Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit



Samankaltaiset tiedostot
Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Tautien vaikutus laatuun

Läpitunkevaa tehoa UUTUUS! Revus laajenevien lehtien suojaksi

Kasvinsuojelun tulevaisuuden näkymät

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Ruokaperunan laadunmääritys

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Kuminan tautitilanne

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

UUTUUS. Vain vihreät lehdet tuottavat huippusadon

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

On vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

SANEERAUSKASVIT 2016

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Uutta kasvua PERUNASTA MYLLYMÄEN PERUNAN ASIAKASLEHTI 2/2015. Dacom-laitteen. kokemuksia Hollannista. Lajike-esittely. lähiruokaa. s.10. s.

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

KIRJALLISUUSSELVITYS PUNAMÄDÄN HALLINTA- JA HÄVITTÄMISKEINOISTA HANS MATTILA

Perunan rikkatorjunta vaatii tarkkuutta. Perunaruton kanssa on tultava toimeen. Ruiskutustekniikalla tehoa kasvinsuojeluun

Kasvinsuojeluaineiden ympäristörajoitusten muutoksia v

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Taudinaiheuttajat siemenillä

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

Matkaraportti: PotatoEurope 2013

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Mansikan härmä: miten elää ja miten torjutaan

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

PERUNATUTKIMUKSEN TALVIPÄIVÄT 2015

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Kylvö suoraan vai suojaan?

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

KASVINSUOJELUTIEDOTE

Miten hometoksiinit hallintaan?

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi

Pirkko Laitinen, Merja Lejonqvist, Sari Rämö, Leena Welling, Hannu Ojanen ja Asko Hannukkala

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille Sisällys

Kasvuohjelmaseminaari

Myyntipäällyksen teksti

PUNAMÄTÄINFO - tietopaketti viljelijöille

Kauran kasvinsuojelu

Kasvinsuojeluaineet 2012

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Perunalajikkeiden lehtipoltteen sietokyky

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Perunaseitti ja sen torjunta

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Hometoksiinit hallintaan!

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kasvitautien torjunta viljoilla

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Transkriptio:

1 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen,

Perunaseitti oli joillakin lohkoilla ongelmallinen 2 Perunaseitin takia taimettuminen ja kasvustojen kehitys olivat epätasaisia sadon epätasainen laatu Erilaisia seitin aiheuttamia vioituksia näkyi paljon joillakin pelloilla kuvat Lohtajalta elokuun puolivälissä

Perunaseitti oli joillakin lohkoilla ongelmallinen 3 Seitti aiheutti monilla lohkoilla tavallista pahempia vioituksia mukuloihin Epämuotoisuuden ja seittiruven ohella mukuloissa näkyi usein syviä kuoppia ja reikiä Vaikka seitti ei sinänsä pilaa mukuloita, seittivioitusten kautta erilaiset sienet ja bakteerit pääsivät tunkeutumaan mukuloihin

Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen 4 Lämpimän ja sateisen syksyn takia ainakin ruokaperunassa on ollut säilyvyysongelmia noston jälkeen Etenkin perunavaltaisilla lohkoilla, joiden vesitalous ei ole kunnossa Erilaiset bakteerit hukkuneissa perunoissa Kumimätä uusi tuttavuus Punamätä puhututtaa, mutta pilaaja tänä syksynä on useimmiten sydänmätä, kumimätä ja erilaiset yleensä harmittomat bakteerit yhdessä

Perunansydänmätää aiheuttavat lähisukuiset lajit 5 Pythium ultimum ja P. debaryanum Sydänmätä aiheuttaa joskus samantapaista vioitusta kuin punamätä Pilaantunutta maltoa kehystää usein tummanruskea 1 2 mm leveä vyöhyke Sydänmätäiset mukulat muuttuvat nopeasti ontoiksi

Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen 6 Erilaiset bakteerit pilaavat perunaa kosteassa ja lämpimässä Ongelma on, että laboratorioanalyyseissä mädistä mukuloista löytyy aina tyvimätäbakteereita, vaikka niillä ei ole suurtakaan tekemistä mätänemisen kanssa Mukuloiden todellinen pilaaja on joskus vaikea jäljittää Kuvat: Mika Paassilta

Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen Kumimätä (Geotrichum candidum) On ollut hyvin yleinen perunassa tänä syksynä Perunan pinnalla kasvaa valkoisia tupsuja, malto muuttuu kumimaiseksi, mutta pysyy melko kiinteänä Tavallinen hiivasieni, jota esiintyy kaikkialla ympäristössämme Käytetään mm. viilin valmistuksessa Voi aiheuttaa erilaisia tulehduksia ihmisille Joinakin syksyinä pilannut pahasti pestyä ja pussitettua porkkanaa tukussa ja vähittäiskaupassa 7

Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen 8 Kurttulaho (Fusarium) ja kuoppalaho (Phoma) putkahtaneet esiin Vaara yleistyä, jos peruna kolhiutuu nostossa ja muussa käsittelyssä Aiemmin nämä taudit olivat erittäin yleisiä Parantuneen nosto-, käsittely- ja varastointitekniikan ansiosta merkitys on vähentynyt Ei pitäisi kuitenkaan unohtaa Kuva Mika Paassilta

Perunanpunamädän aiheuttaja 9 Phytophthora erythroseptica Perunaruton (Phytophthora infestans) lähisukuinen munasieni Punamätä säilyy maassa pitkäikäisten munaitiöiden välityksellä Taudinaiheuttajalle ei ole ilman kautta leviäviä itiöitä, kuten perunarutolla

Mansikallekin ilmaantui 2012 punamätä 10 Phytophthora fragariae Mansikan punamätä ei vaurioita perunaa eikä perunan punamätä mansikkaa Kuvat: Evira

Punamädän oireet perunalla 11 Mukuloissa Aluksi malto on kumimaista ja kiinteää Halkaistu tai kuorittu peruna punertuu noin 15 minuutissa Malto mustuu yleensä muutamassa tunnissa Malto pysyy kiinteänä, kunnes bakteerit mädättävät Usein etikkamainen tai imelä haju

Punamädän oireet perunalla 12 Juurissa, rönsyissä ja maanpäällisissä osissa Kuoliolaikkuja Juuret ja varren tyvet mätänevät Versot kellastuvat ja lakastuvat Ilmamukuloita Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin perunaseitin ja tyvimädän vioitukset

Punamädän ja sydänmädän yleisyys ja merkitys 13 Punamätää esiintyy kaikkialla, missä perunaa viljellään Suomessa taudin merkitystä on pidetty pienenä Yleensä esiintyy satunnaisesti yksittäisissä mukuloissa Kesällä 2006 ja 2012 ollut paikoin hyvin yleinen 2013 MTT:lle ja HY:lle lähetetyt näytteet varmistettu PCR-testillä Sateisina kesinä voi aiheuttaa ongelmia etenkin pelloilla, joiden vesitalous ei ole kunnossa

Punamädän ja sydänmädän elinkierto 14 Pesäkeitiöt Parveiluitiöt Versojen kellastuminen, nuutuminen lakastuminen ilmamukulat Munaitiöt itävät Juuret vioittuvat Munaitiöt kehittyvät mukuloissa Oireet mukuloissa

Punamädän ja sydänmädän hallintakeinot 15 Lohkon vesitalous ja pinnanmuotoilu Punamätä vioittaa pahiten pellon märimmissä kohdissa Tiivistynyt maa Salaojitus ei ole parhaassa kunnossa Painanteet, joihin vesi kertyy Hyvään vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa Raju sadetus voi lisätä riskiä

Punamädän ja sydänmädän hallintakeinot 16 Lajikkeet Lajike-eroja on, mutta viljelyssä olevien lajikkeiden kestävyydestä ei ole paljon tietoa Kemiallinen torjunta Periaatteessa metalaksyylivalmisteet (Ridomil ja Epok) tehoavat Torjunta-aineresistenssi Käsittelytapa? Ei liene tarpeen

Maasta leviävien tautien hallintakeinot 17 Viljelykierto Osa munaitiöistä säilyy maassa yli 6 vuotta, mutta valtaosa tuhoutuu 2 3 vuodessa Vähenemisnopeus riippuu taudinaiheuttajan puoliintumisajasta Tartutuskykyisiä itiöitä % jäljellä 100 80 60 40 20 0 0 5 10 15 Aika vuosia Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa 300 250 Puoliintumisaika vuosia 1 v 2 v 3 v Vähenemisnopeus riippuu taudinaiheuttajan määrästä alkutilanteessa 200 150 100 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Alku 50 Alku 150 Alku 300

