PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

Samankaltaiset tiedostot
PSYYKKISESTI OIREILEVA NUORI - TUKI JA TUNNISTAMINEN

PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS - TUNNISTAMINEN JA TUKI Oulu Mira Talala (KM/kasvatuspsykologi, Kognitiivinen psykoterapeutti)

ERILAISET KRIISIT JA HAAVOITTUVUUSTEKIJÄT LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄSSÄ

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

ERILAISET KRIISIT JA HAAVOITTUVUUSTEKIJÄT LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄSSÄ

PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS -TUNNISTAMINEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kuhmo Mira Talala (KM / Kognitiivinen psykoterapeutti)

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Mielenterveyden häiriöt

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

T U I J A H E L L S T E N

SISÄLLYS. Lasten pelot ja niihin suhtautuminen 85 Ahdistuneisuuteen liittyvät haitalliset selviytymiskeinot 92

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)


Psyykkinen toimintakyky

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

JOPO VUOSIKELLO

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b Hollola LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Kertausta aivovammojen oireista

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Suomalaisten mielenterveys

KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)

TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Hoidollis-pedagoginen nivelluokka

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Nimi Täyttöpäivämäärä: SCL-90 OIREKYSELYLOMAKE. Seuraavilla sivuilla on esitetty luettelo ongelmista ja vaivoista joita ihmisillä esiintyy ajoittain

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

ytymisen monet polut

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Epilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio

Erityislapset partiossa

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Tervetuloa kouluun Munkkiniemen ala-asteen koulu

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Laiska, tyhmä, saamaton.

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Transkriptio:

PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA Kajaani 8.2.2018 Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

OPPILAAN HAASTEELLISEN KÄYTÖKSEN TAKANA ON AINA JOKU (PSYKOSOSIAALINEN) SELITTÄVÄ TEKIJÄ OPPILASHUOLLINEN TUKI KUULUU KAIKILLE KOULUSSA

Elli-Erkki Esimerkki Elli-Erkki on paljon pois koulusta ja silloinkin kun tulee paikalle, hän ei ole useinkaan tehnyt läksyjä tai hänellä ei ole opiskeluvälineet mukanaan. Elli-Erkki ei osallistu tunnilla kovinkaan aktiivisesti opetukseen vaan vaipuu omiin ajatuksiinsa. Usein Elli-Erkki häipyy luokasta omin lupineen kesken tunnin. Elli-Erkin koulusuoriutuminen vaihtelee suuresti. Mikä Elli-Erkkiä vaivaa?

ELLI-ERKILLÄ VOI OLLA MASENNUS Ajattelutoiminnot hidastuvat Aiemmin opitun hakeminen muistista hidastuu Keskittymisvaikeudet Toiminnanohjauksen vaikeudet Uuden oppiminen työlästä / vaihtelevaa Aggressiivisuus, ärtyneisyys Psykosomaattinen oireilu Toivottomuus itsetuhoisuus Unihäiriöt Itsetunnon alhaisuus Käytöshäiriöt Asosiaalisuus, päihteet

MASENNUKSEN VOIMAKKUUS JA KOULUTYÖ Lievä: Yleensä kykenee opiskelemaan ja selviytymään arjesta, mutta kaikki vaatii ponnistelua Keskivaikea: Opiskelu alkaa olla vaikeaa, itsestä / arjesta huolehtiminen vähäistä ja pakotettua Vaikea: Ei enää koulukuntoinen, huolehdittava, lamaantunut

MASENNUKSEN HUOMIOIMINEN KOULUSSA JA OPISKELUSSA Normaali kapasiteetti ei ole käytettävissä vaatimustasoa madallettava sekä laadussa että määrässä miten huomioidaan arvioinnissa? Arki on lapselle paras kuntoutus aktivointia, tekemistä, muuta ajateltavaa Kotiin jääminen vahvistaa uskomusta, ettei pysty mihinkään vaikutus itsetuntoon Tavoitteiden, suoritustapojen, opiskeluympäristön, koulupäivän pituuden eriyttäminen tai yksilöllistäminen ja esim. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

ELLI-ERKILLÄ VOI OLLA AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ Elli-Erkki voi pelätä tiettyjä tunteja, ihmisiä tai ylipäätään kouluun tulemista (sosiaalinen ahdistuneisuus tai koulupelko) Ahdistuneisuus näkyy usein ahdistusta aiheuttavien asioiden / tekemisten välttelynä (poissaolot, passiivisuus tunneilla, kuulokkeet päässä omiin ajatuksiin vajoaminen) Pakko-oireinen Elli-Erkki saattaa olla vaikeuksissa lähteä kouluun turvarituaaliensa vuoksi eikä voi esim. tehdä matematiikan tehtäviä, koska ei saa ajatella numeroita 3 ja 9, koska hän pelkää, että isä voi kuolla auto-onnettomuudessa, jos Elli-Erkki ajattelee näitä numeroita Elli-Erkillä voi olla traumaattinen häiriö, joka vaikeuttaa koulunkäyntiä

