Turku konsernin omistajapolitiikka

Turku konsernin omistajapolitiikka Muutokset 12.11. Keskustelumuistio 15.10.2007 kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen vs. talousjohtaja Ari Mäkinen

1. Soveltamisala...3 2. Yleiset periaatteet...3 3. Toimintamuodot ja niiden käyttö kaupungin omistajaohjauksessa...4 3.1 Kunnallinen liikelaitos...5 3.2 Kuntayhtymä...5 3.3 Liikelaitoskuntayhtymä...6 3.4 Osakeyhtiö...6 3.5 Säätiö...7 4. Kiinteistöomistus...7 5. Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet ja linjaukset...8 5.1 Monopoliluonteinen liiketoiminta...8 5.2 Asuntoliiketoiminta...10 5.3 Elinkeinopoliittinen liiketoiminta...12 5.3 Muu liiketoiminta...12 6. Päivitystarve...13

1. Soveltamisala Omistajapolitiikka on yksi Turku-konsernin johtamisen välineistä. Omistajapolitiikan linjausten lähtökohtana ovat kaupungin kehittämistavoitteet, palvelustrategia sekä Turku-strategian toteutuksen tukeminen. Omistajapolitiikassa otetaan kantaa siihen, mitä Turun kaupunki omistaa, mitä tavoitteita omistuksille asetetaan, sekä millä perusteilla omistusta lisätään ostamalla tai perustamalla uusia yhtiöitä. Tällä asiakirjalla ohjataan pääasiassa toiminnallisia konserniin kuuluvia yhteisöjä ja kaupungin rahoittamia tai ohjaamia säätiöitä. Lisäksi määritellään mistä omistuksista luovutaan ja millä aikataululla. Tämä asiakirja sisältää myös hyvän hallinnon eli Corporate governancen periaatteet, jotka sisältyvät konserniohjeet - nimiseen asiakirjaan. Omistajapolitiikkaa sovelletaan kaupungin suoriin ja välillisiin omistuksiin seuraavilla rajauksilla: 1. maaomaisuuden omistamisen ja käytön strateginen/omistajapoliittinen asiakirja on Asunto- ja maankäyttöohjelma ja 2. sijoitusomaisuuden hoidon omistajapoliittiset periaatteet on kuvattu/määritelty asiakirjassa Sijoitustoiminnan periaatteet. Omistajapolitiikan ohjauksen soveltamisen piiriin eivät kuulu kaupunkiemon sisällä säilyvät toimintayksiköt sellaisenaan, vaan ainoastaan niiden toiminnassaan hallinnoimat omaisuuserät jäljempänä eritellyiltä osin. Kaupunkiemon palveluiden järjestämistapaa käsitellään palvelustrategiassa. Omistajapolitiikalla määritellään pääasialliset toimenpiteet liiketoimintaalueille omistajan näkökulmasta. 2. Yleiset periaatteet Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä, vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, vaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja organisointitapoja on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa säännöllisesti. Koska omistaminen sitoo huomattavan määrän pääomaa, tulee pääoman tehokkaan käytön ja kohdentamisen olla yhtä tärkeitä kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja eri toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Tehokkaampi pääoman käyttö johtaa myös käyttökustannusten laskuun. Kaiken omistamisen perusteena tulee olla omaisuuden käyttö ja hyödyntäminen kaupungin palvelutuotannossa, tai muissa kaupungin eikaupallisten tavoitteiden toteuttamisessa sellaisilla toimialoilla, joilla ei ole markkinatoimijoita, tai joille ei myöskään ole mahdollista luoda kunnan toimin markkinoita.

