Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja

Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen rakennuspaineselvitys

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja Rödsö Lahnakoski

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Honga Christer


Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Kankkonen Niklas

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Multakaarronnevan alue. Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Vantaan kaupungin Future City Challenge -haasteet

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

BRUNKOM. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Mahdollisuuksien maakunta

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Lahti Heidi ja Toni

Kaupungin omistamien tonttien luovutus Öjassa ja Knivsundissä

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Ajankohtaista osoitteista. Kunta-skype Paula Ahonen-Rainio, MML

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Aloituskokous Varsinais-Suomen liitto

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

Vapaa-ajan asunto Kirkkonummi, Veikkola Kohdenumero h,k,kph,s,erill. wc, autokatos ja varastohuone, 87,0 m²/107,0 m² Kov.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 535/ /2014

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

104,0 m², 3h, k,

FLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä. Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa

Osoitetiedot kuntoon!

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Mahdollisuuksien maakunta

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

LINNAINMAA korttelikortit

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Paikkatiedon mahdollisuudet

JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite I: Esimerkkejä mitattavien laatutekijöiden osatekijöiden sovelluskohteista. 1. Johdanto...

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II Varsinais-Suomen liitto

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander

Kylätietojen täyttöohje. Sisällys

Mökkien maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

ESITYS ITÄISEN RAJOITUSALUEEN EF R28 KORVAAMISESTA EF R100 ALUEELLA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS

Keljonkankaan keskusta

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

KOULUJEN TURVALLISET SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT; ESIMERKKIRATKAISUJA

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

VIRKISTYSALUEEN LISÄÄMINEN KARTALLE JA TIETOJEN MUOKKAUS

Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km.

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Tietomallien harmonisointi ja tietopolitiikan yhtenäistäminen

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KIVIJÄRVEN KUNTA. Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavan muutostarve. Kysely alueen maanomistajille. Hyvä maanomistaja!


Transkriptio:

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kevät 2016

Sisältö JOHDANTO... 1 SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA... 2 1. ISOSAARI... 3 2. SALMENKANGAS... 5 3. JÄRVIKYLÄ... 7 4. JATKOJOKI... 9 5. PUOLAHTI... 11 6. JÄRVENHARJU... 13 7. POLTENKANGAS... 15 8. RUOTSALON KYLÄ... 17 9. HÖÖKINPERÄ... 19 10. GRONOVINMÄKI... 21 11. JUNNILA... 23 12. HARJU... 25 13. VÄHÄ-PEITSO... 27 14. LUODONLENKKI... 29

JOHDANTO Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys on laadittu Ruotsalon vaiheyleiskaavan kaavaratkaisun tueksi. Tässä selvityksessä tutkitaan alueen kylien asuntorakentamisen alueellista ja ajallista kehitystä. Tutkituilla kyläalueilla asuntorakentamisen sijoittumisella on oma kehityskulkunsa, jota kartat ja taulukot havainnollistavat. Selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Kokkolan kaupungin paikkatietoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen peruskarttoja. Kokkolan kaupungin paikkatietopalvelut ylläpitävät rakennustietokantaa, johon Ruotsalon alueen rakennukset on tallennettu pistemuotoisena paikkatietona. Rakennustietokanta sisältää rakennusten sijainnin lisäksi rakennusten ominaisuustietoja, kuten kiinteistötunnuksen, osoitteen, rakentamisvuoden, käyttötarkoituksen ym. Tässä selvityksessä vertailtiin käyttötarkoitukseltaan asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia niiden rakentamisvuoden perusteella. Tietokannassa on asuinrakennuksia, joiden rakentamisvuotta ei ole tiedossa. Näiden asuinrakennusten rakentamisvuosi on määritetty Ruotsalon asuntoinventoinnin perusteella ja vertailemalla eri peruskarttoja keskenään. Peruskarttamateriaali on saatu Kokkolan kaupungin paikkatietopalveluista sekä Maanmittauslaitoksen web-palvelusta (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi). Kylät sijaitsevat peruskarttalehtien 232402, 232403 ja 232406 alueella. Keskenään vertaillut peruskartat ovat vuosilta 1951, 1972, 1987, 1993, 2007 ja 2014. Selvityksessä jokaisesta kylästä on laadittu kaksisivuinen kyläkortti ja kylät on numeroitu järjestysnumeroilla. Kyläkortin ensimmäisellä sivulla on kuvattu, millä peruskarttojen julkaisuvuosien välisellä aikajaksolla asuinrakennukset on rakennettu. Kartan alla taulukossa on merkitty uusien asuinrakennusten määrä. Kyläkortin toisella sivulla on havainnollistettu samalla tavalla jokainen aikajakso ja uudet rakennukset on merkitty karttaan vihreillä pisteillä. Karttojen lisäksi jokaisen kylän asuntotuotannosta on laadittu kaksi taulukkoa, joista ensimmäinen kuvaa rakennusten absoluuttisen määrän kehitystä kullakin tutkitulla kyläalueella. Toinen taulukko taas kuvaa asuntotuotannon suhteellista kasvua, jolloin rakennusten määrää verrataan aiemmin tapahtuneeseen rakentamiseen. Lisäksi on mitattu etäisyydet lähimpään alakouluun, päiväkotiin ja elintarvikekauppaan. Yleiskuvausosio täydennetään rakennusinventoinnin valmistuttua. Ruotsalon vaiheyleiskaavan kaavaratkaisu täsmentyy ja muodostuu kaavaprosessin aikana. 1

SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA 2

KYLÄALUEET KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 1. ISOSAARI 3

1. ISOSAARI 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus: Alakoulu: 3,0 4,0 km Yläkoulu: 8,0 9,0 km Päiväkoti: 3,0 4,0 km Kauppa: 8,0 9,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 1,56 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 4

2. SALMENKANGAS 5

2. SALMENKANGAS 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 2.5 3,0 km Yläkoulu: 10,0 11,0 km Päiväkoti: 2,5 3,0 km Kauppa: 9,0 10,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,68 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 6

3. JÄRVIKYLÄ 7

3. JÄRVIKYLÄ 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 1,5 3,0 km Yläkoulu: 8,0 9,0 km Päiväkoti: 1,5 3,0 km Kauppa: 8,0 9,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,48 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 8

4. JATKOJOKI 9

4. JATKOJOKI 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 2,0 3,5 km Yläkoulu: 10,0 11,0 km Päiväkoti: 2,0 3,5 km Kauppa: 10,0 11,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,48 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 10

5. PUOLAHTI 11

5. PUOLAHTI 1951 1978 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 3,0 4,0 km Yläkoulu: 10,0 11,0 km Päiväkoti: 3,0 4,0 km Kauppa: 10,0 11,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,38 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 12

6. JÄRVENHARJU 13

6. JÄRVENHARJU 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 0,5 1,5 km Yläkoulu: 7,0 8,5 km Päiväkoti: 0,5 1,5 km Kauppa: 7,0 8,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,77 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 14

7. POLTENKANGAS 15

1951 1972 7 7. POLTENKANGAS 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 1,0 2,0 km Yläkoulu: 6,0 7,0 km Päiväkoti: 1,0 2,0 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,5 kpl / vuosi 16

8. RUOTSALON KYLÄ 17

8. RUOTSALON KYLÄ 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 0 1,0 km Yläkoulu: 7,0 8,0 km Päiväkoti: 0 1,0 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,57 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 18

9. HÖÖKINPERÄ 19

1951 1972 7 9. HÖÖKINPERÄ 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 1,5 km Yläkoulu: 6,0 km Päiväkoti: 1,5 km Kauppa: 6,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,72 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 20

10. GRONOVINMÄKI 21

10. GRONOVINMÄKI 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 0,5 2,0 km Yläkoulu: 8,0 9,5 km Päiväkoti: 0 1,5 km Kauppa: 5,0 6,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,72 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 22

11. JUNNILA 23

11. JUNNILA 1951 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 1,0 2,5 km Yläkoulu: 9,0 10,5 km Päiväkoti: 1,0 2,5 km Kauppa: 7,0 8,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,39 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 24

12. HARJU 25

1955 1972 7 12. HARJU 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 1,5 km Yläkoulu: 8,0 km Päiväkoti: 1,5 km Kauppa: 5,5 km Analyysi kaavemerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,56 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 26

13. VÄHÄ-PEITSO 27

13. VÄHÄ-PEITSO 1955 1978 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 2,0 3,0 km Yläkoulu: 7,0 8,0 km Päiväkoti: 1,5 2,5 km Kauppa: 3,0 4,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,47 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 28

14. LUODONLENKKI KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 14. LUODONLENKKI 29

1955 1978 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu: 3,0 4,0 km Yläkoulu: 8,0 9,0 km Päiväkoti: 2,5 3,5 km Kauppa: 2,0 3,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,71 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 30