AHDISTUNEEN KÄYTTÄYTYMINEN KOULUSSA Sosiaalinen ahdistuneisuus: Poissaolot esitelmäpäivinä / tietyillä tunneilla, ei juuri koskaan viittaa, ei aina vastaa edes kysyttäessä, vetäytyy isoissa (oudoissa) ryhmissä, istuu mielellään takana / reunoilla, leikkii näkymätöntä Paniikkihäiriö: Ei käy ruokalassa, välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä, istuu mielellään oven läheisyydessä luokassa, poistuu kesken tunnin vessaan tms. Koulupelko: ei tule ollenkaan kouluun Pakko-oireinen: tuottamisen vaikeus tehtävissä, järjestelyrituaalit, kaavamainen toimiminen PTSD: odottamattomat tunneryöpyt, pakoreaktiot

SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO Pelkää toisten negatiivista huomiota, kritiikkiä, huomautuksia, tuomitsemista ja/tai ahdistusoireiden näkymistä muille Rajoittunut muoto: esim. vain esitelmät luokan edessä tai ääneen lukeminen Yleistynyt muoto: esim. uudet ryhmät, julkiset tilat, tuntemattomille puhuminen Tyypillisesti korostuu tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä (esim. ruokala, juhlat) Saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksia / voimakkaita ahdistukohtauksia Ei pidä sekoittaa ujouteen Johtaa usein eristäytymiseen ikätovereista / yksinäisyyteen vaara masennukseen

PANIIKKIHÄIRIÖ Pelko välittömästä fyysisestä tai psyykkisestä katastrofista (sydänkohtaus, oksennukseen tukehtuminen, kuoleminen, hulluksi tuleminen, kontrollinen menettäminen) Äkillisiä, aluksi odottamattomia voimakkaan ahdistuksen kohtauksia Somaattiset oireet: Sydämen tykytys, vapina, pahoinvointi, hengenahdistus Kognitiiviset oireet: Pelko hulluksi tulemisesta, kuolemasta tai oksentamisesta Pelko paniikkikohtauksen uusiutumisesta voi johtaa paniikkihäiriöön

MITEN AUTTAA AHDISTUSKOHTAUKSEN SAANUTTA Rauhallinen tila Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde) Liikkuminen tai puuhailu Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu) Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)

TRAUMAPERÄINEN HÄIRIÖ (PTSD) Taustalla yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai pitkään jatkunut kasvu laiminlyövässä ympäristössä Trauman seurauksena aivoihin jää päälle hätätila yli-/alivirittyneisyys, älykkyyskapasiteetti ei ole oppimisen käytössä Traumatausta altistaa muille psyykkisille häiriöille (masennus, ahdistuneisuus, syömishäiriöt) Tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, muistihäiriöt, unihäiriöt oppimisen taso vaihtelee suuresti ADHD ja PTSD oireilevat ulospäin hyvin samantyyppisesti

MITEN AUTTAA AHDISTUNUTTA? Asteittainen altistaminen (ei liian vaativaa, mutta pientä epämiellyttävyyttä) Harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin (aluksi pienemmässä ryhmässä) Itsetunnon vahvistaminen Yksilökohtainen oppilashuollon tuki hoitoon ohjaus

ELLI-ERKILLÄ VOI OLLA KOULU-UUPUMUS Aikuisten työuupumuksen kaltainen pitkään jatkunut stressiperäinen uupumus Uupumusasteinen väsymys Kyynistyminen Riittämättömyys Johtaa hoitamattomana usein masennukseen Taustalla voi olla oppimisvaikeus, liian suuret tavoitteet / haaveet tulevaisuudelle, vanhempien painostus, kaveriporukka

ELLI-ERKILLÄ VOI OLLA AKUUTTEJA HUOLIA /HAASTEITA Elli-Erkin kotona voi olla kriisi /avioero, päihteitä, vanhemman mielenterveysongelmia Elli-Erkki on voinut tulla kiusatuksi / ristiriitoja kaverin kanssa / yksinäisyys Elli-Erkin ystävä voi kärsiä psykososiaalisista ongelmista Elli-Erkin elämänhallinta voi olla pielessä (uni- ja ruokarytmit) Elli-Erkillä voi olla peliriippuvuus tai muita riippuvuuksia Elli-Erkillä voi olla motivaatio 0 ja sen taustalla voi olla akuutteja huolia tai pitkään jatkuneesta tilanteesta johtuvaa jaksamattomuutta / kyynistymistä

KYSY KUUNTELE OPPILAS EDELLÄ RATKAISUIHIN YHTEISTYÖ KODIN KANSSA OIKEA-AIKAINEN JA RIITTÄVÄ TUKI