VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Samankaltaiset tiedostot
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

TIETOISKU 9/

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

TIETOISKU 6/

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

kunnista tammi maaliskuussa

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa

Muuttoliike Janne Vainikainen

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

TIETOISKU 10/

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestö ja väestön muutokset 2013

Transkriptio:

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään 6 Luonnollinen väestönkasvu hieman lisääntyi Kuva: Tuire Ruokosuo Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 3 929 asukkaalla. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 735 henkeä, mikä oli väestönlisäyksestä 44,2 %. Asunnonvaihtoja kaupungin sisällä oli 29 251. Vuoden 2013 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski yli 500 hengellä edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 50-vuotiaista. Suurin muuttovoitto saatiin jälleen 25-34 -vuotiaista. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappiota tuli 55 hengen verran. Jo kuudentena vuonna peräkkäin väestönlisäys pääkaupunkiseudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 65 henkeä ja Vantaalta 48 henkeä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi ennallaan. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 70 hengellä 1713 asukkaaseen. Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Tapiolan alue. Toiseksi eniten lisääntyi muuttoliikkeen avulla Suur-Matinkylän väestö. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara. Pohjois- Espoon kärsi muuttotappiota vuonna 2013. Vuonna 2013 syntyi 3 532 uutta espoolaista. Kuolleita oli 1 341. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 191 henkeä. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousi hieman vuoden 2013 aikana. Laskua oli nuorimmalla ikäryhmällä ja 25-29 -vuotiailla naisilla.

1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 3 929 asukkaalla. Lisäys oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 735 henkeä, mikä oli väestönlisäyksestä 44,2 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 50,8 %. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2004-2013 Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 225 852 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 229 588 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 2010 16 900 15 538 1 362 0,55 27 692 246 150 2011 18 371 16 156 2 215 0,88 28 979 252 439 2012 19 297 17 071 2 226 0,87 30 423 254 632 2013 18 308 16 573 1 735 0,67 29 251 258 789 Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat vähentyneet noin 1 172 muutolla. 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuoden 2013 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski yli 500 hengellä edellisestä vuodesta ja muuttovoitto jäi 22 henkeen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2004-2013 Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1 052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1 213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1 029 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1 119 2011 15 330 14 640 690 3 041 1 516 1 525 2012 16 088 15 506 582 3 209 1 565 1 644 2013 15 045 15 023 22 3 263 1 550 1 713 2 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

Maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 70 hengellä. Muuttovoitto ulkomailta saatiin 1713 henkeä. Kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä. Lähtömuutto ulkomaille pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kuten vuonna 2012, jolloin Espoo sai runsaan muuttovoiton, myös vuoden 2013 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 50-vuotiaista, mutta ei lapsista ja kouluikäisistä kuten aikaisempina vuosina. Suurin muuttovoitto saatiin jälleen 25-34 -vuotiaista. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 631 8,9 1 467 8,9 164 7-12 565 3,1 538 3,2 27 13-18 767 4,2 632 3,8 135 19-24 4 628 25,3 4 261 25,7 367 25-34 6 091 33,3 5 111 30,8 980 35-44 2 400 13,1 2 028 12,2 372 45-54 1187 6,5 1231 7,4-44 55-64 622 3,4 834 5,0-212 65+ 417 2,3 470 2,8-53 Yht. 18 308 100 16 573 100 1 735 Ikä 165 0-4 2013 194 2012 19 5-9 83 36 10-14 110 156 15-19 263 317 20-24 348 516 25-29 582 464 30-34 462 204 35-39 317 168 40-44 146 57 45-49 73-101 50-54 -19-62 55-59 -84-150 60-64 -158-54 65+ -91-400 -200 0 200 400 600 800 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2012-2013 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 3

Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 4,1 % ja Espoosta lähteneistä 5,5 %. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappiota tuli 55 hengen verran, kun vuosi sitten tappio oli 91 ruotsinkielistä. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli 25-44 -vuotiaissa ja 0-6-vuotiaista. Suurin ruotsinkielisten muuttotappio oli jälleen ikäryhmässä 19-24 -vuotiaat. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 129 13,8 87 8,8 42 7-12 31 3,3 35 3,5-4 13-18 45 4,8 54 5,5-9 19-24 237 25,4 331 33,5-94 25-34 253 27,1 202 20,4 51 35-44 110 11,8 96 9,7 14 45-54 59 6,3 64 6,5-5 55-64 31 3,3 65 6,6-34 65+ 38 4,1 54 5,5-16 Yht. 933 100 988 100-55 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kuudentena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui, nyt ollen enää 7 henkeä. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 65 henkeä ja Vantaalta 48 henkeä. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 597 36,0 6 532 39,4 65 Vantaa 1 468 8,0 1 420 8,6 48 Kauniainen 310 1,7 416 2,5-106 PKS yhteensä 8 375 45,7 8 368 50,5 7 Hyvinkää 106 0,5 133 0,8-27 Järvenpää 88 0,5 160 1,0-72 Kerava 122 0,7 149 0,9-27 Kirkkonummi 630 3,4 820 4,9-190 Nurmijärvi 152 0,8 281 1,7-129 Sipoo 63 0,3 92 0,6-29 Tuusula 92 0,5 140 0,8-48 Vihti 240 1,3 314 1,9-74 Muu Uusimaa 673 3,7 755 4,6-82 Muu Etelä-Suomi 2 353 12,9 2 163 13,1 190 Muut läänit 2 151 11,7 1 648 9,9 503 Ulkomaat 3 263 17,8 1 550 9,4 1713 Yhteensä 18 308 100 16 573 100 1 735 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 600 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 70 hengellä 1713 asukkaaseen. 4 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2013 Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä muista kunnista ja ulkomailta sai Suur-Tapiolan alue ja toiseksi suurin lisäys oli Suur-Matinkylässä. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara. Suhteellisestikin suurin muuttovoitto oli Suur-Tapiolassa. Pohjois-Espoo kärsi muuttotappiota vuonna 2013. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 998 4 560 438 0,7 Suur-Tapiola 3 757 2 981 776 1,8 Suur-Matinkylä 2 841 2305 536 1,5 Suur-Espoonlahti 2 614 2 506 108 0,2 Suur-Kauklahti 409 322 87 1,1 Vanha-Espoo 2 729 2 560 169 0,4 Pohjois-Espoo 539 601-62 -0,6 Muu alue 421 738-317 -7,8 Koko Espoo 18 308 16 573 1 735 0,7 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 5

3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen Vuonna 2013 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli laskenut edellisestä vuodesta jo kolmantena vuotena peräkkäin. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 40 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes ja osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2013 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 15966 100. 39.6 34.8 25.6 H:gin seutu 8693 100. 28.1 38.9 33.0 Muu Suomi 4642 100. 28.0 46.3 25.7 Ulkomaat 2631 100. 98.3 0.8 0.9 Lähtömuutto Yhteensä 14451 100. 27.8 41.7 30.4 H:gin seutu 9265 100. 26.8 41.9 31.3 Muu Suomi 3957 100. 25.5 47.0 27.5 Ulkomaat 1229 100. 42.7 23.6 33.7 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1515 2306-473 -318 H:gin seutu -572-43 -497-32 Muu Suomi 685 288 292 105 Ulkomaat 1402 2061-268 -391 Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut jo toisena vuotena peräkkäin. Koulutustaso oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 42 %:lla ja 30 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneilla. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2013 aikana Espoo sai muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin kaikilta koulutustasoilta, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 390 henkeä. 6 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahden alue. Myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota kärsinyt Pohjois-Espoo sai kunnan sisältä muuttovoittoa kuten myös Suur-Espoonlahti. Muut suuralueet olivat muuttotappiollisia kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Suurimman muuttotappion kärsi Suur-Tapiola, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä suurimman muuttovoiton. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2013 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 708 6 940-232 -0,4 63 958 Suur-Tapiola 4 873 5 521-648 -1,5 43 823 Suur-Matinkylä 4 341 4 345-4 0,0 36 943 Suur-Espoonlahti 5 155 5 093 62 0,1 52 174 Suur-Kauklahti 1003 806 197 2,5 7 835 Vanha-Espoo 4 134 4 262-128 -0,3 38 812 Pohjois-Espoo 778 766 12 0,1 11 159 Muu alue 2 259 1 518 741 18,1 4 087 Koko Espoo 29 251 29 251 0 0,0 258 789 Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Suur-Tapiola menetti asukkaitaan eniten Suur-Matinkylään, Suur-Leppävaaraan ja Suur-Espoonlahteen. Suur-Leppävaara menetti väestöä eniten Suur-Espoonlahteen ja Suur-Kauklahteen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 7

Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2013 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2013 sai Suur-Matinkylä. Toiseksi suurin kokonaismuuttovoitto tuli Suur-Kauklahteen, joka sai muuttovoittoa sekä kunnan ulkopuolelta ja myös kunnan sisältä. Suur- Leppävaara oli kolmannella sijalla. Se sai lisää väestöä kunnan ulkopuolelta. 8 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2013 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 11 706 11 500 206 0,3 63 958 Suur-Tapiola 8 630 8 502 128 0,3 43 823 Suur-Matinkylä 7 182 6 650 532 1,4 36 943 Suur-Espoonlahti 7 769 7 599 170 0,3 52 174 Suur-Kauklahti 1 412 1 128 284 3,6 7 835 Vanha-Espoo 6 863 6 822 41 0,1 38 812 Pohjois-Espoo 1 317 1 367-50 -0,4 11 159 Muu alue 2 680 2 256 424 10,4 4 087 Koko Espoo 47 559 45 824 1 735 0,7 258 789-317 741 Muu alue -62 12 Pohjois-Espoo Sisäinen -128 169 Vanha-Espoo Ulkoinen 87 62 108 197 Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti -4 536 Suur-Matinkylä -648 776 Suur-Tapiola -232 438 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2013 Pohjois-Espoo oli ainoa suuralue, mikä sai muuttotappiota muuttoliikkeessä kokonaisuudessaan. Myös Vanha-Espoon muuttovoitto jäi vaatimattomaksi. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 9

6 Luonnollinen väestönkasvu hieman lisääntyi Vuonna 2013 syntyi 3 532 uutta espoolaista. Määrä oli 85 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 341, mikä oli 32 kuolemantapausta enemmän kuin vuonna 2012. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 191, mikä oli noin 50 henkeä edellisvuotta enemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2005-2013 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/00 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 2009 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9,0 2010 3 579 14,5 1 328 5,4 2 251 9,1 2011 3 546 14,2 1 303 5,2 2 243 9,0 2012 3 447 13,5 1 309 5,1 2 138 8,4 2013 3 532 13,6 1 341 5,2 2 191 8,5 Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2011-2013 Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2011 1 303 5,2 337 1,5 255 14,0 711 63,4 2012 1 309 5,1 303 1,4 260 13,2 746 63,5 2013 1 341 5,2 302 1,3 252 12,0 787 64,0 Miehet 2011 703 5,7 214 1,9 163 19,6 326 78,3 2012 650 5,2 177 1,6 162 18,0 311 70,9 2013 675 5,3 200 1,8 140 14,7 335 72,1 Naiset 2011 600 4,7 123 1,1 92 9,3 385 54,5 2012 659 5,1 126 1,1 98 9,1 435 59,2 2013 666 5,1 102 0,9 112 9,7 452 59,0 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli hieman noussut vuoden 2013 aikana. Miehillä kuolleisuus laski ainoastaan ikäryhmässä 65-74 -vuotiaat. Naisilla kuolleisuus nousi ainoastaan ikäryhmässä 65-74 -vuotiaat. 10 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2011-2013 Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2011 5,2 37,2 106,8 134,1 86,9 16,0 1931 2012 2,6 48,1 101,8 127,9 68,5 11,2 1800 2013 3,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19,7 1808 Suur-Tapiola 2011 2,3 13,6 76,0 163,0 82,9 18,3 1781 2012 3,9 15,0 75,7 157,4 77,2 16,9 1730 2013 3,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16,5 1793 Suur-Matinkylä 2011 7,7 40,1 97,7 140,7 70,6 11,2 1840 2012 8,7 37,2 87,7 122,1 76,8 13,0 1728 2013 8,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21,6 1751 Suur-Espoonlahti 2011 3,4 46,6 130,8 155,3 67,7 14,9 2094 2012 6,9 30,0 124,1 155,6 77,8 14,4 2045 2013 3,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9,2 2154 Suur-Kauklahti 2011 0,0 60,1 109,5 151,2 69,9 22,7 2067 2012 3,9 68,8 117,3 133,3 47,0 27,5 1990 2013 11,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24,3 1951 Vanha-Espoo 2011 11,3 74,7 140,3 143,2 76,2 9,5 2276 2012 12,0 61,5 122,9 154,8 83,6 13,0 2239 2013 7,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12,3 2149 Pohjois-Espoo 2011 7,4 86,7 171,8 175,7 66,6 23,6 2659 2012 0,0 102,3 194,5 135,2 72,0 18,2 2611 2013 2,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29,3 2546 Koko Espoo 2011 5,5 41,1 110,1 145,4 75,7 15,0 1964 2012 5,9 40,0 103,6 140,0 73,8 14,2 1887 2013 5,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16,6 1913 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousi hieman vuoden 2013 aikana. Laskua oli nuorimmalla ikäryhmällä ja 25-90 -vuotiailla naisilla. Suurin nousu hedelmällisyydessä oli 30-34- vuotiailla naisilla. Kokonaishedelmällisyys oli edelleen korkein Pohjois-Espoossa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha- Espoossa. Matalin hedelmällisyys on Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 11