Kaupungin omaisuus jaetaan ja sille asetetaan tuottovaatimus seuraavasti: Maaomaisuus, johon kuuluu kunnan raakamaa, tontit, metsät, maatalousmaa, kadut, puistot ja muut yleiset alueet. Varsinaista tuottovaatimusta ei aseteta kaduille, puistoille ja muille yleisille alueille. Sen sijaan metsät ja maatalousmaat voidaan tarvittaessa vuokrata, minkä vuoksi niille tulee asettaa markkinaehtoinen tuottovaatimus. Tonttien ja raakamaan tuottovaatimukset on määritelty asiakirjassa Maapolitiikan periaatteet. Kiinteistöomaisuus, johon kuuluu kunnan palvelutuotannossa käyttämät rakennukset ja kiinteät rakenteet. Tuottovaatimus on määritelty tilalaitoksen sisäisen vuokran yhtenä komponenttina. Tämän tilavuokran pääomavuokraosuuden tulee vastata kaupungin vieraan pääoman keskikustannusta. Irtain käyttöomaisuus, jolla tarkoitetaan kunnan palvelutuotannossaan käyttämiä laitteita sekä koneita ja kalustoa. Koska käyttöomaisuus on pääosin vuokrattu, pääoman kustannus jaetaan hallintokunnille käyttöomaisuuden leasingvuokrissa. Sijoitusomaisuus, jonka merkittävimpiä eriä ovat kunnan omistamat osakkeet ja osuudet, rahat ja lainasaamiset. Sijoitetun pääoman tuottotavoitteet on määritelty Sijoitustoiminnan periaatteissa. Yhtiöomistukset, joilla tarkoitetaan omistuksia sellaisissa yhtiöissä, jotka osallistuvat kaupungin toimialaan kuuluvan palvelutuotannon järjestämiseen. Yhtiöomistuksista saatava ja kaupungille tuloutettavan tuoton tulisi vastata vähintään rahamarkkinoiden riskitöntä tuottoa, joka määritellään Suomen valtion kymmenen vuoden viitelainan tuotoksi. Tuottotavoite asetetaan kyseisen yhtiön markkina-arvon perusteella ja se määritellään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tuottotavoite ei koske elinkeinopoliittisessa tarkoituksessa perustettuja yhtiöitä. Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arviota omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Kaupungilla on oltava tämän vuoksi ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan omaisuutta. Asiantuntemusta tarvitaan myös omistuksen hallinnoinnissa ja omistuksesta irtautumisessa/luopumisessa. Asiantuntemus voidaan vaihtoehtoisesti myös hankkia kumppanilta. Omaisuuden hoito voidaan antaa jonkin kaupungin liikelaitoksen tai yhtiön tehtäväksi, mutta omistuksesta luopuminen tai uuden omaisuuden hankinta tulee pääsääntöisesti olla konsernin hallinnon tehtävä. Päätökset maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja muusta omaisuuden hoidosta on perustuttava aina tuottavuusarviointiin. 3. Toimintamuodot ja niiden käyttö kaupungin omistajaohjauksessa Erilaisten juridisten toimintamuotojen ohjaaminen poikkeaa jonkin verran toisistaan. Tästä syystä tulee toimintaa käynnistettäessä tarkkaan

harkita mitä toimintamuotoa kulloinkin käytetään vai toteutetaanko toiminta kaupunkiemon sisällä. Juridisen toimintamuodon valinta on yksi osa omistajaohjausta. Seuraavassa on esitelty lyhyesti eri toimintamuodot ja mahdollisuudet niiden käyttämiseen toiminnan järjestämiseen Turun kaupungin näkökulmasta. 