SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2017 ROVANIEMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI... 3 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuollon asiakaslaki... 3 1.2. Sosiaaliasiamiehen tehtävät... 3 2. MERIKRATOS OY:n SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA... 4 2.1. Merikratos Oy:n sosiaaliasiamiespalvelun palvelukuvaus... 4 2.2. Merikratoksen sosiaaliasiamiesyhteisö 2017... 5 2.3. Sosiaaliasiamiestoiminta Rovaniemen kaupungissa... 5 3. ASIAKASTILASTOT JA NIIDEN KEHITYS VERRATTUNA EDELLISIIN VUOSIIN... 5 3.1.Asiakastilastot valtakunnallisesti... 5 3.2. Kuntakohtaiset asiakastilastot... 7 4. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 9 4.1. Asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Merikratos Oy: asiakaskunnissa kuntakyselyn vastauksien valossa.... 9 4.2. Asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelu Rovaniemen kaupungissa kuntakyselyn mukaan.. 11 5. VUODEN 2017 YHTEENVETO... 12 6. LIITTEET
1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuollon asiakaslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan 1.1.2001. Lain tarkoituksena on edista a asiakasla hto isyytta, asiakassuhteen luottamuksellisuutta seka asiakkaan oikeutta hyva a n palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki koskee asiakkaan asemaa ja oikeuksia niin viranomaisten kuin yksityisten palveluntuottajien ja rjesta ma ssa sosiaalihuollossa. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta hyva a sosiaalihuoltoa ja hyva a kohtelua ilman syrjinta a. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei ha nen ihmisarvoaan loukata seka ha nen vakaumustaan ja yksityisyytta a n kunnioittaen. Sosiaalihuoltoa toteuttaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilo lliset tarpeet seka ha nen a idinkielensa ja kulttuuritaustansa. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeuksien lisa ksi myo s velvoitteita. Asiakas on esimerkiksi velvollinen antamaan viranhaltijalle ne tiedot, jotka ovat va ltta ma tto mia sosiaalihuollon toteuttamisessa. Itsema a ra a misoikeutta koskevassa sa a nno ksessa on korostettu sita, etta sosiaalihuollon toimista tulisi toteuttaa valittavista olevista vaihtoehdoista se, mika parhaiten vastaa asiakkaan tarpeita. Asiakasta koskeva asia on ka sitelta va ja ratkaistava siten, etta ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaalla on oikeus tehda muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksiko n vastuuhenkilo lle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. 1.2. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta (22.9.2000/812) ma a rittelee sosiaaliasiamiehen tehta va t seuraavasti (5 luku, 24 ): Sosiaaliasiamiehen tehta va na on: 1) neuvoa asiakkaita ta ma n lain soveltamiseen liittyvissa asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa (muistutus); 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edista miseksi ja toteuttamiseksi; seka 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitysta kaupungissa ja antaa siita selvitys vuosittain kaupunginhallitukselle Lain mukaan kunnan tulee nimeta sosiaaliasiamies, joka voi olla kahden tai useamman kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehta va na on neuvoa asiakkaita asioissa, jotka liittyva t asiakaslakiin. Ha nen tulee myo s avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessa seka tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Ha nen tulee toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edista miseksi ja toteuttamiseksi seka seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitysta kaupungissa ja antaa siita selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiehella ei ole laissa annettua itsena ista pa a to svaltaa. Ha nen tyo ho nsa kuuluu neuvonta ja neuvottelu viranhaltijoiden ja asiakkaan kanssa. Sosiaaliasiamiehen tehta va na on tiedottaa asiakkaan oikeuksista asiakkaille, sosiaalihuollon henkilo sto lle ja mahdollisille muille tahoille. Tiedottamisessa on pyritta va aktiiviseen tiedonva litta miseen niin, ettei tiedon puuttuminen esta isi asiakkaan oikeuksien toteutumista. Epa kohtia ja puutteita havaitessaan sosiaaliasiamies voi saattaa asian aluehallintoviraston tai perusturvalautakunnan tietoisuuteen mahdollisia toimenpiteita varten.
