Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Yhteisvastaanotolla käydään keskustellen läpi laajasti nuoren perheen tilannetta. Keskustelun tukena on Tuovi Hakulinen-Viitasen kehittelemä Voimavaralomake. Tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla selkiyttää perheen kokonaistilannetta tuoda esiin olemassa olevia voimavaroja -> voimaantuminen ennaltaehkäistä ongelmia -> syrjäytymisen ehkäisy madaltaa kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä sosiaalitoimeen lisätä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Käytännön työssä äitiysneuvolan terveydenhoitajat ja nuorten kanssa toimivat sosiaalityöntekijät olivat havainneet yhteistyön tarvetta nuorten tukemiseksi ja syrjäytymisuhan pienentämiseksi. Raskaana olevat nuoret ja heidän kumppaninsa tarvitsevat tukea muuttuvaan tilanteeseen sopeutumisessa ja siinä selviytymisessä. Oma kehitys aikuiseksi on vielä kesken ja selviytyminen arjen toiminnoista tulevan lapsen kanssa voi askarruttaa. Usein ensimmäinen reaktio raskauden toteamisen jälkeen on opiskelun keskeyttäminen. Näin ei suinkaan tarvitse tehdä, vaan hyvällä suunnittelulla opiskeluja voi jatkaa pitkällekin. Myös normaalit arjen toiminnot, kuten ruuanlaitto, siivous ja talousmenojen hallinta, ovat monelle nuorelle vieraita asioita. Epävarmuus selviytymisestä ja vastuun ottaminen niin itsestä kuin tulevasta lapsestakin aiheuttaa helposti liiallisia paineita ja hätiköityjä päätöksiä. Näiden seurauksena on syrjäytymisen riski kasvanut. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Vastuuhenkilö Kupulisoja Jaana; Kemin ja Tornion äit.nlan terv.h:t ja sos.tt Vastuuhenkilön sähköposti jaana.kupulisoja@netti.fi Hankkeen tai organisaation www-sivu http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen Mallinnuksen tila Mallinnus valmis Käytännön toimeenpanomalli Proaktiivisuus perheiden tukemisessa PaKaste I hankkeen aikana 2010-2011 Kemissä ja Torniossa kehitetty Varhain vanhemmaksi toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätä sosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä tapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla, jossa
kartoitetaan perheen voimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanotto pyritään järjestämään raskausviikoilla 14-20, jolloin raskaus on jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Yhteisvastaanotto Toiminnan ydin on yhteisvastaanotto, jossa perheen kokonaistilanne kartoitetaan laajasti ja perheelle annetaan heidän tarpeisiin pohjautuvaa neuvontaa ja tarjotaan juuri heidän tilanteeseensa sopivia palveluja. Tarvittavat tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi. Yhteisvastaanotolla kartoitetaan myös perheen suhtautumista raskauteen ja sen tuomiin muutoksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota myös lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhempi-lapsi suhteen kannalta. Yhteisvastaanotto etenee suunnitelmallisesti voimavarojen kartoituksesta avun ja tuen tarpeen määrittelyyn sekä palveluista keskustelemiseen. Apuna käytetään lomaketta, johon on teemoitellusti koottu kysymyksiä keskustelun tueksi. Tavoitteena on selkiyttää nuorille itselleenkin heidän kokonaistilannettaan, löytää tunnistamattomia voimavaroja ja siten helpottaa arjessa selviytymistä. Toimintamallissa asiakas nähdään aktiivisena toimijana ja työntekijät aktiivisina neuvonnan, ohjannan ja palvelujen tarjoajina. Asiat käydään läpi avoimesti keskustellen asiakkaan osallisuutta vahvistaen. Terveydenhoitaja kirjaa merkittävät perheen tilanteeseen vaikuttavat asiat äitiysneuvolan lehdelle (tai lisälehdelle). Tässä vaiheessa ei muodostu sosiaalitoimen asiakkuutta, joten heidän tiedostoihin ei voi kirjata tapaamisen tietoja. Perheellä on mahdollisuus saada kirjatut tiedot paperiversiona mukaansa. Yhteisasiakkuus Mikäli yhteisvastaanoton aikana havaitaan tarvetta jatkaa moniammatillista yhteistyötä, muodostuu yhteisasiakkuus. Tällöin muodostuu asiakkuus myös sosiaalitoimeen ja kirjaamisvastuu tapaamisista siirtyy sosiaalityöntekijälle. Terveydenhoitaja kirjaa tärkeimmät asiat edelleen äityisneuvolan tiedostoihin. Tilannekartoituksen lisäksi oleellista kirjaamisessa on tehdä selkeä etenemissuunnitelma; mihin toimenpoiteisiin ryhdytään, kuka tekee mitäkin ja milloin tilannetta arvioidaan seuraavan kerran. Sosiaalityöntekijä antaa paperiversion sovituista asioista myös asiakkaalle. Toiminnan edellytykset Toimintamallin edellyttämä taloudellinen lisäresurssi on minimaalinen, mutta muutamassa vuodessa se voi vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tuoden siten taloudellisia säästöjä. Lähinnä tarvitaan valmiutta muuttaa totuttuja toimintatapoja niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholla. Perinteisestä asiantuntijaroolista ja ohjaavasta toimintatavasta on siirryttävä osallistamiseen ja perheen tarpeiden arviointiin yhteistyössä perheen ja sen lähipiirin kanssa. Asiakkaita on aktivoitava ja rohkaistava osallistumaan ja tuomaan esiin omis mielipiteitään. Lisätietoja toimintamallista Varhain vanhemmaksi Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Toimijat
Tiedot, taidot ja välineet Periaatteet ja säännöt Lait ja asetukset Talous
Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Kemi, Tornio Käytännön sovellusympäristö Äitiysneuvolat ja sosiaalitoimi Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Käyttöönotto tapahtui sujuvasti pilotoinnin loputtua vuonna 2011. Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Käyttöönoton vastuuhenkilö Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Käyttöönoton arvioinnin tulokset Käyttöönoton vaihe tai tila Suunnitelma tehty Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset
Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset