Helsinki No YS 1134

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 17.8.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 871 111 No YS 1134 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan huippulämpökeskuksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia 00090 Helen LAITOS JA SEN SIJAINTI Vuosaaren huippulämpökeskus Käärmeniementie 6 8 00980 Helsinki Kiinteistörekisteritunnus: 091 54152 4 Toimialatunnus: 40301 IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: FI 02012566 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 b TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 b MAKSU 5 610 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (23) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.12.2004. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vireillä Helsingin Energian 23.12.1996 toimittama ympäristömenettelylain mukainen lupahakemus (jätelupa) koskien Vuosaaren huippulämpökeskuksen toimintaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Helsingin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaosto on myöntänyt lämpökeskukselle sijoitusluvan päätöksellä 258 /6.5.1988. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 240/19.2.1991. Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No YMT 240/19.2.1991 hiukkaspäästömittausten suorittamisen osalta päätöksellä No YS 572/18.12.1995. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt Helsingin Energian tuotantolaitosten ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusuunnitelman johdosta päätöksen No YS 1362/19.11.2003. Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään 31.5.2008. Lämpökeskus on tehnyt Helsingin Veden kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon. Vuosaaren huippulämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Alue on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lämpökeskus sijaitsee Helsingin Vuosaaressa kiinteistöllä 091 54152 4. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistön haltija on Helsingin Energia. Tontilla sijaitsee lämpökeskuksen lisäksi muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren A ja B voimalaitokset sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn maanpäälliset varastot. Lähialueella sijaitsee sähköasema, pohjatuhkan välivarasto ja kivihiilen varmuusvarasto sekä Vuosaaren satama. Alueella on myös maanalainen kevyen polttoöljyn kalliovarasto.

3 (23) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen raja on lounaassa noin 1 km:n päässä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Vuosaaren satamahankkeen julkaisun Vuosaaren satamahankkeen vesistö ja kalatalousseuranta 2004 mukaan Vuosaaren vesialue on luokiteltu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Alueella on ollut useita vesistötöitä liittyen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Helsingin alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä olivat huomattavasti keskimääräisiä tuloksia heikommat. Neljä havaintoalaa keskustassa luokiteltiin jäkäläautioiksi. Vuoteen 2000 verrattuna jäkälälajiston määrä oli pysynyt samana, mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet. Todettujen jäkälämuutosten perusteella ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Rikki ja typpiyhdisteiden aiheuttama kuormitus näkyy neulasten keskimääräistä suurempina rikki ja typpipitoisuuksina. Mäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat kasvaneet vuonna 2001 otettuihin näytteisiin verrattuna. Maaperän tila Lämpökeskus on aikanaan rakennettu luonnontilaiselle alueelle. Tiedossa ei ole kemikaalivuotoja. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lämpökeskusta lähin asuntoalue sijaitsee lännessä noin kilometrin päässä. Lähin Natura 2000 alue, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, sijaitsee lähimmillään noin 900 m:n päässä pohjoisessa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lämpökeskuksen vieressä sijaitsevat Vuosaaren A ja B voimalaitokset. Lähialuetta leimaa käynnissä oleva Vuosaaren sataman rakentaminen ja sataman valmistuttua satamatoiminta, teollisuus ja varastotoiminta sekä muu liiketaloudellinen toiminta.