Vuosittaisessa selvityksessa a n kunnanhallitukselle sosiaaliasiamies voi yleisella tasolla puutua niihin ongelmiin ja epa kohtiin, joita on tyo ssa a n havainnut. Sosiaaliasiamies ei toimessaan ryhdy asiakkaiden avustajaksi esimerkiksi valitusasiassa, vaan ha n pida tta ytyy yleisneuvojan asemassa ja tarvittaessa asiakas on ohjattava esimerkiksi yleiselle oikeusavustajalle. Jos asiakas kuitenkin on tyytyma to n saamaansa palveluun tai kohteluun, voi sosiaaliasiamies asiakkaan pyynno sta tarvittaessa ryhtya toimimaan sosiaalihuollon henkilo sto n ja asiakkaan va lisena sovittelijana ja va litta ja na. Jotta sosiaaliasiamiehen puolueettomuus ja riippumattomuus voidaan turvata, ha n ei saa olla asiakastyo ssa pa a to ksia tekema ssa. Sosiaaliasiamiehen palveluiden tulee olla kuntalaisille kaikissa tilanteissa maksuttomia. Sosiaaliasiamiehen tyo on ollut suurimmalta osin tulkkina toimimista sosiaalihuollon asiakkaiden ja viranomaisten va lilla. Asiakkailla on varsin usein vaikeuksia ymma rta a saamiensa pa a to sten oikeellisuutta (perusteluja) ja niiden tekstuaalista sisa lto a usein vaikeine ka sitteineen. Sosiaaliasiamiehen ta ydellinen puolueettomuus takaa mahdollisuuden tarkastella objektiivisesti syntyneita pa a to ksia. Onko viranomainen tehnyt pa a to ksensa asiapohjalta eika esimerkiksi henkilo kohtaisten syiden perusteella? Erityisen oleellista on, etta luottamuksensuojan periaate pideta a n sosiaalitoimen pa a to ksenteossa esilla. Ta ma tarkoittaa, etta kuntalaiset voivat luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheetto myyteen seka pa a to sten pysyvyyteen. La hto kohta on, etta sosiaaliasiamies asioi suoraa asiakkaan kanssa. Sosiaaliasiamieheen tapahtuvat yhteydenotot tulee tapahtua aina henkilo n itsensa tai ta ma n huoltajan toimesta. Muulloin on oltava kirjallinen valtakirja. Vain na in yksityisyyden suoja sa ilyy. Merikratoksen sosiaaliasiamiehet pyyta va t aina luvan asiakkaitaan koskevien tietojen ka sittelemista varten. 2. MERIKRATOS OY:n SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2.1. Merikratos Oy:n sosiaaliasiamiespalvelun palvelukuvaus Merikratoksen sosiaaliasiamiehet pa ivysta t pa a sa a nto isesti vuoroviikoin ja tarvittaessa esim. lomien aikana on voitu ka ytta a sijaisia. a) soittamalla numeroon 010 8305 104 (vastataan tiistai torstai klo 10-13)) b) ottamalla yhteytta sa hko postitse sosiaaliasiamies@merikratos.fi Koska puhelinpalveluun soittaminen maksaa, sosiaaliasiamiespalvelussa toimivat ottavat vastaan soittopyynto ja niin puhelimitse kuin sa hko postitse/kirjeitse. Myo s kuntien viranhaltijat va litta va t soittopyynto ja tarvittaessa. Na in asiakkaan varattomuus ei tule esteeksi puhelinneuvonnan saamiseksi. Kaikki sosiaaliasiamiestyo kirjataan Merikratoksen omaan tietoja rjestelma a n kunnittain. Yhteydenoton yhteydessa sosiaaliasiamies selvitta a, mita kuntaa asiakkaan asia koskee. Yhteydenottojen kirjauksiin ei kirjata asiakkaan henkilo tietoja kuin erityistapauksissa ja silloinkin vain asiakkaan suostumuksella. Kirjausten avulla saadaan asiakaskunnille ja kuntayhtymille kera tty tilastoa yhteydenottojen ma a ra sta ja aihealueista. Asiakkailla on oikeus anonyymiyteen, eika heida n henkilo llisyytta a n ilmoiteta raporteissa.
