Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 29 19.2.2014 Asianro 148/01.01.01/2014 75 Sosiaalipalvelujen työllistämissuunnitelma vuodelle 2014 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 19.2.2014 29 Sosiaalityön johtaja Arja Iho ja sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 6.2.2014: Sosiaalityön ja toimeentulotuen asiakasmäärät ovat voimakkaasti kasvaneet työttömyyden kasvun ja pitkittymisen vuoksi sekä vanhusväestön lisääntyneen palvelu- ja avustustarpeen takia. Työikäisiä ja työkuntoisia toimeentulotukiasiakkaita ohjataan työvoima- ja elinkeinotoimistoon työnhaku- ja aktivointisuunnitelmien tekemistä varten. Aktivointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja ja se tehdään joko työttömyyden taikka toimeentulotukiasiakkuuden keston perusteella. Aktivointisuunnitelmat tehdään raisiolaisille ja ruskolaisille Raision työvoimatoimistossa kolmikantaisina, jossa läsnä ovat asiakas, erikoistyövoimaneuvoja ja Raision sosiaalityöntekijä. Asiakas ohjataan joko työhön, työllistämistä edistävään koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Pitkään jatkuneen työttömyyden aikana monet asiakkaat ovat käyttäneet koulutus- ja palkkatukioikeutensa jolloin suunnitelmassa päädytään kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Raision kaupunki järjestää pääosan kuntouttavasta työtoiminnasta omassa toiminnassaan ja ostaa osan ostopalveluna yhdistyksiltä (mm. Lounais-Suomen työllistäjät ry:ltä), järjestöiltä ja Raina-säätiöltä. Yksityisiin yrityksiin kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä ei voi ohjata. Valtio korvaa kunnalle kuntouttavasta työtoiminnasta 10,09 / työtoimintapäivä / henkilö. Työmarkkinatuen kustannusvastuu on jaettu puoliksi kunnan ja valtion kesken sen jälkeen kun henkilö on saanut työmarkkinatukea 500 päivää. Mikäli asiakas osallistuu aktiivitoimenpiteeseen esim. kuntouttavaan työtoimintaan, kunnan maksuvelvoite poistuu aktiiviajalta. Kunta voi itse vaikuttaa laskun suuruuteen järjestämällä työmahdollisuuksia joko kuntouttavana työtoimintana tai muuna tukityönä. Työmarkkinatuen kuntaosuus on 324 423 / kk / henkilö riippuen siitä, onko henkilö lapseton vai onko hänellä alaikäisiä lapsia. Kunnan maksuvelvoitetta muutettaneen alkavaksi 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen. Raision kaupunki on aktivoinut työttömiä tehokkaasti lain voimaan tulosta v. 2006 alkaen. Työttömyyden kasvettua ja pitkityttyä olemassa olevat resurssit eivät enää riitä vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen ja työmarkkinatuesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) maksettava lasku on kasvanut parhaimmista vuosista lähes nelinkertaiseksi. Viime vuodelta lasku Raisiolle oli 418.539,39. Työllistämistoimintaa on kaupungissa toteutettu hajallaan eri pisteissä ja osaksi yhteistyössä yhdistysten kanssa. Epäyhtenäinen toiminta ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Nykyisessä tilanteessa, jossa työttömiä on aiempaa paljon enemmän ja kaupungilla on paljon tehtäviä, joita tekemään ei ole mahdollisuutta palkata henkilöitä, kannattaa kaupungin kohdistaa toimeentulotukiasiakkaiden ja työttömien palveluita työllistymistä edistävään ja asiakkaita kuntouttavaan toimintaan. Työllistymispalveluilla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia yhteisiä tiloja eikä myöskään työn tekemiseen soveltuvaa tilaa ja laitteita. Kaupungilla on paljon töitä, jotka olisi mahdollista hoitaa työllistymispalveluiden kautta mikäli käytettävissä olisi tilat ja laitteet, joilla työ tehdään. Esimerkiksi koulujen, kirjaston ja vanhustenhuollon hoitoyksiköiden kalusteet ja laitteet odottavat kunnostusta. Tällä hetkellä niitä ei tilojen ja laitteiden puuttuessa voida tehdä. Nyt voidaan tehdä vain niitä töitä, jotka tehdään ulkona tai esim. remontoitavassa asunnossa. Arkiapu on Lounais-Suomen työllistäjien ja kaupungin yhteistyönä tapahtuvaa vähävaraisten, kotihoidon piirissä olevien vanhusten kotisiivousta. Arkiavun vetäjä on kaupungin työllistämistuella palkattu, määräajoin vaihtuva henkilö. Siivoustyötä tekevät henkilöt ovat useimmiten