3.1 Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen liikelaitos harjoittaa liiketoimintaa pääosin kaupungin ulkopuolisilla markkinoilla ja tuottaa pääsääntöisesti liiketaloudellista voittoa omistajalleen. Kunnalliselle liikelaitokselle annetun tehtävän tulee kuulua kuntalain 2 :n mukaiseen kunnan toimialaan. Perustamisen edellytyksenä on, että toiminta on kannattavaa siten, että tulorahoituksella katetaan varsinainen toiminta lyhyellä ja investoinnit pitkällä aikavälillä, ulkoinen suoritemyynti muille kuin oman kaupungin tehtäväalueille on merkittävää asiakassuhde perustuu sopimukseen ja asiakkaalla on tilaajana harkintavaltaa toiminnalle annetaan itsenäiset investointivaltuudet liiketoimintaan sisältyvä riski on hyväksyttävissä kunnalliselle toiminnalle Liiketoimintaa harjoittava kunnallinen liikelaitos perustetaan kuntalain 10a luvun mukaiseksi liikelaitokseksi ja se noudattaa toiminnassaan samoja omistajaohjauksen periaatteita kuin kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt. Kunnallisia liikelaitoksia ohjataan talousarviossa asetettavien toiminnallisten tavoitteiden ja sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton kautta riippuen liikelaitoksen liiketoiminta-alueesta. Turussa kunnallinen liikelaitos perustetaan vain, jos yllä olevat edellytykset täyttyvät tai jos liikelaitos nähdään välivaiheena siirryttäessä osakeyhtiöön tai myytäessä liiketoiminta. 3.2 Kuntayhtymä Kuntayhtymä voidaan perustaa kuntarajojen yli tapahtuvaa seutuyhteistyötä varten. Kuntayhtymä ei ole kaupungin konserniin kuuluva, mutta se yhdistetään kaupungin konsernitilinpäätökseen kuntayhtymäosuuden mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Yhtymien omistajaohjausta vahvistetaan painottamalla substanssiosaamista yhtymien hallintoelinten jäsenvalinnoissa sekä omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa. Turku suhtautuu kielteisesti uusien kuntayhtymien perustamiseen, sillä niiden ohjaaminen on vaikeaa.

3.3 Liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymä on kuntayhtymän yksin tai yhdessä muiden kuntayhtymien kanssa perustama liikelaitos. Perustamisen edellytyksenä on, että toiminta on kannattavaa siten, että varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus katetaan ainakin pitkällä aikavälillä tulorahoituksella, ulkoinen suoritemyynti muille kuin oman kuntayhtymän tehtäväyksiköille on merkittävää ja asiakassuhde perustuu sopimukseen. Liikelaitoskuntayhtymä perustetaan kuntalain 10a luvun mukaiseksi liikelaitokseksi. Liikelaitoskuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Turku suhtautuu kielteisesti uusien liikelaitoskuntayhtymien perustamiseen, koska niiden ohjaaminen on vaikeaa. 3.4 Osakeyhtiö Osakeyhtiö perustetaan liiketoiminnan harjoittamista ja pääsääntöisesti voiton tuottamista varten. Perustamisen edellytyksenä on, että kaupungin lisäksi on mukana muita perustajia tai myöhemmin on suunnitteilla ottaa muita osakkaita mukaan, että kaupunki luopuu tehtäväalueen osalta kaupungin oman organisaation toiminnan ja talouden hallinnollisesta ohjausvallastaan, että kaupunki on valmis antamaan tehtäväalueelle juridisen, osakeyhtiölain mukaisen itsenäisen vallan ja vastuun eikä edellytä tai vaadi erivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia, että toiminnan yhtiöittämisestä aiheutuvat verotukselliset seuraamukset ovat pienemmät kuin yhtiöittämisestä saavutettava taloudellinen hyöty, että kaupunki on valmis vastaamaan liiketoiminnan riskeistä sijoittamallaan pääomalla ja mahdollisesti antamillaan takauksilla. että yhtiön liikevaihto tulee pääsääntöisesti kaupungin ulkopuolelta Osakeyhtiömuodossa toimintaa kannattaa pääsääntöisesti harjoittaa vain, jos toiminnasta on tarkoitus luopua tietyn ajan kuluessa tai jos tällä toimintamuodolla saadaan mukaan kaupungin ulkopuolisia osakkaita kuten esim. seudun muita kuntia. Osakeyhtiöitä ohjataan talousarviossa asetettavien toiminnallisten tavoitteiden ja sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton sekä yhtiön hallitustyöskentelyn kautta riippuen osakeyhtiön liiketoiminta-alueesta.