Sosiaaliasiamiehen kunnalle antama raportti ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta eika kattava kuvaus sosiaalihuollon palveluiden tilasta ja laadusta. Sosiaalihuollossa tehda a n paljon erilaisia pa a to ksia. Sosiaaliasiamieheen taas voittopuolisesti otetaan yhteytta vain silloin kun ta ssa prosessissa asiakkaan na ko kulmasta ilmenee ongelmia: asiakas on ja a nyt avun tai tuen ulkopuolelle, palvelu ei ole vastannut asiakkaan odotuksia tai kohtelu on ollut ha nen na kemyksensa mukaan epa oikeudenmukaista. Sosiaaliasiamies on useimmiten osana prosessia vain siis niissa tapauksissa, joissa eri osapuolilla/jollakin osapuolella on tullut kokemus, etta prosessi ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sosiaaliasiamies ei juurikaan ole osallisena prosesseissa, joissa kaupungin viranhaltijaprosessit toimivat moitteettomasti ja hyvin. Ta ma luonnollisesti rajoittaa sosiaaliasiamiehen na ko kulmaa. 2.2. Merikratoksen sosiaaliasiamiesyhteisö 2017 Merikratoksen sosiaaliasiamiespalveluista on vastannut alkuvuodestahallintopa a llikko Joni Lehtonen ja kesa kuusta la htien toimitusjohtaja Esko Sillanpa a. Sosiaaliasiamiesten esimiehena on toiminut Ari Savolainen. Tyo nohjaajana on toiminut Visa Metsa la. Vuoden 2017 aikana lakikysymyksissa on konsultoitu lakimies VT Mirjam Aranevaa seka juristi/sosiaalityo ntekija Henna Komosta. Sosiaaliasiamiehena toimi: Seppo Niskanen (YTM stt) Maija-Kaisa Sointula (stt) Syksyn 2017 aikana sosiaaliasiamiesten sijaisina on tarvittaessa voitu käyttää Merikratoksen työntekijöitä: Anna-Liisa Kovanen(stt) Katja Mäkelä (YTM stt) Terttu Stöckell (sosiaalihuoltaja, stt) Sosiaaliasiamiehille on ja rjestetty sa a nno llinen tyo nohjaus seka sa a nno lliset palaverit esimiehen kanssa. Merikratoksessa tyo on kuitenkin organisoitu niin, etta sosiaaliasiamiestyo ta tehda a n asiantuntijajoukkona, eika pelka sta a n yksilo na. 2.3. Sosiaaliasiamiestoiminta Rovaniemen kaupungissa Rovaniemen sosiaaliasiamieheksi on vuonna 2017 ollut nimettynä sosiaalityöntekijä Seppo Niskanen. 3. ASIAKASTILASTOT JA NIIDEN KEHITYS VERRATTUNA EDELLISIIN VUOSIIN 3.1.Asiakastilastot valtakunnallisesti Vuonna 2017 tehtiin sosiaaliasiamieheen valtakunnallisesti 870 yhteydenottoa. Edelliseen vuoteen verrattuna yhteydenottojen ma a ra putosi 312:ta. Merikratoksen sosiaaliasiamiespalvelun piirissa olevien kuntien ma a ra ssa ei vuoden 2017 aikana tapahtunut merkitta via muutoksia. Yhteydenottojen ma a ra on ollut viime vuosina laskeva. Merikratos Oy muutti pa ivystysaikoja vuoden 2017 alusta. Ta ma n ei kuitenkaan uskoisi vaikuttavan yhteydenottojen ma a ra a n suuresti, koska vastaajaan tulleisiin viesteihin soitetaan takaisin seka puheluihin, joihin ei ole pa ivystysaikana ehditty vastaamaan. Vuonna 2017 valtakunnallisesti tarkasteltuna suurin osa 71% Merikratoksen sosiaaliasiamiehelle asiakkailta tulleista yhteydenotoista tehtiin puhelimitse. Sa hko postitse tapahtuneet yhteydenotot olivat 17 % kaikista yhteydenotoista. Henkilo kohtaisissa tapaamisissa asioita selvitettiin 9 % yhteydenotoista. Sa hko postitse tapahtuneet yhteydenotot kasvoivat viime vuodesta noin 9 prosenttia.