kuntouttavassa työtoiminnassa, joskus palkkatukityössä. Toimintaa ohjataan sosiaalitoimiston työllistymispalveluissa ohjausryhmän kautta. Asiakkaat tulevat Arkiavun piiriin kotihoidon kautta. Arkiapu- toiminnassa on ollut jatkuvasti ongelmia niin työnjohdossa kuin työntekijöiden saatavuudessakin. Arkiavun ottaminen kaupungin toiminnaksi kokonaisuudessaan helpottaisi niin työnjohtotehtävää kuin työntekijöiden saatavuuttakin. Työntekijöitä olisi helppo siirtää ulkotöiden puuttuessa tai Arkiavun työntekijävajauksessa muista töistä Arkiapuun, joka on ensiarvoisen tärkeä palvelu pienituloisille, kotihoidon asiakkaille. Nuorisotakuuseen vastaaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla nuori voi urasuunnittelun, työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan avulla saada työkokemusta ja löytää ammattiuran, jolle suuntautua. Nuorten aktivointi ei säästä työmarkkinatukilaskua, koska nuorilla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, mutta se on nuorisotakuun ja nuorten tulevaisuuden näkökulmasta pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kärkitavoitteita. Harkinnanvarainen kesätyöllistäminen on myös merkittävä tuki niille nuorille, jotka eivät ole kaupungin arvonnan tai muuta kautta saaneet kesätyötä, mutta jotka sitä välttämättä tarvitsevat. Osallistuminen työhön ja kuuluminen työyhteisöön edistää selvästi asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja eheyttää perhesuhteita. Heidän elämänhallintansa ja itsetuntonsa kohenee. Näillä on myös merkittävää taloudellista vaikutusta vähenevinä terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon kustannuksina.
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) Työllistymispalvelut tulee kaupungissa keskittää sosiaali- ja terveystoimen työllistymispalveluihin ja hankkia toiminnalle sellaiset tilat, jotka mahdollistavat toiminnan. Asiakkaat tulevat lähes 100 prosenttisesti sosiaalityön piiristä ja toiminnan hallinta tehostuu, jos se keskitetään. Tarkoitukseen sopivia tiloja on saatavilla kaupungintalon takaa ns. teletalosta, jossa on jo ennestään kaupungin eri palveluita. Yhteisiin asianmukaisiin tiloihin olisi mahdollista saada työ- ja elinkenotoimiston työntekijän vastaanotto ja mahdollisesti Kelankin. Teletalosta on vuokrattavissa n. 600 m 2 tilaa, jossa pystyy tekemään korjaus-, puu- ym. töitä, toimistotilaa ja asiakasvastaanottoa. Tarjottujen tilojen vuokra olisi 8,65 /m 2. Vuokraan sisältyy kiinteistön ylläpito ja huolto, ulkotilojen huolto, lämmitys, vesi ja jätevesi, jätehuolto ja käyttösähkö. Mukana ovat myös autopaikat ja määritellyt kulkukortit. Tarjottujen tilojen yhteydessä toimii kaupungin kunnossapidon tiloja, joissa on tarvittavia työstöja voimantuottolaitteita. Työmarkkinatuella olevia henkilöitä voitaisiin työllistymispalveluyksikön kautta sijoittaa kaupungin yksiköihin kerrallaan vähintään 22-25 henkilöä. Kustannussäästöt työmarkkinatuessa ovat silloin 85.536-97.200 / 111.672-126.900 ja valtion korvaus kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 53.275-60.540. Sijoitettavia voisi olla paljon enemmänkin. Kustannukset toiminnasta muodostuvat työnsuunnittelijasta, joka on jo olemassa eri nimikkeellä, kahdesta työnohjaajasta, joista toinen on jo vakituinen ja toisesta on täyttölupa vireillä sekä tiloista 48.000 55.000. Oheismateriaalina on kaavio, johon on hahmoteltu asiakkaan kulkua työllistymispalveluissa. Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää merkitä tiedokseen saadun selvityksen alaisestaan työllistämistoiminnasta ja saattaa sen edelleen kaupunginhallituksen tietoon 2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lupaa vuokrata työllistämistoiminnalle toimitilat Teletalosta. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta totesi, että työllisyyden hoidon kehittäminen ja siihen liittyvät tilatarpeet ovat tärkeitä kehittämiskohteita nykyisessä työttömyystilanteessa sekä tulevat lainsäädäntöuudistukset huomioiden, vaikka työllisyyden hoitoon liittyvien taloudellisten panostusten säästövaikutus ilmeneekin vasta viiveellä. Veli Jalonen ehdotti Suvi Heiniolan kannattamana palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) Jatkovalistelussa tulee huomioida: - Tilasuunnitelmien aiheuttamat kustannukset selkeästi esim. taulukkomuodossa - Kuntouttavan työtoiminnan lisäämisellä saadut arvioidut hyödyt mm. esimerkkilaskelmilla - Palveluiden tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen poluttaminen asiakkaille, jotka sitä todellisuudessa tarvitsevat - Palkkatukityöllistämisen lisäämisellä saadut pidempiaikaiset säästöt suhteessa kuntouttavaan työtoimintaan huomioon ottaen, että työtön on poissa maksuosuuslistalta vain kuntouttavan työtoiminnan palvelun ajan eikä ko. palvelun asiakasmääriä voi kasvattaa ellei ko. palvelusta saada myös poistumaa esim. palkkatukityöllistämällä ja että palkkatukityöllistämisellä asiakas saadaan pois maksuosuuslistalta työssäoloehdon täyttymisen myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 9.4.2014 Vs. sosiaalityön johtaja Elina Hahtola 31.3.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti kokouksessaan 19.2.2014 29 palauttaa sosiaalipalvelujen työllistämissuunnitelman vuodelle 2014 uudelleen valmisteltavaksi. Sosiaalipalvelujen kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat ne pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 500 päivää. Silloin astuu voimaan kunnan rahoitusvastuu puoleen työttömälle maksettavasta työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuu on 324-423 euroa kuukaudessa/henkilö, riippuen siitä, onko henkilöllä lapsia vai ei. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat asiakkaat pääosin kelasta ja toimeentulotuesta. Kuntouttavaan työtoimintaan pääsy edellyttää aktivointi-istuntoa, johon osallistuvat asiakas itse, erikoistyövoimaneuvoja sekä Raision aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. Asiakkaalla itsellään on päätösvalta siihen, mihin toimintaan hän ohjautuu suunnitelman teon jälkeen. Asiakas voi jatkaa työn etsimistä itsenäisesti, hakeutua koulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään toimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuville asiakkaille tehdään viranhaltijan päätös työtoiminnan aloittamisesta. Aktivointisuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisin tapaamisin. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas pääsee takaisin peruspäivärahalle oltuaan työssä 6 kuukautta 24 kuukauden aikana 18 tuntia viikossa. Kunnan rahoitusvastuu päättyy, kun asiakas pääsee takaisin peruspäivärahalle. Pääosin poistuma kuntouttavasta työtoiminnasta tapahtuu peruspäivärahalle siirtymisen kautta. Työllistymispalveluilla ei ole tällä hetkellä yhteisiä tiloja eikä työn tekemiseen tarvittavia tiloja ja laitteita. Se rajoittaa uusien asiakkaiden ottamista kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnan rahoitusvastuu perheettömän työttömän työ-
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) markkinatuen rahoitukseen on 324 /kk. Jos kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää voidaan lisätä kymmenellä asiakkaalla, poistuu rajoitusvastuu 3240 /kk. Valtio korvaa kunnalle 10,09 / työllistetyn toimintapäivä. Jos näillä kymmenellä asiakkaalla on kullakin 20 toimintapäivää kuukaudessa, tulot valtiolta ovat 2018 /kk. Näin laskettuna kymmenen uuden asiakkaan lisäys kuntouttavaan työtoimintaan yhteensä rahoitusvastuun poistumisena ja tuloina valtiolta tuottaa 5268 /kk, mikä kattaa ns. teletalon tilojen vuokrakustannukset. Oheismateriaali 5 Työllistymispalvelukaavio 6 Vapaat tilat Raisio Telekatu_1krs 7 vapaat tilat Raisio Telekatu_K1 Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää merkitä tiedokseen saadun selvityksen alaisestaan työllistämistoiminnasta ja saattaa sen edelleen kaupunginhallituksen tietoon. 2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että työllistämistoiminnalle osoitetaan nykyistä laajemmat tilat. Vaihtoehtoisia tiloja ovat ns. teletalon tilat, Mahittulassa sijaitsevat kaupungin omistamat kiinteistöt tai Kauppaoppilaitokselta tyhjäksi jäävät tilat. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginhallitus
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6)