Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät hinnat. Korko, tuotanto (ja valuuttakurssi). AS-AD: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino. Inflaatio, tuotanto(kuilu) (ja valuuttakurssi). Siirrytään yhdestä IS-TR-IFM-mallin kuvaamasta tasapainosta toiseen. Nimestään huolimatta mallin logiikka aika kaukana mikrotaloustieteen kysyntä-tarjonta-kehikosta!

AS-AD-malli (Burda&Wyplosz)

Johdanto Kiinteä vs. joustava valuuttakurssi: osin eri mekanismit. AS-käyrä: Lyhyen aikavälin kokonaistarjonta. Phillipsin käyrä ja Okunin laki (luentorunko 11). AD-käyrä: Lyhyen aikavälin kokonaiskysyntä. Valuuttakurssi ja nettovienti tai Taylorin sääntö. LAS-suora: Pitkän aikavälin kokonaistarjonta. Eksogeeninen. Selitämme vain vaihtelua trendikasvun ympärillä. LAD-suora: Pitkän aikavälin kokonaiskysyntä. Ulkomainen inflaatio tai inflaatiotavoite.

LAS- ja AS-käyrät, kiinteä valuuttakurssi Pitkällä aikavälillä ei yhteyttä inflaation ja tuotannon välillä. Vrt. odotuksilla täydennetty Phillips-käyrä. Pysyvästi korkea inflaatio nostaa vain inflaatio-odotuksia. Sama tuotanto kaikilla pitkän aikavälin inflaation tasoilla. Pystysuora LAS. Luentorunko 11: π = π + ay gap + s. Lyhyellä aikavälillä positiivinen yhteys inflaation ja tuotannon välillä, koska π ei nouse heti. Nouseva AS-käyrä.

LAD-käyrä, kiinteä valuuttakurssi Reaalinen valuuttakurssi ρ = SP/P. ρ/ρ S/S + P/P P /P = S/S + π π. Suhteellinen ostovoimapariteetti: reaalinen valuuttakurssi pitkällä aikavälillä vakio, ρ/ρ = 0 Kiinteä valuuttakurssi: S vakio. π = π. Kotimaan inflaatio ei voi olla jatkuvasti korkeampi tai matalampi kuin ulkomaiden inflaatio. Muuten nettovienti suhteessa tuotantoon supistuu tai kasvaa ilman rajaa. Vaaka-suora LAD-käyrä.

Tanskan ja euroalueen inflaatio (Burda&Wyplosz)

AD-käyrä, kiinteä valuuttakurssi Inflaatio voi poiketa tilapäisesti ulkomaiden inflaatiosta. Mitä tapahtuu kysynnälle, jos inflaatio kiihtyy (suhteessa ulkomaiden inflaatioon)? Reaalinen valuuttakurssi vahvistuu nettovienti supistuu. IS-TR-IFM: IS-käyrä vasemmalle. Tuotanto laskee. Korko ei muutu, koska kiinteä valuuttakurssi. Laskeva AD-käyrä.

AD-käyrän johtaminen (Burda&Wyplosz)

Kysyntäshokit Kysyntätekijät, jotka siirtävät IS-käyrää, siirtävät AD-käyrää. Esim. vientikysyntä, Tobinin q, FIPO. Huom! Ei koske inflaatiota. Inflaatio siirtää IS-käyrää (nettovienti) mutta ei AD-käyrää. Inflaatio AS-AD-mallissa endogeeninen. Toteutuneen inflaation muutos tarkoittaa siirtymistä AD-käyrällä.

Expansiivinen FIPO-shokki G ylös tai T alas. IS-TR-IFM: IS-käyrä oikealle, tasapainotuotanto kasvaa. (1) AD-käyrä oikealle. Korkeampi inflaatio ja tuotanto. Korkeampi inflaatio heikentää nettovientiä. IS-käyrä siirtyy osin takaisin. Lyhyen aikavälin AS-AD-tasapaino. (2) Korkeampi inflaatio nostaa pohjainflaatiota. AS-käyrä vasemmalle. Tuotanto supistuu. (3)

Expansiivinen FIPO (1) (Burda&Wyplosz)

Expansiivinen FIPO-shokki Dynamiikka riippuu oleellisesti siitä, miten pohjainflaatio muuttuu. Inflaatio ei voi jäädä pysyvästi ulkomaiden inflaatiota korkeammaksi. Myöskään FIPO-shokki ei voi olla pysyvä. Intertemporaalinen budjettirajoite. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Lopulta pitää palata LAD-LAS-tasapainoon. Luentorunko 13.