Merikratoksen asiakaskuntien asiakasyhteydenottojen vertailu 2017 vs. 2016 PALVELU 2017 2017 2016 Muutos Lastensuojelu 138 17,1 % 19,4 % -2,3 % Vammaispalvelut 104 12,9 % 12,9 % 0,00 % Palveluasuminen 99 12,3 % Perheoikeudelliset asiat 90 11,1 % 7,0 % 4,1 % Toimeentulotuki 87 10,8 % 26,2 % -15,4 % Muu syy 78 9,7 % 13,8 % -4,1 % Vanhustenhuolto 61 7,5 % 2,4 % 5,1 % Kehitysvammahuolto 46 5,7 % 3,1 % 2,6 % Kotipalvelu/kotihoito 27 3,3 % 1,8 % 1,5 % Päihdehuolto 24 3,0 % 1,4 % 1,6 % Sosiaalityö 20 2,5 % 0,0 % 2,5 % Kuljetuspalvelut 12 1,5 % 2,2 % -0,7 % Omaishoidontuki 12 1,5 % 1,7 % -0,2 % Asumispalvelut 8 1,0 % 5,3 % -4,3 % Lasten päivähoito 2 0,2 % 0,1 % 0,1 % YHTEYDENOTTOJEN JAOTTELU PALVELUITTAIN Kehitysvammahuol to 6 % Yhdistetty < 4% 13 % Lastensuojelu 17 % Vanhustenhuolto 7 % Vammaispalvelut 13 % Muu syy 10 % Toimeentulotuki 11 % Perheoikeudelliset asiat 11 % Palveluasuminen 12 %
Valtakunnallisesti tarkasteltuna suurin osa Merikratoksen sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista koski lastensuojelua (17,1%). Vuoteen 2016 verrattuna yhteydenotot putosivat 2,6 prosenttiyksikko a. Toiseksi eniten yhteydenottoja tuli vammaispalveluista (12.9%). Vammaispalvelujen prosenttinen osuus kaikista yhteydenotoista pysyi saman suuruisena kuin edellisena vuonna. Kolmanneksi eniten yhteydenottoja tuli palveluasumiseen liittyen (12%). Palveluasumisen alla ovat seka vanhuspalveluiden, vammaispalveluiden ja kehitysvammapalveluiden palveluasumiseen liittyva t yhteydenotot. Palveluasumisessa yhteydenotot liittyiva t vaikeuteen saada omaista palveluasumiseen ja toisinaan huonoksi koettuun kohteluun. Aikaisemmin toimeentulotukeen liittyvien yhteydenottojen osuus on ollut suurin kaikista yhteydenotoista. Vuonna 2017 toimeentulotuen perusosan siirryttya KELAn toiminnaksi myo s toimeentulotukeen liittyvien yhteydenottojen ma a ra laski huomattavasti. Alkuvuodesta yhteydenottoja tuli edelleen paljon, koskien nimenomaan KELAlle kuuluvaa osuutta. Vuonna 2017 toimeentulotukea koskevat yhteydenotot olivat 11% kaikista yhteydenotoista, laskua edelliseen vuoteen oli 15 prosenttiyksikko a. Asiakkailla oli epa tietoisuutta, kenen puoleen voi ka a ntya epa selvissa asioissa, KELAlta kaikki eiva t sita saaneet. Keskusteluissa kunnan sosiaalityo ntekijo iden kanssa on myo s tullut esiin, etta heita on tyo llista nyt siirtyma n aiheuttamat hankaluudet vuoden alkupuoliskolla. Perheoikeudellisten ja vanhustenhuoltoon liittyvien yhteydenottojen ma a ra t lisa a ntyiva t edellisesta vuodesta. Muu syy osaan on kirjautunut 10% yhteydenotoista. Siihen on tullut kirjatuksi mm. ne puhelut kun asiakas ei tieda kenen puoleen voisi asiassaan olla yhteydessa, asiakas ei lo yda kunnan nettisivuilta yhteystietoja tai ei saa tyo ntekija a vastaamaan. Asiakkaat pyyta va t sosiaaliasiamiesta olemaan yhteydessa tyo ntekija a n, kun ei saa itse ha neen yhteytta. Kielta ma tta joidenkin kuntien nettisivut on niin hienosti