4 (23) Helsingin alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2001 2005 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 3 600 t, typen oksidit typpidioksidina 5 000 t, hiukkaset 410 t ja fossiilinen hiilidioksidi 4 100 000 t. Vuosaaren huippulämpökeskuksen vuosittaisten rikkidioksidi ja hiukkaspäästöjen osuudet näistä päästöistä olivat 0 % ja typenoksidi ja hiilidioksidipäästöjen osuudet luokkaa 0,1 0,2 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pääosa Helsingin kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytössä toimivista voimalaitoksista Hanasaari B, Salmisaari B sekä Vuosaari A ja B. Huippulämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Huippulämpökeskuksista ensimmäisenä otetaan käyttöön laitokset, joiden polttoaineena on maakaasu ja näiden jälkeen laitokset, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Huippulämpökeskusten vuosittaiset käyttötuntimäärät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on. Vuonna 1989 käyttöön otettu Vuosaaren huippulämpökeskus toimii lähinnä talvisin huippu ja varalämmön tuotantolaitoksena. Laitoksessa on kolme polttoaineteholtaan 43 MW:n kattilaa ja sen normaali käyttötehoalue on 10 120 MW. Pääpolttoaineena on maakaasu. Lämpökeskus toimii normaalisti miehittämättömänä laitoksena siten, että kaikki toiminnat, valvonta, ohjaus ja säätö suoritetaan Helsingin Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty lämpökeskuksen tuotantotiedot. Vuotuinen käyttöaika on esitetty täyttä polttoainetehoa vastaavana. Käytännössä kaikki kolme kattilaa eivät käy koko ajan samaan aikaan, eikä niitä aina käytetä täydellä polttoaineteholla. Näin ollen laitoksen todellinen käyttöaika on alla esitettyä pitempi. Käytännössä vuotuiset kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti. Kattilat Polttoaineteho K1, K2, K3 3 * 43 MW (yht. 129 MW) Hyötysuhde Käyttöaika Maakaasun Kulutus 96 % 810 h/a 10,5 milj.m 3 /a (huipunkäyttöajaksi (koko lämpökeskus) laskettuna) Kaukolämmön tuotanto 100 GWh/a (koko lämpökeskus) Vuosaaren huippulämpökeskuksen keskimääräiset tuotantotiedot vuosina 2001 2005 ovat olleet: yksittäisen kattilan todellinen käyttöaika 760 h/a, maakaasun kulutus (koko lämpökeskus) 4,0 milj.m 3 /a ja kaukolämmön tuotanto (koko lämpökeskus) 80 GWh/a. Polttoöljyä lämpökeskuksella on poltettu viimeksi vuonna 1999 ja sitä ennen vuonna 1994.

5 (23) Polttoaineet ja kemikaalit Laitoksen pääpolttoaineena on maakaasu. Maakaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n) ja se ei sisällä rikkiä tai tuhkaa. Varapolttoaineina ovat kevyt ja raskas polttoöljy. Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 42,7 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,1 % ja tuhkapitoisuus 0,002 %. Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 40,75 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Tiedot merkittävimmistä alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Näiden lisäksi lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään muun muassa voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastomäärä Raskas polttoöljy (POR) ja/tai Kevyt polttoöljy (POK) T (POR) Xn, N (POK) 3 000 m 3 (POR tai POK) 1 m 3 (POK) Liuotinpesuaine Xn, Xi 1,5 t Lipeä, NaOH C 0,26 t Akkuhappo C 0,26 t Kevyt polttoöljy (Vuosaari A) Xn, N 3 000 m 3 + 3 000 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N Räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Laitosalueella on kolme 3 000 m 3 :n öljysäiliötä, joista kahdessa varastoidaan kevyttä polttoöljyä ensisijaisesti Vuosaari A voimalaitoksen tarpeisiin. Kolmas säiliö on varattu pelkästään lämpökeskukselle ja siinä varastoidaan kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Kaikki kolme öljysäiliötä sijaitsevat yhteisessä suoja altaassa, jonka tilavuus on noin 600 m 3. Suoja altaassa on käytetty maantiivistystä ja tiivistyskalvoa (HDPEgeomembraani). Kaikissa kolmessa säiliössä on automaattiset pinnankorkeusanturit. Öljysäiliöitä täytetään valvotusti ja pinnankorkeusanturi antaa hälytyksen hyvissä ajoin, ennen kuin säiliö on täynnä. Hälytys menee viereiseen voimalaitoksen valvomoon. Säiliöautojen purkupaikka sijaitsee suoja altaan vieressä ja purkupaikalta säiliöihin johtavat putket ovat maanpäällisiä. Öljyn siirtoputkisto säiliöiltä laitokselle kulkee maanalaisessa betonikanavassa. Öljy valuu putkirikon sattuessa säiliöiden suoja altaaseen tai öljyn esilämmitysaseman kaivoon, jossa on öljyvuotohälytin. Siirtoputkien kuntoa ei ole tarkastettu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Saniteettivedet sekä muut sisätilojen jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kattilahallin lattiavedet johdetaan öljyvaroittimella varustetun öljynerotuskaivon kautta. Piha alueen hulevedet johdetaan mereen. Säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaan hulevedet joh