Omistajaohjausta vahvistetaan omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa. 3.5 Säätiö Säätiö perustetaan yleishyödyllisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten tukemaan kulttuuria tai tiedettä taikka ylläpitämään museota tai oppilaitosta yhdessä muiden perustajajäsenten kanssa. Perustamisen edellytyksenä on, että toiminnan päätarkoitus on sosiaalinen ja mahdollinen liiketoiminta on sitä tukevaa yritystoimintaa säätiön toiminta perustuu omarahoitukseen, jota voidaan täydentää julkisella tuella tarkoituksena ei ole välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilölle eli voittojen kerääminen on rajoitettua perustajajäseniä on kaksi tai useampia. Säätiön tarkoitus on tietyn omaisuusmassan hallinnoiminen sääntöjensä puitteissa. Säätiö on lähtökohtaisesti pysyvä. Koska säätiötä ei siviilioikeudessa lueta yhteisöihin, ei sillä ole omistajia, osakkaita tai jäseniä. Näitä omistajaohjausta koskevia linjauksia noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin myös säätiöihin. Säätiöitä ohjataan perustamisvaiheessa sääntöjen laatimisen kautta ja hallitustyöskentelyn kautta. Säätiölain rajoituksista johtuen hallituksen kokoonpanon muuttaminen on rajoitettua. Lisäksi säätiön hallituksen toimintaa valvoo viranomainen, ei omistaja. Tämän vuoksi säätiöiden hallitusten kokoonpanosta päätettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ohjaustavoite säilytetään. Säätiö on joustamaton omistamisen tapa; kaupunki luovuttaa säätiölle omaisuusmassa, jota se hallinnoi sääntöjensä puitteissa ilman että kaupungilla on juridisesti merkittäviä keinoja vaikuttaa päätöksenteon ohjaamiseen. Säätiöiden ohjaaminen on vaikeaa. Tämän vuoksi Turku suhtautuu kielteisesti uusien säätiöiden perustamiseen. 4. Kiinteistöomistus Turun kaupungin palvelutuotannossa käyttämät kiinteät rakennukset ja rakennelmat ovat pääasiassa kaupungin omistuksessa. Tämä on suuri ero yksityisissä yrityksissä vallalla olevan toimintakulttuurin kanssa. Yrityksissä omistajat odottavat sijoittamalleen pääomalle niin suurta tuottoa, että sitä ei useinkaan ole mahdollista saavuttaa, jos toimintaa harjoitetaan itse omistetuissa kiinteistöissä. Kuten irtaimessa käyttöomaisuudessa, niin myös toimitiloissa on siirrytty elinkeinoelämässä laajassa mittakaavassa vuokraukseen eli maksetaan vain kiinteistön käytöstä. VISIO Kaupungin toimitilaomistusta tullaan vähentämään merkittävästi. Omistuksista luopumisen tarkoituksena on:

Vähentää kaupunkikonsernin velkaa Vapauttaa omistuksiin liittyviä pääomia uusien investointien rahoittamiseksi ja lisävelkaantumisen estämiseksi Vähentää asuntojen ja kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä, kuten peruskorjaus-, korjausvelka- ja hintariskejä STRATEGISET VALINNAT Kaupunki omistaa käyttämänsä kiinteistöt ainoastaan siinä tapauksessa, että tiedetään toiminnan jatkuvan kyseisessä kiinteistössä kyseisellä paikalla vähintään 15 vuotta tai mikäli kyseessä on historiallisesti arvokas kohde, jonka halutaan säilyvän kaupungin omistuksessa. Mikäli nämä ehdot eivät toteudu, kaupunki harjoittaa toimintaansa vuokratiloissa. Toimenpiteet: Kaupunki luopuu kiinteistöomistuksistaan, jotka eivät täytä yllä olevaa ehtoa. Kiinteistöomistuksista voidaan luopua myymällä kohteet