rakennettu, ettei sielta aina haluamiansa tietoja helposti lo yda. 3.2. Kuntakohtaiset asiakastilastot Rovaniemen kaupungista tehtiin 57 yhteydenottoa sosiaaliasiamieheen vuoden 2017 aikana. Yhteydenottoja oli noin 0.9 kappaletta 1000 asukasta kohden. Vuonna 2016 yhteydenottoja oli 1.8 kappaletta 1000 asukasta kohti. Kaikkien Merikratoksen asiakaskuntien yhteydenottojen mediaani oli 2.5 vuonna 2017. Yhteydenottoihin on laskettu sekä sosiaalihuollon asiakkaiden että viranomaisten kanssa käydyt keskustelut. Yhteydenotoista suurin osa liittyi palveluasumiseen, kotipalveluun/kotihoitoon, lastensuojeluun, muihin syihin ja toimeentulotukeen.
Yhteydenotot jakautuivat seuraavasti vuonna 2017: 2017 Kehitysvammahuolt Vanhustenhuolto o 3 % Kotipalvelu/kotihoi Vammaispalvelut 7 % to 5 % 13 % Toimeentulotuki 12 % Lasten päivähoito 2 % Päihdehuolto 2 % Perheoikeudelliset palvelut 5 % Lastensuojelu 12 % Palveluasuminen 25 % Muu syy 12 % Omaishoidontuki 2 % Yhteydenottojen jaottelu lukuina: Kehitysvammahuolto 2 Kotipalvelu/kotihoito 8 Lasten päivähoito 1 Lastensuojelu 7 Muu syy 7 Omaishoidontuki 1 Palveluasuminen 15 Perheoikeudelliset palvelut 3 Päihdehuolto 1 Toimeentulotuki 7 Vammaispalvelut 3 Vanhustenhuolto 4
Yhteydenotot jakautuivat seuraavasti vuonna 2016: 2016 Muu 17 % Päihdetyö 1 % Kotipalv. 5 % Toimeentulot 39 % Perheasiat 5 % Omaishoito 2 % Keh.vammap. 4 % Vamm.palv. 8 % Kulj.palv. 1 % As.palv. 5 % Vanhustyö 1 % Lastensuojelu 12 % Yhteydenottoja tuli enemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2016 liittyen vanhustenhuoltoon, kotipalveluun/kotihoitoon, päihdehuoltoon, palveluasumiseen sekä lasten päivähoitoon. Yhteydenottoja tuli vähemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2016 liittyen kehitysvammahuoltoon, vammaispalveluihin, toimeentulotukeen ja muihin syihin. Lastensuojelun, perheoikeudellisten palveluiden ja omaishoidontuen yhteydenottoja tuli prosentuaalisesti saman verran molempina vuosina. 4. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 4.1. Asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Merikratos Oy: asiakaskunnissa kuntakyselyn vastauksien valossa. Kysely la hetettiin 54 kuntaan ja vastauksia saatiin 47 kunnasta. Kaikki vastanneet eiva t kuitenkaan vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Vastaajien joukossa kaksi kuntayhtyma a, jotka ovat antaneet kumpikin yhden yhteisen vastauksen. Muistutuksia tehtiin yhteensa 82 kpl 45 kunnassa. Suurin osa muistutuksista liittyiva t lastensuojeluun, sen ja lkeen ma a ra llisesti suurimpana tulivat perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut ja asumispalvelut. Muistutusten ka sittelyajat ovat vastausten mukaan tapahtuneet pa a sa a nto isesti ma a ra ajassa (suositus 1kk). Sosiaalihuoltoa koskevia oikaisuvaatimuksia sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtiin yhteensa 399 kappaletta 44 kunnassa. Suurin osa oikaisuvaatimuksista koski vammaispalvelua ja omaishoitoa.