6 (23) detaan mereen öljyvaroittimella varustetun öljynerotuksen kautta. Öljyvaroittimien hälytykset menevät paikallis ja kaukovalvomoon. Öljyvaroittimet testataan kerran kuukaudessa. Päästöt ilmaan Savukaasut johdetaan maanpinnasta 70 m korkeaan piippuun, jossa on yksi hormi. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen päästöistä ilmaan poltettaessa maakaasua. Laskennan perusteena on käytetty kaukolämmöntuotantoa 100 GWh/a. Hakemuksessa ilmoitettujen ominaispäästöjen mg/mj perusteella on laskettu päästökomponenttien pitoisuudet savukaasuissa yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästökomponentti Ominaispäästö ja pitoisuus Koko laitoksen arvioitu päästö Keskimääräinen päästö 2001 2005 Typen oksidit, NO x 47 mg/mj 18 t/a 6,5 t/a 170 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 55,8 g/mj 21 000 t/a 7 900 t/a Typen oksidien ilmoitettu ominaispäästö on saatu yksittäismittausten avulla. Hiilidioksidin ominaispäästö on saatu kertoimella. Maakaasun poltossa ei synny rikki tai hiukkaspäästöjä. Öljyn polton päästöjä ei ole toistaiseksi mitattu, koska polttojaksot ovat olleet lyhyitä ja ennalta arvaamattomia. Melu ja tärinä Lämpökeskuksen aiheuttamaa melua teollisuusalueella on mitattu joulukuussa 2005. Mittausten aikana olivat käynnissä lämpökeskuksen kaikki kolme kattilaa sekä viereiset Vuosaari A ja B voimalaitokset. Mittauksia tehtiin viidessä pisteessä noin 50 100 metrin etäisyydellä lämpökeskuksesta. Mitatut melutasot (L Aeq ) olivat noin 48 62 db. Melu oli voimakkainta lämpökeskuksen eteläpuolella palamisilman oton suunnassa. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tiedot merkittävimmistä Vuosaaren huippulämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä, on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätemäärät on arvioitu edellisten vuosien perusteella. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Metalliromu 0,5 t Kierrätykseen 20 01 40 Yhdyskuntajäte 1,8 t Kaatopaikka 20 03 01 Nuohousvesi* 10 01 22 20 m 3 (polttoöljykäytössä) Haihdutus, sakka Ongelmajätelaitokselle Erilaiset öljyiset jätteet* 13 02 08 13 05 02 13 07 01 13 08 99 15 02 02 2 t Ongelmajätelaitos