institutionaalisille tai yksityisille sijoittajille tai sijoitusrahastoille. Kiinteistöjen myynti rahastoille saattaa edellyttää, että kiinteistöt vuokrataan takaisin kaupungin käyttöön pitkäaikaisin vuokrasopimuksin. Vuokrasopimusten pituus saa olla korkeintaan 15 vuotta ja vuokrasopimuksissa ei saa olla takaisinostovelvoitteita. Järjestelyissä olennaista on kiinteistöjen ja vuokrasopimusten hinnoittelun ohella riskien jako omistajan ja vuokralaisen kesken. Kiinteistöjen myynnistä saadut tulot käytetään kaupungin pitkäaikaisten velkojen takaisin maksuun tai niillä perustetaan investointirahasto, jonka tuotolla rakennettaan ja kunnostetaan kaupungin omistukseen jääviä ja tulevia kohteita. Kaikki uudet kohteet arvioidaan omistusehdon perusteella Kilpailutetaan kiinteistövälittäjä tai muu ulkopuolinen asiantuntija, jota kaupunki käyttää kiinteistöistä luovuttaessa. Erotetaan tilalaitoksen toiminnoista strateginen tilahallinta (tilojen ostaminen ja myyminen) sekä ylläpito ja rakennuttaminen (facility management). Strateginen tilahallinta siirretään osaksi strategista konsernin johtoa. 5. Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet ja linjaukset Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet, joissa kaupungin tulee tietyin edellytyksin olla omistajana mukana, jaetaan toiminnan luonteen mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin. 5.1 Monopoliluonteinen liiketoiminta VISIO

Monopoliluonteista liiketoimintaa harjoitetaan kaupungin toimialaan kuuluvassa erityistehtävässä, jossa kaupungilla omistajana on ensisijaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita ja toissijaisesti kannattavuus tavoitteita. STRATEGISET VALINNAT Monopoliluonteisissa toiminnoissa kaupungin tulee olla aktiivinen omistaja, joka määrittelee erityistehtävän sisällön ja sen merkityksen sekä asettaa yhteiskunnalliset ja taloudelliset tavoitteet yhtiölle kaupungin talousarviossa. Yhtiön johto ja hallintoelimet määrittelevät yrityksen operatiivisen liiketoimintastrategian huomioiden mahdollisen lainsäädännöstä tulevan sääntelyn. Yhtiön liiketoimintastrategian ja kaupungin omistajapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää konsernijohdon ja yhtiön johdon yhteistoimintaa. Määräävässä markkina-asemassa yritys tai tuote voi merkittävästi vaikuttaa kilpailuun, hintoihin ja toimitusehtoihin markkinoillaan. Omistajaohjauksen kannalta tämä edellyttää perehtymistä markkinoiden sääntelyyn ja viranomaisen ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin markkinahäiriöiden ehkäisemiseksi. Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden sääntelyn takia kaupungin erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä kaupungin yksinomistuksessa tai ainakin kaupungin määräysvallassa. Omistuspohjan laajentaminen tulee kysymykseen, kun erityistehtävän merkitys on vähenemässä tai poistumassa tai kun erityistehtävän voidaan arvioida tehostuvan muiden omistajien mukaantulon tai omistusosuuden kasvun myötä. Turku konsernin yhtiöiden toiminnoista infrastruktuuriin perustuvia paikallisia ns. luonnollisia monopoleja ovat kaukolämpöverkko-, sähkönsiirtoverkko-, kaukokylmäverkkotoiminta sekä veden tuotanto ja jäteveden käsittely. TOIMENPITEET LIIKELAITOSTEN JA YHTIÖIDEN OSALTA Satama ja