Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2018-00556 VNEUS Leppo Johannes(VNK) 11.07.2018 Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto (artikla 50) Suomea kokouksessa edustaa pysyvä edustaja Marja Rislakki. Kokouksen ainoana aiheena on Ison-Britannian eroprosessi EU:sta. Neuvosto saa EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin tilannekatsauksen. Päätöksiä ei tehdä.
Asialista: 2(8) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00552 VNEUS Leppo Johannes(VNK) 11.07.2018 3(8) Asia Ison-Britannian eroprosessi EU:sta Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) 20.07.2018 U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen. Tavoitteena on saada erosopimusta koskevat neuvottelut päätökseen lokakuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. Samalla on tarkoitus antaa UK:n kanssa yhteinen, erosopimukseen liitettävä poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen tai EU:n kantojen muuttamiselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Pääasiallinen sisältö Erosopimus Maaliskuun 2018 Eurooppa-neuvosto vahvisti UK:n kanssa saavutetun yhteisymmärryksen erosopimusluonnoksen useista (n. 75 % tekstistä, ml. kansalaisten oikeudet, rahoitusratkaisu ja vuoden 2020 loppuun ulottuva siirtymäaika) artikloista. Tarkoituksena on, että näitä kohtia ei enää avata. Maaliskuun jälkeen neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Komissio ja UK julkaisivat 19.6. yhteisen lausuman ( Joint Statement ), jossa luetellaan ne muutamat uudet erosopimusluonnoksen artiklat, joista päästiin ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa yhteisymmärrykseen. Kesäkuussa suljetut artiklat kuuluvat erosopimuksen III osaan ( Separation Provisions ), jossa käsitellään EU-lainsäädännön nojalla aloitettuja eri alojen prosesseja, jotka ovat yhä vireillä siirtymäajan päättyessä.
4(8) Yhteisessä lausumassa listattiin myös erosopimuksen avoimet kohdat. Paljon työtä on vielä jäljellä. Kaksi vaikeinta kysymystä ovat sopimuksen täytäntöönpanon valvonta ja riitojenratkaisu (etenkin EUtuomioistuimen rooli) sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja. EU:n erosopimukseen liitettävän pöytäkirjan muodossa esittämä vararatkaisu (ns. backstop), jonka mukaan Pohjois-Irlanti pysyisi käytännössä sisämarkkinoilla ja tulliliitossa ja muodostaisi EU:n kanssa yhteisen sääntelyalueen, ei ole ollut UK:n hyväksyttävissä. Komission tavoitteena on käydä seuraava neuvottelukierros UK:n kanssa 16.7. alkavalla viikolla. Ratkaisun löytäminen vaikeimpiin kysymyksiin jää kuitenkin näillä näkymin ensi syksyn neuvottelukierrosten varaan. UK:n EU-eron on määrä tulla voimaan 30.3.2019, jolloin eroneuvotteluille SEU 50 artiklassa varattu kahden vuoden määräaika päättyy. Erosopimuksen olisi oltava tällöin voimassa. Tästä syystä EU:n tavoitteena on edelleen, että erosopimus on lokakuun Eurooppaneuvoston jälkeen kokonaisuudessaan (ml. riitojen ratkaisua ja Irlannin rajaa koskevat määräykset sekä sopimukseen liitettävä yhteinen poliittinen julistus tulevasta suhteesta) valmis lähetettäväksi Euroopan parlamentin, UK:n parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Mikäli erosopimus tulee voimaan, alkaa vuoden 2020 loppuun ulottuva siirtymäaika. Viralliset neuvottelut tulevasta suhteesta voidaan aloittaa vasta eropäivän jälkeen, kun UK:sta on tullut kolmas maa. Tuleva suhde Komissio on aloittanut Eurooppa-neuvoston maaliskuun 2018 suuntaviivojen pohjalta UK:n kanssa keskustelut, jotka tähtäävät yhteiseen poliittiseen julistukseen tulevan suhteen puitteista. Julistus on tarkoitus liittää erosopimukseen. Edistystä on tapahtunut toistaiseksi vähän. EU:n ja UK:n näkemykset ovat olleet kaukana toisistaan. UK:n on määrä julkaista tulevaa suhdetta koskeva valkoinen kirja (White Paper) 9.7. alkavan viikon loppupuolella. UK:n hallitus keskusteli tulevan suhteen sisällöstä perjantaina 6.7. ja julkaisi lyhyen lausuman ( Statement from HM Government ) koskien tulevaa kumppanuutta kaupan ja taloudellisen yhteistyön aloilla. Lausumassa ehdotettiin tavaroiden vapaakauppa-alueen perustamista, joka UK:n mukaan ratkaisisi myös Irlannin rajaa koskevat ongelmat. Lopullinen arvio lyhyestä (3 sivua) lausumasta ja UK:n tavoitteista voidaan esittää vasta, kun valkoinen kirja on kokonaisuudessaan julkaistu. Lausuman teksti oli koko UK:n hallituksen hyväksymä, mutta EU-erosta vastaava ministeri David Davis ja ulkoministeri Boris Johnson erosivat sen johdosta 8.7. ja 9.7.