7 (23) Jätteitä varastoidaan laitoksella korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Rakennusjäte ja metalliromu varastoidaan siirtolavoilla kiinteistön alueella. Sekajäte varastoidaan jäteastioissa tai siirtolavoilla. Ongelmajätteet kuljetetaan pääsääntöisesti suoraan ongelmajätelaitokselle tai välivarastoitavaksi Helsingin Energian muihin lämpökeskuksiin. Mikäli Vuosaaren lämpökeskuksessa varastoidaan ongelmajätteitä lyhytaikaisesti, varastoidaan nestemäiset jätteet kuten puhtaat kemikaalit. Rikkihappoa sisältävät lyijyakut toimitetaan heti vaihdon jälkeen ongelmajätelaitokseen. Loisteputkilamput varastoidaan sisätiloissa niiden varastointiin tarkoitetussa astiassa. Maakaasukäytössä kattilat eivät vaadi nuohoamista, joten normaalisti nuohousvesijätettä ei synny. Polttoöljykäytössä lämpöpinnat nuohotaan vesi lipeänuohouksella noin 400 käyttötunnin välein. Nuohousvedet kuljetetaan käsiteltäviksi Helsingin Energian Patolan lämpökeskukseen, jossa on nuohousvesihaihdutin. Jätteiden keräilijöinä ja kuljettajina käytetään yrittäjiä, joiden ympäristöluvassa tällainen toiminta on hyväksyttyä, tai yrittäjiä, jotka ovat tehneet jätetiedostoon ilmoituksen silloin, kun ympäristölupaa ei edellytetä. Jätteiden kuljettajana ja keräilijänä voi toimia myös Helsingin Energia, jonka kuljetuskeskuksella on vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarvittava ajolupa. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään. Lämpökeskuksen piha alue on asfaltoitu. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB:n (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) julkaiseman suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin mukaan maakaasukattiloiden BAT päästötaso typen oksidien osalta on 50 100 mg/m 3 (n) 3 % happipitoisuudessa. Julkaisun mukaan päästötaso voidaan saavuttaa Low NO X polttimilla, katalyyttisella (SCR) tai ei katalyyttisella (SNCR) menetelmällä. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa mukaan olemassa olevan maakaasukattilan BAT päästötaso typen oksidien osalta on 200 300 mg/m 3 (n). Julkaisun mukaan typenoksidipäästöjen vähentämistekniikoita tässä kokoluokassa ovat Low NO X poltto ja yläilman käyttö. Vuosaaren huippulämpökeskuksen mitatut savukaasujen typenoksidipitoisuudet ovat olleet noin 170 mg/m 3 (n). Maakaasun poltosta ei tule rikkidioksidi tai hiukkaspäästöjä. Helsingin Energian mukaan voidaan katsoa, että maakaasua poltettaessa laitos käyttää BAT tekniikkaa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Helsingin Energian kaukolämmön tuotannolle on valmisteilla ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jossa sovelletaan standardia ISO 14001. Järjestelmää ei sertifioida.

8 (23) Energiatehokkuus Kattiloiden hyötysuhde on hakemuksen mukaan noin 96 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde yhdyskunnille lämpöä tuottavissa pienissä polttolaitoksissa on 85 93 %. Vuosaaren lämpökeskus on liittynyt kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen. Mitään merkittäviä energiansäästökohteita ei ole löydetty. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Vuosaaren huippulämpökeskuksen piipun korkeuden mitoituksessa on käytetty hyväksi vuonna 1988 tehtyjä leviämislaskelmia. Laskelmissa laitoksen on oletettu käyttävän raskasta polttoöljyä. Ilmatieteen laitos on julkaissut vuonna 2002 tutkimusraportin Pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Raportin mukaan pääkaupunkiseudun energiantuotannon päästöjen aiheuttamat suurimmatkin epäpuhtauspitoisuudet alittavat voimassa olevat ohje ja raja arvot. Lasketut energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Kaikki mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä. Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Tarkastuskäynnistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteessa normaalityöajan ulkopuolella päivystäjä käy paikalla ja tekee käynnistä raportin. Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huollot suoritetaan ennakkosuunnitelman mukaisesti. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käyvät ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit, teho ja tiedot käytetystä polttoaineesta. Laitokselle toimitetun öljyn laatua seurataan analyysein. Syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Vuosaaren huippulämpökeskuksen päästöjä ilmaan on mitattu kertamittauksin. Lämpökeskuksen kolmen kattilan savukaasut johdetaan ilmaan