Vesilaitos perustetaan uudelleen kuntalain tarkoittamaksi kunnalliseksi liikelaitokseksi. Niiden toimintatuloja ja - menoja ei lasketa mukaan emokaupungin tuloslaskelmaan. Emokaupungin tuloslaskelmassa näkyy vain näiltä toimintayksiköiltä tuleva peruspääoman korko. Sataman ja Vesilaitoksen tuotantotoiminnot organisoidaan uudelleen ja selvitetään taloussuunnitelmakaudella seudullisen yhtiön muodostamisen mahdollisuus. Näitä toimintayksiköitä ohjataan peruspääoman koron suuruuden, toiminnallisten tavoitteiden sekä liikelaitoksen johtokuntatyöskentelyn kautta. Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun seudun vesi Oy:n aloittaessa tuotantotoimintansa, ne fuusioidaan yhdeksi seudulliseksi yhtiöksi ja Turun vesilaitos liitetään siihen. Arvioidaan uudelleen Turku Energian ja kaupunkiemon väliset rahoitusjärjestelyt

5.2 Asuntoliiketoiminta Kaupunki osallistuu omistajana asuntoliiketoimintaan ainoastaan sosiaalisen asuntopolitiikan näkökulmasta. Turku konsernin yhtiöistä sosiaalista asuntopolitiikkaa harjoittaa TVT Asunnot Oy ja Turun Ylioppilaskyläsäätiö. VISIO Kaupungin omistusta asuntoliiketoimintaa harjoittavissa tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa yhtiöissä, joissa kaupungilla on vähemmistöomistus, tullaan vähentämään merkittävästi. Omistuksista luopumisen tarkoituksena on: 1. Vähentää kaupunkikonsernin velkaa 2. Vapauttaa omistuksiin liittyviä pääomia uusien investointien rahoittamiseksi ja lisävelkaantumisen estämiseksi 3. Vähentää asuntojen ja kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä, kuten peruskorjaus-, korjausvelka- ja hintariskejä Visiona on, että kaupungin suoraan ja yhtiöomistuksiensa kautta omistamien asuntojen määrä laskee merkittävästi nykyisestä tasosta vuoteen 2015 mennessä ja asuntojen omistamisesta luovutaan kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki ei enää harjoita asuntojen uustuotantoa. Kun luovutaan asuntoliiketoiminnasta, lakkaa myös kaupungin omistus asuntoyhtiöiden omistamissa huoltoyhtiöissä. Samalla luovutaan myös suorista omistuksista huoltoyhtiöissä. STRATEGISET VALINNAT Omistuksista luopuminen voi tapahtua seuraavilla tavoilla: a) Tarjotaan asuntoja myytäväksi nykyisille vuokralaisille. b) Myymällä kaupungin omistamien yhtiöiden osakekanta/osakkeita tai asuntokokonaisuuksia alan liiketoimintaa harjoittaville yrityksille, yhteisöille ja rahastoille. c) Myydään asuntoja yksityisille sijoittajille. Myynnit toteutetaan asuntomarkkinoiden yleistä hintatasoa häiritsemättä, suhdannetilanne huomioiden ja arvioimalla kohdekohtaisesti myyntitapa, jolla kohteesta saadaan paras mahdollinen hinta. TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN TVT Asunnot Oy (kaupungin omistus 100 %) harjoittaa sosiaalista asuntoliiketoimintaa. Yhtiö omistaa 69,3 % Koy Puistovalkamasta, mistä tulee luopua tai se tulee fuusioida alakonsernin emoyhtiöön, jolloin voidaan luopua alakonsernitilinpäätöksen teosta. Yhtiö luopuu muista vähemmistöosuuksistaan, joista merkittävämpiä ovat: Koy Jyrkkälänpolku (omistus 42,3%) ja Koy Pernonpuisto (omistus 40%). TVT Asunnot Oy:n asuntokantaa pienennetään myymällä kaikki kohteet, jotka eivät ole aravarajoitusten alaisia. Ne voidaan myydä yksittäin tai yhdistää yhdeksi uudeksi myytäväksi yhtiöksi.