LAD-suora, joustava valuuttakurssi Edellä: ulkomaan inflaatio määrää kotimaan inflaation (ostovoimapariteetti). Nyt itsenäinen rahapolitiikka, KP voi valita inflaatiotavoitteensa vapaasti. Inflaatiotavoite π määrää LAD-käyrän. LAD-käyrä jälleen vaaka-suora.

RAPOsta, joustava valuuttakurssi KP ei voi valita nimelliskorkoa ja inflaatiotavoitetta toisistaan riippumatta. Odotettu reaalikorko r = i π e. i = r + π e. Raha neutraalia pitkällä aikavälillä r ei riipu (pysyvästi) rahapolitiikasta. Taylorin sääntö: i = ī + a(π π) + by gap Pitkällä aikavälillä (keskimäärin) i = ī ja π = π e = π. Näin ollen ī = r + π. Nimelliskorko (i) määräytyy pitkällä aikavälillä suoraan inflaatiotavoitteen perusteella. Reaalikorko ei ole KP:n päätettävissä.

Inflaatio ja valuuttakurssi IS-TR-IFM: i = i (yllätykset toki mahdollisia). i sisältää valuuttakurssimuutoksen. Sijoita yksi euro euromääräiseen velkakirjaan: Seuraavalla periodilla (1+i) euroa. Olkoon puntakorko ĩ ja nimellinen valuuttakurssi S t (montako puntaa saa yhdellä eurolla periodilla t). Sijoita yksi euro puntamääräiseen velkakirjaan: Seuraavalla periodilla (1 + ĩ)s t /S t+1 euroa.

Inflaatio ja valuuttakurssi Ts. i = i = (1 + ĩ)s t /S e t+1 1 Korkeampi inflaatiotavoite korkeampi nimelliskorko korkeampi S t /S e t+1. Jos i > ĩ, S t /St+1 e > 1. Nimellinen valuuttakurssi heikkenee. Ja päinvastoin. Ehtoa 1 + i = (1 + ĩ)s t /St+1 e kutsutaan myös kattamattomaksi korkopariteetiksi. Kattamaton = ei riskitön, odotukset voivat olla väärässä.

AD-käyrä, joustava valuuttakurssi Mitä tapahtuu jos inflaatio yllättäen kiihtyy? Inflaatio yllättävän korkea suhteessa tuotantoon. Taylorin sääntö: Keskuspankki nostaa korkoa. Pätee kaikille tuotannon tasoille. TR-käyrä vasemmalle. IS-TR-IFM: tuotanto laskee. Ts. negatiivinen yhteys inflaation ja tuotannon välillä. Laskeva AD-käyrä. LAD ja AD näyttävät samalta kuin edellä, mutta taustalla eri mekanismit.

Shokit Kysyntäshokit IS-TR-IFM-mallissa: IS-käyrä palaa takaisin valuuttakurssin muutosten takia. Shokit, jotka siirtävät vain IS-käyrää, eivät siirrä AD-käyrää! Äärimmäinen tulos, joka ei täysin vastaa todellisuutta. Monimutkaisempi analyysi huomioisi viiveet esim. tuonnin ja viennin sopeutumisessa. Sen sijaan TR-käyrää tai IFM-suoraa siirtävät shokit siirtävät myös AD-käyrää. Kv. korko tai Taylorin sääntö muuttuu. Huom! Inflaation muutos tarkoittaa siirtymistä AD-käyrällä.

Expansiivinen rahapolitiikkashokki Inflaatiotavoite pysyvästi ylös. TR-käyrä oikealle ja IFM-suora ylös. Valuuttakurssi heikkenee (löysempi RAPO). IS-käyrä oikealle. Tuotanto kasvaa. AD-käyrä oikealle. Lyhyen aikavälin AS-AD-taspaino: korkeampi tuotanto ja inflaatio. Pohjainflaatio alkaa nousta, AS-käyrä siirtyy vasemmalle. Lopulta vain korkeampi inflaatio.

Inflaatiotavoite ylös (Burda&Wyplosz)

Yhteenveto Kysyntä ja tarjontashokit. Inflaatio ja tuotantokuilu. Lyhyt ja pitkä aikaväli. Mahdollistaa dynamiikan kuvailemisen. Ensin joustavat hinnat, sitten pohjainflaatio (inflaatio-odotukset). Malli ei kuitenkaan kerro tarkkaa uraa. Paljon riippuu siitä, miten inflaatio-odotukset kehittyvät. Kiinteä vs. joustava valuuttakurssi: osin erilaiset mekanismit.