Toimeentulotukeen ja kuljetuspalveluihin liittyvia oikaisuvaatimuksia oli seuraavaksi eniten. Sosiaalija terveyslautakunnat muuttivat viranhaltijan pa a to sta yhteensa 37 kertaa 45 kunnassa. Itseoikaisua tapahtui 47 kunnassa. Hallinto-oikeus muutti sosiaali- ja terveyslautakunnan pa a to sta 24 kertaa 44 kunnan vastauksen mukaan. Pa a to kset liittyiva t suurimmaksi osaksi vammaispalveluihin ja kuljetuspalveluihin. Korkein hallinto-oikeus muutti sosiaali- ja terveyslautakunnan pa a to ksia yhteensa 4 kertaa 44 kuntaan liittyen. pa a to kset koskivat lastensuojelua, kuljetuspalvelua ja kehitysvammahuoltoa. Kaikki vastanneet kertoivat asiakkaiden saavan aina henkilo kohtaisen tapaamisajan, sita halutessaan. Kiireellisissa tilanteissa tapaaminen ja rjestyy samana pa iva na - 2 pa iva n kuluessa. Muuten ajan saanti vaihteli va lilla 1-7 pa iva a, keskima a ra isesti 3-4 pa iva n sisa lla. Joku isompikin poikkeus ajan ja rjestymisessa oli. Tapaamisajan ja rjestymisajankohtaan on vaikuttanut tyo ntekija resurssit, asiakkaalle sopivan ajan lo yta minen, vanhustenpalveluissa haastetta lisa nnyt, kun yritetty saada omainenkin mukaan tapaamiseen. Omavalvontasuunnitelmia puuttui viela usean kunnan toimintayksiko issa ja vaikka ne olivat tehtyna kin, niin ne eiva t olleet julkisesti na hta villa. Vastanneista kunnista (43) 76,7% (33) omavalvontasuunnitelmat on tehtyna. 31 kunnassa ne olivat myo s na hta villa. Sosiaalihuoltolain toteutumisesta kunnissa suurin osa vastaajista koki onnistuneen hyvin ja joissakin kunnissa on hyvinkin paljon kehitetty uusia toimintamuotoja. Joissakin kunnissa koettiin lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain va linen tulkinta epa selva ksi. Resurssipula ja tyo ntekijo iden vaihtuvuus on myo s osaltaan hidastanut toteutumista. Lastensuojeluilmoitusten ka sittelyajat on pa a sa a nto isesti toteutuneet ma a ra aikojen puitteissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Asiakkaitten yhteydenotoissa tulee kuitenkin usein esiin heida n kokemus siita, etta lastensuojeluilmoitusta ei ole mitenka a n ka sitelty. Asiakas on voinut kylla kuulla, etta heista on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta heida n mielesta a n asia on ja a nyt siihen. Ta ma on hera tta nyt monessa asiakkaassa epa tietoisuutta sen suhteen, mita ta ma tarkoittaa ja mitka ovat jatkotoimenpiteet. Palvelutarpeen arvioinnit ovat toteutuneet ma a ra ajassa 53% (25) vastanneista 47 kunnassa. Ma a ra aikojen ylittymisia selitettiin mm. resursseilla, niiden vaihtuvuudella ja puutteella seka aikataulullisilla ongelmilla. Lastensuojeluasiakkuudessa olevia lapsia oli asioista vastaavaa sosiaalityo ntekija a kohden pa a sa a nto isesti 71,4% alle 40 lasta. Osassa kunnista oli lapsen asioista vastaavalla sosiaalityo ntekija lla la hes 60 lastensuojeluasiakkuudessa olevaa lasta. Yhdessa kunnassa oli 15.12.2017 nelja lasta ilman asioista vastaavaa sosiaalityo ntekija a. Huomioitavaa lisa ksi on, etta on pienia kuntia, joissa lastensuojelun sosiaalityo ntekija lla on paljon