Maasta leviävien tautien hallintakeinot 18 Viljelykierto Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna 600 Kolmen vuoden väli perunanviljelyssä varmistaisi, ettei tauti yleisty salakavalasti 500 400 300 200 100 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Lohkoilla joilla tautia on ollut runsaasti, kannattaisi mahdollisuuksien mukaan pitää 5 6 vuoden tauko perunasta 4 välivuotta 3 välivuotta 2 välivuotta Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna 800 Peruna 700 600 500 Peruna Peruna 400 Peruna 300 200 100 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Alku 50 Alku 150 Alku 300

Maasta leviävien tautien hallintakeinot Sadonkorjuu ja varastointi Vältä kolhimista punamätä ja muut taudit pääsevät mukulaan vioituksista Ei sairaita mukuloita takaisin peltoon onko mahdollista? Sadon nopea kuivatus ja jäähdytys Munaitiöitä perunan mukulassa Yli 10 000 kpl/mm 3 19

Perunarutto ei ollut erityisen iso ongelma 20 Rutto ilmaantui MTT:n ja Petlan tarkkailupelloille heinäkuun alkupuolella havaintoja Jokioisissa, Ylistarossa, Lapualla ja Tyrnävällä Ruiskuttamattomissakin kasvustoissa epidemia eteni melko hitaasti Elokuun puolivälissä yksittäisiä ruttolaikkuja löytyi kyllä koko perunan viljelyalueella ruiskutetuissakin kasvustoissa

Ruttolaikuissa syntyvät munaitiöt säilyttävät taudin 21 Ensimmäiset ruttohavainnot Suomessa 1983-2013 9.9. 30.8. 20.8. 10.8. 31.7. 21.7. 11.7. 1.7. 21.6. 11.6. 1.6. 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Lehtipolte vioitti arkoja lajikkeita 22 Lehtipolte (Alternaria) on yleistynyt viime vuosina Etelä- Ruotsissa, Tanskassa ja Manner- Euroopassa Kaikki ruttoaineet eivät tehoa Monet tärkkelyslajikkeet ovat melko arkoja Perunavaltainen viljelykierto, taudinarat lajikkeet ja Dithanen tehoaineesta luopuminen lisää riskiä Amistar & rinnakkaisvalmisteet?

Lehtipolte säilyy satojätteissä 1 2 vuotta 23 Eri valmisteiden teho lehtipoltteeseen EuroBlight verkoston arvio Tuote Tehoaine1 Tehoaine2 Alternaria - teho Amistar, Maatilan strobi, Atsoksystrobiini EI RUTTOTEHOA +++ Mirador, huom Ortiva ei Electis Mankotsebi Tsoksamidi ++(+) Acrobat WG Mankotsebi Dimetomorfi ++ Curzate M 68 WG Mankotsebi Symoksaniili ++ Dithane NT, Penncozeb Mankotsebi ++ DG, Tridex Ridomil Gold MZ Pepite Mankotsebi Metalaksyyli-M ++ Sereno Mankotsebi Fenamidoni ++ Tanos 50 WG Famoksadoni Symoksaniili ++ Tattoo Mankotsebi Propamokarbi ++ Trimangol DG Manebi ++ Consento Propamokarbi Fenamidoni ++ Banjo Forte Fluatsinami Dimetomorfi (+) Epok 600 EC Fluatsinami Metalaksyyli-M (+) Shirlan Fluatsinami (+) Ranman Syatsofamidi 0 Revus Mandipropamidi 0 Leymay Amisulbromi 0

Näivete (Verticillium) oli viime kesänä yleinen 24 Aluksi lehdykät kuolevat lehtiruodin toiselta puolen ja vähitellen koko kasvi alkaa nuutua ja lakastua

Näivete säilyy maassa muutamia vuosia 25 Aluksi lehdykät nuutuvat, sitten ruskistuvat ja koko kasvi kuolee lopulta

26 Kiitos!