Jäljelle jäävän TVT asunnot Oy:n kohteista luovutaan sitä mukaa, kun ne vapautuvat aravarajoituksista. Kiinteistö Oy Lehtolaakson (kaupungin omistus 100 %) koko asuntokannasta luovutaan myymällä asunnot markkinaehtoisesti esitetyn vision ja strategisten valintojen mukaisesti. Yhtiön tuloutus kaupungille on 0, eli kaupunki ei hyödy nykyisessä mallissa omistuksestaan lainkaan. Yhtiön velattomaksi markkina-arvoksi ilman rajoituksia arvioidaan n. 150-200 milj. euroa. Koska osa yhtiön asuntokannasta on arava- ja korkotukirajoitusten alaista, ei ole enää perustetta kahden aravavuokrataloyhtiön olemassaololle. Koy Lehtolaakson kaikki luovutusrajoitteiset asunnot siirretään TVT Asunnot Oy:lle ja oston rahoittamiseksi yhtiölle myönnetään konsernin sisäinen laina. Tämän jälkeen kaupunki myy Koy Lehtolaakson koko osakekannan (luovutusrajoituksista vapaat asunnot). Markkina-arvoksi arvioidaan 55,8 milj. euroa, josta kaupungin verovapaa myyntivoitto olisi 14,5 milj. euroa. Osa järjestelyn hyödyistä realisoituu asuntokannan keskittämisellä TVT Asunnot Oy:n ja konsernirakenteen selkeytymisen kautta. TVT asunnoille määritellään osingonmaksutavoite emokaupungille. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (kaupungin omistus 56,67 %) ylläpitää asumisoikeusasuntoja. Osakkeiden myymistä yleishyödyllisille toimijoille tai muille osakkaille tavoitellaan erityisesti konsernin velan pienentämiseksi. VASO Oy:n uudistuotantoa voidaan toteuttaa vain tulorahoituksella. Turun Ylioppilaskyläsäätiön (53,85 % hallituksen äänivallasta) äänivallasta luopumista ei harkita. Säätiö huolehtii vain opiskelija-asumisesta ja huolehtii omalta osaltaan opiskelija-asuntojen rakennuttamisesta. Y-Säätiö (kaupungilla edustus) keskittyy elämän hallinnallista tukea tarvitsevan ryhmän asumistarpeisiin muodostaen yhdessä sosiaalikeskuksen, terveysviraston, TVT Asuntojen/Kuntaasuntojen ja kolmannen sektorin kanssa kaupungin elämänhallinnallisen asumisen verkoston. Välivuokratuista asunnoista Koy Lehtolaakson kanssa luovutaan. Kaupunkiemon omat, perustoimintaan kuulumattomat omistukset kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöissä myydään markkinaehtoisesti. Asunto-osakeyhtiömuotoiset omistukset myydään ensisijaisesti nykyisille vuokralaisille tai toissijaisesti yhtiöille, yhteisöille tai sijoittajille markkinahintaan. Kaupungin ja TVT:n sekä Lehtolaakson yhdessä hallitsemat Koy Puistovalkaman ja Koy Paakarlanpuiston osakeomistukset puretaan ja yhtiöt myydään edellä mainitulla tavalla. Markkinaehtoiset myynnit toteuttaa kilpailutettu kiinteistövälittäjä. Kunta-asuntojen kanssa neuvottelut käy kaupunkikonsernin johto.

5.3 Elinkeinopoliittinen liiketoiminta VISIO Kaupunki ei tule tekemään lisäinvestointeja toimialalle. Kaupunki kehittää elinkeinoja luomalla yritystoiminnan harjoittamiselle hyvät edellytykset, ei osallistumalla itse kilpailtuun yritystoimintaan. Uusien osakeyhtiöiden perustamisen edellytyksenä on ainoastaan omistajan taloudellisen arvon kasvattaminen ja lisäarvon luominen. Myös merkittävän laajan seudullisen tai toimialakohtaisen omistajapohjan saavuttaminen voi olla osakeyhtiömuodon perusteena. STRATEGISET VALINNAT Kaupungin elinkeinopoliittiset palvelut hankitaan pääasiassa ostamalla ja kilpailuttamalla ulkopuolisilta tuottajilta, jolloin kaikki uhratut taloudelliset panokset näkyvät läpinäkyvästi kaupungin talousarviossa. Muiden osaamis- ja elinkeinosektorin yhtiöiden ansaintalogiikkaa pyritään kehittämään, saamaan yhtiöihin uusia osakkaita ja laajentamaan osakaspohjaa sekä pienentämään kaupungin omarahoitusosuutta. Tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviossa. TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN Turku Science Park konserni (Turku konsernin omistus 96,1 %) Science Park -konsernin kiinteistöomistukset myydään yhtiön toimesta kokonaisuudessaan ja yhtiö sopeuttaa toimintansa uuden toimintamallinsa mukaisesti. Kaupungin talousarviosta tuleva rahoitusosuus yhtiön toimintaan on aleneva Pilot Turku Oy:n (kaupungin omistus 66,67 %) omistusosuutta ollaan valmiita pienentämään ja osakaspohjaa pyritään laajentamaan. Yhtiö vastaa pääosin logistisen yritystoiminnan kehittämisestä toiminnan painottuessa ensimmäisessä vaiheessa lentoaseman ympäristöön. Yhtiö pyrkii etsimään aktiivisesti uusia toimijoita toiminta-alueelleen yhteistyössä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen sekä kaupungin muiden yksiköiden kanssa. Kaupungin omarahoitusosuuden pienenemiselle on asetettu tavoite talousarviossa. Koneteknologiakeskus Turku Oy:n (kaupungin omistusosuus 80 %). Yhtiön on perustettu ensisijaisesti koulutuskeskukseksi, jonka päätavoitteena on toimia oppimis- ja kehittämiskeskuksena. Mikäli yhtiön taloutta ei saada tyydyttävään tilaan vuoden 2008 aikana, harkitaan yhtiön purkamista, tiloista luopumista sekä toiminnan sulauttamista alan oppilaitosten (Turun Ammatti instituutti tai Turun Ammattikorkeakoulu) toiminnan yhteyteen. 5.3 Muu liiketoiminta VISIO Kaupunki ei harjoita pitkällä aikavälillä liiketoimintaa sellaisilla toimialoilla, jossa on toimivat markkinat ja palvelua on saatavana

STRATEGIA Kaupungin tarvitsemat tukipalvelut hankitaan pääasiassa ostamalla ja kilpailuttamalla ulkopuolisilta tuottajilta, jolloin kaikki uhratut taloudelliset panokset näkyvät läpinäkyvästi kaupungin talousarviossa ja palvelutasoa ja palvelun sisältöä voidaan muuttaa joustavasti. TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN Myllykoti Oy (kaupungin omistusosuus 100 %). Yhtiö on palveluasumista ja hoivasairaanhoitoa tuottava yhtiö. Kaupunki luopuu omistuksestaan kokonaan. Yhtiön henkilöstön työehtosopimuksessa sovelletaan kunnallisen työehtosopimuksen ehtoja, minkä vuoksi yhtiön kulurakenne vastaa pitkälti kaupungin oman toiminnan kulurakennetta. Tämän vuoksi toiminnan harjoittaminen verrokkina kaupungin omaan toimintaan kärsii. Yhtiön markkina-arvoksi arvioidaan 5,0 milj. euroa, josta 3,0 milj. euroa muodostuu liiketoiminnan velattomaksi arvoksi ja 2,0 milj. euroa kiinteistön arvoksi. Myyntivoitoksi muodostuisi 4,5 milj. euroa näillä oletuksilla. Turun Tekstiilihuolto Oy (kaupungin omistusosuus 65,1 %) Kaupunki luopuu omistuksestaan kokonaan neuvottelumenettelyllä. Kaupungin ydintoimintoihin ei kuulu pesulatoiminnan harjoittaminen, vaan se on selkeä tukitoiminto. Kaupunki ei ole mukana ko. liiketoiminnassa myös sen sisältämien riskien ja pääomavaltaisuuden vuoksi. Yhtiön toiminnan jatkuvuus on taattu myynnin jälkeenkin, koska pitkät palvelusopimukset takaavat yhtiölle tulo- ja rahoituspohjan. Yhtiön markkina-arvoksi arvioidaan 6,6 milj. euroa (4,4 milj. euroa liiketoiminnan arvoa ja 2,0 milj. euroa kiinteistön arvoa). Tästä kaupungin omistamien osakkeiden (66 % osakekannasta) arvoksi saadaan 4,2 milj. euroa ja myyntivoitoksi 3,7 milj. euroa. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirillä on etuosto-oikeus myytäviin osakkeisiin osakassopimuksen ehtojen mukaisesti. 6. Päivitystarve Omistajapolitiikka päivitetään toimenpiteiden osalta kerran vuodessa, visioiden ja strategisten linjausten osalta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran valtuustokaudessa. Voimaantulo ja säännökset/päätökset, jotka kumotaan - liiketoimintastrategia - liiketoimintayhteisöjen omistajapolitiikkaa koskevat menettelytavat