 1,93 1,97 1,121 1,192 1,2 EUR/PLN 3,332 3,2 3,3 3, 3,2 USD/PLN 2,2 2,21 2,37 2,61 2,6 EUR/CZK 2, 2, 2,7 2, 2, USD/CZK 16,6 16,9 17,6 19,23 19,2 EUR/HUF 236,2 23, 2, 2, 2, USD/HUF 16, 1,6 171, 192,3 192, EUR/RUB 36,2 3,2 3,16 32, 31,3 USD/RUB 2,9 2,1 2, 2, 2,1 EUR/EEK 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 USD/EEK 1,6 1,79 11,1 12, 12,2 EUR/LVL,7,7,7,7,7 USD/LVL,77,3,,3,6 EUR/LTL 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 USD/LTL 2,3 2,31 2,66 2,66 2,762 EUR/CNY 1,9 9,7 9,31,32 7,62 USD/CNY 6,37 6,7 6,6 6, 6,1 7 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Yhdysvallat Pohjaa ei ole vielä saavutettu BKT:n odotetaan supistuvan vuoden jälkipuoliskolla. Vain hienoista kasvua vuonna 29 Vakavan taantuman riski on edelleen olemassa. Koronnostoja ei ole näköpiirissä lähiaikoina. Yhdysvaltain talous selvisi odotettua paremmin vuoden alkupuoliskolla edellisvuoden viimeisen neljänneksen negatiivisten kasvulukujen jälkeen. Talous näyttää kuitenkin jumiutuneen taantumaan. Veronpalautukset piristivät tilannetta hieman toisella neljänneksellä, mutta nyt edessä näyttää olevan uusi laskusuhdanne, jota voidaan parhaiten kuvata W:n muotoiseksi taantumaksi. Yhdysvaltain hallitus on jakanut kotitalouksille veronpalautuksia lähes 11 miljardin dollarin arvosta. Palautukset jaettiin hieman nopeammin kuin ennustimme huhtikuun Talousnäkymissä. Yhdysvaltalaisten kuluttajien on nyt selvittävä itsepintaisesti laskevien asuntojen hintojen, luottoehtojen kiristymisen, työllisyyden heikkenemisen ja raaka-ainehintojen nousun aiheuttamista vaikeuksista. Tämä yhdistelmä johtanee BKT:n supistumiseen vuoden 2 jälkipuoliskolla. Vaikka aggressiivisten koronlaskujen vaikutus lisää taloudellista toimintaa vuonna 29 ja vielä vuoden 21 alussa, kasvu ei todennäköisesti yllä potentiaaliselle, noin 2,7 3 %:n tasolleen ennen ennustejakson päättymistä. Vakavan taantuman riski edelleen olemassa Perusskenaariomme mukaan kestää vielä melko pitkään ennen kuin kasvu piristyy normaalitasolle. Toisaalta emme usko taantuman jatkuvan vuonna 29. Tämä näkemys perustuu olettamukseen, että asuntojen hinnat vakaantuvat jossakin määrin ja öljyn hinnan maltillinen lasku jatkuu. Kasvavasta velkaantuneisuudesta ja asuntojen hintojen ja osakekurssien rajusta laskusta huolimatta kotitalouksien nettovarallisuus on edelleen yli viisinkertainen verrattuna kotitalouksien vuotuisiin käytettävissä oleviin tuloihin. Kotitalouksien historiaan verrattuna suhteellisen suuri nettovarallisuus viittaa siihen, että kotitalouksien säästämisaste nousee vain hieman ennustejakson aikana. Kotitalouksien velkaantuneisuuden vähentämiseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Kulutuksen korjausliike saattaa muodostua odotuksiamme pitkäkestoisemmaksi. Jos korjausliike on odotuksia jyrkempi, sekä raha- että finanssipoliittiset toimet ovat todennäköisesti perusskenaariomme oletuksia aggressiivisempia. Ei kovinkaan elvyttävää rahapolitiikkaa Yhdysvaltain keskuspankki on päättäväisesti pyrkinyt pienentämään syvän taantuman riskiä. Ohjauskorkoa on laskettu,2 %:sta nykyiseen 2 %:iin, ja keskuspankki on yrittänyt varmistaa pankkien likviditeetin viimeksi jatkamalla ylimääräistä luotonantoaan tammikuun 29 loppuun saakka. Asuntolainoihin liittyvien tappioiden ja yleisesti kasvaneen riskien karttamisen vuoksi keskuspankin koronlaskut eivät kuitenkaan ole johtaneet asuntolainakorkojen tai yrityslainojen tuottojen laskuun. Pankit ovat kiristäneet luottoehtoja edelleen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana luotonantoon liittyvät rajoitukset ovat levinneet subprime-lainoista muunlaisiin sekä yksityishenkilöille että yrityksille annettuihin asuntoluottoihin ja edelleen kaikentyyppisiin yrityslainoihin. Aivan hiljattain rajoituksia on alettu soveltaa myös luottokortteihin ja muihin kulutusluottoihin. Luottoehtojen kiristyminen kuvastaa pankkien pelkoja luottotappioiden li- USA: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd USD) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 69,1 3, 2,,9, 2, Julkinen kulutus ja investoinnit 2 3,3 1,7 2,1 2,,3 1,3 Yksityiset investoinnit 2 2, 2, -3,1 -,3-1,6,1 - asuinrakennusinvestoinnit 769,7-7,1-17,9-2,1-3,9 7,1 - kone- ja laiteinvestoinnit 93, 7,2 1,7 -,7 -,2,3 - muut rakennusinvestoinnit 337,6,2 12,7,6 -, 1, Varastojen muutos* 3,3, -, -, -,1, Vienti 1 311, 9,1, 7,9,9 6, Tuonti 2 2,1 6, 2,2-2,1 1,,9 BKT 2, 2, 1,3, 2,2 Nimellinen BKT, mrd USD 12 21,9 13 17, 13 7,6 1 266, 1 611, 1 237,1 Työttömyysaste, %,6,6, 6, 6, Teollisuustuotanto 2,2 1,7,, 2, Inflaatio, % 3,2 2,9,6 2,6 2, Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 2, 2,3 2, 1,9 1,7 Tuntipalkat 3,9, 3, 3, 3, Vaihtotase (mrd USD) -7,1-731,2-62, -11, -33,3 - % BKT:sta -6, -,3 -, -3, -3, Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -29,2-17,9 -, -, -, - % BKT:sta -1,6-1, -3,2-3, -3,3 Julkinen velka, % BKT:sta 6,7 6, 66, 67, 6, * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä Syyskuu 2 Talousnäkymät
Yhdysvallat sääntymisestä tilanteessa, jossa luotonannon kapasiteetti on jo kutistunut aiempien tappioiden vuoksi. Talous on siis edelleen negatiivisessa kierteessä, jossa rahapolitiikan keinot ovat tavallista tehottomampia rahoitussektorin tappioiden voimistaessa asuntomarkkinoiden romahdusta ja koko talouden korjausliikettä. Asuntojen hinnat eivät vielä pohjalukemissa Asuntojen hintojen tasaantuminen on todennäköisesti tärkein edellytys laskusuhdanteen päättymiselle. Tämä ei valitettavasti näytä tapahtuvan lähiaikoina. Asuntojen myynnin tasaantuminen viime kuukausina on tosin herättänyt toiveita siitä, että pohja olisi saavutettu. Kysynnän kasvu näyttää kuitenkin paljolti johtuvan erittäin halvalla toteutettavien pakkomyyntien lisääntymisestä. Kaliforniassa, jossa Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden nousut ja laskut näkyvät selvimmin, pakkomyyntien osuus asuntojen kokonaismyynnistä on viime kuukausina ollut jopa prosenttia. Säästämisaste edelleen matalalla Lainakorot ovat pysyneet korkealla Asuntojen hintojen sitkeänä jatkuva lasku kuvastaa myös asuntojen kysynnän ja valtavan ylitarjonnan välistä epätasapainoa. Asuntojen hinnat ovat Yhdysvalloissa laskeneet 16 prosenttia vuoden 26 huippulukemista. Lisäksi vanhojen asuntojen arvioidut myyntiajat ovat yli 1 kuukautta, joten on todennäköistä, etteivät hinnat vielä ole pohjalukemissa. Odotamme niiden laskevan vielä vähintään 1 prosenttia. Asuntorakentaminen on kuitenkin jo vähentynyt jyrkästi. Siksi odotamme asuinrakennusinvestointien negatiivisen BKT-vaikutuksen vähitellen pienentyvän tulevina kuukausina. Asuinrakennusinvestoinnit eivät todennäköisesti kasva ennen kuin pitkällä vuoden 29 puolella. Asuntoja edelleen runsaasti myymättä Vaikutukset näkyvät myös muilla talouden osaalueilla Asuntomarkkinoiden romahdus vaikuttaa yhä enemmän myös talouden muihin osa-alueisiin luottokriisin, varallisuusvaikutusten ja kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yksityisen kulutuksen volyymit ovat 12 viime kuukauden aikana kasvaneet ainoastaan 1,2 % veronpalautuksista huolimatta. Näin vaatimattomia kasvulukuja on aiemmin nähty vain taantumien aikana. Autojen myynnin lasku alimmalle tasolleen 16 vuoteen on toinen merkki talouden heikkoudesta. Energian ja ruoan hintojen nousu on syönyt ostovoimaa, mikä tietenkin myös vaikuttaa yksityisen kulutuksen heikkoon trendiin. Kuluttajien luottamus ei ole ollut näin heikko vuosikymmeniin, ja odotammekin yksityisen kulutuksen kääntyvän kuluvan neljänneksen aikana laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991. Emme usko kulutuksen kasvuvauhdin palaavan normaalille nousukauden tasolle ennen kuin jossain vaiheessa vuotta 21. Kulutuskysyntä vaimenemassa Yritysten kiinteiden investointien odotetaan supistuvan tulevina neljänneksinä yritysten tulosten heiketessä. 9 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Yhdysvallat Muiden kuin rahoitusyritysten taloudellinen tilanne on kuitenkin yleisesti erittäin vakaa, joten investointien pitäisi elpyä myöhemmin ennustejakson aikana, kun luottoehdot ja myyntiennusteet vähitellen normalisoituvat. Aiemmin nähty Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen tukee todennäköisesti yhä vientiä lyhyellä aikavälillä. Kansainvälisen talouden toimeliaisuutta kuvaavien tunnuslukujen äskettäinen romahdus viittaa kuitenkin siihen, että myös jyrkältä laskulta tähän mennessä välttyneillä vientiyrityksillä on edessään ankeat ajat. Koronnostoja ei näkyvissä vähään aikaan Yhdysvaltain keskuspankki ei todennäköisesti nosta ohjauskorkoja lyhyellä aikavälillä. Keskuspankki ryhtyy normalisoimaan korkoja todennäköisesti vasta sitten kun asuntojen hintojen lasku on pysähtynyt eikä työttömyys enää kasva. Näin tapahtuu luultavasti aikaisintaan vuoden 29 lopulla. Viimeaikaiset tiedot osoittavat inflaation olevan,6 % eli korkeimmillaan 17 vuoteen. Jos öljyn hinta ei lähde uuteen jyrkkään nousuun, inflaatio kuitenkaan hidastuu merkittävästi tulevina kuukausina. Energian ja ruoan hintojen nousulla ei näyttäisi olevan kerrannaisvaikutuksia palkkoihin, joiden nousu on itse asiassa hidastunut 1 viime kuukauden aikana kasvavan työttömyyden myötä. Kapasiteettipaineet helpottuvat edelleen, myös työmarkkinoilla. Lisäksi asuntojen ylitarjonta luo vuokriin laskupaineita. Nämä tekijät hillitsevät inflaatiota ennustejakson aikana. Marraskuun presidentinvaalien jälkeen, vuoden 29 alussa, Yhdysvallat saa uuden hallituksen. Se toteuttanee uusia toimia talouden piristämiseksi ellei elpymisestä vielä ole merkkejä. Yritysten investoinnit hidastuvat Viejille luvassa ankeammat ajat Palkkojen nousu hidastumassa Dollari vahvistuu edelleen suhteessa euroon EUR/USD-kurssin viimeaikainen jyrkkä lasku osoittaa, että dollari viimein saavutti pohjatason. Dollarin vahvistuminen suhteessa euroon näyttää johtuvan siitä, että markkinoiden odotukset EKP:n ohjauskoron kehityksestä ovat muuttuneet, joskin öljyn hinnan lasku on saattanut nopeuttaa dollarin vahvistumista. EKP todennäköisesti laskee korkoja vuonna 29, kun taas Yhdysvaltain keskuspankki pitänee korot ennallaan vielä pitkään ennen normalisoinnin aloittamista. Tämän vuoksi odotamme EUR/USD-kurssin laskevan edelleen ennustejakson aikana. Yhdysvaltain vaihtotaseen vajeen odotettu supistuminen on toinen dollaria tukeva tekijä. EUR/USD-kurssin käypä arvo on arviolta noin 1,2. Vaihtotaseen alijäämä kutistuu Johnny Bo Jakobsen johnny.jakobsen@nordea.com + 3333 617 1 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Japani Talouden viimeinenkin pilari on sortunut Japanin BKT supistui vuoden toisella neljänneksellä. Talouskasvun veturina oli pitkään vienti yksityisen kulutuksen ja investointien kehittyessä heikosti. Nyt myös viennin kasvu on pysähtynyt. Viennin kasvu pysyy heikkona, kunnes maailmantalouden kasvu jälleen kiihtyy. Ruoan ja energian hinnat ovat