myo s muita tehta via ja vastuita. Kelpoisuusehdot ta ytta vien sosiaalityo ntekijo iden saamisessa on monella vastanneella kunnalla hankaluuksia. Vastanneista 48 kunnasta 35 eli 73% totesi tilanteen olevan hankala. Kaikki vastanneet (34 kuntaa) koki toimeentulon siirtymisen Kelalle aiheuttaneen monelle heida n asiakkaalleen haasteita. Kunnan sosiaalityo ntekija t ovat erityisesti alkuvuodesta, mutta myo s pitkin vuotta avustaneet asiakkaita perustoimeentulotukihakemuksen seka oikaisujen tekemisessa. Vastaajat kokivat, etta heikoimmassa asemassa olevilla ei ole valmiuksia asioida itsena isesti Kelan kanssa. Erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan toivotaan kelan panostavan jatkossa. Osaltaan pela ta a n joidenkin ryhmien ja a va n avun ulkopuolelle, kun asiakkuutta ei muodostu sosiaalitoimeen. Esimerkkina pela ttiin nuorten tyo llistymisen hankaloituvan. 27 vastaajaa 42 kunnasta olivat kuitenkin sita mielta, etta edes jonkin verran oli vapautunut tyo voimaa muuhun asiakkaitten kanssa tehta va a n tyo ho n Kela-siirron ja lkeen. Kaikissa kunnissa ei viela viime vuonna ole tilastoitu vanhuspalvelulain 25 :n mukaisia ilmoituksia ia kka a n henkilo n palveluntarpeesta. Kuntien vastauksissa luvut vaihtelivat suuresti eika se selittynyt
asukasluvun mukaan: vaihteluva li oli 0 - noin 200. Suurin osa vastaajista koki tiedon kulkevan hyvin ia kka a n henkilo n kotiutuessa terveydenhuollon laitoshoidosta. Noin kolmasosa vastanneista kunnista ilmoitti, ettei heilla ole riitta va sti sopivia palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoito- ja asumispaikkoja. 31.12.2017 oli vanhuksia jonossa odottamassa paikkaa palveluasumiseen 0-30 henkilo a. 7 kunnassa 39:sta jouduttiin vanhuksia sijoittamaan hoito- ja asumispaikkoihin heida n toiveidensa vastaisesti, esim. toiselle paikkakunnalle. 4.2. Asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelu Rovaniemen kaupungissa kuntakyselyn mukaan Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin 2 kpl vuonna 2017 ja ne liittyivät vanhustyöhön ja perheoikeudellisiin asioihin. Muistutukset käsiteltiin 2 viikossa. Oikaisuvaatimuksia sosiaali ja terveyslautakunnalle tehtiin 65 kpl koskien toimeentulotukea, vanhustyötä, kuljetuspalveluita, vammaispalveluita, omaishoidontukea ja kotipalvelua/kotihoitoa. Rovaniemellä käsitellään lautakunnalle kuuluvia yksilöasioita kuukausittain. 13 viranhaltijapäätöstä itseoikaistiin joko kokonaan tai osittain asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta. 4 viranhaltijapäätöstä muutettiin asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2017. Vastauksissa ei kerrota, montako päätöstä hallinto-oikeus muutti vuoden 2017 aikana, mutta hallintooikeuden tekemät päätökset ovat liittyneet kuljetuspalveluihin, vammaispalveluihin ja omaishoidontukeen. Korkein hallinto-oikeus muutti vuoden 2017 aikana yhden päätöksen liittyen vammaispalveluihin. Asiakkaat ovat saaneet halutessaan henkilo kohtaisen ajan sosiaaliohjaajan tai tyo ntekija n vastaanotolle kiireellisissa asioissa noin 