9 (23) Laadunvarmennus yhteisen piipun kautta. Lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1989, joten kattilat muodostavat valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 4 :n mukaisen polttolaitoskokonaisuuden. Tämän vuoksi laitokselle asennetaan jatkuvatoimiset epäpuhtauksien (typen oksidit ja hiukkaset) sekä apusuureiden (jäännöshappi, paine, lämpötila ja kosteus) mittauslaitteet. Päästömittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittauslaboratorio tai ulkopuolinen mittaaja. Helsingin Energian päästömittauslaboratoriolla on laatukäsikirja ja mittaukset tehdään standardien mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Helsingin Energian laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1362/19.11.2003 hyväksymä, tarkkailusuunnitelma on vuosille 2004 2008. Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Polttoaine ja päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa, muut tiedot postitse tai sähköpostitse. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskukselle on tehty paineastialainsäädännön vaatima kattilalaitoksen vaaran arviointi sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotohälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Kaasuvuodon varalta laitostilat on varustettu vuotoilmaisimilla ja niiden kunto testataan noin kahden kuukauden välein. Polttoöljysäiliöt ja niiden suoja allas on varustettu raskasvaahtosammutuslaitteistolla. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Lämpökeskusta käytetään normaalisti miehittämättömänä, jolloin hälytykset ohjautuvat Helsingin Energian kaukolämpövalvomoon. Valvomosta lähtee henkilö selvittämään vikaa ja pyytää tarvittaessa apua. Lämpökeskuksella on varastoituna imeytysainetta ja muuta kevyttä öljyntorjuntakalustoa.

10 (23) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 21.11.2005, 20.3.2006 ja 30.3.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 7.12.2005 5.1.2006 ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 7.12.2005 5.1.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.3.2006. Tarkastusmuistio No YS 550/5.4.2006 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa 10.1.2006 päivätyssä lausunnossaan, että laitoksen toiminnan jatkamiselle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa 6.2.2006 päivätyssä lausunnossaan laitoksen ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Hakemuksen johdosta ei annettu muistutuksia. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin Energian Vuosaaren huippulämpökeskuksen (polttoaineteho on 129 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Tällä päätöksellä ratkaistaan myös Helsingin Energian 23.12.1996 toimittama ympäristömenettelylain mukainen lupahakemus (jätelupa).

11 (23) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksessa syntyvät jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Piha alueen, säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaan hulevedet voidaan johtaa mereen. Öljysäiliöiden suojaaltaan hulevedet voidaan johtaa mereen ainoastaan valvotusti. 2. Lämpökeskuksen lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000, VNA 1017/2002) 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. 31. joulukuuta 2007 asti savukaasujen hiukkaspitoisuus saa polttoöljyä käytettäessä olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. 1. tammikuuta 2008 lähtien savukaasujen johtamisessa ilmaan on noudatettava seuraavia päästöjen raja arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus Päästöraja arvo, mg/m 3 (n) Maakaasu Raskas tai kevyt polttoöljy Rikkidioksidi (SO 2 ) 35 1 700 Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi 300 450 (NO 2 ) typpidioksidina Hiukkaset 5 50 Päästöraja arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 prosenttia ja typen oksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja arvoista. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

12 (23) 5. Lämpökeskuksessa on ensisijaisesti käytettävä polttoaineena maakaasua aina, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 8. Lämpökeskuksen käyttämissä 3 000 m 3 :n polttoöljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. Polttoöljyn varastointiin liittyvät riskit on selvitettävä. Selvityksen perusteella on esitettävä suunnitelma toteuttamisaikatauluineen tarvittavista toimenpiteistä, joilla estetään öljyn pääsy maaperään tai vesistöön öljysäiliön vuoto tai tulipalotilanteessa. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.9.2007. Uudenmaan ympäristökeskus tekee suunnitelman perusteella päätöksen laitoksella suoritettavista toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. 9. Polttoöljyn maanalainen siirtoputki säiliöiltä lämpökeskukselle on varustettava niin, että mahdollinen putkirikko pystytään nopeasti havaitsemaan ja ettei polttoöljy missään tilanteessa pääse vuotamaan maaperään. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

13 (23) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30, VNA 1017/2002) 12. Maakaasun saatavuudessa ilmenneestä häiriöstä on välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli öljyn poltto on maakaasun saatavuusongelmien vuoksi ja kaukolämpöhuollon varmistamiseksi välttämätöntä ja öljyn polton päästöraja arvojen havaitaan ylittyvän, on asiasta välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa haettava lupaa tilapäiselle öljyn polttamiselle päästöraja arvojen ylittymisestä huolimatta.