5(8) Lausuman mukaan UK noudattaisi tavaroiden ja maataloustuotteiden osalta edelleen EU-lainsäädäntöä. Kyse olisi kuitenkin vain niistä EUsäädöksistä, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia, jotta tavarat voivat ylittää rajan. Lisäksi uuden EU-sääntelyn osalta UK:n parlamentti saisi aina säädöskohtaisesti itsenäisesti päättää, paneeko UK kyseisen säädöksen täytäntöön. Liitännäisiä aloja koskeva sääntely, kuten esimerkiksi ympäristön, kuluttajien ja työntekijöiden suojelua koskeva lainsäädäntö, jäisi järjestelyn ulkopuolelle. Näiltä osin UK sitoutuisi siihen, ettei se laske standardejaan EU:n nykytason alapuolelle. Samoin UK sitoutuisi noudattamaan yhteisiä sääntöjä valtiontukien osalta. Muiden kilpailusääntöjen osalta tehtäisiin valvontaviranomaisten yhteistyötä. Palveluiden vapaa liikkuvuus jäisi järjestelyn ulkopuolelle ja henkilöiden vapaa liikkuvuus päättyisi. Myös maksut (joita esimerkiksi Norja maksaa) EU:n budjettiin päättyisivät. UK jäisi myös yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan ulkopuolelle. UK:lla olisi hyvin laaja sääntelyautonomia ja itsenäinen kauppapolitiikka. Tullien osalta UK ehdottaa seuraavaa järjestelyä. UK:n kautta EU:n markkinoille meneviltä tuotteilta kannettaisiin EU:n ulkotulli ja UK soveltaisi niihin EU:n tullilainsäädäntöä. UK:n markkinoille menevistä tuotteista puolestaan kannettaisiin omat kansalliset tullit ja niihin sovellettaisiin UK:n kauppasääntöjä. Valvonta perustuisi erikseen kehitettävään ja luotavaan digitaaliseen seurantamekanismiin. UK:n tulliviranomaiset toimisivat siis ilmeisesti itsenäisesti (ilman EU-puolen kontrollia) myös EU:n tulliviranomaisina. Merkillepantavaa UK:n ehdotuksessa on myös se, että komission ja muiden EU:n elinten valvontavalta ja EU-tuomioistuimen tuomiovalta päättyisivät. Käytännössä UK näyttää ehdottavan siis pääsyä tavaroiden sisämarkkinoille pitkälti ilman jäsenvaltioille kuuluvia vastuita ja velvollisuuksia. Lopullinen arvio voidaan tehdä vasta valkoisen kirjan pohjalta, mutta UK:n ehdotus näyttää nykyisessä muodossaan olevan Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen vastainen. Eurooppa-neuvosto teki jo huhtikuun 2017 suuntaviivoissaan seuraavan linjauksen. Tulevan suhteen on perustuttava oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon ja taattava tasapuoliset toimintaedellytykset. Sisämarkkinoiden yhtenäisyyden säilyttäminen sulkee pois alakohtaiseen toimintamalliin perustuvan osallistumisen. Tämä tarkoittaa, että unionin ulkopuolisilla mailla ei ole samoja velvollisuuksia kuin jäsenillä eivätkä ne voi nauttia samoista oikeuksista ja eduista kuin jäsenet. Tältä osin Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus tunnustaa sisämarkkinoiden neljän vapauden jakamattomuuden ja "parhaiden palojen poimimisen" mahdottomuuden. Unioni säilyttää riippumattomuutensa niin päätöksenteossaan kuin Euroopan unionin tuomioistuimen aseman suhteen.
6(8) Maaliskuun 2018 suuntaviivoissaan Eurooppa-neuvosto muistutti uudelleen, että neljä vapautta ovat jakamattomia, eikä unionin säännöstöstä voi poimia parhaita paloja osallistumalla sisämarkkinoille alakohtaisen toimintamallin perusteella, koska se heikentäisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja moitteetonta toimintaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä. Siirtymäajan järjestelyt sisältyvät näihin määräyksiin ja ovat osa erosopimusta. SEU 50 artiklassa edellytetään, että erosopimus tehdään ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Tämä antaa mahdollisuuden käydä UK:n kanssa Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen pohjalta pitkällekin meneviä keskusteluja tulevan suhteen sisällöstä. Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns. sekasopimusta. Tulevaa suhdetta koskevat sopimukset ja järjestelyt neuvotellaan ja tehdään myöhemmin erikseen valittavien oikeusperustojen nojalla, ottaen huomioon kunkin sopimuksen ja järjestelyn tavoite ja sisältö. Käsittely Euroopan parlamentissa Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun julkilausuman mukaisesti neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YAN-kokousten. Parlamentti on perustanut brexit-ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana on Guy Verhofstad. Parlamentti on hyväksynyt neljä (5.4.2017, 3.10.2017, 13.12.2017 ja 14.3.2018) eroneuvotteluja koskevaa päätöslauselmaa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 11.-13.7.2018
Valtioneuvoston E-selvitys E 125/2016 vp 7(8) E-jatkokirjelmät: EJ 5/2017 vp EJ 7/2017 vp EJ 9/2017 vp EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp EJ 34/2017 vp EJ 36/2017 vp EJ 38/2017 vp EJ 8/2018 vp SuVEK 48/2017 vp SuVL 9/2017 vp SuVL 1/2018 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo, VNK, p. 050 5928278 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
8(8) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit UM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VH, VM, VTV, YM