nousseet Japanissa muun maailman tapaan. Tämän seurauksena lähes kaikkien tavaroiden ja palvelujen laskeviin hintoihin tottuneiden japanilaisten kotitalouksien on ollut pakko kiristää kukkaronnyörejä ja kuluttajien luottamus on romahtanut. Vähäinen palkkojen nousu ei näy palkkasummassa, koska työllisyyden lasku jatkuu. Työttömyys näyttäisi kasvavan usean vuoden laskun jälkeen. Viennin kasvu hidastumassa Raaka-aineiden korkeat hinnat asettavat paineita yritysten tuloksille. Yhdessä viennin heikkojen näkymien kanssa hintojen nousu on vähentänyt rajusti yritysten luottamusta. Japanin keskuspankin Tankan-raportin tulokset laskivat merkittävästi sekä vuoden ensimmäisellä että toisella neljänneksellä. Muutkin yritysten luottamuksen mittarit kertovat laskun jatkumisesta kesän aikana. Tämä ei lupaa hyvää yritysten investoinneille ja kotimaavetoiselle nousukaudelle, joka nostaisi palkkoja ja kohentaisi työllisyyttä. Japanin keskuspankki ei nosta korkoja nykyiseltä alhaiselta, prosentin tasolta, ennen kuin talouskasvu piristyy. Odotamme tämän tapahtuvan vasta vuonna 21. Uskomme Japanin jenin vahvistuvan euroon verrattuna ennustejakson aikana. Lisäksi odotamme portfoliosijoitusten lisääntyvän, tuottoerojen kaventuvan euroalueeseen verrattuna ja Japanin korkoeroa suhteessa korkeamman koron maihin hyödyntävien carry trade -kauppojen vähentyvän. Kuluttajien luottamus pohjalukemissa Yritysten suhdanneodotukset laskussa Bjarke Roed-Frederiksen bjarke.roed-frederiksen@nordea.com + 3333 67 Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (1 mrd JPY) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 31, 2, 1,,, 1, Julkinen kulutus 9,9 -,,7,,7,6 Investoinnit 12, 1, -, -2, -,,7 Varastojen muutos* -,1,2,1 -,1 -,1, Vienti 73, 9,7,6 6,6,3 7,2 Tuonti 7,9,2 1,7, 1,7 3, BKT - 2, 2,1,,7 2,1 Nimellinen BKT, 1 mrd JPY 1,9 9, 17,6 22,9 27,7 1,7 Työttömyysaste, %,1 3,9,1,,2 Kuluttajahinnat,2,1 1,6 1,7 1, Vaihtotase, % BKT:sta 3,9, 3, 3,, Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,9-2, -3,3-3, -3, * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 11 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Euroalue Euroalueen talous vajoamassa taantumaan Talouskasvu kangertelee laajalla rintamalla Korkein inflaatiohuippu jäämässä taakse Inflaatioriskit eivät silti ole ohi EKP pystyy laskemaan korkoa vasta ensi vuonna Taantuma vältettäisiin vain hyvällä onnella Euroalueen talouskasvu hidastui vuoden alkupuolella selvästi. Tosin vauhti ei ole hiipunut aivan niin nopeasti kuin ensisilmäyksellä näyttäisi, sillä tilapäistekijät nostivat taloutta ensimmäisellä neljänneksellä ja painoivat alas toisella. Kokonaiskuva on silti selkeä. Talouskasvu on jo hiipunut alle keskiverron, ja on hyvin optimistista tulkita tilanne tilapäiseksi notkahdukseksi. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka parantaisivat talouskasvua nopeasti. Arviomme mukaan talous kasvaa lähimmän vuoden aikana niin vaisusti, että tilannetta voi hyvin luonnehtia taantumaksi, vaikka BKT ei supistuisikaan kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä. Euroalueen elpymiselle keskeinen edellytys on, että inflaatio alenee parin prosentin tuntumaan. Viimeaikaisen kehityksen perusteella öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät pysy aisoissa, ellei maailmantalouden kehitys kokonaisuutena jäähdy. Euroalue on hyvin onnekas, jos tämä yhtälö ratkeaa sen osalta muutoin kuin taantuman kautta. Viennin hidastuminen kulman takana Euroalueen talouden vauhti on laantumassa varsin laajaalaisesti. Viennin kehitys on vasta alkanut kangerrella. Tavaroita on toki laivattu muun muassa Yhdysvaltoihin aiempaa vähemmän, mutta toisaalta vienti on edelleen vetänyt hyvin niin itäiseen Eurooppaan kuin Aasiaankin. Euromaiden talouden odotettua nopeammasta hidastumisesta ei voida syyttä vientiä. Vientinäkymät ovat silti vaisut. Vahvistuneen euron vaikutukset alkavat näkyä syksyllä samalla kuin ennakoivat indikaattorit kertovat vientikysynnän alkavan vaimeta muuallakin kuin Atlantin länsipuolella. Odotamme vientimarkkinoiden alkavan kohentua vasta vuoden 29 lopulla ja tällöinkin hitaasti. Euro lienee nähnyt korkeimman huippunsa, mutta heikkenevän euronkin myönteinen sysäys alkanee tuntua vasta aikaisintaan vuoden päästä ja selkeimmin vuonna 21. Kulutus notkahtanut pahoin Inflaation kiihtyminen romautti toiveet siitä, että kotimainen kysyntä olisi kannatellut euroaluetta viennin hidastuessa. Reaalisen ostovoiman kehitys painui kevätkesällä pakkaselle ja vei kotitalouksien luottamuksen mukanaan pohjamutiin. Isku oli niin voimakas että se todennäköisesti sysäsi talouden raiteiltaan pidemmäksi aikaa. Kotitalouksien luottamus tuskin palautuu nopeasti, etenkin kun korot ja inflaatio laskevat ainoastaan hitaasti. Hidastunut kasvu on jo heijastunut työmarkkinoille, työttömyys on ainakin tilapäisesti noussut. Työllisyyden näkymät ovat joka tapauksessa heikot. Lisäksi reaalipalkkojen nousu säilyy vaisuna hidastuvasta inflaatiosta huolimatta. Näkymät kulutuskysynnän kasvulle ovat alavireiset pitkälle ensi vuoteen. Myöskään investoinneista ei kannata odotella vetoapua. Korkeat korot, tiukentuva luotonanto, heikkenevä luottamus ja vaimeat ja epävarmat vientinäkymät jarruttavat myös investointeja. Asuinrakentaminen on jo alamäessä. Osassa maita, kuten Espanjassa ja Irlannissa, asuntomarkkinoilla on meneillään jyrkkä ja mitä ilmeisimmin useita vuosia jatkuva korjausliike. Muulla rakentamisella ja investoinneilla notkahdus on pääosin vasta edessä. Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd EUR) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 6 1,9 1,6,, 1,3 Julkinen kulutus 1 69 2, 2,3 1,7 1, 1,3 Investoinnit 1 672,, 3,,2 1,2 Varastojen muutos* 16,1, -,2,,1 Vienti 3 76,1 6,1 3,9 1,,9 Tuonti 2 967 7,,3 3,6 1,7, Nettovienti* 19,2,,2 -,1,2 BKT 2,9 2,7 1,3,7 1, Nimellinen BKT, mrd EUR 16 921 9 17 9 36 9 632 Työttömyysaste, %,2 7, 7,3 7, 7,7 Teollisuustuotanto, 3,,, 1, Inflaatio, % 2,2 2,1 3,6 2, 2,1 Pohjainflaatio**, % 1, 2, 2, 2, 1, Tuntipalkat 2,2 2,2 3, 2,7 2,3 Vaihtotase (mrd EUR) 2-6 1 - % BKT:sta,,3 -,1,1,1 Kauppatase (mrd EUR) -1 22-9 2 7 - % BKT:sta -,2,2 -,1,,1 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -1,3 -,6-1, -1, -1,7 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 6, 66,3 6, 6,6 6, * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. 12 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Euroalue Maittainen kehitys hyvinkin erilaista Talouskasvu on hidastunut selvästi kaikkialla euroalueen maissa, mutta erot maiden välillä ovat monessa suhteessa kasvaneet edelleen. Espanja ja Irlanti ovat saaneet paljon huomiota asuntomarkkinoiden käännyttyä laskuun. Näidenkin maiden tilanne on sangen erilainen. Irlannin ongelmat ovat lieviä verrattuna Espanjan talouden suureen vaihtotaseen alijäämään (yli 1 % BKT:sta) ja huonoon kilpailukykyyn. Espanjan talouden vauhti perustui ennen kaikkea edullisen luotonannon kiihdyttämään rakentamiseen. Edessä on pitkä tasapainottumisjakso, jonka aikana talouskasvu ei voi yltää lähellekään aiempia euroaikojen lukuja. Italian talouskasvu on puolestaan ollut jatkuvasti heikkoa, eikä talouspolitiikassa ole pystytty vastaamaan haastavaan tilanteeseen toisin kuin Saksassa. Saksan viennin kilpailukykyä on parannettu palkkakurilla, joka on toisaalta johtanut siihen, että kulutus on polkenut paikallaan, vaikka työmarkkinoita ollaankin saatu hieman kohennettua. Saksalla on edellytykset selvitä lähivuosien haasteista muita suuria maita paremmin, mutta muun euroalueen kannalta Saksan kotimarkkinoiden ontuminen on ongelma. Suurista maista Ranska tasapainoilee välimaastossa. Ranskan rooli euroalueella on silti monessa suhteessa keskeinen. Jos Ranskan talous alkaa jäädä Saksan vauhdista, niin tästä koituu ennen pitkää poliittisia ongelmia. Lyhyellä aikavälillä tämä ei silti ole vielä ongelma. Tosin Ranska ei ole vielä esittänyt mitään aikeita edes enemmästä kuin julkisen talouden vähimmäisvaatimusten täyttämisestä. Suhdanneodotukset laskeneet kautta linjan 62, Indeksi 62, Indeksi 6, Suhdanneodotukset (PMI), palvelut 6,, 7, 6,,, 2, 2,,,, Suhdanneodotukset (PMI), teollisuus 7, 6,,, 2, 2, 3 6 7 Kotitalouksien luottamus ja kulutus alamäessä Talouskasvu säilyy heikkona myös vuonna 29 Inflaatio hidastuu, mutta riskit eivät vielä ohi Inflaatio on kiihtynyt kaikissa maissa reilusti, koska syynä on ollut maailmanlaajuinen öljyn ja ruoan hinnan nousu. Maailmantalouden hidastumisen myötä raakaaineiden hinnat todennäköisesti korjaavat alaspäin, vaikka säilyvätkin historiallisesti korkeahkolla tasolla. Tämä hidastaa inflaatiota talven aikana selvästi. Euroalueella inflaatio ilman energiaa ja ruokaa kokonaisuudessaan oli heinäkuussa ainoastaan 1,7 %. Tämä niin sanottu ydininflaatio onkin ollut yllättävän maltillinen. Palkkojen nousu tai raaka-aineiden hintojen kallistuminen ei ole toistaiseksi heijastunut aiemmassa määrin muihin hintoihin edes palveluiden osalta. Teollinen suhdanne taittunut kaikissa maissa Odotamme toki, että paineita edelleen on ja ydininflaatio kiihtyy vielä talvenkin aikana, sillä inflaatio seuraa talouden toimeliaisuuden vaihteluita melkoisella viiveellä. Ruoan ja energian hinnan vaihtelut dominoivat kuitenkin kokonaisinflaatiota, joka perusennusteessamme hidastuu alle kahden prosentin ensi keväänä. Raaka-ainemarkkinoiden vaihteluiden ennakoiminen on toki erittäin vaikeaa, minkä vuoksi yllättävät käänteet suuntaan tai toiseen ovat edelleen sangen mahdollisia. 13 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Euroalue EKP laskee korkoja vasta ensi vuonna Euroopan keskuspankki joutui heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta nostamaan korkoa heinäkuussa, kun inflaatioriskit lisääntyivät erityisesti öljyn hinnan jatkuvan kallistumisen vuoksi. Keskuspankin näkemys taloudesta oli tuolloin kuitenkin merkittävästi myönteisempi kuin meidän käsityksemme. EKP lieneekin tarkistamassa arvioitaan heikompaan suuntaan, mutta on epätodennäköistä, että se olisi pessimistisempien arvioijien joukossa. Keskuspankin huolien painopiste on todennäköisesti edelleen pitkään inflaatiossa, ja erityisesti mahdollisissa pitempiaikaisissa heijastusvaikutuksissa, joita inflaatiopiikillä voi olla. Koronlaskuja saadaankin odotella ensi vuoden puolelle. Odotamme, että inflaatiouhkien lopulta hellittäessä taloutta voidaan tukea useilla koronlaskuilla ja ohjauskorkoa voidaan hyvinkin alentaa ensi vuoden aikana prosenttiyksiköllä. Inflaatio lopultakin hidastumassa? Luottojen ja rahan määrän kasvu hidastumassa Luottokriisi varjostaa talouskasvua myös Euroopassa Euroopan keskuspankin verrattain toiveikas näkemys talouskasvusta perustuu osin käsitykseen, että ongelmat kansainvälisillä luottomarkkinoilla eivät heijastu pankkiluottojen saatavuuteen. EKP on erityisesti korostanut voimakkaana jatkuvaa yritysluottojen kasvua, kun taas asuntoluottojen kasvun hiipuminen puolestaan nähdään johtuvan korkojen noususta johtuvana kysynnän hiipumisena. Pankkien yrityslainoituksen reipas kasvu johtuu kuitenkin paljolti yritysten joukkolainamarkkinoiden ongelmista. Yritysten suoraan joukkolainamarkkinoilta nostamalla rahoituksella on toki edelleen ainoastaan rajallinen merkitys. Yritysten lainamarkkinoilta nostama rahoitus on kuitenkin vähentynyt 3 % 12 kuukauden aikana. Erityisen suurissa vaikeuksissa ovat olleet matalan luottoluokitusten yritykset, jotka ovat lähes täysin joutuneen turvautumaan pankkilainoitukseen. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittumisesta ei lyhyellä aikavälillä ole juurikaan merkkejä ja perusoletuksemme onkin, että tilanne normalisoituu ainoastaan hitaasti. Tämä merkitsee myös pankkien rahoituskustannusten säilyvän korkeina. Luottokyselyiden mukaan myös pankkiluottojen ehdot ovat kiristymässä. Yhdessä korkeiden korkojen kanssa tämä johtaa luotonannon hidastumiseen, mikä väistämättä jarruttaa jossain määrin myös investointien kasvua. On luonnollisesti vaikea arvioida viimekädessä kuinka paljon kysymys on tai tulee olemaan tarjonnan vähenemisestä vai kysynnän hiipumisesta. Lopputulos on silti sama, hitaampi kasvu. Pankkilainoitus tärkeintä yrityksille Euribor-korot edelleen epänormaalilla tasolla, % 3 kk:n euribor,,, 3,, %,,, 3, Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com +3 9 16 992 3, 2, 3, 2, Anders Matzen anders.matzen@nordea.com + 3333 331 2, 1, EKP:n ohjauskorko 99 1 2 3 6 7 2, 1, 1 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Tee maistuu kitkerältä Englannin keskuspankissa Ison-Britannian talousnäkymät vaikuttavat yhä vaisummilta. Inflaatio on nopeampaa kuin milloinkaan siitä lähtien kun Iso-Britannia joutui vetäytymään Euroopan valuuttajärjestelmä EMS:stä vuonna 1992. Inflaatiovauhti näyttää edelleen kiihtyvän tulevina kuukausina sähkön ja kaasun hintojen nousun myötä. Hintojen jyrkkä nousu lisää inflaatiokierteen riskiä, kun yritysten ja kuluttajien inflaatio-odotukset voimistuvat. Englannin keskuspankki on siksi päättänyt pitää ohjauskoron ennallaan %:ssa, vaikka talouskasvu näyttää olevan pysähtymässä ja saattaa hyvinkin kääntyä negatiiviseksi tulevan vuoden aikana. Inflaatio ylittää keskuspankin tavoitteen Iso-Britannia Taloudellista toimeliaisuutta ovat Isossa-Britanniassa painaneet etenkin luottokriisi ja asuntomarkkinoiden raju hidastuminen. Asuntojen hinnat ovat nyt 1 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen viime kesän kriisiä, ja asuntojen myynti on hidastunut lähes 199-luvun ennätysmatalalle tasolle. Tämä trendi enteilee rakennustoiminnan merkittävää vähentymistä tulevina vuosina ja saanee myös kotitalouksien säästämisasteen nousemaan. Näiden seikkojen valossa odotamme yksityisen kulutuksen kasvun jäävän lähes nollatasolle vuoteen 21 saakka, jolloin inflaatio on todennäköisesti palannut alle 2 prosenttiin ja korkotaso laskenut. Ison-Britannian vienti ei heikon punnan tuesta huolimatta kasvane merkittävästi ennen vuotta 21, sillä euroalueen ja Yhdysvaltain heikko kasvu vaimentaa vientikysyntää tulevan vuoden aikana. Työttömyys on alkanut kasvaa talouden jäähtymisen vanavedessä, joskin lähtötaso oli hyvin matala. Uskomme trendin jatkuvan. Inflaatio hidastuneekin suhteellisen nopeasti vuonna 29, kun viimevuotisen energian ja ruoan hintojen nousun vaikutukset jäävät pois indeksistä. Odotamme tämän antavan Englannin keskuspankille mahdollisuuden laskea korkoa yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 29. Ensimmäinen,2 prosenttiyksikön lasku toteutettaneen heti vuoden alussa. Koronlaskuista huolimatta punta vahvistunee suhteessa euroon samaa vauhtia dollarin kanssa. Anders Matzen anders.matzen@nordea.com + 3333 331 Tulojen ja kulutuksen kasvu hidastumassa Uhkana säästämisen nousu 3 % v/v % 1 2 2 2 1 1 Säästämisaste, käänt.oik. 3 6 7 9 1-11 Asuntojen reaalihinnat 12-1 -1 13 1 9 92 9 96 9 2 6 Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd GBP) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 761, 2, 3,2 2,1,1 1,6 Julkinen kulutus 2,7 1,7 1,9 2,1 1,6 2,1 Investoinnit 22,3 7,6 6,, -1,2 1, Varastojen muutos*,9,, -,7,, Vienti 29,7 1,7 -,1 1,1, 2,6 Tuonti 333,7 9, -2,,6,1 1, BKT 2,9 3,1 1,3, 2, Nimellinen BKT, mrd GBP 1 23, 1 33,9 1 31,6 1 1,1 1 9,1 1 3,3 Työttömyysaste, % 2, 2,9 2,7 3,1 3,3 Kuluttajahinnat 2,1 2,3 3, 2,7 1,9 Vaihtotase, % BKT:sta -2, -3,7 -,1 -,1-3,7 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -3,6-2,9-3,1-3, -3,6 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 1 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Sveitsi Sveitsin talouden haasteet lisääntyvät edelleen Vilkkaan taloudellisen toimeliaisuuden vuodet lähestyvät loppuaan Sveitsissä. Teollisuus ja erityisesti laaja rahoitussektori ovat osoittaneet heikentymisen merkkejä. Lisäksi vientiyrityksillä on edessään nykyistä tiukemmat ajat, kun kasvu hidastuu vähitellen tämän pienen, avoimen talouden pääasiallisilla markkinoilla. Sekä kuluttajat että yritykset ennustavat Sveitsin taloudelle huonoja näkymiä. Sveitsin tärkein kasvun mittari, KOF-indikaattori, on laskenut. Sveitsiläiset kuluttajat ovat viimeksi suhtautuneet näin pessimistisesti maan talouden tulevaisuuteen vuonna 23. Yritysten ja kuluttajien luottamus laskussa Inflaatio on kiihtynyt Sveitsissä muiden maiden tapaan jyrkästi vuoden 27 lopun jälkeen. Kiihtyminen johtuu