14 (23) 13. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöraja arvojen ylityksissä, muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 14. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17, VNA 1017/2002) 16. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Helsingin Energian energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. 17. Lämpökeskuksessa on jatkuvasti mitattava savukaasujen seuraavia epäpuhtauksia ja prosessin toimintaan liittyviä muuttujia: typen oksidit hiukkaset (vain raskasta ja kevyttä polttoöljyä poltettaessa) savukaasun happipitoisuus, paine ja lämpötila savukaasun vesihöyrysisältö, mikäli näytteeksi otettua savukaasua ei kuivata ennen päästöjen analysointia.

15 (23) 18. Typen oksidien jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. Mikäli laitoksella siirrytään pitkäaikaiseen polttoöljyn käyttöön, on savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt mitattava kertaluonteisesti kahden viikon kuluessa polttoöljyn käytön aloittamisesta. Öljykäytössä hiukkasten jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin kuukauden kuluessa polttoöljyn käytön aloittamisesta. Rinnakkaismittausten tulosten 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää 20 %:a typen oksidien rajaarvosta, eikä 30 %:a hiukkasten raja arvosta. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät rinnakkaismittaukset on tehtävä CEN standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO standardien tai muiden vastaavan tasoisten kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 19. Vuoden 2006 vuosiraportoinnin yhteydessä on toimitettava tiedoksi tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottava yksityiskohtainen käyttö ja päästötarkkailuohjelma. Erillisen tarkkailuohjelman on sisällettävä muun muassa tiedot käyttötarkkailusta, laitoksella suoritettavista mittauksista ja analyyseista sekä mittalaitteista, niiden laadunvarmennuksesta, kalibroinneista ja huollosta sekä tulosten laskennasta ja raportoinnista. Tarkkailuohjelma on tarvittaessa päivitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 20. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (m 3 /a, t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot yhteenveto suoritetuista päästöjen mittauksista ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden toiminta ajoista laskennalliset vuosipäästöt (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, hiilidioksidi, nikkeli, vanadiini) ja niiden laskentaperusteet päästöjen vertailu lupamääräyksiin yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta

16 (23) ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 (Asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta) 4 :n mukaan kun polttolaitoksessa, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen, rakennetaan tai on rakennettu kaksi laitosta tai

17 (23) useampia laitoksia siten, että ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta, pidetään tällaisten yksiköiden kokonaisuutta yhtenä polttolaitoksena. Asetuksen perustelumuistion mukaan polttolaitoskokonaisuutena ei pidetä kahta polttolaitosta, jos kummallakin on oma erillinen sisäpiippu yhteisen piipun sisällä. Vuosaaren huippulämpökeskuksen kolmen kattilan savukaasut johdetaan yhteiseen hormiin ja laitos on saanut sijoitusluvan vuonna 1988. Näin ollen Vuosaaren huippulämpökeskus katsotaan valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaiseksi polttolaitoskokonaisuudeksi. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Laitoksessa syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Mahdollisesti öljyä sisältävät vedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Laitoksessa käytetään polttoaineena maakaasua aina, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Savukaasupäästöjä seurataan jatkuvatoimisesti. Polttoöljyn varastoinnin riskit ja riskien pienentämismahdollisuudet kartoitetaan. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.)

18 (23) Vuosaaren huippulämpökeskuksen piipun korkeuden mitoituslaskelmissa laitoksen on oletettu käyttävän raskasta polttoöljyä. Nykyisin polttoaineena käytettävän maakaasun poltossa ei synny rikkidioksidi eikä hiukkaspäästöjä. Ilmatieteen laitoksen pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan päästöjä käsittelevän raportin mukaan energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmatkin ilman typpidioksidipitoisuudet ovat selvästi alle ohjearvojen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että 70 m korkea piippu on riittävän korkea. (Määräys 3.) Lämpökeskuksen päästöraja arvot on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. Asetuksen päästöraja arvot tulevat voimaan 1.1.2008. Siihen asti noudatetaan öljykäytössä Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen No YMT 240/19.2.1991 mukaista hiukkaspäästöjen raja arvoa 40 mg/mj, jota vastaa pitoisuus 140 mg/m 3 (n). (Määräys 4.) Maakaasun poltossa ei synny haitallisia rikki tai hiukkaspäästöjä. Asutuksen läheisyydestä ja pääkaupunkiseudun kuormittuneisuudesta johtuen kaukolämpöenergia on pyrittävä ensisijaisesti tuottamaan maakaasulla. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti ja jo tehdyt melumittaukset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen aiheuttamaa melua ole tällä hetkellä tarpeen mitata. Mittauksia voidaan myöhemmin suorittaa, jos esimerkiksi laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 6.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän ja pintavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Laitosalueella on kolme 3 000 m 3 :n öljysäiliötä yhteisessä 600 m 3 :n suoja altaassa. Suoja altaassa on käytetty maantiivistystä ja tiivistyskalvoa. Säiliön mahdollisessa vuoto tai tulipalotilanteessa on vaarana erityisesti kevyen polttoöljyn hallitsematon pääsy maaperään tai vesistöön. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että polttoöljyn varastoinnin riskit se

19 (23) kä niiden pienentämismahdollisuudet on syytä selvittää. (Määräykset 2. ja 7. 9.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 10. ja 11.) Valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) 15 :n mukaan polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaisille. Ympäristönsuojelulain 62 :n 2 momentin mukaan jos toiminnasta riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottamaton tilanne, jonka vuoksi lupamääräystä ei voida tilapäisesti noudattaa, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Öljyn polton päästöjä ei ole laitoksella mitattu, koska polttojaksot ovat olleet lyhyitä ja ennalta arvaamattomia. Näin ollen ei voida varmuudella osoittaa, pystyisikö laitos noudattamaan joka tilanteessa sille asetettuja öljyn polton päästöraja arvoja. (Määräys 12.)

20 (23) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 13. ja 14.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 15.) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1362/19.11.2003 hyväksynyt Helsingin Energian toimittaman esityksen energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun koskevaksi tarkkailuksi vuosina 2004 2008. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Vuosaaren huippulämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. (Määräys 16.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tehtävistä savukaasumittauksista on annettu määräykset valtioneuvoston suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (1017/2002) liitteen 3 mukaisesti. Maakaasua käytettäessä ei hiukkaspäästöjen tarkkailuvelvoitetta ole katsottu tarpeelliseksi antaa. Mikäli laitoksella siirrytään pitkäaikaiseen öljyn polttoon, on jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuus öljykäytössä varmistettava. Koska varsinaisten rinnakkaismittausten suorittaminen voi vaatia pitkän valmistautumisajan, on aluksi syytä suorittaa mahdollisimman nopeasti normaalit kertamittaukset. Näin voidaan alustavasti arvioida jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuutta ja laitoksen päästöjä öljykäytössä. Mikäli laitoksella joudutaan käyttämään öljyä useassa jaksossa, on kerta ja rinnakkaismittaukset tarpeen tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisistä mittauksista. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset 17. 20.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

21 (23) Lupamääräysten tarkistaminen Korvautuvat päätökset Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 1.9.2013 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista viimeiseltä viideltä vuodelta yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuodelta selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Tämän päätöksen saadessa lainvoiman se korvaa seuraavat päätökset: Helsingin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston päätös 258 /6.5.1988 Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 240/19.2.1991 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 572/18.12.1995. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen 19.9.2006, jos päätökseen ei haeta muutosta. Siihen asti, kunnes tämä päätös on lainvoimainen, noudatetaan voimassa olevia päätöksiä. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 55, 56, 64 a, 90, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30, 43 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)