1-3 arkipa iva ssa, muissa asioissa 1-7 arkipa iva ssa ja lastenvalvojille 1,5 3 kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain mukaiset omavalvontasuunnitelmat ovat Rovaniemella tehtyina seka julkisesti na hta villa. Sosiaalihuoltolain toteuttamisen haasteita ovat Rovaniemella olleet ennaltaehka isevien palveluiden tyo voiman va ha isyys suhteessa tarpeeseen, tyo ntekijo iden hajasijoittuminen eri vastuualueille ja yhteistyo n kehittymisen hitaus seka erityisen tuen tarpeessa olevien ika ihmisten tunnistaminen. Lastensuojeluilmoituksia on tehty vuoden 2017 aikana 1483 ja 8 ennakollista lastensuojeluilmoitusta, joista 113 johti lastensuojeluasiakkuuteen. Yhteydenottoja sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioimiseksi tuli 96. Palvelutarpeen arviointeja (LsL 26 ) tehtiin 1124 kpl ja kaikki valmistuivat ma a ra ajassa. 15.12.2017 kaikilla lastensuojeluasiakkuudessa olleilla lapsilla oli nimetty sosiaalityo ntekija ja lapsia oli asioista vastaavaa sosiaalityo ntekija a kohti noin 47,7 kpl. Kelpoisuusvaatimukset ta ytta via sosiaalityo ntekijo ita ei ole ollut hankala saada, koska yliopisto tuottaa maistereita. Toimeentulotukihakemukset on saatu vuoden 2017 aikana ka siteltya pa a osin ma a ra ajassa. Yksitta isia ylityksia on tullut inhimillisten erehdysten vuoksi. Perustoimeentulotuen siirta minen Kelaan on vapauttanut tyo voimaa sosiaalityo ho n. Vanhuspalvelulain (25 ) mukaisia ilmoituksia ia kka a n henkilo n palvelutarpeesta on saatu 85 kpl vuonna 2017. Vanhuspalvelulain (25 :n 2. mom.) mainittu ilmoitusvelvollisuus ia kka a n henkilo n kotiuttamisessa terveydenhuollon laitoshoidosta toteutuu. Rovaniemella on ollut sovitut toimivat ka yta nteet kotiuttamistilanteisiin. Kaupungissa ei ole ollut riitta va sti palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoito- ja asumispaikkoja, koska paikkoja on va hennetty muutosten takia. Noin 30
vanhusta oli jonossa 31.12.2017, hakemuksia noin 50. Vanhuksen omaa tai la heisten toivetta hoito- ja asumispaikan valinnassa ei ole pystytty huomioimaan, mutta vanhuksia ei ole jouduttu sijoittamaan toiveiden vastaisesti esim. toiseen kuntaan. Kaikki omaishoidon tuen kriteerit ta ytta neet hakijat ovat saaneet omaishoidontukea vuoden 2017 aikana. 5. VUODEN 2017 YHTEENVETO Olemme kehitta ma ssa raportointija rjestelma a mme ja tarkoitus olisi, etta ensi vuonna voimme tarjota kunnille laajempaa tilastotietoa tyo skentelysta mme sosiaaliasiamiehina. Kuntakyselya olemme jo ta lle vuodelle kehitta neet ja kehita mme sita edelleen saamamme palautteen mukaan. Toivomme na illa toimilla saavamme kunnille tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksesta kunnassanne. Kiitokset kaikille kuntakyselyyn vastanneille aktiivisuudesta, vastausprosentti oli 87%. Voitte halutessanne esitta a kommentteja ja toivomuksia niin ta ma n raportin kuin kuntakyselyn suhteen sa hko postiin sosiaaliasiamies@merikratos.fi, kiitos jo etuka teen. 20.4.2017 Katja Ma kela sosiaaliasiamies Merikratos Oy LIITTEET 1 Rekisteriseloste 2 Esite