pääasiassa tuonti-inflaatiosta; tuontitavaroiden osuus kokonaisinflaatiosta on nyt lähes 2 prosenttiyksikköä. Sveitsin keskuspankki (SNB) pyrkii pitämään kuluttajahintojen vuotuisen kasvun hiukan alle 2 prosentissa maan talouskasvu huomioon ottaen. Toisin sanoen SNB:n haasteet ovat samat kuin monella muulla keskuspankilla: sen on varmistettava, että inflaatio-odotukset pysyvät kurissa. On myös tärkeää, että hidastuvaa taloutta ei järkytetä liikaa koronnostolla. Odotamme, että sekä inflaation että taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen antaa SNB:lle mahdollisuuden laskea korkoja vuoden 29 aikana. Uskomme, että Sveitsin frangi vahvistuu edelleen suhteessa euroon tulevan vuoden aikana. Frangia tukee muun muassa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus. Riskien kasvaessa frangi tyypillisesti vahvistuu. Kun kansainvälinen riskinottohalukkuus kasvaa, uskomme Sveitsin frangin heikentyvän maltillisesti kahden vuoden aikavälillä. Inflaatiopaineet pitävät keskuspankin varpaillaan Epävarmuuden kasvu suosinut frangia Troels Theill Eriksen troels.theill.eriksen@nordea.com + 3333 2 Sveitsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd CHF) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 27,6 1, 2,1 1,9 1,6 1,9 Julkinen kulutus,2-1,,1,,7, Investoinnit 9,2,1 2,7 1,2, 1, Varastojen muutos* -,,3-1,2,1,6, Vienti 226,2 9,9 9,9 3, 2, 3, Tuonti 196,1 6,9,2,9 3, 3, BKT 3,2 3,1 2, 1, 1, Nimellinen BKT mrd. CHF 63,1 7, 9,2 33,3 9, 6,6 Työttömyysaste, % 3,3 2, 2, 2, 2,6 Kuluttajahinnat 1,1,7 2, 1, 1,3 Vaihtotase, % BKT:sta 1,7 16, 16, 1, 1, Budjettitasapaino/BKT, % 1,9 1,3,,,2 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 16 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Suomi Talous hidastuu selvästi Talouskasvu hidastuu selvästi jo syksyllä Heikko vaihe kestää ainakin reilun vuoden Inflaatio hellittämässä, mutta riskit eivät ohi Talouden rahoitustasapaino säilyy hyvänä Luottamus talouteen notkahtanut Suomen talouskasvu hidastui edelleen vuoden 2 alkupuoliskolla, jos kohta talouden vauhti oli vielä varsin hyvä. Tunnelmat alkoivat silti muuttua jo vuoden toisella neljänneksellä selvästi huonommiksi. Niin yritysten kuin kotitalouksienkin luottamus heikkeni jyrkästi korkean inflaation ja kohonneiden korkojen myötä. Kuukausitiedot talouden kasvusta onnahtivat myös pahoin. Suomen talouden näkymät ovatkin edelleen heikentyneet. Tällä kertaa syynä ei ole pelkästään vientimarkkinoiden aiempaa vaisummat näkymät. Inflaatiopiikki ja korkeat korot iskevät suoraan myös kotimaiseen talouteen. Luottamusindeksien lasku kertoo siitä, että nousseet kustannukset ovat ravistelleet viime vuosien optimismia toden teolla. Kokonaisuutena arvioimme Suomen talouden vauhdin hidastuvan selvästi alle keskiverron jo tämän vuoden loppupuoliskolla. Elpyminen antaa odotella itseään vuoden 29 lopulle. Suomen näkymät ovat silti moniin muihin maihin nähden varsin kohtuulliset. Talouskehityksen riskit ovat kuitenkin selvästi aiempaa suuremmat. Heikentynyt luottamus voi johtaa odotettua suurempaan korjausliikkeeseen kulutuksessa, sillä säästäminen saattaa lisääntyä yllättävän paljon. Myös vientimarkkinoilla on useita kysymysmerkkejä. Ennen kaikkea talouden notkahduksilla on monesti tapana olla arvioitua jyrkempiä niiden lopulta käynnistyessä. Huolimatta varsin hyvästä perustilanteesta edessä lienee hieman vuosikymmen alun matalasuhdannetta vakavampi notkahdus, joka voi yltää myös normaalin suhdannetaantuman mittoihin. Viennin vauhti hiipuu edelleen Maailmantalouden suhdannevaiheen voi lukea varsin selvästi Suomen viennin maittaisesta kehityksestä. Vienti Pohjois-Amerikkaan oli vuoden alkupuoliskolla jo selvässä alamäessä ja toimitukset EU:iin polkivat paikallaan. Sen sijaan vienti Venäjälle kasvoi edelleen reippaasti ja Aasiakin oli hyvässä vauhdissa. Venäjän talouden verrattain hyvä veto ja Aasian suurehko paino Suomen ulkomaankaupassa tasoittavat maailmantalouden matalasuhdanteen vaikutusta vientiyrityksille. Myös kehittyvien maiden talouksien kasvu hidastuu ja suhdannetilanne heikkenee edelleen kehittyneissä maissa. Venäjän markkinat eivät kompensoi kuin pienen osan hidastumisesta muualla. Ensi vuonna Suomen vientiä jarruttaa myös Venäjän raakapuulleen asettamat vientitullit, jotka todennäköisesti nousevat jyrkästi vuoden 29 alussa. Tämä johtanee kapasiteetin supistumiseen sekä paperi että puutavarateollisuudessa etenkin kun markkinatilanne ei Euroopassa muutoinkaan ole hyvä. Viennin hidastuminen ei ole tilapäinen notkahdus ja selvempää elpymistä saataneen odotella vuoteen 21, jolloin arviomme mukaan sekä vientimarkkinoiden elpyminen että heikkenevä euro tukevat vientiä. Myös investoinnit ja kulutus hidastuvat Toistaiseksi sekä liike- ja toimitila rakentaminen sekä kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet hulppeassa vauhdissa. Vauhti hyytynee kuitenkin selvästi vuoden 29 aikana. Asuinrakennusinvestoinnit ovat jo alkaneet supistua korkojen ja kustannusten nousun seurauksena. Vuo- Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd EUR) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 1,2,1 3,2 2,6 1,7 2,2 Julkinen kulutus 3,9,6 1,3 1, 1, 1, Investoinnit 29,,7,, 1,, Varastojen muutos*, -, -1,1,3,1,1 Vienti 6,7 11,,2 2,,, Tuonti, 7, 6,6 1,, 3, BKT,9, 2,3 1,3 2, Nimellinen BKT, mrd EUR 17,3 167, 179,7 19,7 196,6 23, Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,2 6,3 6,2 Teollisuustuotanto 1,,6 3,, 2, Kuluttajahinnat 1,6 2, 3, 2,2 1,7 Ansiotaso 3, 3,3,3, 3, Vaihtotase, mrd EUR 7,6,3 6,7 6,6 7,6 - % BKT:sta,6,6 3, 3, 3,7 Kauppatase, mrd EUR 9,1,7,1 7,9, - % BKT:sta,,,3,,2 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR 6,7 9, 9,, 7,7 - % BKT:sta,1,3,,3 3, Julkisen sektorin velka, mrd EUR 6, 62,9 6,, 7, - % BKT:sta 39,2 3, 31,9 29, 2, * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 17 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Suomi sikymmenen alussa asuinrakentaminen alkoi jo elpyä, kun muu rakentaminen kääntyi laskuun. Nyt korkea inflaatio pitää korot korkealla vuosikymmenen alkua pidemmällä ja asuinrakentaminen hidastunee pidemmäksi aikaa. Suomessa asuntomarkkinoiden suhdanne ei ole viime vuosina käynyt niin kuumana kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden alkupuoliskolla hintojen nousu hidastui edelleen, lähes pysähtyi. Pankeissa uusien asuntoluottojen määrä säilyi korkealla tasolla. Luonnollisesti aiemmin ennakoitua pitempään korkealla pysyvät korot ja kotitalouksien luottamuksen notkahdus jarruttavat markkinoita edelleen pitkälle vuoteen 29. Tällä erää markkinoiden korjausliike vaikuttaa edelleen olevan linjassa vuosikymmen alun kehityksen kanssa, jos kohta vaisu vaihe voi olla hieman pidempi. Vientimarkkinoiden ohella matalasuhdanteen syvyyden ratkaisee pitkälti kotitalouksien kulutuksen kehitys. Inflaation kiihtymisestä ja työllisyyden kasvun hidastumisesta huolimatta reaalisen ostovoiman kasvunäkymät ovat kohtuulliset niin tänä kuin ensi vuonnakin. Viime vuosina kulutus on kuitenkin kasvanut osin säästämisen kustannuksella. Säästämisaste on painunut pakkaselle. Kuluttajien luottamus on viimeaikoina laskenut jyrkästi korkojen noustua ja inflaation kiihdyttyä. Seuraavien 1 kuukauden aikana sekä korot että inflaatio laskevat vähitellen, mutta luottamus voi palautua hitaasti. Todennäköisesti säästämisaste nousee selvähkösti ja kulutuksen kasvu jää jälkeen tulokehityksestä. Talouskasvu seuraa luottamusta alamäkeen Talouskasvu hidastuu laajalla rintamalla Kuluttajien luottamus notkahtanut pahoin Koska reaalitulot kuitenkin lisääntyvät verrattain hyvin osin veronalennusten tukemana, niin kulutus voi kasvaa kohtalaisesti lisääntyvästä säästämisestä huolimatta. Vauhti on silti selvästi vaisumpaa kuin mihin on totuttu viime vuosina. Lisäksi säästämisen muutoksia on vaikea arvioida. Luottamuksen ontuessa korjausliike voi helposti olla arvioitua suurempikin. Inflaatiohuippu käsillä? Öljyn hinnan hurja hyppäys jyrkensi ja pitkitti inflaatiopiikkiä. Inflaation kokonaiskuva on Suomessa hyvin samantapainen kuin useimmissa Euroopan maissa. Energian ja ruoan hinnan nousu vastaavat yli puolta inflaatiovauhdista. Ilman näitä inflaatio oli Suomessa kesällä hieman alle kahden prosentin tuntumassa, eli varsin samoissa lukemissa kuin euroalueella muutoinkin. Suomessa palkkojen nousu on silti kiihdyttänyt palveluiden hintojen nousua muita enemmän. Vastaavasti tavaroiden hinnat ovat laskeneet, mikä osin selittyy autoveron alennuksella. Kokonaisinflaation kannalta on ratkaisevaa, miten öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat kehittyvät. Odotamme öljyn pysyvän kalliina, mutta selvästi halvempana kuin alkukesällä nähtiin. Myös ruoan hinnan korkein huippu näyttäisi jääneen taakse. Inflaatio suuntaakin ensi talvena vähitellen alaspäin. Kun ruoan arvonlisäveroa alennetaan Työttömyys saattaa nousta hieman 11, % 1, Työttömyysaste % 1, 9, Suomi 9,,, 7, Euroalue 7, 6, 6, 99 1 2 3 6 7 11, 1, 1, 9, 9,,, 7, 7, 6, 6, 1 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Suomi vuoden 29 syksyllä, inflaatio hidastuu edelleen. Inflaatio lienee ohittamassa huippunsa Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitystä on toki vaikea ennakoida. Jos esimerkiksi öljyn hinta ponnahtaisi jälleen ylös, niin kehitys näyttäisi varsin erilaiselta. Tämä olisi huolestuttavaa jo sen vuoksi, että inflaatio-odotukset saattaisivat nousta pysyvästi ja johtaa korkeaan nimellispalkkojen nousuun. Tällöin oltaisiin palkka-inflaatiokierteen kynnyksellä. Jo nyt niin kohoavat palkkakustannukset ja inflaatioodotukset ovat edelleen nopeuttamassa palveluiden hintojen nousua. Niin sanottu ydininflaatio onkin kiihtymässä vielä hyvän aikaa. Kokonaisuutena inflaatioriskit ovat edelleen ylöspäin, mikäli raaka-aineista tulevat hintapaineet eivät vaimene odotusten mukaisesti ensi vuonna. Asuntojen hintojen nousu lopahtamassa Työttömyys säilynee suht vakaana Työmarkkinat noussevat lähivuosina polttopisteeseen sekä hidastuneen talouskasvun että näköpiirissä olevan työvoiman supistumisen vuoksi. Arvioiden mukaan työikäinen väestö alkaa vähentyä vuonna 21. Odotamme suhdannevaihteluiden kuitenkin dominoivan kehitystä lyhyellä aikavälillä. Ennakoimamme talouskasvun hidastuminen alkaa vähentää työllisyyttä ja käänne parempaan tapahtunee vasta vuoden 21 aikana. Työn tarjonta on viime aikoina vaihdellut selvästi aiempaa selvemmin suhdanteiden mukana. Todennäköisesti tämä suuntaus on edelleen vahvistunut muun muassa siksi, että työvoimassa on aiempaa enemmän iäkkäitä henkilöitä, jotka voivat myös jäädä eläkkeelle. Työllisyyden supistumisesta huolimatta työttömyys ei todennäköisesti nouse juurikaan arvioidulla talouskasvulla. Asuntoluottojen kasvu hidastuu vähitellen Talouden tasapaino säilyy hyvänä Kotitalouksien matalaa säästämisastetta lukuun ottamatta talouden rahoitustasapaino on ollut hyvä. Vaihtotaseen ylijäämä on pysynyt suurena huolimatta tuontihintojen voimakkaasta noususta, kun vienti on vetänyt hyvin. Vienti hidastuu jatkossa mutta tuontihintapaineet hellittävät, joten ylijäämä säilynee lähes aiempien vuosien tasolla. Julkisen talouden ylijäämä sisältää huomattavan puskurin heikompia aikoja varten. Tiedot talouspolitiikan keventämisestä ovat aiempaa suurempia mutta kohtuullisia. Odotamme menokurin pitävän edelleen verrattain hyvin. Vaisumpi talouskasvu ja politiikan kevennykset pienentävät toki ylijäämää, mutta myös valtion taloudella on edellytykset säilyä jopa hieman ylijäämäisenä lähivuosina. Koko julkisen sektorin ylijäämä säilyy tuntuvana. Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com +3 9 16 992 Valtion talous säilyy ylijäämäisenä 3, % BKT:sta % BKT:sta 2, 1,, -1, Valtion talouden tulojäämä, 12 kk:n summa -2, 3, 2, 1,, -1, -2, -3, 99 1 2 3 6 7-3, 19 Syyskuu 2 Talousnäkymät
Ruotsi Matalapainetta Hitaan kasvun vaihe pitkittyy Inflaatio hidastuu nopeasti Keskuspankki laskee korkoja vuonna 29 Vientimarkkinat heikkenevät Ruotsin talouskasvu on pysähtynyt. BKT pysyi lähes ennallaan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Yksi tärkeimmistä syistä kasvun hidastumiseen on vientikysynnän ja sitä kautta viennin heikkeneminen. Lisäksi osakekurssien lasku, energian ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä korkotason nousu ovat rajoittaneet yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Viennin kasvu pysynee vaisuna vielä jonkin aikaa. Kestää aikansa ennen kuin Yhdysvaltain talouden trendit kääntyvät. Heikko taloustilanne Atlantin tuolla puolen rasittaa taloutta yhä enemmän myös muualla maailmassa. Ruotsin vientimarkkinoiden kasvu jää ensi vuonna neljään prosenttiin, eli alle puoleen vuosien 2 26 tasosta. Ruotsin vienti elpyy, kun maailmantalous alkaa piristyä vuonna 21. Kotitaloudet huolissaan Makrotalouden heikkenemisen myötä myös kuluttajien luottamus on heikentynyt nopeasti. Luottamusta kuvaavat tunnusluvut ovat romahtaneet 199-luvun puolivälin tasolle. Vähittäiskaupan myynti on takkuillut kuluneen vuoden aikana, mutta yksityinen kulutus ei ole heikentynyt samassa määrin. Vuoden 2 alkupuoliskolla yksityinen kulutus oli 2,1 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli vain hieman hitaampaa kuin 1 viime vuoden keskimääräinen 2, prosentin kasvu. Koska kotitalouksien säästämisaste on edelleen suhteellisen matala ja työmarkkinatilanne näyttää yhä heikkenevän, uskomme kulutuksen kasvun vaimenevan edelleen. Tämän lisäksi on otettava huomioon asuntomarkkinoiden tilanne. Odotamme asuntojen hintojen laskevan, mikä lisää kotitalouksien alttiutta kiristää kukkaronnyörejä entisestään. Hyvä uutinen kotitalouksien kannalta on se, että tulojen odotetaan reaalisesti kasvavan. Oletus perustuu 3 miljardin Ruotsin kruunun finanssipoliittisiin ohjelmiin vuonna 29 ja vaalivuonna 21. Näistä lähes puolet kohdistuu kotitalouksiin. Käytettävissä olevat reaalitulot kasvat siten noin 2, % vuodessa vuosina 29 ja 21. Melko hyvä tulojen kasvu ei kuitenkaan takaa kulutuksen kasvua. Esimerkiksi vuoden 21 elvyttävä finanssipolitiikka nosti tulojen kasvun 6 prosenttiin. Kotitalouksien huolestuneisuus ja varallisuusarvojen lasku johtivat kuitenkin säästämisasteen nousuun, ja kulutus kasvoi vaivaiset, %. Tämänkaltainen skenaario on hyvinkin mahdollinen etenkin vuonna 29, joskin uskomme laskusuuntauksen jäävän maltillisemmaksi tällä kerralla. Vähemmän tarvetta elvytykseen Investoinnit ovat kasvaneet vahvasti muutaman viime vuoden aikana. Suotuisa trendi jatkui vuoden 2 alkupuoliskolla, joskin investointien kasvu laski viime vuoden prosentista,6 prosenttiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 3,9 prosenttiin toisella neljänneksellä. Yksi syy kasvun hidastumiseen toisella neljänneksellä oli kuitenkin laivojen ja lentokoneiden myynti, joka vähensi kokonaisinvestointien kasvua yli yhden prosenttiyksikön. Perustrendi oli siten edelleen suhteellisen hyvä. Investointien kasvun laantumisesta on kuitenkin ilmaantunut joitakin merkkejä. Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat ja lisäksi yritysten investointisuunnitelmia on useissa tapauksissa rajoitettu etenkin teollisuusyrityksissä mutta myös monissa palvelualan yrityksissä. Näin ollen voidaan odottaa, että investointien kasvu hidastuu tulevina vuosina kysynnän heiketessä ja kapasiteetin käyttöasteen alentuessa. Investointien kasvu pysyy kuitenkin nollatason yläpuolella tulevina vuosina elvyttävään finanssipolitiikkaan Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2 (mrd SEK) 26 27 2E 29E 21E Yksityinen kulutus 1 32 2, 3, 1,9 1,3 1,6 Julkinen kulutus 723 1, 1,1,3 1, 2, Investoinnit 76 7,7,,3,6,1 - rakennusinvestoinnit 12, 9,,, -3, - teollisuuden investoinnit 77 1,7,7,9-3, -, Varastojen muutos* -,,7 -, -,2, Vienti 1 333,9 6,, 3,, Tuonti 1 121,2 9,7, 3,,9 BKT,1 2,7 1, 1, 1,9 Nimellinen BKT, mrd SEK 2 73 2 9 3 7,6 3 17, 3 29,1 3 11,9 Työttömyysaste % 7, 6,1 6, 6, 7,1 Kuluttajahinnat 1, 2,2 3, 2,6 1, Tuntipalkat 3, 3,,7,3 3,9 Käytettävissä olevat reaalitulot 2,6,3 1,9 2, 2,7 Vaihtotase, mrd SEK 27,3 27, 229, 29,3 2, - % BKT:sta,, 7,1 7, 7,3 Kauppatase, % BKT:sta,,6 3,7 3, 3, Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK 63 19 1 - % BKT.sta 2,2 3, 2,7 1,2,1 Julkinen velka, % BKT:sta,9 1,7 3, 32, 29, * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 Syyskuu 2 Talousnäkymät