7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2013 aikana espoolaiset naiset solmivat noin 1 400 avioliittoa. Määrä oli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli myös pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla 80 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 16 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4 %. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2013. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 2,0 0,0 0,0 22 1,6 20-24 14,8 1,8 0,0 169 12,2 25-29 36,3 4,9 2,0 417 30,0 30-34 28,1 17,9 4,0 355 25,6 35-39 11,0 21,0 18,0 179 12,9 40-44 3,6 12,1 18,0 76 5,5 45-49 2,3 19,2 28,0 83 6,0 50-54 0,9 11,6 16,0 44 3,2 55-59 0,5 6,7 10,0 26 1,9 60-64 0,3 2,2 2,0 9 0,6 65+ 0,2 2,7 2,0 9 0,6 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 389 100,0 Lkm 1 115 224 50 Kaikista avioliitoista lähes 44 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista 53 % solmittiin tässä iässä. Noin 39 % toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja 31 %liitoista naisen ollessa 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 46 % oli 40-49 -vuotiaita ja 26 % 50-59 -vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2013 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 - - - - - 20-24 5,3 0,0-32 4,2 25-29 11,3 2,4-71 9,3 30-34 17,3 11,1 3,1 119 15,7 35-39 18,6 15,1 6,3 133 17,5 40-44 17,6 20,6 21,9 139 18,3 45-49 15,8 20,6 18,8 127 16,7 50-54 13,0 11,9 28,1 78 10,3 55-59 4,0 9,5 15,6 41 5,4 60-64 0,7 7,1 3,1 14 1,8 65+ 0,8 1,6 3,1 6 0,8 Yhteensä 104,3 100,0 100,0 760 100,0 Lkm 602 126 32 Avioeroja astui voimaan noin 760 vuoden 2013 aikana. Määrä oli hieman edellisvuotta suurempi. Avioerojen määrä oli 55 % solmituista avioliitoista. Eroista 79 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 17 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 36 % oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja 33 % naisen ollessa 40-49 -vuotias. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 12

Antalet Esbobor ökade år 2013 med 3 929 invånare. Den relativa befolkningsökningen var 1,5 procent. Flyttningsöverskottet var 1 735 personer, vilket är 44,2 procent av befolkningsökningen. Det skedde 29 251 bostadsbyten inom staden. Under år 2013 sjönk flyttningsöverskottet från andra kommuner i Finland med mer än 500 personer från föregående år. Åldersstrukturen för flyttningsöverskottet år 2013 var exceptionell. Endast gruppen personer över 50 år uppvisade flyttningsunderskott. Det största flyttningsöverskottet var åter bland 25 34-åringarna. De svenskspråkiga i Esbo uppvisade återigen flyttningsunderskott. Flyttningsunderskottet uppgick till 55 personer. Flyttningsöverskottet från huvudstadsregionen minskade redan sjätte året i följd. Esbo fick ett flyttningsöverskott på endast 65 personer från Helsingfors och 48 personer från Vanda. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förlorade Esbo befolkning. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför Helsingforsregionen hölls på samma nivå. Från övriga södra Finland fick Esbo ett mindre flyttningsöverskott än föregående år, men flyttningsöverskottet från övriga län hade ökat något. Flyttningsöverskottet från utlandet ökade med cirka 70 personer till 1 713 invånare. Den största befolkningsökningen på grund av flyttningsrörelsen fick Hagalunds storområde. Den näst största ökningen skedde i Mattbys storområde. Det tredje största flyttningsöverskottet fick Albergas storområde. Norra Esbo hade ett flyttningsunderskott år 2013. År 2013 föddes 3 532 Esbobor. Antalet döda var 1 341. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till 2 191 personer. Den totala, uppnådda fertiliteten ökade en aning bland kvinnorna i Esbo år 2013. Den uppnådda fertiliteten minskade i den yngsta åldersgruppen och gruppen 25 29-åringar. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto PALI / Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257005 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu